Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 442/2014

Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) muutetaan siten, että erityissuunnitelmien laatimiseen liittyvää lainsäädäntöä tarkennetaan. Lisäksi uutta sääntelyä annetaan koskien talousvettä toimittavien laitosten desinfiointivalmiutta, sillä suuri osa talousvesiliitännäisistä epidemioista Suomessa on aiheutunut laitoksilla, joilla ei ole ollut säännöllistä talousveden desinfiointia tai valmiutta siihen.

Samalla muutetaan asetuksessa käytetyt vanhat valtion viranomaisten organisaationimikkeet vastaamaan vuonna 2010 toimeenpannun valtion aluehallintouudistuksen nimikkeitä. Asetuksen muutamia kohtia täsmennetään vastaamaan paremmin juomavesidirektiiviä (1998/83/EY) ja talousveden valvonnasta annettua viranomaisohjeistusta. Lisäksi uraani lisätään talousveden kemiallisiin laatuvaatimusmuuttujiin, ja sen enimmäispitoisuudeksi määrätään Maailman terveysjärjestön (WTO) ohjearvo 30 µg/l.

Muutokset tulevat voimaan 1.9.2014, joskin talousvettä toimittavien laitosten desinfiointivalmiutta ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelman laatimista koskeviin velvoitteisiin liittyy pidennetty siirtymäsäännös.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) 1–3, 6–11, 13, 14 ja 16 § sekä liitteet I, II ja III ja

lisätään asetukseen uusi 11 a ja 11 b sekä 14 a–14 c § seuraavasti:

1 §
Asetuksen tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista, desinfioimisesta, säännöllisestä valvonnasta, tarvittavista tutkimuksista sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta.

Selostus:

Asetuksen tarkoitusta tarkennetaan. Pykälään lisätään, että asetuksessa säädetään talousveden desifioinnista ja säännöllisestä valvonnasta sekä erityistilainteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta. Lisäykset tehdään terveydensuojelulain (763/1994) 21 §:n ja 8 §:n asetuksenantovaltuuden nojalla.

 

2 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitettua talousvettä, jota:

1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;

2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeissa;

3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai

4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa.

Selostus:

Asetuksen soveltamisalaa laajennetaan.

Pykälän kohdassa 1 soveltamisalaan lisätään veden käyttäminen sen vedenjakelualueelle käytettäväksi toimittamisen ohelle. Lisäyksellä tarkennetaan asetuksen soveltamisala koskemaan kaikkia kohdan 1 kokokriteerit täyttäviä yhteisöjä niiden organisoitumistavasta riippumatta ja täsmentää soveltamisalan juomavesidirektiiviä paremmin vastaavaksi. Edelleen tarkennetaan, että kohdassa 1 tarkoitetaan nimenomaan talousveden toimittamista vedenjakelualueelle eikä yhden talousvettä toimittavan laitoksen kaikkea eri vedenjakelualueilleen toimittamaa talousveden määrää. Vedenjakelualue määritellään 3 §:n kohdassa 4.

Pykälään lisätään kohta 2, jonka mukaan pulloissa, säiliöissä ja tankeissa toimitettava vesi kuuluu asetuksen soveltamisalaan toimitusmäärästä riippumatta. Lisäyksen tarkoitus on ehkäistä soveltamisalan väärintulkintoja.

Pykälän kohtaan 3 (entinen kohta 2) tehdään termistöä koskeva tekninen muutos. Muuttamalla elintarvikealan yritys -termi elintarvikehuoneistoksi yhtenäistetään talousvesi- ja elintarvikelainsäädännössä käytettyjä määritelmiä. Elintarvikehuoneisto määritellään elintarvikelain (23/2006) 6 §:n kohdassa 18.

Pykälän kohtaan 4 (entinen kohta 3) tehdään termistöä koskeva tekninen muutos asetuksen termistön yhtenäistämiseksi. Talousveden jakaminen korvataan talousveden käyttämisellä ja toimittamisella.

 

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) veden käyttäjällä henkilöä, kiinteistöä tai laitosta, jolle vettä toimitetaan talousvetenä käytettäväksi;

2) vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä;

3) kiinteistön omilla laitteilla talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon liitetyn kiinteistön vesijohtoja laitteineen liittämiskohtaan saakka sekä kiinteistön omaan talousvedenhankintaan käytettäviä laitteita vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka;

4) vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos;

5) talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa;

6) häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää;

7) erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Selostus:

Pykälän kohdan 2 vedenkäyttölaitteiden määritelmää tarkennetaan koskemaan kaikkia sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

Pykälän kohdan 3 määritelmää kiinteistön omista laitteista laajennetaan siten, että se kattaa myös kiinteistön omaan talousveden hankintaan käyttämät laitteet vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka.

Pykälään lisätään kohta 4, jossa määritellään vedenjakelualue. Vedenjakelualueella tarkoitetaan yhden talousvettä toimittavan laitoksen vastuulla olevaa verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousveden laatu on jokseenkin tasaista. Juomavesidirektiivin liitteessä II esitettyyn vedenjakelualueen määritelmään siis lisätään edellytys, että vedenjakelualue on yhden talousvettä toimittavan laitoksen vastuulla. Näin ollen talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittavan laitoksen, eli tukkulaitoksen, asiakkaat määrittelevät itse omat vedenjakelualueensa ja vastaavat niiden talousvedestä. Vedenottamolla tarkoitetaan terveydensuojelulain 16 §:n määritelmän mukaisesti sellaista rakennetta tai laitetta, jolla otetaan pohja- tai pintavettä talousvetenä käytettäväksi.

