Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 1267/2019

Valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019) uudistettiin saman niminen valtioneuvoston asetus (716/2000) ja kumottiin työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993). Asetuksen uudistamisen keskeisenä tavoitteena on vähentää työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ja selkeyttää työhön liittyvän syöpävaaran torjuntaa koskevaa sääntelyä. Asetus sisältää sekä työturvallisuuslakia että kemiallisista tekijöistä työssä annettua valtioneuvoston asetusta yksityiskohtaisempia säännöksiä, joilla työntekijöitä suojellaan niiden kemiallisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat altistumisesta syöpävaarallisille aineille ja menetelmille työssä.

Merkittävänä uudistuksena asetukseen lisättiin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille sitovia raja-arvoja, minkä lisäksi uusia työmenetelmiä tuotiin asetuksen soveltamisalan piiriin. Uudet raja-arvot perustuvat EU-direktiivien vastaaviin raja-arvoihin. Myös sääntelyä selkeytettiin yhdistämällä osittain työministeriön päätöksessä säädettyjä asioita uuteen asetukseen ja poistamalla asetuksesta säännökset, jotka liittyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetussa laissa säädetyn niin sanotun ASA-rekisterin rekisterinpitoon.

Lisäksi asetuksella pantiin osaltaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2017/2398/EU, 2019/130/EU ja 2019/983/EU, joilla muutettiin työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettua Euroopan parlamentin neuvoston direktiiviä 2004/37/EY. Direktiivi 2004/37/EY on pantu Suomessa täytäntöön valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta, joka on nyt uudistettu.

Asetus tuli voimaan 1.1.2020.

Ks. myös sosiaali- ja terveysministeriön muistio.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n 4 momentin, 14 §:n 2 momentin ja 38 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 2 momentti laissa 329/2013:
 

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan työhön, jossa käytetystä tai esiintyvästä tekijästä aiheutuu tai voi aiheutua lisääntynyttä vaaraa sairastua syöpään.

Tätä asetusta sovelletaan myös työssä käytettäviin tai esiintyviin perimää vaurioittaviin aineisiin.

Tätä asetusta ei sovelleta ympäristön tupakansavuun ja siihen liittyvän syöpävaaran torjuntaan.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä säädetään erikseen.

Selostus:

Asetuksen soveltamisala määräytyy työturvallisuuslain mukaisesti työsopimuksen tai muun työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvan työntekotilanteen mukaisesti. Asetus koskee sellaista työtä, jossa kyse on altistumisesta tai mahdollisesta altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilla tekijöillä tarkoitetaan paitsi työssä käytettyjä kemiallisia aineita tai aineryhmiä myös työmenetelmiä, joissa syntyy syövälle altistavaa pölyä, huurua tai savua tai joissa voidaan altistua syöpävaaralliselle aineelle ihokosketuksen kautta.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalla tekijällä:

a) ainetta tai seosta, joka täyttää aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I säädetyt luokituskriteerit, joiden perusteella se voidaan luokitella kategoriaan 1A tai 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi tai seokseksi (vaaralausekkeet H350 ja H350i);

b) työmenetelmää, joka mainitaan liitteessä I;

2) perimää vaurioittavalla aineella ainetta tai seosta, joka täyttää 1 kohdan a alakohdassa mainitun asetuksen liitteessä I säädetyt luokituskriteerit, joiden perusteella se voidaan luokitella kategoriaan 1A tai 1B kuuluvaksi sukusolujen perimää vaurioittavaksi aineeksi tai seokseksi (vaaralauseke H340);

3) raja-arvolla syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan aineen pitoisuuden aikapainotetun keskiarvon pitoisuusrajaa työntekijän hengitysilmassa.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettu keskiarvo lasketaan liitteessä II tarkoitetulta viiteajalta.

