Kunnallinen viranhaltija - Virkasuhteen päättäminen - Virkasuhteen purku - Kilpaileva toiminta

Taltio:	16/0056/4
Diaarinumero:	01152/15/2207
Antopäivä:	26.02.2016

Diaarinumero: 01152/15/2207
Taltionumero: 16/0056/4
Antopäivä: 26.2.2016

Asiassa oli kysymys kunnallisen viranhaltijan virkasuhteen purkamisesta kilpailevan toiminnan perusteella. Valittaja oli työskennellyt koulutuskuntayhtymän tulosaluejohtajana. Hänen virkasuhteensa oli purettu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (myöhemmin viranhaltijalaki) 41 §:n nojalla.

Koulutuskuntayhtymän mukaan heidän tietoonsa oli tullut, että valittaja harjoittaa koulutuskuntayhtymän toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa yhtiönsä X Oy:n kautta. Valittaja on toiminut yhtiönsä X Oy:n perustamisesta saakka yhtiön omistajana ja hallituksen puheenjohtajana sekä työskennellyt yhtiössä. Hänen yhtiökumppaneitaan ovat olleet niin ikään koulutuskuntayhtymässä työskennelleet M ja P. Koulutuskuntayhtymän mukaan valittajalla ei ole ollut asianmukaista sivutoimilupaa omassa yhtiössä työskentelemiseen ja valittaja on tietoisesti pyrkinyt salaamaan tämän työskentelyn työnantajaltaan. Koulutuskuntayhtymän käsityksen mukaan valittaja on käyttänyt työaikaansa, työnantajansa verkostoja, työvälineitä sekä virkatehtäviensä hoidossa saamiansa tietoja ja koulutuskuntayhtymän tekijänoikeuksia hyväkseen yksityisessä elinkeinotoiminnassaan. Lisäksi valittaja on koulutuskuntayhtymän mukaan ilman hyväksyttäviä perusteita sekä vääränlaista menettelytapaa noudattaen käsitellyt koulutuskuntayhtymän palveluksessa olevan yhtiökumppanin sivutoimilupa-asiaa sekä salannut työnantajaltaan yhtiökumppaninsa. Koulutuskuntayhtymä on purkanut valittajan virkasuhteen edellä mainituilla perusteilla.

Valittajan mukaan koulutuskuntayhtymä ei ole voinut kuntalain yhtiöittämistä koskevat säännökset huomioiden harjoittaa sellaista toimintaa, jota hänen osaomistamansa yhtiö harjoittaa. Valittaja on kiistänyt käyttäneensä virka-aikaansa, työnantajansa välineitä, verkostoja tai virkatyössä saatuja tietoja hyväkseen yhtiötoiminnassaan. Valittajan mukaan hänellä on ollut asianmukainen sivutoimilupa yhtiötoimintaansa eikä hän ole käsitellyt esteellisenä työnantajansa palveluksessa olevien yhtiökumppaneidensa sivutoimiasioita.

Koulutuskuntayhtymän, yhtiön X ja valittajan toiminnan luonteen arviointi

Viranhaltijalain 18 §:ssä säädetään sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta. Säännöksen 3 momentin mukaan sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Kilpailevaa toimintaa hallinto-oikeudessa arvioitaessa keskeisessä asemassa ovat olleet koulutuskuntayhtymässä kehitetty tietovarastomalli ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut. Koulutuskuntayhtymä on yhteistyössä Ammattiosaamisen kehittämisyhtiön AMKE Oy:n (myöhemmin AMKE) kanssa rakentanut tietovarastomallin (myöhemmin DW-malli). DW-mallin avulla eri järjestelmissä olevat tiedot voidaan kerätä yhteen yhtenäisen tietovaraston toteuttamiseksi. Koulutuskuntayhtymän ja AMKE:n tarkoitus on ollut ja on rakentaa DW-mallista lisensoitava ja myytävä tuote. DW-mallia ei kuitenkaan ole vielä ehditty myydä siinä vaiheessa, kun valittajan virkasuhteen purkamiseen on ryhdytty.

