17.3.2022 12.12

Perinnönjaon moitetta koskeneen riita-asian käsittely oli viivästynyt Oulun käräjäoikeudessa kokonaiskäsittelyajan oltua yli viisi vuotta ja kaksi kuukautta.

17.3.2022 11.53

B ei ollut esittänyt vakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta käräjäoikeudessa. Hovioikeus totesi, että kivusta ja särystä esitetyn korvausvaatimuksen tuomioistuimessa tutkimisen edellytyksenä oli liikennevakuutuslain 80 §:n 2 momentin mukainen kieltäytymistodistus. Koska kieltäytymistodistusta ei esitetty, olisi käräjäoikeuden tullut viran puolesta jättää mainittua korvausta koskeva vaatimus tutkimatta. Hovioikeus totesi, ettei B ollut myöskään hovioikeudessa esittänyt selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi kieltäytynyt suorittamasta vaadittua vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2022)

17.3.2022 11.35

A:n syyksi oli lainvoiman saaneella tuomiolla luettu törkeä huumausainerikos. Syyttäjä vaati tuomion purkamista A:n vahingoksi, koska syyttäjän mukaan A:n tekemän huumausainerikoksen kohteena oli ollut merkittävästi suurempi määrä huumausainetta ja uuden selvityksen perusteella oli todennäköistä, että A olisi tuomittu olennaisesti ankarampaan rangaistukseen.
Korkein oikeus katsoi, että lainvoimaista tuomiota ei voitu oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla purkaa, vaikka tekoa arvioitaisiin rangaistuksen mittaamisessa aikaisempaa olennaisesti ankarammin, kun tekoon ei tulisi sovellettavaksi ankarampi rangaistussäännös kuin hakemuksen kohteena olevassa tuomiossa. Syyttäjän hakemus hylättiin.

16.3.2022 14.00

Vastaaja oli maksanut sakon 30 päivän määräajan jälkeen. HO totesi, että käsittelyä oli tullut jatkaa tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä ja KO:n oli tullut tutkia haastehakemus. Vastaajan vaatimus haastehakemuksen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Asiassa sanotuilla perusteilla aihetta arvioida toisin KO:n johtopäätöstä vastaajan syyllistymisestä näpistykseen ei ollut. HO katsoi, että kun kyseessä ei ollut ollut uuden, avaamattoman meikkivoiteen arvoinen myynnissä oleva tuote, testerin arvo oli ollut selvästi vähäisempi kuin sen anastusilmoituksessa mainittu jälleenmyyntiarvo 85,90 euroa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 10 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022)

16.3.2022 11.04

HO totesi, että uhkauksia oli esitetty kolmessa eri ajanjaksossa, ja kohtia 1 ja 2 koskevilla ajanjaksoilla uhkauksia oli ollut useita. Viimeisin uhkaus oli tehty vielä noin 1,5 vuotta seurustelusuhteen päättymisen jälkeen. Ottaen huomioon uhkausten pitkäaikaisen keston ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät piirteet sekä uhkausten merkityksen asianomistajan näkökulmasta sekä sen, että vastaajan oli tullut pitää varsin todennäköisenä, että asianomistaja ottaa uhkaukset vakavasti, sakkorangaistusta ei ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista teoista. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetuista teoista oli 40 päivää ehdollista vankeutta. Vastaajan maksettavaksi määrätty korvaus kärsimyksestä kohdan 2 osalta alennettiin 500 euroon ja kohdan 3 osalta 300 euroon. Syytekohtaan 1 osalta kärsimyskorvausta (800 euroa) ei alennettu. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022)

