Arvonlisävero - Ennakkoratkaisu - Verollinen myynti - Palvelu - Yksityisoikeudelliset pysäköinnin valvontamaksut

Taltio:	2777/2023
Diaarinumero:	1105/2022, 1411/2022
Antopäivä:	10.05.2023

Diaarinumero: 1105/2022, 1411/2022
Taltionumero: 2777/2023
Antopäivä: 10.5.2023

Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta ratkaistavana, oliko yhtiön yhteistyökumppanin keräämissä ja tämän yhtiölle tilittämissä yksityisoikeudellisissa pysäköinnin valvontamaksuissa kysymys arvonlisäverollisesta palvelun myynnistä saadusta vastikkeesta vai oliko kysymys arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolisesta vahingonkorvauksesta tai vahingonkorvauksen luonteisesta erästä.

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan yhtiö harjoitti pysäköintitoimintaa kiinteistön omistusoikeuden tai vuokrasopimukseen perustuvan hallintaoikeuden nojalla. Yhtiö myi asiakkaalle pysäköintipalvelua ja yhteistyökumppani myi yhtiölle pysäköinninvalvontapalvelua. Pysäköinnin sopimusehtoja rikkovalta pysäköitsijältä perittiin yksityisoikeudellinen valvontamaksu, joka määrättiin yksityisen pysäköintiyhtiön toimesta kuitenkin niin, että valvontayhtiö toimi maksua määrätessään pysäköintiliiketoiminnan harjoittajan valtuuttamana ja tämän nimissä ja lukuun.

Kun otettiin huomioon unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-90/20, Apcoa Parking Danmark, hallinto-oikeus katsoi, että sääntöjenvastaisesta pysäköinnistä perittävän valvontamaksun maksamisen ja pysäköinnin välillä oli suora yhteys. Pysäköitsijän ja palvelun tarjoajan välisiä suorituksia voitiin pitää vastavuoroisina. Hallinto-oikeus totesi, että pysäköintimaksujen ja sääntöjenvastaisesta pysäköinnistä perittävän valvontamaksun maksaminen oli vastiketta pysäköintipaikan käytettäväksi asettamisesta. Valvontamaksut katsottiin edellä todetun perusteella vastikkeelliseksi palvelujen suoritukseksi arvonlisäverolain 18 §:n 2 momentissa sekä arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja niitä oli näin ollen pidettävä sanotuissa lainkohdissa tarkoitettuna palvelun myyntinä.

Sillä seikalla ei ollut merkitystä asiaa arvioitaessa, harjoittiko yhtiö pysäköintitoimintaa kiinteistön omistusoikeuden vai vuokrasopimukseen perustuvan hallintaoikeuden nojalla. Merkitystä ei ollut myöskään sillä seikalla, että yhtiö osti pysäköinninvalvontapalvelua ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, koska pysäköinninvalvontayhtiö toimi valvontamaksua määrätessään yhtiön valtuuttamana ja yhtiön nimissä ja lukuun. Yhtiön oli näin ollen suoritettava arvonlisäveroa saamistaan pysäköinnin valvontamaksuista.

Hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen ennakkoratkaisun ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että yhtiö oli velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa yhteistyökumppaninsa keräämistä ja tämän yhtiölle tilittämistä yksityisoikeudellisista pysäköinnin valvontamaksuista.

Arvonlisäverotuksen ennakkoratkaisu ajalle 10.2.2022 - 31.12.2023.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom, 18 § 2 mom, 29 § 1 mom 5 kohta ja 73 § 1 mom
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 2 artikla 1 kohta c alakohta
Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-90/20, Apcoa Parking Danmark

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marianne Lastikka (t), Heidi Kärkiö ja Heidi Mäkelä, joka on myös esitellyt asian.

Päätös on lainvoimainen.