1352/2.10.1995Riskirahasto-osuuden myynnin kirjanpitokäsittely
Varsinaisena liiketoimintana sijoitustoimintaa harjoittava hakija ei tarvitse KILA:n lupaa osinkoja korkotuottojen merkitsemiseen liikevaihtoonsa. Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin luettavasta riskirahasto-osuudesta saatu voitto-osuus vähennettynä sen suhteellisella osuudella koko rahasto-osuuden poistamattomasta hankintamenosta merkitään liiketoiminnan muuksi tuotoksi tai kuluksi.
Hakija on hakemuksessaan lausunut harjoittavansa toimialaansa liittyen pitkäaikaisten sijoitusten tekemistä pk-yritysten osakkeisiin, yhtiöosuuksiin ja vastaaviin. Sijoitukset ovat luonteeltaan oman pääoman ehtoisia vähemmistöosuuksia (venture capital). Hakijan yhtiöjärjestyksen mukaisena toimialana on sijoitus- ja kehitysyhtiötoiminta. Tätä tarkoitusta varten yhtiö harjoittaa kaikkeen yritystoimintaan liittyvää konsultointia ja rahoitustoimintaa. Lisäksi yhtiö voi toteuttaa tarkoitustaan harjoittamalla tuotteiden valmistusta ja kauppaa sekä näihin liittyvää tuonti- ja vientikauppaa ja palvelutoimintaa. Yhtiön toimialaan kuuluu myös kotimainen ja ulkomainen arvopaperi-, kone- ja laite- sekä kiinteistökauppa ja kansainvälinen trading-toiminta sekä näiden rahoittaminen sekä suoraan että vuokraamalla. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa arvopapereita ja kiinteis-töjä.
Hakija on edelleen lausunut tehneensä sijoituksen X Fund -nimiseen riskirahastoon Yhdysvalloissa. Sijoituksen suuruus on X00 000 USD, joka vastaa 5 %:n osuutta rahaston kokonaismäärästä. Rahasto on sijoittanut varansa yhdysvaltalaisiin pk-yrityksiin oman pääoman ehtoisina sijoituksina. Rahaston tarkoituksena on auttaa yhtiöitä parempiin tuloksiin rahoituspanoksensa avulla. Kun jokin yrityksistä, joihin sijoituksia on tehty, ”kypsyy myyntikuntoon”, sijoitus myydään ja saatu tuotto jaetaan rahaston osakkaille lukuunottamatta sijoitusrahaston perimää tiettyä prosenttimääräistä osuutta, jolla riskirahasto kattaa oman toimintansa menot.
Hakemuksesta käy ilmi, että riskirahaston tekemistä sijoituksista pääosa (n. 80 %) tehdään riskirahaston perustamisen yhteydessä ja pienempi osa toiminnan aikana. Riskirahasto ei tee uusia sijoituksia myytyjen sijoitusten tilalla vaan rahasto purkautuu sijoitusten tultua myydyksi. Hakemuksessa mainittu rahasto on perustettu määräajaksi (kymmeneksi vuodeksi), jonka jälkeen toimintaa jatketaan sijoittajien sopimuksella vuosittain kunnes sijoitukset on saatu myytyä. Sijoituskohteena olevien yritysten tarkka arvonmääritys tehdään vuosittain ja ”tarkistusluonteinen” arvonmääritys muutaman kerran vuodessa. Samassa yhteydessä määritellään kunkin riskirahastosijoittajan tarkka omistusosuus kussakin kehitettävässä pk-yrityksessä. Yhdysvaltain lakien mukaan pk-yrityksiin tehdyt sijoitukset ovat riskirahaston osakkaiden - eivät riskirahaston - omaisuutta vaikka riskirahasto hallinnoikin niitä.
