Hakutulokset
- Uutiset
19.1.2016 8.00
Hovioikeuden tuomio ennakkoperinnöstä, suosiolahjasta, omaisuuden arvosta sekä kauppahinnan määrittämisestä ja maksamisesta sukupolvenvaihdosta ja perinnönjaon moittimista koskevassa asiassaHovioikeus muun muassa totesi asiassa esitetystä selvityksestä olevan pääteltävissä, että kaupan tarkoituksena oli ollut tilanpidon jatkaminen ja kauppahinta oli pyritty määrittämään siten, että tila oli säilynyt elinkelpoisena. Tämä tavoite oli myös toteutunut, koska B kertomansa mukaan jatkaa tilanpitoa edelleen eikä ole myynyt tilasta osaakaan pois. Myyjät C ja D sekä ostaja B olivat pyrkineet ennen kaupan tekemistä selvittämään maatilakokonaisuuden käyvän hinnan eivätkä olleet mieltäneet vastikkeellista luovutusta sen tekohetkellä vuonna 1987 alihintaiseksi. Tämän vuoksi erillistä ennakkoperintöolettaman kumoavaa lauseketta ei oltu kauppakirjaan tehty. Vaikka kauppahinta oli ilmeisesti alittanut kaupantekohetken käyvän markkinahinnan, hovioikeus katsoi, että kauppaan liittyvistä olosuhteista ja erityisesti siitä, että kyseessä oli ollut tyypillinen sukupolvenvaihdos, voitiin päätellä, että C ja D eivät olleet tarkoittaneet käyvän hinnan ja maksetun vastikkeen välistä erotusta B:n ennakkoperinnöksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
13.1.2016 10.41
Hovioikeus: Asianajajille voitiin antaa huomautukset kun he olivat allekirjoittaneet perukirjan olematta henkilökohtaisesti läsnä perunkirjoitustilaisuudessaValvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa tehtävän huolellisen hoitamisen edellyttävän uskottuna miehenä toimivan asianajajan henkilökohtaista läsnäoloa perunkirjoitustilaisuudessa. Asioiden lopputuloksen kannalta merkitystä ei ollut sillä, olivatko asianajajat suostuessaan toimimaan uskottuina miehenä tienneet, etteivät he pysty olemaan paikalla perunkirjoitustilaisuudessa. Asioissa mainitut seikat huomioon ottaen valvontalautakunnan ratkaisuja ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä, kohtuuttomana taikka perus- ja ihmisoikeuksien vastaisena. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
7.1.2016 6.06
Pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tiedoksiantoa vältelleelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHO katsoi, että lausumapyyntö pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemuksen johdosta oli annettu hakijalle tiedoksi asianmukaisesti sijaistiedoksiannolla. Hakija ei ollut omatta syyttään menettänyt oikeuttaan antaa lausuma hakemuksen johdosta. KO:ssa asia oli ratkaistu hakemuksen mukaisesti. Kukaan asianosaisista ei ollut vaatinut, että asia tulisi ratkaista muuten. KO:n ei sen vuoksi ollut tarvinnut ilmoittaa ratkaisun antamisesta. Huomioon ottaen lisäksi asiassa tiedoksiannosta lausuttu HO katsoi, ettei hakija ollut menettänyt puhevaltaansa myöskään muutoksenhaussa omatta syyttään. (Vailla lainvoimaa 7.1.2016) - Uutiset
5.1.2016 13.47
Hovioikeus: Alzheimerin tauti esti pätevän testamentin tekemisenTestamentti oli luettu A:lle allekirjoitustilaisuudessa, mutta testamentin todistajat eivät olleet varmistautuneet A:n kunnosta ja hänen kyvystään tehdä testamentti. Hovioikeus harkitsi kuten käräjäoikeuskin, että testamentin tekemiseen oli vaikuttanut A:n sairastama Alzheimerin tauti, johon oli liittynyt dementia. Tämän vuoksi häneltä oli puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (Vailla lainvoimaa 5.1.2016) - Uutiset
5.1.2016 8.02