16.3.2022 8.30

15.3.2022 16.00

Vastaaja oli lähtenyt seuraamaan asianomistajaa linja-autopysäkiltä. Vastaaja oli tavoittanut asianomistajan ja tarttunut voimakkaasti tämän kädestä kiinni. Asianomistaja oli huutanut ja pyrkinyt pääsemään vastaajan otteesta irti, mutta vastaaja ei ollut päästänyt tästä irti. Vastaaja oli lopulta päästänyt irti asianomistajan kädestä, minkä jälkeen hän oli tarttunut kiinni ja puristanut asianomistajaa pakarasta. HO katsoi toisin kuin KO, ettei vastaajan menettelyä voitu tapauksen olosuhteissa pitää intensiivisyydeltään tai laadultaan sellaisena, että se olisi RL 20 luvun 4 §:n 1 momentin tarkoittamin tavoin olennaisesti loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Sen sijaan toteutetun seksuaalisesti olennaisen alueen puristamisen yhdistettynä asianomistajan kiinnipitämiseen ja tälle tehtyyn ehdotukseen oli teko-olosuhteet huomioon ottaen katsottava vastaajan myöntämin tavoin olleen omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. KO:n ratkaisua oli näiltä osin muutettava. (Vailla lainvoimaa 15.3.2022)

15.3.2022 11.00

Asia ei ollut missään vaiheessa muuttunut siten riitaiseksi, että asianajotoimiston asian hoitamisesta laskuttamien 3.932,04 euron kustannusten perimistä asunnon vuokrasta olisi ollut pidettävä kohtuullisena. Asunto-osakeyhtiön valitus oli HO:n mainitsemilla perusteilla hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.3.2022)

15.3.2022 8.33

Asianajajaliitolla on rahanpesulaissa todettu velvollisuus laatia vuosittain kertomus sen suorittamista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimista. Nyt julkaistu raportti koskee vuonna 2021 tehtyjä valvontahavaintoja.

14.3.2022 15.00

Hakijan mukaan hän oli saanut tiedon uhkasakkoa koskevasta ratkaisusta vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle asetetun määräajan umpeutumisen jälkeen, koska asiakirjat oli lähetetty vankilan sijaan hänen kotiosoitteeseensa. Huomioon ottaen olosuhteet kokonaisuutena HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 14.3.2022)

14.3.2022 9.40

Käräjäoikeus oli velvoittanut yhtiön suorittamaan entiselle työntekijälleen ylityökorvauksia. Yhtiö valitti hovioikeuteen katsoen, että ylityökorvauksia koskevat työntekijän saatavat olivat vanhentuneet huomioon ottaen asian käräjäoikeusvaiheessa annetusta Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevä uusi oikeusohje työaikasidonnaisten saatavien vanhentumisesta (KKO 2018:10). Hovioikeus jätti päätöksellään yhtiön vanhentumisväitteen tutkimatta katsoen, ettei työnantajayhtiö ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se olisi voinut vedota vanhentumiseen jo käräjäoikeudessa. Pääasiassa antamallaan tuomiolla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana se, olisiko hovioikeuden pitänyt tutkia yhtiön esittämä vanhentumisväite. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että yhtiö ei ollut osoittanut sillä olleen OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota vanhentumiseen vasta hovioikeudessa. Yhtiön valitus hylättiin ja hovioikeuden ratkaisu jäi tältä osin pysyväksi.

14.3.2022 8.00

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – 7 artiklan 2 alakohta – Tuomioistuimen toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa – Konkurssipesän selvittäjän kolmatta osapuolta vastaan velkojien edun mukaisesti nostama kanne – Paikkakunta, missä vahinko ilmeni – 8 artiklan 2 alakohta – Yhteisiä etuja valvovan osapuolen esittämä sivullisvaatimus – Asetus (EY) N:o 864/2007 – Soveltamisala – Pääsääntö

11.3.2022 11.55

HO katsoi, että kantajalle olisi OK 6 luvun 5 §:n nojalla tullut antaa kirjallinen täydennyskehotus. Kehotuksessa olisi tullut yksilöidä puutteelliset kohdat ja antaa kohtuullinen aika täydennyksen toimittamiseen. Kantajalle olisi lisäksi tullut ilmoittaa täydentämättä jättämisen seurauksista. (Vailla lainvoimaa 11.3.2022)