Hakija on ilmoittanut kirjanneensa rahastosijoituksensa käyttöomaisuuteen noin X,6 milj. markan ostohinnastaan. Kun X Fund -rahasto jakaa edellä mainittuja voitto-osuuksia, hakijan käsityksen mukaan sijoituksen arvo laskee vastaavalla määrällä, koska voitto-osuuden perusteena oleva substanssi on myyty. Hakija on esittänyt, että käyttöomaisuuteen kirjattua sijoituksen hankintamenoa hyvitetään saaduilla voitto-osuuksilla, kunnes koko käyttöomaisuuteen kirjattu määrä on ”nollautunut”. Tämän jälkeen tulevat voitto-osuudet kirjattaisiin tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan. Hakija on esittänyt ehdottamansa kirjausmenettelyn perusteluksi, että yhtiön tase antaa todellista paremman kuvan yhtiön varallisuusasemasta, mikäli käyttöomaisuus ei vähene voitto-osuuksien myötä.
Edellä mainittuun viitaten hakija on tiedustellut kirjanpitolautakunnalta, mikä kirjausmenettely olisi paras mainittujen voitto-osuuksien osalta.
Lisäksi hakija on pyytänyt yhtiön toiminnan luonteesta johtuen lupaa kirjata korko- ja osinkotuotot liikevaihtoon.
Kirjanpitolain 19 §:n 1 momentin mukaan tuloslaskelma on laadittava siten, että siitä käy selville, miten tilikauden tulos on syntynyt. Kirjanpitolain 19 §:n 2 momentin mukaan tuloslaskelmaan on asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla erikseen merkittävä muun muassa kokonaistuotot tai liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, rahoitustuotot sekä kulut riittävästi eriteltynä. Tuloslaskelman laatimisessa noudatettavat tuloslaskelmakaavat on annettu kirjanpitoasetuksen 1 ja 2 §:ssä.
Liikevaihtoon merkitään kirjanpitovelvollisen varsinaisesta toiminnasta saadut myyntituotot. Kirjanpitovelvollisen varsinainen toiminta on yrityksen tarkoitusta toteuttavaa jatkuvaa ja suunnitelmallista tuotteiden tai palveluiden myyntitoimintaa. Sijoitustoiminnan luonteista arvopapereiden omistamista ja hallitsemista harjoittavan kirjanpitovelvollisen varsinaisesta suoritetuotannosta saatuja tuottoja, jotka sisällytetään lii-kevaihtoon, ovat sijoituksista juoksevasti kertyvät korko-, osinko- ja muut vastaavat tuotot. Näiltä osin hakija, joka harjoittaa varsinaisena toimintanaan sijoitustoimintaa, ei tarvitse kirjanpitolautakunnan myöntämää lupaa merkitä korko- ja osinkotuottoja liikevaihtoonsa.
Kirjanpitolain 20 §:n mukaan taseeseen on riittävästi eriteltyinä merkittävä asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla vastaaviin käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistamaton osa sekä arvostuserät samoin kuin vaihto-omaisuuden aktivoidut hankintamenot ja rahoitusomaisuus sekä sijoitukset. Taseen laatimisessa noudatettava tasekaava on annettu kirjanpitoasetuksen 7 §:ssä.
Kirjanpitovelvollinen hankkii osakkeet tiettyä tarkoitusta varten. Tämä tarkoitus määrää, mihin omaisuusryhmään ne on luettava. Osakkeiden omistuksen tarkoitus voi kuitenkin muuttua siten, että kirjanpidossa joudutaan tekemään menonsiirto osakeomistuksen uutta tarkoitusta vastaavalle osakkeiden hankintamenojen tilille.
Kirjanpitolain 12 §:n 1 momentin mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Pykälän 2 momentin mukaan vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Pykälän 3 momentin mukaan käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena.