Selostus:

Pykälässä määritellään asetuksessa käytetyt käsitteet. Käsitteiden määrittelyssä on hyödynnetty EU:n CLP-asetusta, jonka liitteessä I on säädetty luokituskriteerit, joiden perusteella jokin aine tai seos voidaan luokitella syöpää aiheuttavaksi aineeksi tai sukusolujen perimää vaurioittavaksi aineeksi. Asetuksen soveltamisala koskee aineita, joille on annettu EU-tasolla yhdenmukaistettu luokitus sekä myös aineita, jotka valmistaja tai maahantuoja on luokitellut CLP-asetuksen mukaisesti ja joista on ilmoitettu Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

Koska CLP-asetus koskee vain kemiallisia aineita ja seoksia, on tarpeen, että työmenetelmistä ja sellaisista syöpäsairauden vaaraa tai perimän muutoksia aiheuttavista tekijöistä, joita CLP-asetus ei koske säädetään erikseen. Näistä tekijöistä säädettäisiin ehdotettavan asetuksen liitteessä, johon pykälässä viitattaisiin.

3 §
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ja perimää vaurioittaville aineille sekä arvioitava altistumisen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi).

Riskien arvioinnissa on otettava huomioon kaikki altistumistiet, työntekijöiden altistumisen luonne sekä altistumisen määrä ja kesto.

Riskien arviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava erityisesti, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat lisätä työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille.

Työnantajan on säilytettävä voimassa oleva riskien arviointi ja vastaavat aikaisemmat arvioinnit sekä niiden perustana olevat tiedot sekä pyynnöstä annettava ne työsuojeluviranomaiselle. Työnantajan on lopettaessaan toimintansa toimitettava edellä tarkoitetut arvioinnit ja tiedot asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Selostus:

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu ymmärtää ja arvioida, minkälaisessa ympäristössä hän teettää työtä. Velvoitteen täyttämiseksi työnantajan on selvitettävä järjestelmällisesti käytetäänkö, esiintyykö tai syntyykö työpaikalla sellaisia syöpävaarallisia tekijöitä tai perimälle vaarallisia aineita, joista voi olla haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle.

Silloin kun haitta- ja vaaratekijöiden poistaminen ei ole mahdollista, työnantajan pitää 1 momentin mukaan arvioida näiden tekijöiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tarvittaessa on käytettävä terveydenhuollon ammattilaisia.

Pykälän 2 momentin mukaan kaikki altistustiet, työntekijöiden altistumisen luonne sekä altistumisen määrä ja kesto on otettava huomioon riskien arvioinnissa. Altistumisteillä tarkoitetaan sitä, mitä kautta altistutaan, hengitysteitse, ihon kautta tai ruoansulatuskanavan kautta. Altistumisen luonteella tarkoitetaan altistumistilannetta, joka pitää sisällään kaikki altistumisen suuruuteen vaikuttavat tekijät.

Pykälän 3 momentin mukaan riskien arviointi tulee pitää ajan tasalla ja se pitää uudistaa olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Lisäksi 4 momentin mukaan työnantajan tulee säilyttää voimassa oleva riskien arviointi, vastaavat aikaisemmat arviot ja niiden perusteena olevat tiedot sekä pyynnöstä luovuttaa ne työsuojeluviranomaiselle. 

4 §
Riskeille erityisen alttiit työntekijät

Työntekijää, joka on erityisen altis syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle tai perimää vaurioittavalle aineelle, ei saa käyttää työhön, jossa hän altistuu tällaiselle tekijälle.

Selostus:

Pykälässä kielletään syöpävaaralliselle tekijälle erityisen alttiin työntekijän käyttäminen sellaisessa työssä, jossa altistutaan syöpävaaralliselle tekijälle. Sopivuuden arviointi perustuu altistelähtöiseen työterveyshuollon tekemään terveystarkastukseen.

5 §
Käytön korvaaminen

Työnantajan on vähennettävä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan tekijän tai perimää vaurioittavan aineen käyttöä työpaikalla ensisijaisesti korvaamalla se aineella, seoksella tai työmenetelmällä, joka ei ole vaarallinen tai on vähemmän vaarallinen, jos korvaaminen on teknisesti mahdollista ja kohtuudella toteutettavissa.

Selostus:

Pykälän mukaan työnantajan velvollisuutena on vähentää syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan tekijän tai perimälle vaarallisen aineen käyttöä työpaikalla. Säännös ohjaa työnantajaa valitsemaan työpaikalla käytettäviksi sellaisia aineita, seoksia tai työmenetelmiä, jotka eivät ole vaarallisia tai ovat mahdollisimman vähän vaarallisia.