Edelleen pykälän kohdasta 4 alkaen termi talousveden toimittaja korvataan asetuksessa systemaattisesti termillä talousvettä toimittava laitos. Talousvettä toimittavalla laitoksella tarkoitetaan terveydensuojelulain 16 §:n mukaisesti joko vesihuoltolaitosta, joka toimittaa talousvettä, tai muuta talousvettä toimittavaa laitosta. Vesihuoltolaitoksella puolestaan tarkoitetaan vesihuoltolain (119/2001) 3 §:n kohdan 3 mukaisesti laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta.

Pykälään lisätään kohta 5, jossa määritellään talousveden saastuminen. Talousveden saastuminen tarkoittaa talousveden laadun muuttumista sellaiseksi, että siitä voi aiheutua terveydensuojelulain 1 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa.

Pykälään lisätään kohta 6, jossa määritellään häiriötilanne talousveden saastumistilanteeseen sovellettuna. Yleinen häiriötilanteen määritelmä saadaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010) määritelmästä, joka vastaa myös terveydensuojelulain 8 §:n määritelmää erityistilanteista.

Pykälään lisätään kohta 7, jossa määritellään erityistilannesuunnitelma. Määritelmä vastaa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentin ohjeistusta talousveteen liittyvien erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi. Määritelmään sisältyvä viittaus muihin viranomaisiin tarkoittaa esimerkiksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaista, rakennusvalvontaviranomaista ja kaavoituksesta vastaavaa sekä alueellista ELY-keskusta ja pelastuslaitosta. Muilla asianomaisilla laitoksilla tarkoitetaan laitoksia, joiden toiminta voi vaikuttaa talousveden laatuun tai joille talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys.

 

6 §
Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely

Aluehallintoviraston tulee rajata terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen voimassaoloaika mahdollisimman lyhyeksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan asetuksen liitteen I taulukon 2 mukaisten kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. Poikkeava pitoisuus saa olla enintään puolitoistakertainen raja-arvopitoisuuteen verrattuna. Aluehallintovirasto voi kuitenkin hyväksyä tätä suuremman pitoisuuden, jos siihen on erityinen perusteltu syy.

Talousvettä toimittavan laitoksen on poikkeushakemuksessaan esitettävä seuraavat tiedot:

1) poikkeuksen syy;

2) muuttuja, jonka raja-arvosta haetaan poikkeusta;

3) aikaisemmat valvontatutkimustulokset;

4) enimmäispitoisuus, jolle haetaan hyväksymistä;

5) vedenjakelualue, jota poikkeushakemus koskee;

6) vedenjakelualueelle päivittäin toimitetun veden keski- ja enimmäismäärä;

7) veden käyttäjämäärä vedenjakelualueella;

8) veden toimituksen piirissä olevat elintarvikehuoneistot, joille veden laadulla on olennaista merkitystä;

9) veden laadun seurantasuunnitelma;

10) suunnitelma korjaustoimenpiteistä aikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä haettu poikkeuksen kesto.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava poikkeushakemuksesta aluehallintovirastolle lausunto, johon sisältyy viranomaisen kanta haetun poikkeuksen kestosta sekä selvitys terveydensuojelulain 20 §:n nojalla annetuista määräyksistä. Aluehallintoviraston on hankittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista, jos veden laadun saattaminen tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi edellyttää muutoksia vedenhankinnassa. Lisäksi aluehallintoviraston on tarvittaessa hankittava elintarvikelain 6 §:n 6 kohdassa tarkoitetulta valvontaviranomaiselta lausunto haetusta poikkeuksesta elintarviketurvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista.

Aluehallintoviraston tulee toimittaa myöntämänsä poikkeukset tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon elintarvikelain valvontaviranomaiselta, on myönnetty poikkeus toimitettava myös tälle tiedoksi.

Jos myönnetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai vettä toimitetaan vähintään 5 000 henkilölle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta Euroopan komissiolle kahden kuukauden kuluessa poikkeuksen myöntämisestä.

Erityisestä syystä aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen toiseksi enintään kolmen vuoden pituiseksi jaksoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö toimittaa Euroopan komissiolle selvityksen tilanteesta, jonka vuoksi toista poikkeusta tarvitaan, sekä perustelut poikkeuksen myöntämispäätökselle. Erittäin painavista syistä sosiaali- ja terveysministeriö voi esittää komissiolle pyynnön kolmannesta poikkeuksesta enintään kolmeksi vuodeksi. Hakemus kolmanneksi poikkeukseksi on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen toisen poikkeuksen päättymistä.

Selostus:

Pykälän momentteihin 1, 3, 4 ja 6 tehdään teknisiä muutoksia, joilla vanhat valtion viranomaisten organisaationimikkeet muutetaan vastaamaan nykyisiä valtion aluehallinnon nimikkeitä.