Osakkeet, jotka kirjanpitovelvollinen on joutunut ottamaan vastaan maksuna saamisesta tai joihin kirjanpitovelvollisen varoja on tilapäisesti sijoitettu esimerkiksi jonkin tulevan investointihankkeen rahoittamiseksi, voidaan lukea rahoitusomaisuuteen. Sisällyttäessään osakkeet rahoitusomaisuuteen kirjanpitovelvollisen todellisena tarkoituksena tulee olla käyttää niitä lähitulevaisuudessa rahoitusvaroina. Jos maksuna saamisesta saadut osakkeet jäävät pitkäksi ajaksi tai pysyvästi kirjanpitovelvolliselle, ne on siirrettävä pitkäaikaisiin sijoituksiin tai, mikäli osakkeet palvelevat kirjanpitovelvollisen normaalia tulonmuodostusta, käyttöomaisuuteen.
Osakkeet, jotka arvopaperikauppaa harjoittava kir-janpitovelvollinen on hankkinut myyntitarkoitukseen, kuuluvat vaihto-omaisuuteen.
Käyttöomaisuuteen voi kuuluu osakkeita ja osuuksia, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Osakkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa vain yhtenä tilikautena, eivät voi yleensä kuulua käyttöomaisuuteen. Mikäli osakkeiden hankintameno kohdistuu kirjanpitovelvollisen varsinaiseen suoritetuotantoon ja on sen kannalta välttämätön tai hyödyllinen, kysymyksessä on käyttöomaisuus. Jos taas kirjanpitovelvollisen varsinainen suoritetuotanto on riippumaton osakesijoituksesta, rahankäyttö on pikemminkin muu pitkäaikainen sijoitus.
Hakijan varsinaisen liiketoiminnan ollessa sijoitus- ja kehitysyhtiötoimintaa, johon hakemuksessa tarkoitettu riskirahasto-osuuksien hankintameno kohdistuu ja jonka hankkiminen on hakijan varsinaisen liiketoiminnan kannalta välttämätön, luetaan riskirahasto-osuuksien hankintameno hakijan käyttöomaisuuteen. Jos hakijan varsinainen suoritetuotanto olisi riippumaton sijoittamisesta riskirahasto-osuuksiin, luettaisiin ne muuksi pitkäaikaiseksi sijoitukseksi.
Kirjanpitolain 16 §:n 1 momentin mukaan tilinpäätöksessä tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää ker-ry niitä vastaavaa tuloa. Muut menot saada aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä pykälässä säädetään. Kirjanpitolain 16 §:n 4 momentin mukaan käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Kirjanpitolaissa ei ole erityistä säännöstä muiden pitkäaikaisten sijoitusten poistoista.
Osakkeiden ja osuuksien ynnä muiden sellaisten pitkäaikaisten sijoitusten samaten kuin käyttöomaisuusarvopaperien hankintamenoista ei yleensä tehdä suunnitelman mukaisia poistoja, koska niille ei ole ennakoitavissa rajallista taloudellista vaikutusaikaa. Mikäli niiden hankintamenon taloudellinen vaikutusaika poikkeuksellisesti on ennakoitavissa rajalliseksi, hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan.
Siinä tapauksessa, että pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvaan osakkeeseen tai osuuteen liittyvät tulonodotukset - juoksevasti kertyvät osinko- ym. tuotot ja mahdollinen rea-lisoituva myyntituotto - ovat pysyvästi pienemmät kuin niiden kirjanpitoon merkitty hankintameno ja mikäli tätä eroa on hyvän kirjanpitotavan mukaan pidettävä olennaisena, osakkeiden hankintamenoa tulee kirjata tulonodotusten puuttumista vastaavalta osalta poistona kuluksi.