6 §
Altistumisen estäminen ja vähentäminen

Jos riskien arvioinnin perusteella on olemassa vaara työntekijän terveydelle, työnantajan on estettävä työntekijän altistuminen.

Jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttava tekijä tai perimää vaurioittava aine ei ole teknisesti tai kohtuudella korvattavissa vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella, työnantajan on varmistettava, että syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa tekijää tai perimää vaurioittavaa ainetta käsitellään suljetussa järjestelmässä niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista.

Jos suljettu järjestelmä ei ole teknisesti mahdollinen, työnantajan on varmistettava, että työntekijöiden altistumisen taso vähennetään niin alhaiseksi kuin se on teknisesti mahdollista.

Bentseeniä ja yli yksi tilavuusprosenttia bentseeniä sisältävää tuotetta ei saa käyttää liuottimena tai ohenteena, ellei sitä käytetä suljetussa laitteistossa tai ellei käytetä muita yhtä turvallisia työmenetelmiä.

Selostus:

Pykälässä säädetään toimenpiteistä, joihin työnantajan on ryhdyttävä, mikäli riskin arvioinnin perusteella on olemassa vaara, että työntekijä altistuu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle tai perimän muutoksia aiheuttavalle aineelle.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttava tekijä tai perimän muutoksia aiheuttava aine ei ole teknisesti tai kohtuudella korvattavissa vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella, tulee syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä käsitellä suljetussa järjestelmässä niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos suljetun järjestelmän käyttö ei ole mahdollista, tulee työntekijöiden altistumisen taso vähentää niin alhaiseksi kuin se on teknisesti mahdollista.

Pykälän 4 momentissa säädetään kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukseen nro 136 perustuvasta yksityiskohtaisesta velvoitteesta, joka koskee suljetun laitteiston tai yhtä turvallisen menetelmän käyttöä käsiteltäessä bentseeniä.

7 §
Altistumisen raja-arvot

Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle aineelle ei saa ylittää sitä koskevaa liitteessä II mainittua sitovaa raja-arvoa.

Haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien ohjeraja-arvoista säädetään erikseen.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään sitovista raja-arvoista, joilla määritellään ne vähimmäistasot, joiden alapuolella työntekijöiden altistumisen pitää pysyä.

Pykälän 2 momentissa on informatiivinen viittaus sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (538/2018), jossa säädetään haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien ohjeraja-arvoista.

8 §
Torjuntakeinot altistumisen estämiseksi ja vähentämiseksi

Kaikessa toiminnassa, jossa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä tai perimää vaurioittavia aineita esiintyy, työnantajan on käytettävä seuraavia torjuntakeinoja:

1) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan tekijän tai perimää vaurioittavan aineen käytön rajoittaminen työpaikalla;

2) altistuvien ja mahdollisesti altistuvien työntekijöiden määrän pitäminen mahdollisimman pienenä ja tarvittaessa altistumisajan rajoittaminen;

3) työmenetelmien ja teknisten torjuntatoimenpiteiden suunnittelu siten, että syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden tai perimää vaurioittavien aineiden vapautuminen työpaikalle estyy tai on mahdollisimman vähäistä;

4) työpaikan ilmaan vapautuvien syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden tai perimää vaurioittavien aineiden poistaminen mahdollisimman läheltä niiden vapautumispaikkaa paikallispoistojärjestelmien tai yleisilmanvaihdon avulla; kaikkien tällaisten menetelmien on oltava tarkoituksenmukaisia ja oikeassa suhteessa yleisen terveyden ja ympäristön suojelemisen kanssa;

5) sopivien menettelytapojen käyttäminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden tai perimää vaurioittavien aineiden mittaamiseksi työpaikan ilmasta, erityisesti odottamattoman tapahtuman tai onnettomuuden aiheuttaman epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa;

6) sopivat työmenetelmät ja menettelytavat;

7) henkilökohtaiset suojausmenetelmät, jos altistumista ei voida yleisin suojausmenetelmin tai muilla keinoin välttää;

8) lattioiden, seinien ja muiden pintojen säännöllinen puhdistus ja muut hygieeniset toimenpiteet;

9) tiedottaminen työntekijöille;