Pykälän 2 momentin terminologia muutetaan noudattamaan asetuksen yhtenäistä linjaa. Poikkeuksen hakijasta käytetään termin talousveden toimittaja sijasta termiä talousvettä toimittava laitos yhdenmukaisesti pykälän 3 muutosten kanssa. Momentin kohtiin 5, 6 ja 7 tehdään muutokset, joilla tarkennetaan poikkeuksen olevan vedenjakelukohtainen. Edelleen momentin kohdassa 8 käytetty termi elintarvikealan yritys muutetaan elintarvikehuoneistoksi elintarvikelain mukaisesti.

Pykälän 3 momenttiin lisätään säädös, jonka mukaan aluehallintoviraston on pyydettävä lausunto poikkeuksesta elintarvikelaissa säädetyltä valvontaviranomaiselta, jos veden toimituksen piirissä on elintarvikehuoneistoja, joille veden laadulla on olennaista merkitystä. Mikäli aluehallintovirasto on pyytänyt kyseistä lausuntoa, on myönnetty poikkeus 4 momentin nojalla toimitettava tiedoksi myös sille elintarvikeviranomaiselle, jolta lausuntoa on pyydetty.

Pykälän 5 momenttiin tehdään muutos, jolla tarkennetaan veden toimituksen määrän tarkoittavan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan veden määrää eikä talousvettä toimittavan laitoksen kokoa.

Pykälän 6 momentin sanamuotoa muutetaan vastaamaan paremmin juomavesidirektiivin 9 artiklan kohtia 2 ja 6. Tarkennuksen mukaan kolmas poikkeus talousvettä toimittavalle laitokselle voidaan myöntää vain erittäin painavasta syystä. Momenttiin lisätään säädös kolmannen poikkeuksen hakemisen määräajasta, jonka mukaisesti kolmatta poikkeusta on haettava kuusi kuukautta ennen toisen poikkeuksen päättymistä. Syynä määräajan asettamiseen on juomavesidirektiivin 9 artiklan 2 kohdassa säädetty Euroopan komission käsittelyaika asialle.

 

7 §
Talousveden laadun säännöllinen valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin 2 §:ssä tarkoitettua talousvettä. Vedenjakelualueelta otettavien valvontatutkimusnäytteiden vähimmäismääristä säädetään liitteessä II.

— — — — — — — — — — — — —

Jos näytteenottaja on muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen, kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee varmistua siitä, että näytteenottaja tuntee talousvesinäytteiden ottoon liittyvät yleiset periaatteet.

Selostus:

Pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että siitä käy selkeämmin ilmi liitteessä II esitettyjen näytemäärien olevan vedenjakelualuekohtaisia.

Pykälään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistuttava näytteenottajan riittävästä pätevyydestä talousvesinäytteiden otossa. Säännöksen tekee tarpeelliseksi näytteenoton kasvanut ulkoistaminen. Riittävä pätevyys voidaan varmistaa ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla tai muulla tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla. Perusteet, joilla näytteenottajan pätevyys on todettu kirjataan terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan terveydensuojelulain 6 pykälän 2 momentin kohdan 3 perusteella.

 

8 §
Valvontatutkimusohjelma

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan kanssa laatia vähintään 10 m3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteiden I ja I A taulukoissa lueteltujen muuttujien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisiin olosuhteisiin kuuluvat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät tai muut 11 b §:ssä tarkoitetut häiriötilanteet.

Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tällöin erityisesti varmistettava, että talousveden laadun säännöllisen valvonnan näytteenottomäärät, 1 momentissa tarkoitettu erityisvalvonta sekä 10 §:ssä tarkoitettu käyttötarkkailu esitetään ohjelmassa jokaisen vedenjakelualueen osalta erikseen.

Valvontatutkimusohjelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai valvontatutkimusohjelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto aluehallintovirastolta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin lisätään, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee tehdä valvontatutkimusohjelma yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen lisäksi myös tukkulaitoksen kanssa. Lisäksi momenttiin tehdään tarkentava lisäys, jonka mukaan valvontatutkimusohjelma tehdään sellaisille laitoksille, jotka kokonaisuudessaan toimittavat talousvettä vähintään 10 m3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Vedenjakelualueita, joille vettä toimitetaan tätä vähemmän, valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun asetuksen (401/2001) mukaisesti. Edelleen, momentin muutoksella tarkennetaan, mitä valvontatutkimusohjelmaan sisällytettävillä paikallisista olosuhteista aiheutuvilla erityisvalvonnan tarpeilla tarkoitetaan.

Pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan useampi vedenjakelualue voidaan sisällyttää yhteiseen valvontatutkimusohjelmaan, mikäli tämä nähdään tarkoituksenmukaisena.

Voimassa olevaa 3 momenttia tarkennetaan siten, että valvontatututkimusohjelman tiedot on pidettävä ajantasalla tarkistamalla valvontatutkimusohjelma jopa useammin kuin viiden vuoden välein.

Pykälään lisätään uusi 4 momentti, joka korvaa aikaisemman 2 momentin. Momenttiin lisätään aluehallintoviraston lausunnonanto-oikeus valvontatutkimusohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa. Muutos ei vaikuta lausunnon antamisen voimassaoleviin käytäntöihin. Lausunnonanto-oikeuden lisääminen momenttiin on kuitenkin tarpeellista käytäntöjen yhtenäistämiseksi valtakunnallisesti.

