609/31.1.1983Poikkeuslupa suunnitelman mukaisten poistojen esittämiseen (lyhennelmä)
Hakija saa viidessä seuraavassa tilinpäätöksessä poiketa KPA 1 §:n mukaisesta tuloslaskelmakaavasta siten, että tuloslaskelman poistotkohdassa esitetään suunnitelman mukaiset poistot kaavan mukaan eriteltyinä sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus erikseen yhtenä eränä ennen varausten muutosta. Lisäksi liitetiedoissa on ilmoitettava tehdyt poistot käyttöomaisuusryhmittäin sekä annettava selostus suunnitelman mukaisten poistojen perusteista.
Hakija on pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lupaa vuoden 1982 tilinpäätöksestä lähtien kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetusta tuloslaskelmakaavasta poiketen merkitä sekä emoyhtiön että konsernin tuloslaskelmaan eri käyttöomaisuusryhmiin liittyvät suunnitelman mukaiset poistot yhtenä summana poistojen kohtaan sekä kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotuksen yhtenä eränä erikseen varausten muutosten kohtaan. Kirjanpidollisia poistoja koskeva erittely esitettäisiin tällöin tilinpäätöksen liitetiedoissa kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetun tuloslaskelmakaavan mukaisesti.
Niin ikään hakija on pyytänyt lupaa merkitä sekä emoyhtiön että konsernin taseeseen kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotuksen yhteensä yhtenä summana käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen sekä varausten tai vaihtoehtoisesti arvostuserien kohtiin.
Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa saada ryhmitellä tuloslaskelman tuotto- ja kulueriä sekä emoyhtiön että konsernin tuloslaskelmassa siten, että ”Rahoitustuotot ja -kulut” -nimikkeellä liikevoiton jälkeen ennen muita tuottoja ja kuluja esitettäisiin korkotuotot, korkokulut, muut rahoitustuotot ja muut rahoituskulut, jotka sisältäisivät mm. rahoituksen kurssierot, rahoitukseen liittyvät pankkikulut ja leimaverot velkakirjoista.
Perusteluksi ehdottamalleen menettelylle hakija on lausunut, että siten parannettaisiin tuloslaskelman luettavuutta ja ymmärtämistä myös kansainvälisesti, koska tuloslaskelmasta olisi suoraan nähtävissä tulos ennen varausten muutoksia ja veroja.
Kirjanpitolain 19 §:n 2 momentin mukaan tuloslaskelmaan on merkittävä omana kulueränään mm. poistot. Kirjanpitolain 19 §:n 3 momentin nojalla kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetun tuloslaskelmakaavan mukaan on ”Poistot” -kohdassa ilmoitettava erikseen poistot rakennuksista ja rakennelmista, koneista ja kalustosta, aineettomista oikeuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista.
Kirjanpitolain 20 §:n 1 momentin mukaan taseeseen on riittävästi eriteltyinä merkittävä vastaaviin mm. käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistamaton osa.
Kirjanpitolain 35 §:n 1 momentin mukaan voi kirjanpitolautakunta erityisistä syistä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai toimialoittain poikkeuksia mm. kirjanpitolain 19 ja 20 §:ien säännöksistä.
Ottaen huomioon, että kirjanpitoasetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan on tuloslaskelma ja tase laadittava kaavoja yksityiskohtaisempina, mikäli tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-eiren selventämiseksi on tarpeen, voidaan poikkeaminen kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetusta tuloslaskelmakaavasta siten, että hakija esittää suunnitelman mukaiset poistot eriteltyinä tuloslaskelman ”Poistot” -kohdassa sekä todella tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotuksen erikseen ennen ”Varausten lisäys (―) tai vähennys (+)” -kohtaa, kirjanpitolain 35 §:n 1 momentin nojalla määräajaksi sallia.
Ottaen huomioon, että hakija tuloslaskelman ja taseen liitetietoina ilmoittaa poistot kirjanpitoasetuksessa säädetyllä tavalla eriteltyinä, voidaan poikkeaminen kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetusta tuloslaskelmakaavasta myös todella tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotuksen erittelyn osalta kirjanpitolain 35 §:n 1 momentin nojalla määräajaksi sallia.