10) vaara-alueiden rajaaminen ja sopivien varoitus- ja turvallisuuskilpien käyttö mukaan lukien "tupakointi kielletty" -kilpien käyttö alueilla, joissa työntekijät altistuvat tai voivat altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille;

11) suunnitelmien tekeminen sellaisia hätätilanteita varten, jotka voivat johtaa epätavallisen suureen altistumiseen;

12) suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt, pakkaukset ja laitteistot sekä selvästi näkyvät varoitus- ja vaarakilvet sekä muut turvallisen varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen menetelmät;

13) työntekijöiden suorittaman jätteiden turvallisen kokoamisen, varastoinnin ja hävittämisen menetelmät, mukaan lukien suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt ja pakkaukset. .

Selostus:

Pykälä sisältää luettelon niistä keinoista, joilla työntekijöiden altistuminen voidaan estää tai sitä voidaan vähentää. Työntekijöiden suojelun terveydelle vaaraa aiheuttavilta kemiallisilta tekijöiltä tulee ensisijaisesti perustua altistumisen välttämiseen käyttämällä turvallisia työmenetelmiä sekä rakenteellisia ja teknisiä suojelutoimenpiteitä. Jos altistumista ei voida estää näillä yleisillä torjuntatoimenpiteillä, on käytettävä henkilökohtaisia suojelutoimenpiteitä.

9 §
Työsujeluviranomaiselle annettavat tiedot

Jos riskien arvioinnin tulokset osoittavat työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuvan vaaraa, työnantajan on pyydettäessä saatettava työsuojeluviranomaisen käytettäviksi tiedot:

1) suoritettavista toiminnoista tai teollisista työmenetelmistä sekä syyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden tai perimää vaurioittavien aineiden käyttämiseen;

2) valmistettavien tai käytettävien syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden tai perimää vaurioittavien aineiden määristä;

3) altistuneiden työntekijöiden määrästä;

4) suoritetuista ehkäisevistä toimenpiteistä;

5) käytettävistä suojalaitteista;

6) altistuksen luonteesta ja määrästä;

7) aineen vaihtamisesta vaarattomampaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään niistä tiedoista, jotka työnantajan tulee Antaa pyynnöstä työsuojeluviranomaiselle silloin, kun 3 §:ssä tarkoitetun arvion tulokset osoittavat työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuvan vaaraa.

10 §
Odottamaton altistuminen

Jos tapahtuu onnettomuus tai odottamaton vaaratilanne, joka mahdollisesti aiheuttaa työntekijöiden epätavallisen suuren altistumisen:

1) työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijöille;

2) työnteko altistumisalueella tulee rajoittaa vain välttämättömään, se ei saa olla jatkuvaa ja tulee rajoittaa kunkin työntekijän osalta mahdollisimman lyhyeksi;

3) altistumisalueella työskenteleville tulee antaa henkilökohtainen hengityssuojain ja suojavaatetus, joita heidän on käytettävä;

4) suojaamattomat työntekijät eivät saa työskennellä altistumisalueella.

Selostus:

Pykälässä säädetään toimenpiteistä niissä tilanteissa, jossa epätavallista altistumista aiheutuu odottamattomista vaaratilanteista ja onnettomuuksista, jolloin syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa tekijää tai perimää vaurioittavaa ainetta pääsee poikkeuksellisen suuressa määrin vapautumaan työpaikan ilmaan tai työtilan pinnoille.

11 §
Ennakoitavissa oleva altistuminen

Toiminnoissa, joissa voidaan ennakoida mahdollisuus työntekijöiden altistumisen merkittävään lisääntymiseen ja joissa teknisiä keinoja työntekijöiden altistumisen vähentämiseksi on sovellettu koko laajuudessaan, työnantajan on toteutettava selvitettyään asiaa yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, riittäviä toimenpiteitä työntekijöiden altistumisen keston rajoittamiseksi mahdollisimman lyhyeksi ja työntekijöiden suojaamisen varmistamiseksi.

Edellä 1 momentin mukaisessa tilanteessa työntekijöille on annettava suojavaatetus ja henkilökohtainen hengityksensuojain, joita heidän on käytettävä niin kauan kuin poikkeava altistuminen kestää. Poikkeava altistuminen ei saa olla jatkuvaa, ja kunkin työntekijän altistumisen kesto on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi.