 

9 §
Määritykset ja näytteenottotiheys

— — — — — — — — — — — — —

Liitteen II taulukon 2 mukaisten näytteiden määrää voidaan vähentää enintään puoleen taulukossa esitetystä, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset raja-arvot eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Näytteiden määrän vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa.

Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, näytteiden määrää ei kuitenkaan voida vähentää.

Selostus:

Pykälän otsikkoa muutetaan. Uusi otsikko kuvaa pykälän sisältöä tarkemmin.

Pykälän 2 momentin viimeistä virkettä muutetaan nykyisen käytännön muuttamiseksi vastaamaan juomavesidirektiivin 13 (2) artiklan vaatimuksia sekä vähentämään terveydensuojeluviranomaisen valvontatyötä. Muutoksen jälkeen momentista käy selkeämmin ilmi, että näytteiden määrän vähentäminen ja perustelut vähentämiselle on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa.

Pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa säädetään vähimmäisnäytemäärien vähentämisen mahdollisuudesta mikrobiologista saastumista tai likaantumista osoittavien muuttujien kohdalla. Mikrobiologisten muuttujien näytteiden määrää ei voida vähentää, poikkeuksena Clostridium perfringens -bakteeri, sillä ne ovat talousveden turvallisuuden kannalta tärkeimmät muuttujat, jotka osoittavat akuuttia talousveden välityksellä leviävän epidemian mahdollisuutta ja joiden raja-arvojen ylittyminen vaatii nopeita toimia veden terveydellisen laadun takaamiseksi.

 

10 §
Käyttötarkkailu

Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta. Jos talousvettä toimittava laitos on myös elintarvikelain 6 §:n 11 kohdassa tarkoitettu elintarvikealan toimija, sen tulee sisällyttää valvontatutkimusohjelmaan tiedot elintarvikelain 20 §:n mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan kuuluvasta veden laadun tarkkailusta.

Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin tehdään muutos, jolla tarkennetaan, että omavalvontaan liittyvällä veden tarkkailulla tarkoitetaan talousvettä toimittavia laitoksia, jotka ovat samalla myös elintarvikelain mukaisia elintarvikealan toimijoita, ja joille on elintarvikelain 20 §:ssä säädetty velvoite omavalvontaan. Talousvettä toimittavan laitoksen ei siis tarvitse sisällyttää valvontatutkimusohjelmaansa asiakkainaan olevien elintarvikealan toimijoiden veden omavalvontaan liittyvää veden tarkkailua.

Entisen 1 momentin viimeinen virke korvataan uudella 2 momentilla. Momentissa säädetään entistä tarkemmin niistä seikoista, joita käyttötarkkailussa on otettava huomioon veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi ja talousveden saastumisen sekä asetuksen 11 a ja 11 b §:ssä tarkoitetuista häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. Häiriötilanteiden estämiseksi on tärkeää, että nimenomaan laitoksen kannalta mahdollisten vaarojen riskit arvioidaan ja otetaan huomioon laitoksen käyttötarkkailussa. Momentin muutettu muotoilu mukailee vesihuoltolakiin (119/2001) sen valmisteluaineiston perusteella tehtäviä muutoksia.

 

11 §
Talousveden saastuminen

Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta.

— — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälän otsikkoa muutetaan vastaamaan paremmin pykälän sisältöä.

Pykälään lisätään uusi 1 momentti, jossa säädetään talousvettä toimittavalta laitokselta vaadittavasta osaamisesta ja valmiudesta talousveden desinfiointiin sen saastumistilanteissa. Desinfiointivalmius tarkoittaa sitä, että laitoksella on riittävä tietotaito, kemikaalien syöttöyhteydet ja etukäteissuunnitelma siitä, mistä tarvittavan desinfiointivälineistön saa käyttöön tarvittaessa, ja se voidaan toteuttaa käytännössä esimerkiksi talousvettä toimittavien laitosten alueellisena yhteistyönä. Lisäksi pykälän muutoksella tarkennetaan, että jo saastumisepäily tarkoittaa terveydensuojelulain 20 a §:n mukaista epäilyä epidemian mahdollisuudesta, mistä täytyy ilmoittaa viivytyksettä terveydensuojeluviranomaiselle.

 

11 a §
Erityistilannesuunnitelma

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua kunnan suunnitelmaa. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa.

Erityistilannesuunnitelma on sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava aluehallintovirastolle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus tulla kuulluksi erityistilannesuunnitelmaa laadittaessa.

Selostus:

Asetukseen lisätään uusi 11 a §, joka on osa terveydensuojelulain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua ympäristöterveydenhuollon varautumista erityistilanteisiin. Pykälässä säädetään erityistilannesuunnitelman laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Erityistilanne suunnitelma on tehtävä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Muilla viranomaisilla ja toimijoilla viitataan esimerkiksi samoihin tahoihin kuin asetuksen 3 momentin kohdassa 7.

Pykälän 3 momentissa säädetään aluehallintovirastolle ja ELY-keskukselle varattavasta tilaisuudesta tulla kuulluksi suunnitelmaa laadittessa. Velvollisuus johtuu aluehallintovirastolle terveydensuojelulain 52 §:ssä säädetystä oikeudesta antaa määräyksiä toimialueellaan terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi sekä ELY-keskuksen asemasta pohjaveden kokonaiskäyttöä valvovana viranomaisena.