11.3.2022 9.22

10.3.2022 16.00

Vastaajalle tuomittu vankeusrangaistus (3 kk 15 pv) lievennettiin tuntuvaksi sakoksi (70 ps). (Vailla lainvoimaa 10.3.2022)

10.3.2022 10.00

HO katsoi asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden näytetyksi, että vastaaja oli kaatanut asianomistajien omistamalta metsäkiinteistöltä ainakin 100 puuta tai puuntainta. Asianomistajan kertomuksen ja hänen kiinteistöltään ottamiensa valokuvien sekä niiden kuvaamisajankohtien perusteella HO katsoi kuten KO, että suurin osa vahingoista oli aiheutettu 12.8.2018, mutta joitakin yksittäisiä puita tai puuntaimia oli hävitetty myös syyskuussa 2019. Huomioon ottaen aiheutuneen vahingon määrä ja tekotapa vahingontekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt vahingontekoon. (Vailla lainvoimaa 10.3.2022)

9.3.2022 15.00

Asiassa oli asianajajan valituksen johdosta kysymys siitä, oliko hän menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti antamalla valvontalautakunnalle totuudenvastaista tietoa tietoisuudestaan kantelijayhtiön selvitystilan alkamisesta ennen 26.7.2017 ja esiintymällä selvitystilaan asetetun kantelijayhtiön asiamiehenä 28.6. ja 25.7.2017 lähetetyissä viesteissä. HO katsoi, että vaikka asiassa selostetussa aineistossa oli myös asianajajan esittämää tulkintaa puoltavia seikkoja, valvontalautakunta oli kuitenkin voinut päätyä esittämillään perusteilla nyt tehtyyn johtopäätökseen. Ratkaisua koskien asianajajan tietoisuutta kantelijayhtiön selvitystilan alkamisesta ei siten voitu pitää selvästi virheellisenä. Valvontalautakunta oli harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti toimiessaan ratkaisussa selostetulla tavalla. Asianajajalle kurinpidollisena seuraamuksena määrättyä varoitusta ei voitu pitää kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 9.3.2022)

9.3.2022 14.00

Rikosten yksiköinti - Nandrolonin ja trenbolonin käyttöannokset - Useamman dopingaineen yhtäaikaisen käytön merkitys - Tilattujen dopingaineiden laatu/pitoisuus - Testosteronin käyttö sairauden hoitamiseen - Levittämistarkoitus - Rangaistusseuraamus (Vailla lainvoimaa 9.3.2022)

9.3.2022 8.30

Komission tiistaina 8.3. ehdottamalla direktiivillä kriminalisoidaan raiskaus suostumuksen puutteen perusteella, naisten sukuelinten silpominen sekä verkkoväkivalta, kuten ilman suostumusta tapahtuva intiimien kuvien jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä ja verkossa tapahtuva yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan. Uusilla säännöillä myös parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta ja kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön keskitettyjen palvelupisteiden järjestelmä, jossa kaikki tuki- ja suojelupalvelut sijaitsisivat samassa paikassa.

8.3.2022 15.30

Sisäministeriö on päättänyt teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön tilasta ja sen kehittämisestä. Selvityshenkilönä toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2023.

8.3.2022 14.00

Vastaajan käyttämä väkivalta oli kummassakin teossa ollut varsin vähäistä. Toisaalta tekojen moitittavuutta lisäsi se, että ne olivat kohdistuneet 83-vuotiaisiin henkilöihin. Vastaaja oli rikosrekisterin osaotteelta ilmenevällä tavalla tuomittu aikaisemmin kaksi kertaa ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuosina 2016 ja 2017 tehdyistä rikoksista. Viimeisimmästä vastaajan syyksi luetusta rikoksesta oli kulunut aikaa yli 3 vuotta vastaajan syyllistyessä nyt kysymyksessä oleviin rikoksiin. Vaikka rikokseton ajanjakso oli ollut melko pitkä, aiemmista rikoksista ei HO:n näkemyksen mukaan ollut kulunut vielä riittävän pitkää aikaa, jotta vastaaja olisi voitu tuomita kolmanteen ehdolliseen vankeusrangaistukseen, etenkin kun otettiin huomioon vankeusrangaistuksen ehdottomuuden puolesta puhuvat seikat. Vankeusrangaistus oli siten tuomittava ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 8.3.2022)

