Leimavero - Erehdys - Maksamismääräys - Menettely leimaveroasioissa

Taltio:	1045
Diaarinumero:	596/1400/93
Antopäivä:	30.12.1994
Luokitus:	S:2.27.06 S:2.27.09.03.01

Halkomistoimitukseen liittyvistä tilityksistä oli tehty kaksi
pätevää erilaista sopimusasiakirjaa: 23.1.1987 rekisteröityyn
halkomispöytäkirjaan sisältyvä tilisopimus 38.800 markasta ja
17.3.1987 allekirjoitettu jakosopimuskirja, joka myös sisälsi
tuon saman 38.800 markan määräisen saatavan toiselta osapuolelta.
Maksuvelvolliselta oli haettu 17.3.1987 allekirjoitettuun jakosopimuskirjaan
sisältyvän saatavan maksua maksamismääräyshakemuksella,
jolloin jakosopimuskirjaan oli liitetty leimamerkkejä
yhteensä 582 markan arvosta. Maksuvelvollisen vastustettua
maksamismääräystä haettiin saatavaa lääninhallituksessa
lainhakuna, josta annettua välipäätöstä ei kuitenkaan
annettu maksuvelvolliselle tiedoksi. Sittemmin kysymyksessä
oleva saatava oli jätetty ulosottomiehelle perittäväksi rekisteröidystä
halkomisesta laaditun halkomispöytäkirjan otteen
nojalla. Lääninoikeus katsoi, ettei jakosopimuskirjaan
liitettyjä leimamerkkejä vastaavaa leimaveroa ollut suoritettu
erehdyksessä tai aiheettomasti, vaikka saaminen olisikin
ollut toisen asiakirjan (halkomispöytäkirjan) perusteella
ulosottokelpoinen ilman määräystä tai päätöstä.
Äänestys 2 - 1. Eri mieltä ollut jäsen määräsi leimaveron
palautettavaksi seuraavilla perusteilla:
Jakosopimuksessa oli uudelleen sovittu samansisältöisesti
asioista, jotka oli jo ratkaistu halkomistoimituksessa. Kun
otettiin huomioon jakolain 175 §:n 1 momentti ja 278 §, rekisteröidyssä
halkomistoimituksessa tehty tilisopimus oli
ulosottokelpoinen ilman eri tuomiota tai päätöstä. Jakosopimuksen
tekeminen sekä maksamismääräyksen tai lainhaun hakeminen
sen perusteella olivat niin ollen olleet kysymyksessä
olevan maksun saamiseksi tarpeettomia. Leimaveron suorittaminen
maksamismääräystä haettaessa oli tapahtunut erehdyksessä.
LeimaveroL 95 § 1 mom