 

11 b §
Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen

Erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää vähintään seuraavat tiedot:

1) riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla,

2) häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot;

3) häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako toimijoiden kesken;

4) viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen;

5) häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännöllinen harjoittelu.

Erityistilannesuunnitelmassa tulee esittää toimintatavat:

1) häiriötilanteen sattuessa häiriön hallinnan edellyttämien toimenpiteiden aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa;

2) eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi; ja

3) häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman nopeasti.

Erityistilannesuunnitelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Erityistilannesuunnitelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai suunnitelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä niiden talousvettä toimittavien laitosten kanssa, joita häiriötilanne on koskenut, arvioitava tilanteen aiheuttamat muutostarpeet erityistilannesuunnitelmaan, valvontatutkimusohjelmiin ja käyttötarkkailuihin.

Selostus:

Asetukseen lisätään uusi 11 b §, jossa annetaan tarkemmat määräykset kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatiman erityistilannesuunnitelman vähimmäissisällöstä. Erityistilannesuunnitelman vähimmäisvaatimus on Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten mukainen.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan suunnitelmaan tulee sisällyttää luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa kunnan terveydensuojeluviranomaisen valvontavastuulla olevilla vedenjakelualueilla. Luettelo on laadittava riskinarvioinnin perusteella mahdollisimman käytännönläheiseksi, siten että siinä otetaan huomioon paikallisista olosuhteista johtuvat häiriötilanteet. Kunnan terveydensuojeluviranomainen saa tiedot luetteloa varten vesihuoltolaitoksilta, joille velvollisuuden tietojen keräämiseen ja luovuttamiseen asettavat vesihuoltolain muutosehdotuksen 15 ja 15 a §:t. Näistä suunnitelmaan sisällytetään ne häiriötilanteet, joista voi aiheutua talousveden saastumista. Riskinarvioinnissa ja riskien priorisoinnissa voidaan käyttää esimerkiksi kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman (WSP) yhteydessä kehitettäviä riskinhallintatyökaluja. 1 momentin muissa kohdissa säädetään siitä, että suunnitelmaan on sisällytettävä jatkuvasti ajantasalla olevat yhteystiedot häiriötilanteissa toimivista tahoista ja henkilöistä, häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako niistä toimijoiden kesken ja tietoja viestinnästä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen sekä säännöllisestä häiriötilanteissa toimimisen harjoittelusta.

Pykälän 2 momentissa säädetään erityistilannesuunnitelmassa esitettävistä toimintatavoista häiriötilanteen sattumisen varalta. Erityistilannesuunnitelma on erityisesti sovitettava yhteen vesihuoltolaitosten varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa, joista säädetään vesihuoltolain muutosehdotuksen 15 a §:ssä. Näiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien pitäisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus, mihin viittaa myös asetuksen 3 pykälän kohta 7. Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voivat käyttää erityistilannesuunnitelman laatimisessa ja yhteensovittamisessa apunaan Valviran terveydensuojelulain 8 §:n mukaista opasta ja häiriötilanteiden viestinnän varalle laadittavan tiedotussuunnitelman laatimisessa Vesihuoltopoolin julkaisemaa Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje -julkaisua.

Pykälän 3 momentin mukaan erityistilannesuunnitelman tiedot on pidettävä ajan tasalla. Erityisen tärkeää on varmistaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen yhteystietojen ajantasaisuus. Erityistilannesuunnitelma on tarkistettava häiriötilanteen tapahtumisen jälkeen.

 

13 §
Tutkimuslaboratoriot

Tässä asetuksessa tarkoitettuja talousveden valvontatutkimuksia tekevän laboratorion on täytettävä terveydensuojelulain 49 a §:n mukaiset edellytykset.

Selostus:

Pykälään tehdään tekninen muutos, jolla siihen sisältyvä väärä viite terveydensuojelulakiin muutetaan. Valvontatutkimuksia tekevien tutkimuslaboratorioiden edellytyksistä säädetään terveydensuojelulain 49 a §:ssä 49 §:n sijaan.

 

14 §
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarkistettava heti valvontatutkimustuloksista tiedon saatuaan, täyttääkö talousvesi tämän asetuksen mukaiset vaatimukset ja tarvittaessa ryhdyttävä terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin.

Selostus:

Pykälän muutoksella aikaisemmin samassa 14 §:ssä säädetyt kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet jaetaan neljään erilliseen pykälään asetuksen ja sääntelyn selkeyttämiseksi.

 

14 a §
Terveydelliset laatuvaatimukset

Jos talousvesi ei täytä liitteiden I ja I A taulukossa 1 esitettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, tai jos vedessä esiintyy muita pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallisessa määrässä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja terveydensuojelulain 20 §:n nojalla määrättävä laitos pikaisesti korjaamaan tilanne. Veden käyttäjille on tiedotettava tilanteesta viivytyksettä sekä annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 2 esitettyjä kemiallisia laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, tai vedessä on todettu esiintyvän terveydelle haitallisia muita aineita, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi laatuvaatimukset täyttäväksi. Jos enimmäispitoisuuden ylittymisestä aiheutuu vaaraa veden käyttäjille, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava terveydensuojelulain 20 §:n nojalla talousvettä toimittavalle laitokselle määräykset pikaisista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Veden käyttäjille on annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Jos raja-arvon ylitys on lievä eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä talousvettä toimittava laitos hakemaan aluehallintovirastolta terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettua poikkeusta laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama raja-arvosta on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei aluehallintovirastolta tarvitse hakea poikkeusta.