Koulutuskuntayhtymän todistajat ovat kertoneet, että kysymys on ollut tietohallintoon liittyvästä kokonaisarkkitehtuurista, jonka suunnittelussa ja kehittelyssä koulutuskuntayhtymä on ollut keskeisessä asemassa ja edelläkävijä. Koulutuskuntayhtymä on tehnyt DW-mallin kehittämiseksi tiivistä yhteistyötä AMKE Oy:n ja AMKE ry:n kanssa. AMKE ry on koulutuksen järjestäjien yhteinen yhdistys. Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy puolestaan tuottaa yhteistyöjärjestöilleen ja muulle verkostolleen muun ohessa koulutukseen liittyviä tietohallintopalveluita. AMKE:n yhteistyöverkosto ja toimintakenttä ovat toisin sanoen laajat. AMKE:n toimitusjohtaja on kertonut, että he ovat tehneet tietohallintoyhteistyötä vain kahden koulutuksen järjestäjän kanssa. Koulutuskentällä on toisin sanoen ollut vain kaksi koulutuksen järjestäjää, joissa tietohallintoasiat oli viety jo varsin pitkälle. Toimitusjohtajan kertoman mukaan kaikki keskeinen osaaminen tuli kuitenkin nimenomaan nyt kysymyksessä olevasta koulutuskuntayhtymästä. Toimitusjohtajan mukaan DW-mallin kehittämiseen kuului olennaisena osana alusta saakka muun ohessa myös ohjelmointi- ja konfigurointipalvelujen (myöhemmin asennuspalvelut) sekä raportointityökalujen kehittäminen. Samalla tavalla kokonaisarkkitehtuuria on kuvannut niin ikään todistajana kuultu koulutuskuntayhtymän tietohallintopäällikkö. Hänen mukaansa koulutuskuntayhtymä on tehnyt hankkeen ympärille useamman vuoden suunnitelman ja myös jatkosuunnitelman, jossa koko edellä esiin tuotu tietohallintojärjestelmä on kuvattu. Koulutuskuntayhtymän käsitys on se, että X Oy kaappasi itselleen koulutuskuntayhtymässä tehdyn vuosien kehitystyön tuloksen ja ryhtyi myymään sitä muun ohessa laajalle AMKE-yhteistyökumppaniverkostolle. AMKE:n toimitusjohtaja on kertonut samasta asiasta siten, että koulutuskuntayhtymän ja AMKE:n väliseen yhteistyöhankkeeseen ilmaantui väliin yhtäkkiä X Oy.

Valittaja on taas katsonut, että DW-malli on ollut yksittäinen, erillinen osansa laajemmassa kokonaisuudessa. Valittaja katsoo, että DW-malli on kuulunut ja kuuluu koulutuskuntayhtymälle ja sen kehittäminen koulutuskuntayhtymän toimialaan. Muita siihen liittyviä kaupallisia palveluja (asennus, ohjelmointi, konfigurointi, raportointityökalut) koulutuskuntayhtymä ei ole tuottanut eikä olisi voinutkaan tuottaa, koska koulutuskuntayhtymällä ei olisi ollut siihen resursseja. Valittaja on myös korostanut, että koulutuskuntayhtymää koskee yhtiöittämisvelvollisuus eli toisin kuin X Oy, se ei olisi voinutkaan tarjota kaupallisia palveluja. Valittaja katsoo siis, että mainituissa olosuhteissa hänen X Oy:nsä on voinut vapaasti myydä kokonaisuuteen liittyviä muita tietohallintopalveluja.

Hallinto-oikeus on arvioinut koulutuskuntayhtymän, X Oy:n ja valittajan toimintaa seuraavasti.

Koulutuskuntayhtymän toimialaan kuuluu ammatillisen perus-, lisä-, oppisopimus-, työvoima- ja henkilöstökoulutuksen järjestäminen kaikilla koulutusaloilla sekä lukiokoulutuksen ja työelämän kehittämishankkeiden järjestäminen Pohjois-Savon alueella. Todistajana kuultu koulutuskuntayhtymän entinen johtaja on lisäksi kertonut suullisessa käsittelyssä, että tämän perustehtävän ohessa niin nyt kysymyksessä olevassa koulutuskuntayhtymässä kuin muissakin koulutuskuntayhtymissä suunnitellaan ja kehitellään yhä enenevässä määrin erilaisia koulutukseen liittyviä oheispalveluja, joita voitaisiin kaupallistaa. Tietohallintohanke on ollut yksi tällainen tulevaisuuden hanke.