8.3.2022 12.30

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) tehtävänä on laatia suunnitelma ns. Istanbulin sopimuksen (SopS 53/2015) toimeenpanosta. Vuosille 2022–2025 laaditun toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on edistää Suomen vuonna 2015 ratifioiman sopimuksen kansallista täytäntöönpanoa. Toimeenpanosuunnitelma on järjestyksessään toinen. Ensimmäinen suunnitelma kattoi vuodet 2018–2021.

7.3.2022 14.10

Neuvosto hyväksyi perjantaina 4.3. päätelmät rasismin ja antisemitismin torjunnasta. Päätelmissään neuvosto pahoittelee rasististen ja antisemitististen tapausten hälyttävää lisääntymistä EU-maissa. Se kehottaa jäsenmaita laatimaan vuoden 2022 loppuun mennessä toimintasuunnitelmia ja strategioita, joilla toteutetaan EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa ja antisemitismin torjuntaa koskevaa EU:n vuoden 2021 strategiaa.

7.3.2022 10.45

Järjestelyn keinotekoisuutta arvioitaessa ratkaisevaa merkitystä ei voitu antaa sille, ettei auto ollut ollut valittajan vetoamalla tavalla hänen osinkoaan. Ratkaisevaa merkitystä ei voitu myöskään antaa sille, että auton ostaminen oli voinut johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen tai sitä ainakin pahentaa. Tältä osin oli vireillä pesänhoitajan tutkintapyynnöstä käynnistynyt rikosoikeudellinen menettely. Keinotekoisen järjestelyn kannalta ratkaisevaa oli, vastasiko tehty toimi sen todellista luonnetta. Ulosottomies ei ollut esittänyt näyttöä siitä, että käsillä olisi ollut objektiivisesti havaittava ristiriita auton omistusoikeuden ja auton hallinnan ja määräysvallan välillä. Valittaja ja hänen puolisonsa olivat puolestaan kertoneet uskottavasti, että valittajan tarkoituksena oli ollut hankkia auto itselleen. Ne olosuhteet, joissa auto oli hankittu, sekä auton käytöstä ja ylläpitokustannuksista esitetyt seikat tukivat edellä mainittua. HO katsoi valittajan saattaneen todennäköiseksi, että auton ulosmittaus loukkasi hänen todellista oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022)

4.3.2022 16.15

Vastaaja oli kello 23.37 sähköpostitse toimittanut käräjäoikeuteen tyytymättömyyden ilmoituksen. Asiassa ei ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella kantelija / valittaja olisi perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että tyytymättömyyttä voi sähköpostilla ilmoittaa koko tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn viimeisen päivän ajan. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022)

4.3.2022 12.15

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ihmiskaupparikoksen ja sen lähirikosten soveltamiskäytäntöä. 4. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskauppaa koskevan rikoksen luonteen ymmärtämisessä sekä sitä koskevan lainsäädännön tarkoituksen ja sisällön hahmottamisessa on vielä parantamisen varaa. Tutkimuksessa havaittiin myös muun muassa, että työperäistä ihmiskauppaa ei aina osata tutkia talousrikoksena, minkä seurauksena oikeushenkilö ei useinkaan joudu syytteeseen ihmiskauppa- ja lähirikoksista, ja rikoshyöty jää usein osittain vastaajien hyväksi.