Jos laatuvaatimusten täyttymättömyys aiheutuu kiinteistön omista laitteista, eikä toimitetun veden laadun voida katsoa olevan tähän syynä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että kiinteistön omistaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi, ja että veden käyttäjille annetaan tarvittavat ohjeet haittojen välttämiseksi.

Selostus:

Pykälä vastaa pitkälti aiempia asetuksen 14 pykälän 2-5 momentteja. Pykälään tehdään kuitenkin termistöä koskeva tekninen muutos asetuksen termistön yhtenäistämiseksi. Talousveden toimittajasta käytetään muutoksen jälkeen termiä talousvettä toimittava laitos.

Pykälän 1 momentista (entinen 14 §:n 2 momentti) poistetaan vaatimus varmistaa tutkimustulos uusintatutkimuksella, koska vaatimus on ristiriidassa voimassa olevan käytännön ja talousveden valvonnasta annetun ohjeistuksen kanssa, jonka mukaan toimenpiteet on aloitettava heti. Uutena momenttiin lisätään velvollisuus viivytyksettömästä tilanteesta tiedottamisesta veden käyttäjille.

 

14 b §
Laatusuositukset

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukon 3 tai liitteen I A taulukon 2 mukaisia laatusuosituksia, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on selvitettävä, liittyykö raja-arvon ylitykseen terveyshaittoja. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava määräys korjaustoimenpiteisiin ryhtymisestä. Veden käyttäjille on tiedotettava raja-arvojen ylityksistä ja niiden merkityksestä riippumatta siitä, liittyykö ylityksiin terveyshaittoja vai ei.

Selostus:

Pykälä vastaa asetuksen aikaisempaa 14 pykälän 6 momenttia.

 

14 c §
Ilmoitukset muille viranomaisille

Jos laatuvaatimukset eivät täyty raakaveden epäillyn tai todetun saastumisen johdosta, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vedenottamolla tai raakaveden muodostumisalueella tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle sellaisista valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai mikrobiologisia laatusuosituksia. Tieto kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksestä sellaisissa tapauksissa, joissa poikkeusta ei haeta, on myös toimitettava aluehallintovirastolle.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle häiriötilanteista. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yhteenveto häiriötilanteen hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Selostus:

Ilmoituksista muille viranomaisille säädettiin aikaisemmin 14 pykälän 7 ja 8 momenteissa.

Pykälän 1 momenttiin (entinen 14 §:n 7 momentti) tehdään tekninen muutos, jolla ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi vaihdetaan alueellisen ympäristökeskuksen tilalle ELY-keskus valtion aluehallintouudistuksen mukaisesti. Edelleen momenttiin tarkennetaan, että toimenpiteitä raakaveden laadun parantamiseksi voidaan joutua tekemään muuallakin veden muodostumisalueella kuin vain raakavedenottamolla.

Pykälän 2 momenttiin (entinen 14 §:n 8 momentti) tehdään termistöä koskeva tekninen muutos valtion aluehallintouudistuksesta johtuen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ilmoittamisvelvollisuus kohdistuu siis aluehallintovirastolle muutosta edeltäneen läänihallituksen sijaan.

Pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa asetetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle uusi velvoite, jonka mukaan talousvettä toimittavilla laitoksilla tapahtuneista häiriötilanteistakin on ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto tarvitsee tiedon erityistilanteen alkamisesta välittömästi pystyäkseen antamaan terveydensuojelulain 52 §:n mukaisesti toimialueellaan määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi. Edelleen momentissa asetetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle velvollisuus toimittaa yhteenveto aluehallintovirastolle sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle häirötilanteessa toteutetuista toimenpiteistä häiriötilanteen jälkeen.

 

16 §
Tiedottaminen ja raportointi

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että talousvettä toimittava laitos tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta. Jos talousvettä toimittavalle laitokselle on myönnetty terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille.

— — — — — — — — — — — — —

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle valvontatutkimusten tulokset niistä vedenjakelualueista, joille toimitetaan talousvettä vähintään 1 000 m3 päivässä tai vähintään 5 000 henkilön tarpeisiin. Tulokset on toimitettava kutakin kalenterivuotta seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Aluehallintovirasto laatii tuloksista yhteenvedon ja toimittaa sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka laatii kolmen vuoden välein kansallisen raportin Euroopan komissiolle toimitettavaksi.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee käyttää 14 c §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja päivittäessään terveydensuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin tehdään tekninen muutos, jolla poistetaan viittaus asetuksen 6 pykälään. Lisäksi pykälän terminologia muutetaan asetuksen termistön yhtenäistämiseksi.

Pykälän 3 momentin vanha organisaationimike Kansanterveyslaitos muutetaan valtion aluehallintouudistusta vastaavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi.

Pykälään lisätään uusi 4 momentti, jonka mukaan häiriötilanteista saatujen kokemusten hyödyntämiseksi talousveden valvonnan ohjauksessa Valviran edellytetään käyttävän yhteenvetojen tietoja päivittäessään terveydensuojelulain 8 §:n mukaista suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa. Lisäksi Valviran tulee hyödyntää elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) 6 §:n mukaisista epidemiaselvitysilmoituksista saatuja tietoja suunnitelman päivittämisessä.