Hallinto-oikeuden ratkaisu legaatinsaajan kiinteistöverostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko henkilön A legaatinsaajana katsottava olleen legaatilla määrätyn kiinteistön omistaja kalenterivuoden 2014 alkaessa ja näin ollen velvollinen suorittamaan kyseisestä kiinteistöstä kiinteistöveroa. - Uutiset
28.12.2015 15.11
Hovioikeus: Siitä että sopimusosituskirjan sanamuoto ei vastannut kaikilta osin tapahtumainkulkua ja osapuolten tarkoitusta ei sellaisenaan seurannut osituksen pätemättömyyttäHovioikeus totesi, että yksin siitä, että sopimusosituskirjan sanamuoto ei vastannut kaikilta osin tapahtumainkulkua ja osapuolten tarkoitusta, ei sellaisenaan seurannut, että kyseessä olisi pätemätön valeoikeustoimi eli että ositusta ei olisi katsottava lainkaan toimitetun. Näin ollen ja kun vuoden 1967 sopimuksen laatinut varatuomari A (kantaja) oli itse käräjäoikeudessa nimenomaisesti vahvistanut, että hänen omankaan käsityksensä mukaan kysymys ei ollut valeoikeustoimesta, hovioikeudella ei ollut hänen valituksensa johdosta perusteita arvioida asiaa kyseisen sopimuksen valeoikeustoimiluonteen osalta toisin kuin käräjäoikeus. Puolisoiden välillä oli vuonna 1967 tehty pätevä ja voimaan jäänyt ositus. (Vailla lainvoimaa 28.12.2015) - Uutiset
28.12.2015 6.07
Alzheimerin-tautia sairastaneen perintö meni ensiksi laaditun testamentin mukaisesti kunnalle kun myöhemmin laadittua testamenttia pidettiin muotovirheen vuoksi pätemättömänäJälkikäteen laadittu asiakirja ei edes yhdessä testamentin edunsaajan ja todistajan (edunsaajan poika) kertomusten kanssa riittänyt asiassa näytöksi siitä, että A oli tehnyt myöhemmän testamentin kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. KO julisti kunnan vaatimuksesta B:n hyväksi laaditun testamentin pätemättömäksi. HO:lla ei ollut aihetta arvioida näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 28.12.2015) - Uutiset
22.12.2015 13.15
KKO: Kuolinpesäosuus saatiin ulosmitata ennen perinnönjakoa lesken asumissuojan kustannuksellaA:n osuus äitinsä B:n kuolinpesästä oli ulosmitattu. Myöhemmin tehtyjen osittaisen osituksen ja perinnönjaon jälkeen kuolinpesään oli jäänyt vain B:n ja lesken yhteisesti omistamat ja heidän yhteisenä kotinaan käytetyn asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Leski oli ilmoittanut pitävänsä asunnon perintökaaren 3 luvun 1 a §:n nojalla jakamattomana hallinnassaan. Ulosottomies oli itseoikaisuna peruuttanut ulosmittauksen. Korkein oikeus totesi, että ulosottoa koskevien säännösten tarkoituksen mukaista ei ole, että ulosmittaus peruutettaisiin, mikäli näyttää siltä, että täytäntöönpanotoimet tällaisessa tilanteessa viivästyvät tai että velallisen osalle ei tule asunnon lisäksi muuta omaisuutta. Ulosottomiehen itseoikaisupäätös oli kumottava. Hovioikeuden päätöstä ei muutettu. - Uutiset
21.12.2015 8.44
Hallinto-oikeus jätti kuolinpesään kuulumattomat hakijan valituksen osakastietojen vahvistuksen kumoamisesta tutkimattaMaistraatti oli vahvistanut perukirjan osakastiedot todeten, että kuolinpesässä ei ole osakkaita. A, joka katsoi olevansa kuolinpesän osakas, vaati valituksessaan maistraatin tekemän osakastietojen vahvistuksen kumoamista. HAO jätti valituksen tutkimatta. Maistraatin toimenpide perukirjan osakastietojen vahvistamisesta ei sisältänyt sellaista ratkaisua, johon voitiin hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. - Uutiset
18.12.2015 9.20
Hallinto-oikeus: Maistraatin toimenpiteeseen perukirjan osakastietojen vahvistamisesta ei voitu hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessäMaistraatti oli vahvistanut perukirjan osakastiedot todeten, että kuolinpesässä ei ole osakkaita. Hallinto-oikeus katsoi, että maistraatin toimenpide perukirjan osakastietojen vahvistamisesta ei sisältänyt sellaista ratkaisua, johon voidaan hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. - Uutiset