Työnantajan on merkittävä ja eristettävä 1 momentissa tarkoitetut alueet selvästi tai muutoin varmistettava, etteivät asiattomat henkilöt pääse näille alueille.

Selostus:

Pykälän mukaan silloin, kun altistumisen merkittävä lisääntyminen on ennakolta tiedossa, työnantajan tulee selvittää yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa ne keinot, joilla työntekijöiden altistuminen saataisiin rajoittumaan mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi pykälän 2 ja 3 momenteissa säädetään edelleen työntekijöitä ja sivullisia suojaavista toimenpiteistä.

12 §
Pääsy vaara-alueelle

Työnantajan on varmistuttava siitä, että alueelle, jolla harjoitetaan riskien arvioinnin mukaan työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa, pääsevät ainoastaan ne työntekijät, joiden työ tai tehtävät sitä edellyttävät.

Selostus:

Pykälän mukaan vain ne työntekijät, joiden työ tai tehtävät sitä edellyttävät, pääsevät alueelle, jolla riskien arvioinnin mukaan harjoitetaan työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

13 §
Hygienia ja henkilökohtainen suojaus

Työnantaja on velvollinen kaikissa niissä toiminnoissa, joissa on mahdollisuus altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille, ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että:

1) työntekijät eivät syö, juo tai tupakoi alueella, jolla on mahdollisuus altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle tai perimää vaurioittavalle aineelle;

2) työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukainen suojavaatetus tai muu riittävä erityisvaatetus ja työ- ja suojavaatteille ja arkivaatteille varataan erilliset säilytystilat;

3) työntekijöiden käyttöön varataan sopivat pesu- ja käymälätilat;

4) suojavälineet säilytetään asiamukaisesti selvästi määritellyssä paikassa;

5) suojavälineet tarkastetaan ja puhdistetaan, jos mahdollista, ennen jokaista käyttöä ja joka tapauksessa jokaisen käytön jälkeen;

6) vialliset välineet korjataan ennen käyttöä tai uusitaan tarvittaessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään niistä henkilökohtaisista keinoista, joiden avulla työntekijää suojellaan altistumiselta.

14 §
Altistumisen seuranta

Työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille on seurattava työpaikalla. Jos työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille ei voida muutoin luotettavasti arvioida, työnantajan on suoritettava työpaikalla säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia.

Selostus:

Pykälän mukaan työnantaja on velvollinen seuraamaan työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille.

15 §
Terveystarkastukset

Työnantajan velvollisuudesta järjestää syöpäsairauden vaaran torjumiseksi ja työntekijöiden terveydentilan seuraamiseksi tarpeellisia terveystarkastuksia säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001).

Selostus:

Työntekijöiden terveydentilan tarkastuksien osalta pykälässä on informatiivinen viittaus työterveyshuoltolakiin (1383/2011).

16 §
Opetus ja ohjeet

Työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät saavat riittävää ja hyvää opetusta ja ohjausta kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta, erityisesti tiedotuksin ja ohjein asioista, jotka koskevat:

1) mahdollisia terveysvaaroja, kuten tupakoinnin aiheuttamaa lisävaaraa;

2) altistumisen ehkäisemiseksi noudatettavia varotoimenpiteitä;

3) hygieenisiä vaatimuksia;

4) suojavälineiden ja suojavaatetuksen käyttöä;

5) toimenpiteitä, joihin työntekijöiden, kuten pelastustyöntekijöiden, on ryhdyttävä vaaratilanteissa ja niiden estämiseksi.

Opetuksen ja ohjauksen tulee olla:

1) sopeutettu ottamaan huomioon uudet tai muuttuneet vaarat;

2) tarvittaessa määräajoin toistuvaa.

Työnantajan on tiedotettava työntekijöille syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä tai perimää vaurioittavia aineita sisältävistä laitteistoista ja vastaavista säiliöistä.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää riittävää ja hyvää opetusta sekä ohjausta. Työntekijällä mahdollisesti oleva koulutus ei poista työnantajan velvollisuutta järjestää koulutusta, sillä työnantajan järjestämässä opetuksessa ja ohjauksessa työntekijä perehdytetään erityisesti hänen työpaikkansa olosuhteisiin sekä oikeisiin työmenetelmiin. Opetuksessa on otettava huomioon työpaikan olosuhteet sekä työntekijän henkilöön liittyvät seikat.