---

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

Talousvettä toimittavilla laitoksilla tulee olla 11 §:n mukainen valmius talousveden desinfiointiin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatiman erityistilannesuunnitelman tulee olla 11 b §:n mukainen viimeistään 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Selostus:

Siirtymäsäännöksen mukaan talousvettä toimittavilla laitoksilla on oltava valmius talousveden desifiontiin viimeistään puolen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Lisäksi 11 a §:ssä tarkoitettujen erityistilannesuunnitelmien on oltava 11 b §:n vaatimusten mukaisia viimeistään kaksi vuotta asetuksen voimaan tulon jälkeen. Siirtymäaika erityistilannesuunnitelmien laatimiselle on tarpeellinen johtuen vesihuoltolakiin ehdotettujen muutosten voimaantuloaikataulusta sekä kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman (WSP) toteuttamisaikataulusta.

 

Liite

LIITE I

Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset

LIITE I
Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset (enimmäistiheys)
Escherichia coli	0 pmy/100 ml
Enterokokit	0 pmy/100 ml

LIITE I Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus)
Muuttuja	Arvo	Yksikkö	Huomautus
Akryyliamidi	0,10	μg/l	(1)
Antimoni	5,0	μg/l
Arseeni	10	μg/l
Bentseeni	1,0	μg/l
Bentso(a)pyreeni	0,010	μg/l
Boori	1,0	mg/l
Bromaatti	10	μg/l	(2)
Kadmium	5,0	μg/l
Kromi	50	μg/l
Kupari	2,0	mg/l	(3)
Syanidit	50	μg/l
1,2-dikloorietaani	3,0	μg/l
Epikloorihydriini	0,10	μg/l	(1)
Fluoridi	1,5	mg/l
Lyijy	10	μg/l	(3)
Elohopea	1,0	μg/l
Nikkeli	20	μg/l	(3)
Nitraatti (NO3-)	50	mg/l	(4)
Nitraattityppi (NO3-N)	11,0	mg/l
Nitriitti (NO2-)	0,50	mg/l	(4)
Nitriittityppi (NO2-N)	0,15	mg/l
Torjunta-aineet	0,10	μg/l	(5 ja 6)
Torjunta-aineet yhteensä	0,50	μg/l	(5)
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä	0,10	μg/l	(7)
Seleeni	10	μg/l
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä	10	μg/l
Trihalometaanit yhteensä	100	μg/l	(2 ja 8)
Vinyylikloridi	0,50	μg/l	(1)
Kloorifenolit yhteensä	10	μg/l	(9)
Uraani	30	μg/l

Huomautukset

1) Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen raja-arvona sovelletaan havaitsemisrajaa.

2) Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen.

3) Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa.

4) Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1.

5) Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita.

6) Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin raja-arvo on 0,030 μg/l

7) Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indaani-(1,2,3cd)-pyreeni.

8) Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani.

9) Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli.

LIITE I Taulukko 3. Laatusuosuositukset (osoitinmuuttujien tavoitteelliset enimmäisarvot)
Muuttuja	Arvo	Yksikkö	Huomautus
Koliformiset bakteerit	0	pmy/100 ml
Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt)	0	pmy/100 ml	(1)
Alumiini	200	μg/l
Ammonium (NH4+)	0,50	mg/l
Ammonimumtyppi (NH4+-N)	0,50	mg/l
Hapettuvuus (CODMn-O2)	5,0	mg/l	(2)
Kloridi	250	mg/l	(3 ja 4)
Mangaani	50	μg/l
Natrium	200	mg/l
Rauta	200	μg/l
Sulfaatti	250	mg/l	(3 ja 5)
Sähkönjohtavuus	2 500	μS/cm	(3)
pH	6,5–9,5		(3)
Pesäkkeiden lukumäärä (22°C)	- ei epätavallisia muutoksia
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)	- ei epätavallisia muutoksia	(6)
Sameus	- ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä	(7)
Väri	- ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä
Haju ja maku	- ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä
RADIOAKTIIVISUUS			(8)
Tritium	100	Bq/l
Viitteellinen kokonaisannos	0,10	mSv/vuosi

Huomautukset

1) Mitataan, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen.

2) Hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos mitataan TOC.

3) Vesi ei saa olla syövyttävää.

4) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l.

5) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l.

6) TOC:ia ei tarvitse mitata, jos on mitattu hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m3/d.

7) Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulisi pyrkiä arvoon alle 1 NTU

8) Tritiumia ja radioaktiivisuuden viitteellistä kokonaisannosta ei tarvitse mitata, jos aikaisempien tutkimusten (Säteilyturvakeskus) perusteella tiedetään, että näiden arvot ovat selvästi alle muuttujan arvon. Viitteelliseen kokonaisannokseen ei lasketa radonia eikä radonin hajoamistuotteita, tritiumia eikä kalium-40:ää.

Selostus:

Liitteen I taulukkoa 2 kemiallisista laatuvaatimuksista ja niiden enimmäispitoisuuksista muutetaan siten, että uraani lisätään kemialliseksi laatuvaatimusmuuttujaksi ja sen enimmäispitoisuudeksi asetetaan 30 μg/l WHO:n talousveden uraanipitoisuuden ohjearvon mukaisesti.