14.12.2015 9.21
KKO jätti kanteen tutkimatta: Kysymystä väitetystä isä‒lapsi-suhteesta ei voitu tutkia perillisaseman vahvistamista koskevan kanteen esikysymyksenäN:n vanhemmat olivat ottaneet avioliiton ulkopuolella vuonna 1955 syntyneen EV:n ottolapsekseen. EV oli kuollut ottovanhempiensa kuoleman jälkeen, jolloin hänen perillisiään olivat hänen biologisen äitinsä puolelta sisarpuoli K ja N, joka EV:n perintöön sovellettavan lain mukaan sai vain EV:n ottovanhemmiltaan perimän omaisuuden. N väitti EV:n pesää jaettaessa, että myös hän oli EV:n biologinen sisarpuoli, koska hänen isänsä HV oli tosiasiassa ollut EV:n biologinen isä, ja nosti K:ta vastaan kanteen sanotun perillisasemansa vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, ettei kysymystä HV:n ja EV:n välisestä väitetystä isä‒lapsi-suhteesta voitu tutkia perillisaseman vahvistamista koskevan kanteen esikysymyksenä. Kanne jätettiin tutkimatta. - Uutiset
7.12.2015 14.01
Hovioikeus: Maksasyöpä ei estänyt laatimasta määrämuotoista testamenttiaOikeuskäytännössä on katsottu, että lain sanamuodon mukainen vaatimus testamentin todistajien samanaikaisesta läsnäolosta on testamentin ehdoton muotomääräys. Oikeuskäytännössä kysymys on ollut esillä muun muassa korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1996:102 ja KKO 1985 II 103. Jollei todistajien samanaikaisen läsnäolon vaatimus ole toteutunut, testamentti on katsottava pätemättömäksi vaikka sisältö vastaisikin testamentin tekijän viimeistä tahtoa. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset perusteluineen. (Vailla lainvoimaa 7.12.2015) - Uutiset
7.12.2015 9.58
Henkilövahinkojen korvausnormit, ajoneuvojen seisonta-ajan ja kuljettajan palkan korvaukset sekä linja-autojen siirtokustannukset vuonna 2016Tilapäisen haitan, pysyvän haitan, pysyvän kosmeettisen haitan sekä hoitotuen ja vaatelisän korvauksiin sovelletaan vuonna 2016 vuodelle 2015 annettuja korvausnormeja Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeiden 1/2014 ja 5/2014 mukaisesti. Ajoneuvojen seisonta-ajan korvauksiin sovelletaan ohjetta 1/2015, kuljettajan palkan korvaamiseen ohjetta 2/2015 ja linja-autojen siirtokustannuksiin ohjetta 3/2015. - Uutiset
27.11.2015 16.30
Käräjäoikeus vahvisti Saksassa vuonna 1938 syntyneen Yhdysvaltoihin muuttaneen miehen vuonna 1961 syntyneen kantajan isäksi - kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamattaRatkaisusta KKO 2012:11 ilmenevän oikeusohjeen nojalla KO oli katsonut, että asiassa selostetun kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa olisi ollut ristiriidassa PL 10 §:ssä ja EIS 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin sen vuoksi PL 106 §:n nojalla soveltamatta. Todistettuna voitiin pitää, että mies oli siittänyt kantajan. Mies vahvistettiin kuulematta häntä henkilökohtaisesti kantajan isäksi. (Lainvoimainen 1.12.2015) - Uutiset
18.11.2015 16.31
Hovioikeus pysytti aikaprioriteettiperiaatteen perusteella tehdyn käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän ja –jakajan määräämisestäMolemmat ehdotetuista henkilöistä täyttivät perintökaaressa asetetut muodolliset edellytykset pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään ja heitä molempia voitiin pitää tehtävään soveltuvina. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaista seikkaa, jonka perusteella jompaa kumpaa heistä olisi ollut pidettävä kokonaisarvostelussa toista soveliaampana. Näin ollen ei ollut myöskään perustetta päätyä asiassa toiseen lopputulokseen kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 18.11.2015) - Uutiset