4.3.2022 10.54

HO katsoi, että vaikka tässä tapauksessa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja perusteita velkajärjestelyn myöntämiselle, ne eivät kokonaisuutena arvioiden esteperuste eli rikosperusteinen velkaantuminen huomioon ottaen muodostaneet riittävän painavaa perustetta myöntää velkajärjestelyä esteestä huolimatta. Mainitsemillaan ja KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022)

3.3.2022 15.10

KO oli 21.8.2020 tuominnut tekoaikaan 19-vuotiaan vastaajan 2 vuoden 3 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen (kohta 1) ja tekoaikaan 27-vuotiaan vastaajan 2 vuoden 1 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen (kohta 2) 14-vuotiaaseen asianomistajaan kohdistuneista erillisistä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä sekä velvoittanut heidät suorittamaan asianomistajalle korvauksia kärsimyksestä ja tilapäisestä haitasta. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä HO päätyi hylkäämään vastaajia vastaan esitetyt syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 3.3.2022)

3.3.2022 11.00

Turkkilaiselle tuomarille määrätty kurinpitoseuraamus ei ollut täyttänyt mitään pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta eikä ollut "demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön" toimenpide.

3.3.2022 10.21

HO totesi, että rangaistuksen määräämistä koskevilla rikoslain säännöksillä on yleisesti pyritty siihen, ettei rikosten ilmitulon ajankohta ja rangaistusten tuomitseminen eri oikeudenkäynneissä vaikuta rangaistustasoon. Seuraamusharkinnan tulee tapahtua tekokokonaisuuksien pohjalta, eikä rangaistuksen laatu ja määrä tai kokonaisrangaistus saisi riippua siitä, onko rikokset käsitelty yhdessä vai useammassa oikeudenkäynnissä, jos ne periaatteessa olisi kaikki voitu käsitellä yhdessä (esim. KKO 2021:61, kohta 7 ja KKO 2017:66, kohta 6). HO lisäksi totesi, että Suomen seuraamusjärjestelmä perustuu ajatukseen asteittain ankaroituvasta rangaistusjärjestelmästä (HE 44/2002 vp s. 185). Näin ollen, ja mikäli muut ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittavan rangaistuksen edellytykset täyttyvät, henkilölle voidaan tuomita useita yhdyskuntapalvelu- tai valvontarangaistuksia ennen ehdottomaan vankeusrangaistukseen siirtymistä. Toisaalta RL 6 luvun 11 §:n 1 momentin sanamuodosta ja kyseisen säädöksen esitöistä (HE 44/2002 vp s. 208) ilmenee, että yhdyskuntapalvelun määräämisen aineellisina harkintakriteereinä ovat tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset. Ottaen vielä huomioon edellä todettu tekokokonaisuuksien pohjalta tehtävästä seuraamusharkinnasta HO arvioi, että aiemmat vastaajalle tuomitut vankeusrangaistukset eivät estäneet yhdyskuntapalvelun määräämistä, mutta puhuivat jossain määrin sitä vastaan. (Vailla lainvoimaa 3.3.2022)

2.3.2022 15.40

Tuomiossa mainituin perustein, kun otettiin huomioon pesäluetteloon kirjattujen asianomistajien saatavien määrät, A oli velvollinen suorittamaan vahingonkorvauksena velkapääomien mukaisena suhteellisena jako-osuutena kaikkien pesäluetteloon merkittyjen velkojen yhteismäärästä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle 23.272,38 euroa, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialle 6.177,02 euroa, Vauraus Suomi Oyj:lle 11.311,22 euroa ja Verohallinnolle 26.113,72 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022)

