Asianosaisen puhevalta - Asiavaltuus - Aiemman omistajan oikeus vaatia korvausta kiinteistövahingosta - Edellyttämätön vahinko

Taltio:	130/1996
Diaarinumero:	1996/53
Antopäivä:	18.9.1996
Luokitus:	S:1.06.04.10.03.03 S:1.09.02.01.03

Oikeus vaatia korvausta kiinteistöön liittyvästä, vaatijan
omistus- ja/tai hallinta-aikaan ajoittuvasta, lupaan perustuvan
hankkeen aiheuttamasta vahingosta, haitasta ja muusta
edunmenetyksestä ja oikeus saada siitä vesilain 11 luvun 3
§:n nojalla korvausta ei ole riippuvainen siitä, omistaako
tai hallitseeko vaatija edelleen kiinteistöä. Vesilain 1
luvun 9 §:n yleisestä määräyksestä tiettyä maa- ja vesialuetta
koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista ei voida tehdä
johtopäätöstä kiinteistön aiemman omistajan tai haltijan
oikeudesta vaatia ja saada korvausta vesilain 11 luvun 3 §:n
nojalla. Korvausvaatimusten tutkimisen kannalta ei ole merkitystä
myöskään vesilain 11 luvun 14c §:n säännöksellä korvauksen
erääntymisestä tai sillä, että vesilain korvausjärjestelmässä
toimenpiteet ovat vahinkojen estämisessä rahakorvauksiin
verrattuna ensisijaisessa asemassa.

A:n korvaushakemus kaupassa konkretisoituneesta kiinteistön
myyntiarvon alentumisesta ja A:n omistusaikaisesta kiinteistön
käyttöarvon alentumisesta oli perusteiltaan sellainen,
että oikeuden mahdolliseen korvaukseen ei voitu ilman tarkempaa
selvitystä ja kiinteistön uusia omistajia kuulematta
katsoa kuuluvan viimeksi mainituille vain sillä perusteella,
että kauppakirjassa ei ollut asiasta mitään mainintaa. VEO:n
olisi tullut viran puolesta varata kiinteistön nykyisille
omistajille tilaisuus lausua mielipiteensä A:n korvausvaatimuksista,
erityisesti siitä, mitä luvan mukainen laituri oli
mahdollisesti vaikuttanut kauppahintaan ja oliko A:n tarkoittaman
vahingon korvauksen osalta mahdollisesti sovittu erikseen.
VEO:n tutkimattajättämispäätös kumottiin ja asia palautettiin VEO:lle.
VesiL 11 luku 3 §
VesiL 14 luku 1 § 3 mom (19.5.1961/264)

Lainvoimainen