Valittaja on työskennellyt koulutuskuntayhtymässä vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2009 alkaen hän on ollut kehittämisjohtajan tehtävässä ja 1.1.2015 alkaen tulosaluejohtajana. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet muun ohessa alueen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta, kokonaisarkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen sekä innovaatio- ja aloitetoiminnan kehittäminen. Valittaja on toisin sanoen työskennellyt hyvin vastuunalaisessa ja itsenäisessä tehtävässä koulutuskuntayhtymässä.

X Oy:n toimialaksi on ilmoitettu kaupparekisterissä liikkeenjohdon konsultointi- ja koulutuspalvelut, tieteelliset tutkimuspalvelut, ohjelmistojen konsultointi, suunnittelu, valmistus, markkinointi ja myynti. Edelleen, X Oy on internet-sivustollaan ilmoittanut tarjoavansa muun ohessa ohjelmistopalveluja, tietovarastointipalveluja sekä kehityspalveluja. X Oy:n ovat omistaneet valittaja, M ja P. He ovat tuolloin olleet myös ainoat yhtiössä työskentelevät henkilöt.

Hallinto-oikeuden arvion mukaan keskeiset kilpailevaa toimintaa koskevat koulutuskuntayhtymän väitteet ovat liittyneet DW-malliin, asennuspalveluihin, raportointityökaluihin ja kyselypalveluihin.

Hallinto-oikeus on pitänyt asiassa saadun selvityksen perusteella uskottavana, että koulutuskuntayhtymässä on DW-mallin ohella kehitetty nimenomaan tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Tähän kokonaisuuteen on kuulunut myös asennuspalvelut sekä raportointityökalut. AMKE:n toimitusjohtaja on kertonut, että koulutuksen järjestäjille ja erityisesti niiden johdolle on markkinoitu tietohallintopalvelua juuri raportointityökalujen kautta. Valittaja on korostanut sitä, että pelkällä DW-mallilla ei tee yksinään yhtään mitään. Valittajan sekä todistajana kuultujen M:n ja P:n mukaan DW-malli on ikään kuin pohjapiirros tai käsitejärjestelmä, jonka perusteella varsinainen palvelukokonaisuus on mahdollista rakentaa. Koulutuskuntayhtymän kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma ja DW-mallin luonne huomioiden hallinto-oikeuden käsityksen mukaan on ollut itsestään selvää, että koulutuskuntayhtymä on suunnitellut ja kehittänyt myös niitä työkaluja, joilla DW-mallia voidaan aidosti hyödyntää. Tietohallintopäällikkö on tuonut esiin, että koulutuskuntayhtymässä on tehty ja tehdään koko ajan myös ohjelmointityötä. Koulutusorganisaation johtamisjärjestelmän näkökulmasta taas on luonnollista, että tulossa olevia palveluja on markkinoitu nimenomaan raportointityökalujen avulla. Toisin kuin DW-malli ja asennuspalvelut, raportointityökalut ovat potentiaalisen asiakkaan näkökulmasta se konkreettinen osa tietohallintoa, jota voidaan välittömästi käyttää organisaation johtamisessa hyödyksi.

Valittajan mukaan X Oy:n tarjoamat kunkin käyttäjän yksilöllisiin järjestelmiin ja ympäristöihin räätälöitävät asennuspalvelut ja koulutuskuntayhtymän kehittämä tietohallintohanke ovat olleet kaksi eri asiaa. Valittaja on vedonnut asennuspalvelujen osalta myös siihen, että koulutuskuntayhtymällä ei ole ollut resursseja tämän palvelun tuottamiseen. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan DW-mallissa ja asennuspalveluissa on ollut kysymys kahdesta eri asiasta. Olennaisena seikkana hallinto-oikeus on pitänyt kuitenkin sitä, että koulutuskuntayhtymän tietohallintohankesuunnitelmiin on kuulunut yhtenä keskeisenä osana myös asennuspalveluiden tarjoaminen. Edelleen, resurssin palvelun tarjoamiseen ovat koulutuskuntayhtymässä muodostaneet juuri valittaja, M ja P.

