Rakennusasia - Poikkeamislupa - Toimivalta - Erityinen syy

Taltio:	00/385/2
Diaarinumero:	00798/00/3060
Antopäivä:	6.10.2000
Luokitus:	S:1.04.0406.02.01

Oikeuskysymyksenä oli kuuluuko poikkeamisluvan myöntäminen kunnan toimivaltaan, kun hakemus koski rakentamista kaavan vastaisesti osittain M-alueelle ranta-alueella, jolla on voimassa sellainen oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Toisena kysymyksenä oli, oliko poikkeamisluvan myöntämiseen erityinen syy.

Hakemus koski omakotitalon rakentamista rakennuspaikalle, jonka pääosa sijaitsee vuonna 1993 vahvistetun rantaosayleiskaavan loma-asuntoalueen korttelialueella (RA) ja loppuosa kaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Rakentamisen yhteydessä puretaan paikalla ennestään oleva pysyvänä asuntona käytetty rakennus. Kunnan lupaviranomainen myönsi poikkeamisluvan.

Alueellinen ympäristökeskus vaati valituksessaan, että poikkeamislupa kumotaan. Koska rakennuspaikka ulottuu kaavan M-alueelle toimivalta poikkeamisluvan antamiseen kuuluu ympäristökeskukselle. Lisäksi hakija ei ole esittänyt erityistä syytä eikä poikkeamiselle ole muutenkaan edellytyksiä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan poikkeamisvalta kaavamääräyksistä kuuluu kunnalle, mutta kunta ei saa myöntää poikkeusta, kun on kysymys uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa.

Pääsäännöstä poikkeavaa säännöstä ei voida tulkita laajentavasti. Tämän vuoksi kysymyksessä olevaa rajoitusta ei voida tulkita laajentavasti siten, että kunnan poikkeamisvalta koskisi ainoastaan oikeusvaikutteisen kaavan rakentamiseen osoitettua osaa, mutta ei lainkaan kaavan muihin tarkoituksiin varattuja osia. Kunnan poikkeamisvalta koskee koko kaavan oikeusvaikutteista aluetta, kun kaavassa on määrätty sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Poikkeuksen myöntäminen on kuulunut kaavoitusjaostolle.

Kysymyksessä on vanha rakennuspaikka, mitä ei kaavaa laadittaessa ole otettu huomioon. Kunnan ilmoituksen mukaan tällaiset seikat on kuitenkin ollut tarkoitus ottaa huomioon. Rakennuspaikkaa on edelleen tarkoitus käyttää pysyvään asumiseen. Asuinrakennus voidaan liittää kunnalliseen vesijohtoon ja viemäriin ja aiottu rakennuspaikka on muutenkin sopiva omakotitalon rakennuspaikaksi. Osayleiskaavassa viereinen rakennuspaikka on osoitettu pysyvään asumiseen ja kaavan alueella on muitakin AP-alueita. Edellä sanottu huomioon ottaen ja kun kysymys on korvaavasta rakentamisesta, suunniteltu rakentaminen ei vaikeuta maanomistajien tasapuolista kohtelua eikä muutenkaan tuota haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1 mom