2.3.2022 11.48

Osakeyhtiön käytännössä ainoa sopimuskumppani oli irtisanonut sopimussuhteen osakeyhtiön kanssa. Osakeyhtiö oli käynnistänyt välimiesmenettelyn sen jälkeen, kun se oli ensin jakanut lähes kaikki jakokelpoiset varansa eli 800.000 euroa osakkeenomistajille. Osakeyhtiö hävisi oikeudenkäynnin, mikä seurauksena yhtiö ajautui maksukyvyttömänä konkurssiin. Konkurssipesä vaati 158.000 euron suuruisten varojen palauttamista OYL 13:2:n vastaisen jaon perusteella sekä tämän vaatimuksen kanssa rinnakkaisesti vahingonkorvausta yhtiön hallituksen jäseniltä. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus tuomitsivat yhtiön johdon jäsenet 138.000 euron vahingonkorvausvastuuseen. Määrä vastasi välitystuomiossa yhtiön maksettavaksi tuomittua summaa. Tuomioistuimet katsoivat, että epävarman oikeudenkäynnin aloittaminen silloin, kun yhtiö oli joutunut lainaamaan varat omiinkin oikeudenkäyntikuluihinsa osakkeenomistajiltaan, oli OYL 1:8:ssä tarkoitettua huolellisuusvelvollisuutta rikkova toimenpide. Tätä perusteltiin sillä, ettei yhtiön johto ollut ottanut riittävästi huomioon häviön mahdollisuutta ja sen seurauksia päätöstä tehdessään. (HHO 28.6.2021, S 20/596, lainvoimainen)

2.3.2022 10.00

Vastaaja oli esittänyt asianomistajista valheellisen tiedon siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä heille sekä heihin kohdistuvaa halveksuntaa väittämällä Facebookissa heidän jättäneen luontoon kuolleen koiran. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022)

1.3.2022 12.02

Tuo­miois­tuin­ten toi­min­taa vai­keut­ti vuon­na 2021 puut­teel­li­ses­ta pe­rus­ra­hoi­tuk­ses­ta joh­tu­va pit­kä­ai­kai­nen re­surs­si­pu­la ja ruuh­kia en­ti­ses­tään pa­hen­ta­nut ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mia. Suu­ris­ta haas­teis­ta huo­li­mat­ta tuo­miois­tui­met ovat kui­ten­kin kyen­neet toi­mi­maan niil­le osoi­tet­tui­hin re­surs­sei­hin näh­den te­hok­kaas­ti, sel­vi­ää tä­nään jul­kais­tus­ta tuo­miois­tuin­lai­tok­sen ti­lin­pää­tök­ses­tä.

1.3.2022 10.30

Vastaajan veloista yhteensä 3 917,40 euroa oli perustunut KO:n 25.4.2016 antamaan törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaan tuomioon, jossa tekoaika oli ollut 2. - 5.4.2013. Vastaajan rikosperusteisen velan määrä oli siten lähes 32 prosenttia hänen velkansa kokonaismäärästä. HO totesi yhteenvetona VJL 10 a §:n osalta, että esteperusteen laatu puhui merkittävästi velkajärjestelyä vastaan. Velkaantumisesta kulunut aika ei puoltanut velkajärjestelyn myöntämistä. Vastaajan toimet velkojen maksamiseksi ja velkajärjestelyn merkitys vastaajalle puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. HO katsoi, että kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyä vastaan puhuvat seikat olivat puolesta puhuvia seikkoja painavampia. Asiassa ei siten ollut VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että tapauksen olosuhteissa velkajärjestely voitiin myöntää painavien syiden perusteella esteestä huolimatta. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022)

28.2.2022 16.00

KO oli katsonut vastaajan menettelyn täyttäneen pahoinpitelyn sijasta vammantuottamuksen tunnusmerkistön ja hylännyt syytteen, koska syyteoikeus vammantuottamuksen osalta oli vanhentunut. KO oli kuitenkin katsonut, että kysymyksessä oleva rikosasia oli ollut vireillä tuomioistuimessa, joten asianomistajalla oli ollut oikeus vaatia korvausta henkilövahingosta velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO totesi, ettei vanhentumislain 7 §:n 2 momentin säännös henkilövahingosta tarkoita sitä, että henkilövahinkoon perustuva saatava ei vanhene lainkaan, vaan vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa vahingon havaitsemisesta. Vanhentumislain 7 §:n 3 momentin säännös rikoksesta johtuvan velan vanhentumisesta on lain esitöiden mukaan kytketty syyteoikeuden vanhentumiseen (HE 187/2002 vp s. 52). Puheena olevassa asiassa syyteoikeus vammantuottamuksen osalta oli vanhentunut jo ennen kuin rikosasian käsittely oli ollut tuomioistuimessa vireillä, joten korvaussaatavan vanhentumista ei voitu arvioida edellä mainitun lainkohdan perusteella. HO totesi johtopäätöksenään, että koska asianomistaja ei ollut esittänyt korvausvaatimustaan kolmessa vuodessa siitä, kun hän oli saanut tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta, niin asianomistajan vahingonkorvaussaatava oli hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022)