Raportointityökalujen osalta valittaja on vedonnut siihen, että tuloskortti, jonka X Oy on kehittänyt, on erilainen kuin koulutuskuntayhtymässä kehitetty tuloskortti. Tuloskortissa on kysymys työkalusta, jolla voidaan käyttää hyväksi tietovarastoa (DW-mallia). Valittajan mukaan koulutuskuntayhtymän ja TCD:n tuloskortit ovat täysin erilaisia raportointityökaluja. Valittajan mukaan rakenne on kaikissa tuloskorteissa sama. X Oy:n tuloskortti on valittajan mukaan kuitenkin interaktiivinen, se voidaan upottaa web-sivuihin ja se skaalautuu automaattisesti puhelimiin ja tabletteihin. Näitä ominaisuuksia ei ole koulutuskuntayhtymän tuloskortissa. Koulutuskuntayhtymän tuloskortti on toteutettu vakioraportointityökalulla ja X Oy:n tuloskortti taas on edellyttänyt ohjelmointia. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan X Oy:n tuloskortissa on ollut kysymys lähinnä koulutuskuntayhtymässä kehitetyn tuloskortin edelleen kehittämisestä. Myös AMKE:n toimitusjohtaja on todennut, että itse tuote oli "ihan vastaava". Tietohallintopäällikkö on tuonut esiin, että kaikki keskinen näihin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä kehitystyö on tehty koulutuskuntayhtymässä. Tuloskorttikehitystyön ovat tehneet koulutuskuntayhtymässä samat henkilöt kuin X Oy:ssäkin. Se, että koulutuskuntayhtymän tuloskorttiin olisi pitänyt tehdä uudet määrittelyt, jotta se olisi ollut kaupallistettavissa, ei ole itse asian kannalta ratkaisevaa. Valittaja olisi voinut tehdä tämän työn yhdessä M:n ja P:n kanssa koulutuskuntayhtymässä. Tarvittava osaaminen oli mainituilla kolmella henkilöllä. Kokonaisuudessa on hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan kysymys siitä, että valittaja on myynyt yhtiönsä kautta koulutuskuntayhtymän tietohallintohankkeeseen olennaisena osana kuulunutta tuotetta, johon liittyvä pohjatyö on tehty koulutuskuntayhtymässä.

Viimeinen toiminnallinen kokonaisuus, joka on ollut asiassa keskeisessä roolissa, on kyselypalvelut. Valittaja sekä todistajat M ja P ovat suullisessa käsittelyssä kertoneet, että koulutuskuntayhtymällä on ollut niin kutsuttu S Survey -kyselyohjelma ja X Oy on kehittänyt puolestaan I Survey -ohjelman. Valittajan mukaan myös kyselyohjelmat ovat eronneet ratkaisevasti toisistaan. Lisäksi valittaja ja todistaja P ovat korostaneet, että S Survey on syntynyt P:n opinnäytetyönä koulutuskuntayhtymässä. P:llä on kyselyohjelmaan tekijänoikeudet ja koulutuskuntayhtymällä käyttöoikeus. P:n opinnäytteeseen on liittynyt myös A-tiedonseulontaohjelma. Tämä on valittajan mukaan niin ikään P:n ja X Oy:n tuote. Ohjelma on kehitetty osana P:n opinnäytettä ja sitä on voitu käyttää koulutuskuntayhtymän käyttöoikeuden perusteella koulutuskuntayhtymän työolobarometrikyselyissä (TOB-kysely). Todistajana kuultu va. kuntayhtymän johtaja on kuitenkin kertonut, että kuntayhtymä on maksanut P:lle palkkaa opinnäytetyönä tehtävän kyselyohjelman luomisesta. Myös kyselyohjelmien osalta valittaja on vedonnut siihen, että koulutuskuntayhtymä ei olisi voinut tuottaa I Survey:n kaltaista ohjelmaa. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan myös I Surveyssä on kysymys siitä, että S Survey -ohjelmaa on kehitetty eteenpäin.

Hallinto-oikeus toteaa, että kyselypalvelujen edelleen kehittämisestä on X Oy:ssä vastannut valittajan ohella P, jotka molemmat siis olisivat voineet tehdä saman työn koulutuskuntayhtymässä. Todistajana kuultu tulosaluejohtaja K on kertonut suullisessa käsittelyssä koulutuskuntayhtymän johtoryhmän kokouksesta, jossa valittaja on ollut esittelemässä I Survey -kyselyohjelmaa. Valittaja on esittänyt kyseisessä kokouksessa, että ohjelma hankittaisiin koulutuskuntayhtymän käyttöön X Oy:ltä. Missään vaiheessa johtoryhmässä ei kuitenkaan todistajan mukaan tullut esiin, että X Oy on valittajan osaomistama yhtiö. Myös tässä kokonaisuudessa on hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan ollut kysymys siitä, että valittaja on kehittänyt edelleen yhtiössään koulutuskuntayhtymän hankkeisiin olennaisena osana kuulunutta palvelua, johon liittyvä pohjatyö on tehty koulutuskuntayhtymässä. Valittaja on myös markkinoinut X Oy:n versiota koulutuskuntayhtymän johtoryhmälle ilmoittamatta, että X Oy on hänen yhtiönsä.

