Vesilaki - Vesilain 3 luvun 5 §:n 1 momentti - Yleiskaava - Kaavamuutoksen vaikutus - Intressivertailu - Pengertie ja silta

Taltio:	11/2024
Diaarinumero:	21573/2021
Antopäivä:	09.01.2024

Diaarinumero: 21573/2021
Taltionumero: 11/2024
Antopäivä: 9.1.2024

Aluehallintovirasto oli myöntänyt vuonna 2011 antamallaan päätöksellä vesilain mukaisen luvan pengertien ja siltojen rakentamiseen saareen, johon oli vuonna 2001 vahvistetussa osayleiskaavassa osoitettu 29 loma-asutuksen ja neljä asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Osayleiskaavassa ei ollut osoitettu tieyhteyttä mantereelle. Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus olivat myöhemmin antamillaan päätöksillä kumonneet lupapäätöksen. Perusteluinaan korkein hallinto-oikeus oli muun muassa esittänyt, että hanke olisi sinänsä merkittävästi edistänyt saaressa olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksia, mutta sillan rakentamisesta aiheutuvaa yksityistä hyötyä ei ollut pidettävä huomattavana, kun rakennuspaikkoja osoitettaessa ei maankäytön järjestämisen lähtökohtana ole ollut tieyhteyden rakentaminen siltayhteytenä.

Aluehallintovirasto oli vuonna 2021 antamallaan päätöksellä hylännyt samaan paikkaan suunnitellun pengertien lupahakemuksen. Pengertielle oli osoitettu sijainti vuonna 2018 vahvistetussa osayleiskaavan muutoksessa. Aluehallintovirasto oli esittänyt perusteluinaan muun muassa, että kyseisille rakennuspaikoille oli osoitettu venevalkamaoikeus jo ennen kaavamuutoksen hyväksymistä, joten rakennuspaikat olivat käytettävissä ilman tieyhteyttäkin, eikä niiden käyttö poikennut muiden vastaavissa paikoissa sijaitsevien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksista. Kaavamuutoksessa ei ollut osoitettu uusia rakennuspaikkoja, eikä olemassa olevien rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta ollut muutettu. Lisäksi aluehallintovirasto otti huomioon, että alunperin rakennuspaikkoja osoitettaessa ei maankäytön lähtökohtana ole ollut tieyhteyden rakentaminen siltayhteytenä saareen. Luvanhakija oli valittanut päätöksestä muun muassa tieyhteyden osoittavan kaavamuutoksen perusteella.

Hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintoviraston perustelujen mukainen tulkinta johtaisi siihen, että siltayhteyden lisäämisellä kaavaan ei olisi merkitystä vesilain mukaisessa lupaharkinnassa, ellei samalla osoitettaisi uusia rakennuspaikkoja tai muutettaisi olemassa olevien rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta. Hallinto-oikeus katsoi, että tämän ei voitu katsoa vastaavan lainsäätäjän tarkoitusta. Tämän perusteella ja korkeimman hallinto-oikeuden perustelut huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että siltayhteyden lisääminen kaavaan oli jo sinällään lisännyt hankkeen yksityisen edun painoarvoa lupaharkinnassa, joskaan se ei ollut yksistään ratkaiseva tekijä. Hankkeesta saatavaa hyötyä oli siten pidettävä suurempana kuin miksi aluehallintovirasto on sen arvioinut. Hallinto-oikeus arvioi esitetyn selvityksen perusteella hankkeesta saatavan yksityisen edun huomattavaksi verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin, kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Äänestys 2-1

Vähemmistöön jäänyt hallinto-oikeustuomari katsoi, että valitus olisi tullut hylätä.Vaikka tieyhteyden lisääminen kaavaan on lisännyt hankkeesta saatavaa hyötyä, sitä ei ole enemmistön kannasta poiketen pidettävä huomattavana. Lisäksi hankkeesta aiheutuisi merkittäviä yksityisiä menetyksiä.