9.11.2015 10.09
Dementiakodista äidin hakeneet ja lahjakirjan allekirjoitustilaisuuden toteuttaneet eivät syyllistyneet törkeään kiskontaan – vastaajat vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemista 1 vuoden 2 kuukauden ehdollisista vankeusrangaistuksista ja oheissakoistaKKO:n 2015:62 ennakkopäätöksen, joka oli annettu HO:n pääkäsittelyn jälkeen, oikeusohje huomioon ottaen HO katsoi, että syytteessä kuvattu teko ei täyttänyt RL 36 luvun 7 §:n rikostunnusmerkistöä. KKO:n päätöksessä RL 36 luvun 6 §:n rangaistussäännöksen soveltamisalaa oli rajattu siten, ettei rangaistussäännös koskenut vastikkeettomia oikeustoimia. Vastaajia vastaan ajettu syyte sekä muut vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.11.2015) - Uutiset
2.11.2015 14.18
Parisuhdelaista kohti sukupuolineutraalia avioliittoa -tietopakettiEduskunnan kirjaston tietopaketissa on kronologia, joka lähtee liikkeelle parisuhdelain hyväksymistä vuonna 2001 edeltävistä valtiopäivätoimista 1990-luvulla ja päätyy nykyhetkeen. - Uutiset
29.10.2015 15.27
Hovioikeus korotti käräjäoikeuden tuomitseman avoliittolain mukaisen hyvityksen määrän 35.000 eurosta 50.000 euroonHovioikeus katsoi, että B:n työpanos yhteisen yrityksen toiminnassa, yrityksen saamisessa kannattavaksi ja hänen toimintansa A:n nimissä olleen yrityksen hyväksi oli ollut hyvin merkittävä. Aloite yrityksen ostoon oli tullut B:ltä ja yritystä oli myös tarjottu ensin B:n ostettavaksi. B:n ei voitu katsoa saaneen työpanoksestaan ja toiminnastaan VV Oy:ssä hänen ja A:n avoliiton aikana riittävää vastiketta. Hovioikeus katsoi näin ollen käräjäoikeuden tavoin, että omaisuuden erottelu A:n kuolinpesän ja B:n välillä yksinomaan omistussuhteen perusteella johtaa siihen, että A:n kuolinpesä saa perusteetonta etua B:n kustannuksella. Perusteetonta etua ei voitu myöskään pitää vähäisenä. Näin ollen B:llä oli katsottava olevan oikeus avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. Hyvityksen määräksi hovioikeus arvio 50.000 euroa käräjäoikeuden tuomitseman 35.000 euron sijasta. (Vailla lainvoimaa 29.10.2015) - Uutiset
23.10.2015 7.37
Hallitus esittää perintökaareen uutta lukua perinnönjaon oikaisusta ja omaisuuden palautusvelvollisuudestaHallitus esittää, että perintökaareen lisättäisiin luku perinnönjaon oikaisusta ja omaisuuden palautusvelvollisuudesta. Säännöksiä sovellettaisiin tilanteissa, joissa lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen tai perillinen on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. - Uutiset
8.10.2015 10.11
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jonka mukaan testamentin tehottomaksi julistamisessa ei ollut kanneoikeutta pelkästään pieteettiperusteellaKäräjäoikeus totesi, että oikeuskäytännössä esiintyvät testamenttioikeudelliset riidat koskevat sellaisten osapuolien välisiä riitoja, jotka vetoavat oikeuteen saada osuuden perinnöstä itselleen jollain perintöoikeudellisella perusteella. Aulis Aarnion ja Eva Gottbergin oikeustieteellisistä lausunnoista ilmenevälIä tavalla ei Suomen oikeuskäytännössä ole ainakaan julkaistua oikeuskäytäntöä, jossa olisi tutkittu tai hyväksytty tai edes ajettu kannetta muilla kuin taloudellisten intressien perusteella eikä siis pieteettiperusteella pelkän vainajan viimeisen tahdon toteuttamistarkoituksen perusteella ilman omaa taloudellista intressiä. (Vailla lainvoimaa 8.10.2015)