Pykälän 2 momentin mukaan työnantaja on myös velvollinen tiedottamaan työntekijöille syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä sisältävistä laitteistoista ja vastaavista säiliöistä.

17 §
Tiedottaminen

Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että:

1) työntekijät tai heidän edustajansa voivat varmistua siitä, että tätä asetusta sovelletaan erityisesti, kun kysymys on työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavien suojavaatteiden ja suojavälineiden valinnasta ja käytöstä sekä työnantajan määrittelemistä 10 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä;

2) työntekijöille ja heidän edustajilleen ilmoitetaan niin pian kuin mahdollista 10 §:ssä tarkoitetuista odottamattomista altistumisista ja 11 §:ssä tarkoitetuista ennakoitavissa olevista altistumisista sekä niiden syistä ja suoritetuista tai suoritettavista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi.

Selostus:

Pykälän mukaan työnantaja on velvollinen tiedottamaan työntekijöitä tai heidän edustajiaan siitä, miten asetusta sovelletaan erityisesti, kun kysymys on työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavien suojavaatteiden ja suojavälineiden valinnasta ja käytöstä.

18 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tällä asetuksella kumotaan työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettu valtioneuvoston asetus (716/2000) ja syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annettu työministeriön päätös (838/1993).

Jos muualla laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan 2 momentissa mainittuun kumottuun työministeriön päätökseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän asetuksen tultua voimaan tätä asetusta.

Selostus:

Pykälän 2 momentissa säädetään työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (716/2000) sekä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetun työministeriön päätöksen (838/1993) kumoamisesta. Päätöksen liitteen työmenetelmiä koskevan kohdan A osalta kyseinen luettelo yhdistettiin tähän asetukseen ja päätöksen aineita koskeva kohta B kumottiin tarpeettomana. Tarve luetteloida kansallisesti syöpävaarallisia aineita on päätöksen antamisen jälkeen muuttunut johtuen EU-tason sääntelyssä tapahtuneista muutoksista.

19 §
Siirtymäsäännökset

Liitteessä II mainittua kovapuupölyn raja-arvoa sovelletaan 17 päivästä tammikuuta 2023. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 3 mg/m3.

Liitteessä II mainittua syöpää aiheuttavien kromiyhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 17 päivästä tammikuuta 2025. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 0,010 mg/m3. Hitsauksessa, plasmaleikkauksessa tai vastaavissa työprosesseissa, joissa syntyy huuruja, sovelletaan mainittuna aikana kuitenkin raja-arvoa 0,025 mg/m3.

Liitteessä II mainittua kadmiumin ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2027. Raja-arvoa 0,004 mg/m3 keuhkorakkuloihin päätyvänä osuutena mitattuna sovelletaan kuitenkin 11 päivän heinäkuuta 2021 ja 10 päivän heinäkuuta 2027 välisenä aikana nämä päivät mukaan lukien.

Liitteessä II mainittua berylliumin ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2026. Raja-arvoa 0,0006 mg/m3 sovelletaan kuitenkin 11 päivän heinäkuuta 2021 ja 10 päivän heinäkuuta 2026 välisenä aikana nämä päivät mukaan lukien.

Liitteessä II mainittua arseenin ja sen epäorgaaniset yhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2021 alkaen lukuun ottamatta kuparinsulatusalaa, jossa mainittua raja-arvoa sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2023.

Liitteessä II mainittuja formaldehydin raja-arvoja sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2021. Terveydenhuolto- sekä hautaus- ja balsamointialoilla sovelletaan 8 tunnin raja-arvoa 0,5 ppm 11 päivän heinäkuuta 2021 ja 10 päivän heinäkuuta 2024 välisenä aikana nämä päivät mukaan lukien.

Liitteessä II mainittua dieselmoottorien pakokaasujen raja-arvoa sovelletaan 21 päivästä helmikuuta 2023. Maanalaisen kaivostoiminnan ja tunnelirakentamisen osalta mainittua raja-arvoa sovelletaan kuitenkin 21 päivästä helmikuuta 2026.