Myös käyttöomaisuusosakkeiden ja -osuuksien hankintamenosta on tehtävä edellä mainituilla perusteilla poisto. Toisin kuin muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvien osakkeiden osalta käyttöomaisuusosakkeisiin liittyvät tulonodotukset eivät kuitenkaan tavallisesti rajoitu niistä juoksevasti kertyviin osinko- ym. tuottoihin ja luovutuksen yhteydessä realisoituvaan tuloon. Käyttöomaisuusosakkeille on tunnusomaista, että osana kirjanpitovelvollisen käyttöomaisuuskokonaisuutta niiltä puuttuu monesti itsenäinen selvitettävissä oleva (tuotto)arvo. Niihin liittyvät tulonodotukset sisältyvät ko-ko käyttöomaisuusinvestoinnin tai koko yrityksen arvoon. Poistojen tehtävänä ei siten ole huolehtia siitä, että käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot eivät ylitä niiden käy-piä arvoja.
Hakemuksessa tarkoitetussa tapauksessa hakijan 5 %:n riskirahasto-osuus on tehty määräajaksi perustettuun riskirahastoon. Osuus on lisäksi nimenomaisesti sidottu vain tiettyihin riskirahaston omistuksessa oleviin pk-yrityksiin tehtyihin erillissijoituksiin, joiden kunkin arvo määritellään erikseen. Riskirahastoon tehty sijoitus on siten verrattavissa suoraan - joskin riskirahaston kautta tehtyyn - sijoitukseen kehitettäviin pk-yrityksiin. Koska yhden pk-sijoituksen myyminen vähentää sijoituksien lukumäärää ja suhteellista osuutta koko riskirahastosta ja siten hakijan koko riskirahasto-osuuden määrästä, vähennetään myydyn sijoituksen suhteellista osuutta vastaava osuus koko riskirahastosijoituksen poistamattomasta hankintamenosta merkitsemällä se tuloslaskelmaan kuluksi pienentämään myynnistä saatua voitto-osuutta.
Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin luettavan riskirahasto-osuuden tai sen hakemuksessa tarkoitetun osan myyntivoitto merkitään liiketoiminnan muuksi tuotoksi ja myyntitappio liiketoiminnan muuksi kuluksi. Kirjanpitoasetuksen 11 §:n 2 momentin nojalla käytetään asetuksen 1-5 ja 7 §:stä poiketen pääryhmiin sisältyvistä eristä toiminnan luonnetta vastaavia nimityksiä.
Jos rahasto-osuuteen liittyvät tulonodotukset ovat pysyvästi pienemmät kuin rahasto-osuuden kirjanpitoon merkitty hankintameno ja mikäli tätä eroa on hyvän kirjanpitotavan mukaan pidettävä olennaisena, osuuden hankintamenoa tulee kirjata tulonodotusten puuttumista vastaavalta osalta poistona kuluksi. Koska hakemuksessa tarkoitetussa tapauksessa riskirahaston pk-yrityksiin tehdyt sijoitukset realisoidaan erillisinä, jolloin myös viime kädessä realisoituu kustakin pk-sijoituksesta saatava voitto tai tappio, tehdään hakemuksessa tarkoitetussa tapauksessa edellä selvitetty tulonodotuksiin perustuva arvon määritys ja arvonalennus pk-sijoituskohtaisesti.
Tulonodotusten arvioinnissa noudatetaan yleisiä kirjanpidon arviointiperiaatteita, joita muun muassa kirjanpitolautakunta on kirjannut 2.4.1991 antamaansa henkilöstörahaston arvonmääritystä koskevaan ohjeeseen. Johtoa voidaan myös hakea esimerkiksi Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry:n riskisijoitusrahaston pääomarahaston sijoittajainformaatiosuosituksessa esitetyistä periaatteista.
Hakija ei tarvitse kirjanpitolautakunnan myöntämää lupaa merkitä korko- ja osinkotuottoja liikevaihtoonsa.
Hakemuksessa tarkoitetusta rahasto-osuudesta saatu voitto-osuus vähennettynä sen suhteellisella osuudella koko rahasto-osuuden poistamattomasta hankintamenosta merkitään liiketoiminnan muuksi tuotoksi tai kuluksi.