28.2.2022 13.23

28.2.2022 12.35

28.2.2022 9.09

Ulosottokaaren 4 luvun 63 §:ssä tarkoitetun myynnin lykkäämisen edellytyksenä on, että velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa hakijan saatavan ulosottomiehelle kohtuullisessa ajassa ulosottokaaren 4 luvun 59–62 §:ssä tarkoitetun maksusuunnitelman tai maksusopimuksen mukaisesti. Ulosmittaus on tällöin voimassa turvaavana ulosmittauksena. Maksusuunnitelman tekemisestä ja myynnin lykkäämisestä päättää ulosottomies. Hovioikeus viitaten ulosottomiehen lausunnossa esille tuotuihin seikkoihin ja näkemyksiin katsoi, että valituksen kohteena oleva kiinteistön puoliosuuden ulosmittaus oli edelleen pidettävä voimassa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022)

25.2.2022 16.00

Vastaaja (tekohetkellä 15 v) oli kadulla tarttunut hänelle entuudestaan tuntematonta asianomistajaa vaatteista ja taluttanut asianomistajan sivummalle. Vastaaja oli tämän jälkeen vaatinut asianomistajalta omaisuutta, näyttänyt takkinsa povitaskussa ollutta puukkoa ja uhannut puukottavansa asianomistajaa, mikäli tämä ei anna omaisuuttaan. Vastaaja oli myös lyönyt asianomistajaa useita kertoja nyrkillä kasvoihin sekä kaatanut tämän maahan. Sen jälkeen vastaaja oli ottanut asianomistajan puhelimen sekä kuulokkeet. Tämän jälkeen vastaaja oli poistunut paikalta anastettu omaisuus mukanaan. Teon kohteena oli ollut 13-vuotias lapsi. Ottaen huomioon teon tahallisuus ja laatu sekä se, että vastaaja oli teon tehdessään kyennyt ymmärtämään siitä aiheutuvan vahingonvaaran, vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot kokonaisuudessaan. Sen vuoksi valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022)

25.2.2022 15.00

HO:n enemmistö hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset rangaistusseuraamuksen (30 pv. ehdollinen vankeus) sekä kivusta ja särystä tuomitun korvauksen määrän osalta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että sakkorangaistus oli teon moitittavuuteen ja vastaajan syyllisyyteen nähden riittävä seuraamus ja tuomitsi hänet pahoinpitelystä 60 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022)

25.2.2022 11.45

Tässä asiassa oli kysymys muun ohella siitä, voiko editiovaatimuksen kohteena olevilla asiakirjoilla olla merkitystä näyttönä nimenomaan tässä asiassa ja oliko olemassa erittäin tärkeää syytä murtaa liikesalaisuuksien suojaa ottaen huomioon nimenomaan tämän asian erityispiirteet. Näitä kysymyksiä ei ollut voitu sitovasti ratkaista aiemmassa toista asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asiassa mainituin perusteluin HO katsoi, että KO:n antamalla editiota koskevalla päätöksellä ei ollut oikeusvoimavaikutusta tässä asiassa. KO:n ei siten olisi tullut jättää yhtiön editiovaatimusta tutkimatta. (Lainvoimainen)

25.2.2022 11.00

Päätös ylivirastomestarin nimittämisestä ei ollut lainvastainen. Asian käsittelyn ei voitu katsoa viivästyneen siten, että viivästyminen olisi loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Ei lainvoim. 25.2.2022. Julkaisematon)