Selostus:

Pykälässä säädetään raja-arvojen siirtymäajoista. Siirtymäsäännökset perustuvat EU:n direktiivien vastaaviin siirtymäsäännöksiin.

Liite I
SYÖPÄSAIRAUDEN VAARAA AIHEUTTAVAT TYÖMENETELMÄT

1. Auramiinin valmistus.

2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille.

3. Työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille

4. Työ, johon liittyy altistuminen sellaisille pölyille, huuruille ja sumuille, jotka syntyvät nikkelikuparikiven pasutuksen ja sähköraffinoinnin aikana.

5. Vahvasti hapan isopropyylialkoholin valmistusmenetelmä.

6. Työ, johon liittyy työntekijän altistuminen kovapuupölylle.

7. Työ, johon liittyy altistuminen käytetyille moottoriöljyille.

8. Työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle.

9. Työ, johon liittyy altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville anatomis-terapeuttis-kemiallisen (ATC)-luokituksen mukaisille solunsalpaajille.

10. Ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus.

11. Työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille.

Selostus:

Liitteessä I säädetään asetuksen soveltamisalaan kuuluvista työmenetelmistä. Aiemmin työmenetelmiä on lueteltu työministeriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993), joka uudistuksen yhteydessä työmenetelmiä koskevan liitteen osalta yhdistettiin tähän asetukseen.

Liitteeseen ja samalla asetuksen soveltamisalaan lisättiin uusina työmenetelminä työ, johon liittyy työntekijän altistuminen käytetyille moottoriöljyille ja työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle sekä työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille. Lisäykset perustuvat EU:n direktiiveihin 2017/2398/EU ja 2019/130/EU.

EU-lainsäädäntöön perustuvien lisäysten ohella liitteeseen on lisätty myös työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville ja syntyneille syöpävaarallisille aineille sekä ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus. Lisäysten tarkoituksena on selkeyttää lainsäädäntöä eikä niillä varsinaisesti laajenneta asetuksen soveltamisalaa.

Liitteeseen lisättiin myös työ, johon liittyy altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville anatomis-terapeuttis-kemiallisen (ATC)-luokituksen mukaisille solunsalpaajille. ATC-luokituksen mukaisista luokitusryhmistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi voidaan vaikutusmekanisminsa vuoksi katsoa kaikki muut ryhmät, paitsi monoklaaniset vasta-aineet sekä proteiinikinaasin estäjät sekä myös jotkin luokitusryhmän ”muut syöpälääkkeet” lääkeaineista. Kohdalla korvataan aiemmin työministeriön päätöksessä (838/1993) luetellut yksittäiset solunsalpaajat.

Lisäksi liitteen aiempi muotoilu, jolla altistuminen puupölylle rajattiin koskemaan vain tammen ja pyökin pölyä, on laajennettu direktiivin ja komissiolta saadun tulkinnan mukaisesti koskemaan kovapuupölyä, johon lasketaan mukaan myös lehtipuiden pöly.

Liite II
Työssä tapahtuvan altistumisen sitovat raja-arvot

Liite II: VNa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta

Selostus:

Liitteessä II listataan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille asetetut 8 tunnin sekä lyhytaikaisen altistumisen raja-arvot siirtymäaikoineen. Aikaisempien kolmen sitovan raja-arvon sijaan sitovia raja-arvoja asetettaisiin yhteensä 25 aineelle tai aineryhmälle. Lyhytaikaisen altistumisen raja-arvolla suojataan työntekijää aineen muihin kuin syöpävaaraan perustuvilta, akuuteilta terveysvaikutuksilta.

Liitteeseen on myös merkitty huomautussarakkeeseen merkintä niiden aineiden kohdalle, joiden osalta ihon kautta imeytyminen voi vaikuttaa merkittävästi kokonaisaltistumiseen sekä aineille, joiden osalta on syytä huomioida herkistymisvaikutukset.

Raja-arvot ja niitä koskevat siirtymäajat sekä huomautukset perustuvat EU:n direktiiveihin 2017/2398/EU, 2019/130/EU ja 2019/983/EU.

Jos toisin ei ole erikseen määritelty, raja-arvo koskee hengittyvää jaetta.

---

Tämä asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi