Kirjanpitolain 3 luvan 2 §:n mukaan

"tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta j a taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa."

4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan

"käyttöomaisuutta ovat 3 §:ssä tarkoitettuihin pysyviin vastaaviin kuuluvat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet."

4 luvun 3§:ssä määritellään pysyvät vastaavat seuraavasti:

"Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena."

5 luvan 5 §:n mukaan

"käyttöomaisuuden ja muun pysyviin vastaaviin kuuluvan omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluiksi."

Hankintameno määritellään 4 luvun 5 §:ssä:

"Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen 1 momentissa tarkoitettuun hankintamenoon verrattuna, saadaan myös niiden osuus lukea hankintamenoon. - - -"

Lautakunta on antanut 31.5.1993 yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Ohje on annettu vuoden 1973 kirjanpitolain (10.8.193/655) perusteella, mutta sen voidaan katsoa olevan edelleen voimassa siltä osin kuin käyttöomaisuuden hankintamenon määrittämistä ja poistoja koskevat säännökset eivät ole muuttuneet. Ohjeen kohdan 2.1.2 mukaan "jos käyttöomaisuuden hankintaan saadaan investointiavustusta, joka kirjataan menonsiirtona hankintamenon vähennykseksi, pidetään poistolaskennassa arvoperustana saadulla avustuksella vähennettyä hankintamenon määrää. Taseessa tai sen liitteenä ilmoitetaan tällöin olennaisuuden periaatetta noudattaen kyseisen käyttöomaisuuden koko hankintameno ja siitä investointiavustuksella katettu määrä".

Hakija on osakeyhtiö, jonka tilinpäätöksen on oltava EU:n yhtiöoikeudellisten tilinpäätösdirektiivien mukainen. Direktiivit on pääosin saatettu voimaan kirjanpitolailla ja kirjanpitoasetuksella (30.12.1997/1339). Neljännen yhtiöoikeudellisen direktiivin (78/660/ETY) 32 artiklan mukaan taseeseen merkittävien erien arvostamisen lähtökohtana on hankintameno ja tuotantokustannukset. Ainoana poikkeuksena tästä säännöstä on mahdollisuus tehdä arvonkorotus. Hankintamenoperiaatetta ei ole sellaisenaan sisällytetty Suomessa kirjanpitolainsäädäntöön. Kirjanpitolain esitöiden (KTM 8/1996 s. 60) mukaan kyseinen direktiivin artikla viittaa saman direktiivin 34-42 artikloihin, jotka on saatettu voimaan Suomessa ja jotka perustuvat hankintamenoon, joten hankintamenoperiaatteen erillistä kirjaamista lakiin ei pidetty tarpeellisena.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (21.8.1998/635) 1 §:n mukaan laissa säädetään "käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta ja avustuksesta sekä muusta rahoituksesta -- ". Hakijan tapauksessa menettely on toteutunut valtion suorittaman maksun sijasta siten, että valtio on luovuttanut omaisuutta käytettäväksi vastikkeetta. Tämä voidaan kirjanpitolautakunnan mielestä rinnastaa investointiavustukseen. Avustuksella katettua osuutta hankintamenosta ei kirjanpitolautakunnan suunnitelman mukaisia poistoja koskevan yleisohjeen mukaan merkitä taseeseen eikä siitä tehdä poistoja. Näin avustus tuloutuu epäsuorasti vaikutusaikanaan.

Edellä sanotun perusteella avustusta käsitellään hankintamenon oikaisuna. Koska saatu avustus on hankintamenon suuruinen, ei taseeseen jää merkittäväksi hankintamenoa.

Valtio ei ole yhtiön osakkaana, joten sen luovuttamaa omaisuutta ei voi käsitellä myöskään osakeyhtiölain apporttia koskevien säännösten mukaisesti.

Jotta tilinpäätös antaisi kirjanpitolain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan hakijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, liitetiedoissa annetaan selvitys saadun avustuksen kirjanpitokäsittelystä sekä valtion oikeudesta vaatia omaisuuden palauttamista tiettyjen ehtojen toteutuessa.