Valittajan keskeinen väite edellä kuvatun toiminnan osalta on ollut se, että X Oy:n toiminta ei voi olla kilpailevaa toimintaa siitä syystä, että koulutuskuntayhtymä ei olisi voinut harjoittaa sitä kuntalain yhtiöittämistä koskevat säännökset huomioiden lainkaan. Todistajana kuultu M on myös korostanut, että kaikki mitä koulutuskuntayhtymässä tehtiin, liittyi sisäiseen kehittämiseen eikä tehtäviin kuulunut palveluiden ja tuotteiden markkinointia. Hallinto-oikeus on viitannut edellä esiin tulleisiin seikkoihin ja erityisesti siihen, että koulutuskuntayhtymän tietovarastomallissa on ollut kysymys kokonaisuudesta, joka on ollut suunnittelu- ja kehittämisasteella. Hallinto-oikeus on todennut omana arvionaan, että koulutuskuntayhtymällä on ollut yhtiöittämissuunnitelmia. Yhtymähallitus on joulukuussa 2014 päättänyt, että koulutuskuntayhtymässä käynnistetään selvitys yhtiöittämisen tarpeista ja vaihtoehdoista alkuvuodesta 2015. Hallinto-oikeuden arvion mukaan tämä on tukenut sitä näkemystä, että koulutuskuntayhtymällä on ollut pidemmän aikavälin hankkeita, joiden on voitu arvioida olevan myyntivalmiudessa vuonna 2015. Se seikka, että koulutuskuntayhtymällä ei ole ollut juuri silloin yhtiöitettyä toimintaa, kun valittaja on harjoittanut kaupallista toimintaa X Oy:ssä, on oikeudellisesti irrelevantti. Hallinto-oikeus on pitänyt selvitettynä, että koulutuskuntayhtymällä on ollut pidemmän tähtäimen suunnitelma, jota se on ollut valittajankin kanssa toteuttamassa. Koulutuskuntayhtymä on lisäksi tuonut esiin, että yhtiöittämisvalmistelut ovat olleet valittajan vastuulla, eikä valittaja ole tätä kiistänyt. Kun huomioidaan, että valittajan yhtiön intressit ja koulutuskuntayhtymän intressit ovat olleet ristiriidassa keskenään, valittajalla ei ole voinut hallinto-oikeuden tutkinnan mukaan olla erityistä intressiä edistää koulutuskuntayhtymän yhtiöittämishankkeita.

Viranhaltijalain 18 §:n 3 momentin mukaan viranhaltija ei saa harjoittaa sivutoimena sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltijalain taustalla olevan hallituksen esityksessä (HE 196/2002) korostetaan viranhaltijan objektiivisuusvelvoitetta ja työnantajan ja viranhaltijan välisen suhteen luottamuksellisuutta. Johtavassa asemassa olevan henkilön toimintaa on tässä suhteessa arvioitu oikeuskäytännössä yleisesti varsin tiukasti. Kilpailevasta toiminnasta on kyse silloin, kun viranhaltija harjoittaa samaa toimintaa kuin työnantajansa. Lain säännöksen tarkoitus huomioiden kilpailevaa toimintaa ei voida hallinto-oikeuden tekemän arvion mukaan arvioida oikeudellisesti vain todellisten vaikutusten perusteella, vaan myös mahdollisuuksien perusteella. Myös kilpailevan toiminnan vahingollisuutta voidaan arvioida eri tavoin. Taloudelliset menetykset vahingoittavat kiistatta työnantajaa. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa taloudellisten menetysten suuruuden arvioiminen on tulkinnanvaraista. Asiassa on kuitenkin tullut selväksi se, että tietohallintohanke on ollut koulutuskuntayhtymälle myös taloudellisesti merkittävä hanke. Sen ohella, että osa tuotteista ja palveluista on jäänyt myymättä, kokonaishanke on merkittävästi viivästynyt. Valittaja, M ja P ovat muodostaneet koko koulutuskuntayhtymän tietohallintokehityshankkeen keskeisen osaamisresurssin. Valittaja ja hänen yhtiökumppaninsa ovat vieneet eteenpäin omassa yhtiössään sellaista kehitystyötä, joka olisi ollut edelleen kehitettävissä ja kaupallistettavissa myös koulutuskuntayhtymässä. Samat kolme henkilöä ovat harjoittaneet yhtiötoimintaa X Oy:ssä. Hallinto-oikeus on arvioinut vahingollisuutta myös lojaliteettiperiaatteen näkökulmasta. Lojaliteettiperiaatteen mukaan osapuolten tulee ottaa toiminnassaan huomioon toisen osapuolen edut. Lojaliteettiperiaatteen noudattaminen kuuluu olennaisena osana valittajan asemassa olevan vastuunalaisissa tehtävissä työskentelevän henkilön palvelussuhteeseen. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan valittaja on rikkonut lojaliteettiperiaatetta ja sen lisäksi, että se on vahingoittanut työnantajan ja viranhaltijan välistä suhdetta, sillä on ollut ilmeisen vahingollisia seuraamuksia koulutuskuntayhtymän ja sen yhteistyökumppaneiden välisissä suhteissa.