25.2.2022 10.00

Kyse oli ollut siitä, että syytteen mukaan naisella (s. 1965) oli ollut päällään pelkkä pyyhe ja polvipituiset sukat, kun hän oli pyörähdellyt pyyhe päällään ja avannut pyyhettä niin, että hänen rintansa ja alapään alue oli paljastunut ja lisäksi pyllistänyt pyyhe päällään. Tämän jälkeen naisella oli ollut yllään pelkkä mekko ja polvipituiset sukat ja hän oli näyttänyt erikseen paljasta alapäätään pitäen samalla käsiään nivusissaan. Tekoaikana neljä 9-12 vuotiasta asianomistajaa oli ollut paikalla ja nähneet naisen toiminnan. Tapahtuma-aikaan yhden asianomistajista puhelin oli lähettänyt videota muiden samaa sovellusta käyttävien henkilöiden seurattavaksi. Nainen tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi nainen velvoitettiin maksamaan kolmelle asianomistajalle kullekin korvausta kärsimyksestä 600 euroa. Rikoksen tekoaika oli ollut 7.1.2017. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022)

25.2.2022 9.13

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarille valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain mukaisen huomautuksen vastaisen varalle tuomiossa olleen virheen johdosta.

24.2.2022 14.19

Kun yhtiö ei ollut antanut konkurssihakemuksen johdosta lausumaa, käräjäoikeuden oli tullut kontrolloida tiedoksiannon lainmukaisuus viran puolesta. Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti hyväksyessään tiedoksiannon päätöksessä selostetun puutteellisen tiedoksiantotodistuksen perusteella ja tilanteessa, jossa osakeyhtiölain 24 luvun 5 §:n mukainen tiedoksianto ei edes ollut mahdollista. Asiassa oli siten käräjäoikeudessa tapahtunut menettelyvirhe. (Vailla lainvoimaa 24.2.2022)

24.2.2022 12.40

Sisä-Suomen talousrikostutkintayksikkö vastaanottaa ja tutkii talousrikoksiin liittyvät rikosasiat. Yksikkö vastaa myös liiketoimintakiellon valvonnasta, rikoshyödyn jäljittämisestä ja rikosperusteisten kirjanpidon tarkastusten suorittamisesta. Talousrikostutkinnassa olevat kokonaisuudet muodostuvat pääasiassa perinteisistä talousrikoksista: kirjanpitorikoksista, verorikoksista ja velallisen rikoksista. Talousrikostutkintayksikkö kirjasi vuonna 2021 noin 200 uutta luokiteltua talousrikosta ja suurin piirtein sama määrä onnistuttiin päättämään. Näistä valtaosa koostui perinteisistä talousrikoksista. Perinteisempien talousrikoksien lisäksi esitutkinnassa on muun muassa ympäristörikosasioita, ihmiskauppaan liittyviä rikosasioita ja yrityssalaisuuden rikkomisia. 

24.2.2022 11.17

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja johtopäätökset siitä, että poliisipartion hakiessa A:n ampuma-aseen tämän asunnolta kysymys oli ollut poliisilain 2 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta etsinnästä, jonka laillisuuden A oli voinut saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja johtopäätökset siitä, että A:n kotiin tehdylle etsinnälle ei ollut laillisia edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 24.2.2022)

24.2.2022 9.35

Asianajoalan Advokaatti.fi-verkkolehti on uudistunut. Advokaatti käsittelee yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita, kuten muun muassa oikeusvaltiokeskustelua sekä ajankohtaisimpia oikeusalan teemoja. Uudistuksessa on keskitytty tärkeiden juridisten teemojen selkeyttämiseen visuaalisesti näyttävän kuvituksen sekä helposti navigoitavien kokonaisuuksien avulla. Tavoitteena on tarjota lukijoille miellyttävä ja kokonaisvaltainen verkkolehtielämys.

24.2.2022 9.02