Kirjanpitolain 18 §:n mukaan, jos käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi, voidaan taseeseen merkitä poistamattoman hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä arvostuseräksi vastattaviin. Osakeyhtiölain 11 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan, jos käyttöomaisuuden arvoa on tilikauden aikana korotettu, on korotusta vastaava määrä merkittävä vastattaviin arvonkorotusrahastoon. Rahastoa saadaan käyttää ainoastaan rahastoantiin.
Hakija voi merkitä kirjanpitolain 18 §:ssä mainituilla edellytyksillä taseeseen käyttöomaisuuden arvonkorotuksen. Sitä vastoin hakemuksessa tarkoitettu kirjanpidossa tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kasautuneen erotuksen merkitseminen taseeseen ei ole kirjanpitolain mukaan mahdollista.
Osakeyhtiölain 11 luvun 8 §:n 5 kohdan mukaan, jos tilikauden poistot määrältään ja perusteiltaan huomattavasti eroavat edellisen tilinpäätöksen poistoista, on siitä annettava perusteltu selostus tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä. Muutoinkin on annettava selostus sellaisista tilikauden tulokseen sisältyvistä tuotto- ja kulueristä, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat tuloksen vertailukelpoisuuteen edellisen tilinpäätöksen kanssa, tai jotka muulla tavoin ovat merkitykseltään huomattavia. Edellä mainitun säännöksen nojalla hakijan on annettava tuloslaskelman liitteenä selostus suunnitelman mukaisten poistojen perusteista.
Kirjanpitolain 19 §:n 2 momentin mukaan tuloslaskelmaan on merkittävä omina tuottoerinään osingot ja korot sekä omina kuluerinään mm. korot. Kirjanpitolain 19 §:n 3 momentin nojalla kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetun tuloslaskelmakaavan mukaan liiketuloksen jälkeen ”Muu tuotot ja kulut” -kohdassa on ilmoitettava erikseen korkotuotot, osinkotuotot, muut tuotot ja muut kulut. ”Varausten lisäys (―) tai vähennys (+)” -kohdan jälkeen on ilmoitettava korkokulut.
Ottaen huomioon, ettei hakija ole esittänyt riittäviä syitä edellä mainituista säännöksistä poikkeamiseen, ei korkotuottojen, korkokulujen, muiden rahoitustuottojen tai muiden rahoituskulujen esittämistä ”Rahoitustuotot ja -kulut” -nimikkeellä ennen ”Muut tuotot ja kulut” -kohtaa voida sallia.
Ottaen huomioon edellä mainittu kirjanpitoasetuksen 7 §:n 1 momentin säännös hakija voi tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden selventämiseksi esittää korkotuotot, muut rahoitustuotot ja muut rahoituskulut tuloslaskelman ”Muut tuotot ja kulut” -kohdassa omana alaryhmänään ”Rahoitustuotot ja -kulut” -nimikkeellä.
Hakijayhtiö saa tämän päätöksen jälkeen viidessä ensiksi laadittavassa tilinpäätöksessään poiketa kirjanpitoasetuksen 1 §:n mukaisesta tuloslaskelmakaavasta siten, että ”Poistot” -kohdassa esitetään suunnitelman mukaiset poistot kaavan mukaan eriteltyinä sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus erikseen yhtenä eränä ennen ”Varausten lisäys (―) tai vähennys (+)” -kohtaa edellyttäen, että tuloslaskelman ja taseen liitetietoina ilmoitetaan tehdyt poistot käyttöomaisuusryhmittäin sekä annetaan selostus suunnitelman mukaisten poistojen perusteista.
Sitä vastoin hakemuksessa tarkoitettu kirjanpidossa tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kasautuneen erotuksen merkitseminen taseeseen ei ole kirjanpitolain mukaan mahdollista. Myöskään korkotuottojen, korkokulujen, muiden rahoitustuottojen ja muiden rahoituskulujen esittämistä ”Rahoitustuotot ja -kulut” -nimikkeellä ennen ”Muut tuotot ja kulut” -kohtaa ei voida sallia.
KPA 11 § vastaa nykyisin aiempaa KPA 7 §:ä.Nykyisin kirjanpitolain 16 § edellyttää suunnitelman mukaisten pois tojen tekemistä. Poistoista annettavat liitetiedot on määritelty KPA 12 §:ssä. Lisäksi KILA on antanut yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista 31.5.1993 sekä yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista pienille kirjanpito velvollisille 20.6.1994.