Hallinto-oikeus on tullut edellä esitetyillä perusteilla siihen johtopäätökseen, että valittaja on harjoittanut työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa, joka on ollut koulutuskuntayhtymälle viranhaltijalain tarkoittamalla tavalla ilmeisesti vahingollista.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset kilpailevasta toiminnasta ja purkuperusteiden laillisuudesta

Viranhaltijalain 41 §:n mukaan virkasuhde voidaan purkaa päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Mainitun säännöksen mukaan tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Virkasuhteen purkukynnys on siis säädetty varsin korkeaksi. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on ollut arvioitava, onko valittajan toiminta kokonaisuudessaan muodostanut viranhaltijalain mukaisen erittäin painavan syyn virkasuhteen purkuun. Kokonaisharkinnassa tulee huomioiduksi lähinnä viranhaltijan toiminnan luonne yleisesti, laiminlyöntien vakavuus ja viranhaltijan asema. Lisäksi on huomioitava, että virkasuhde on palvelussuhde, jossa käytetään julkista valtaa, johon puolestaan liittyy julkisen hallinnon lainalaisuuden, puolueettomuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden korostuminen. Edelleen, viranhaltijalain 41 §:n sisältö huomioiden purkukynnystä arvioitaessa on otettava kantaa myös siihen, mitä voidaan pitää työnantajan näkökulmasta kohtuuttomana.

Hallinto-oikeus on arvioinut, että valittaja on harjoittanut X Oy:n kautta työantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Se seikka, että koulutuskuntayhtymä ei ole vielä ehtinyt yhtiöittää mainittua toimintaansa, ei muuta tätä arviota. Koulutuskuntayhtymällä on ollut ja on mahdollisuus kaupallistaa toimintaansa yhtiöittämisen kautta. Valittaja on muun ohessa kiistänyt, että hänen yritystoimintansa olisi ollut laajaa tai että hän olisi hyödyntänyt siinä työnantajaansa. Hän on lisäksi kiistänyt salanneensa yritystoimintansa työnantajaltaan. Hallinto-oikeus on edellä arvioinut valittajan toiminnan aiheuttamaa vahinkoa. Viranhaltijalain 41 §:n mukaista erittäin painavaa syytä arvioitaessa keskeisessä asemassa on se, voidaanko työntekijän ja työnantajan välisen luottamussuhteen arvioida ratkaisevalla tavalla rikkoutuneen tai vaarantuneen.

Hallinto-oikeuden arvion mukaan X Oy:n olemassa olo ja toiminta ei ole ollut kuntayhtymässä tai kuntayhtymän hallituksessa yleisesti tiedossa. Todistaja PK M:n ja P:n esimiehenä ja valittajan kollegana on ollut täysin tietämätön yhtiöstä. Myöskään va. kuntayhtymän johtaja ei ole ollut tietoinen X Oy:n toiminnasta. Tietohallintopäällikkö on niin ikään kertonut saaneensa tietää yhtiöstä vasta nyt kysymyksessä olevan tapahtumaketjun myötä. Ainoastaan todistajana kuultu johdon assistentti T on kertonut, että valittaja ei ole salannut yhtiötä millään tavalla, vaan se on tullut ilmi muun ohessa kahvipöytäkeskusteluissa. Myös todistajana kuultu yhtymähallituksen jäsen H on lausunut käsityksenään, että valittajan yhtiötoiminta on ollut tiedossa. Hallinto-oikeuden arvion mukaan X Oy:n olemassa olo ja tosiasiallinen toiminta ei kuitenkaan ole ollut koulutuskuntayhtymässä tai kuntayhtymän hallituksessa yleisesti tiedossa. Hallinto-oikeuden arvion mukaan valittaja ei ole tuonut X Oy:n toimintaa asianmukaisesti työnantajansa tietoon sivutoimilupaa hakiessaan eikä sen jälkeen niissä yhteyksissä, joissa hänen olisi pitänyt tästä sidonnaisuudestaan ilmoittaa.

Valittaja on suullisessa käsittelyssä tuonut esiin useammassa yhteydessä, että kuntayhtymän entinen johtaja K on tiennyt hänen yhtiöstään ja sen harjoittamasta yhtiötoiminnasta jo pitkään. Hallinto-oikeus on pitänyt suullisessa käsittelyssä esitettyjen todistajankertomusten perusteella selvitettynä, että X Oy:n toiminnan todellinen luonne ei ole ollut myöskään silloisen kuntayhtymän johtajan tiedossa.

Hallinto-oikeus on arvioinut, että yhtiön toiminta ei ole ollut vielä valittajan virkasuhdetta purettaessa volyymiltään huomattavan laajaa sen enempää määrällisesti kuin taloudellisestikaan. Valittaja on kuitenkin tarjonnut X Oy:n kautta koulutuskuntayhtymässä kehitettyjä tietohallintopalveluja ja tuotteita koulutuskuntayhtymän keskeisille yhteistyökumppaneille. Siitä, kuinka merkittävä asia tietohallintohanke ja tietovarastomalli on ollut koulutuskuntayhtymälle, on ollut myös osapuolten välillä erimielisyyttä. Hallinto-oikeuden arvion mukaan kysymys on ollut varsin merkittävästä hankkeesta. Koulutuskuntayhtymän tietohallintojohtaja on kertonut, että pelkästään DW-mallin luominen maksaa noin 400 000 euroa ja sen kehittäminen on vienyt muutamia vuosia. Koulutuskuntayhtymä on suunnitellut ja kehittänyt DW-mallin ohella sen ympärille ajantasaista johtamisen työvälinettä. Kaikki osaaminen on perustunut valittajan, M:n ja P:n virka- ja työsuhteiden aikana koulutuskuntayhtymässä hankittuun osaamiseen. Koulutuskuntayhtymän keskeinen osaaminen ohjelmistotyön kehittämisessä on perustunut valittajan, M:n ja P:n osaamiseen ja ammattitaitoon. Valittaja on ollut kuntayhtymässä yleisesti vastuullisissa virkatehtävissä ja hänen asemansa ja roolinsa on ollut keskeinen myös tietohallintohankkeessa. Valittajan työtehtäviin on kuulunut juuri johtamisen työvälineiden kehittäminen.

Hallinto-oikeus onkin tullut siihen johtopäätökseen, että koulutuskuntayhtymä on luottanut johtavassa ja vastuullisessa asemassa olevaan asiantuntijaansa, joka ei ole toiminut yritystoiminnassaan asemansa edellyttämällä tavalla. Valittaja ei ole myöskään asianmukaisesti informoinut työnantajaansa sidonnaisuuksistaan. Hallinto-oikeuden arvion mukaan kysymys on ollut kilpailevasta toiminnasta, joka on ilmeisesti vahingoittanut valittajan työnantajaa. Vahinko on luonteeltaan taloudellista ja sillä on ollut myös ilmeisen vahingollinen vaikutus koulutuskuntayhtymän ulkopuolisten kanssa tekemään yhteistyöhön. Hallinto-oikeuden arvion mukaan valittajan toiminta on ollut siinä määrin vakavaa ja moitittavaa, että koulutuskuntayhtymällä on ollut erittäin painava syy purkaa valittajan virkasuhde.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Timo Tervonen, Marika Turunen ja Mirjami Paso. Asian on esitellyt Mirjami Paso.

KHO:n päätös 28.5.2018, taltionumero 2540: Päätöksen lopputulosta ei muuteta