Liitteen II kohdassa 3 säännellään uraanin valvontatutkimuksista.

 

LIITE II

TALOUSVEDEN VALVONTATUTKIMUKSET

1. Näytteenottokohta

Seuraavat muuttujat voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta määrittää talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta:

Laatuvaatimukset

– antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani

Laatusuositukset

– Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti

2. Jatkuvan valvonnan muuttujat

LIITE II
Taulukko 1. Jatkuvassa valvonnassa talousvedestä vähintään määritettävät muuttujat.
Muuttuja	Huomautus
Escherichia coli
Koliformiset bakteerit
Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt)	(1)
Pesäkkeiden lukumäärä 22°C	(2)
Pesäkkeiden lukumäärä 37°C	(2)
Pseudomonas aeruginosa	(2)
Haju
Maku
Sameus
Väri
pH
Sähkönjohtavuus
Rauta
Mangaani
Nitriitti	(3)
Alumiini	(4)
Ammonium
Valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset

Huomautukset

1) Vain, jos vesi on peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuttaa veteen.

2) Vain pulloissa tai säiliöissä myytävälle vedelle.

3) Vain, jos veden desinfioinnissa käytetään klooriamiinia.

4) Vain, jos veden käsittelyssä käytetään alumiiniyhdisteitä tai jos raakavesi sisältää runsaasti alumiinia.

3. Jaksottaisen seurannan muuttujat

Jaksottaiseen seurantaan sisältyvät kaikki liitteen I taulukoissa 1, 2 ja 3 sekä liitteen I A taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen muuttujien määritykset sekä valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset.

Seuraavat määritykset voidaan jättää pois

Akryyliamidi	jos veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja
Epikloorihydriini	jos veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja
Vinyylikloridi	jos vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä, eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia
Bromaatti	jos vettä ei käsitellä otsonilla tai desinfioida kloorikemikaaleilla
Trihalometaanit	jos vettä ei desinfioida kloorikemikaaleilla
Torjunta-aineet	jos raakaveden muodostumisalueella ei ole käytetty torjunta-aineita

Seuraavat muuttujat tutkitaan vähintään kerran. Jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvosta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset voidaan tehdä myöhemmin 5 vuoden välein

– antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, bromaatti vedestä, jota ei ole otsonoitu, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit, uraani

4. Säännöllisen valvonnan vähimmäistutkimustiheydet

LIITE II
Taulukko 2. Säännölliseen valvontaan kuuluvan talousveden vähimmäistutkimustiheydet
Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3/vrk)1 ja 2)	Näytteiden määrä vuodessa vähintään3)
	Jatkuva valvonta	Jaksottainen seuranta
10–50	1	1 kahden vuoden välein
51–100	4	1
101–1 000	5	1
1001–2000	7	2
2001–3 000	10	2
3001–4 000	13	2
4001–5 000	16	3
5001–6 000	19	3
6001–7 000	22	3
7001–8 000	25	4
8001–9 000	28	4
9001–10 000	31	4
yli 10 000–100 000	31 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m3/vrk kohden	4 + 1 lisänäyte alkavaa 10 000 m3/vrk kohden
yli 100 000	304 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m3/vrk kohden	10 + 1 lisänäyte alkavaa 25 000 m3/vrk kohden

Huomautukset

1) Päivittäisen vesimäärän sijasta voidaan käyttää vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää, jolloin yhden henkilön päivittäinen vesimäärä vastaa 200 litraa.

2) Elintarvikehuoneistossa, jolla on oma vedenhankinta, jatkuvan valvonnan näytteiden määrä on vähintään 4 vuodessa ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä vähintään 1 vuodessa, ellei näytteiden määrää ole vähennetty tämän asetuksen 9 §:n nojalla.

3) Näytteet otetaan tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista siten, että saadaan oikea kuva veden laadusta eri vuodenaikoina koko jakeluverkon alueella, jolloin tarpeellinen näytteiden määrä voi verkoston ominaispiirteiden tai eri raakavesilähteistä toimitettavan veden vuoksi ylittää taulukossa esitetyn näytteiden vähimmäismäärän.

Selostus:

Liitteen II kohtaan 1 lisätään luettelo muuttujista, jotka voidaan määrittää muualtakin kuin vaatimusten täyttymiskohdasta. Vaatimusten täyttymiskohta määritellään asetuksen 5 pykälässä, ja sillä tarkoitetaan kohtaa, jossa vettä käytetään.

Liitteen II kohtaan 3 lisätää uraani niiden muuttujien listaan, jotka on tutkittava talousvedestä vähintään kerran. Muuttujien pitoisuuksien ollessa alle puolet ohjearvosta ilman ilmeistä syytä niiden nousemiseen määritykset tehdään myöhemmin viiden vuoden välein. Tutkiminen vähintään kerran ei tarkoita välttämättä vain yhtä määrityskertaa eikä poista velvollisuutta varmistaa pitoisuuden jatkuvaa alhaisuutta kun laitos käyttää eri raakavesilähteistä peräisin olevaa vettä.

Liitteen II taulukkoa 2 muutetaan helpommin ymmärrettävään muotoon, jotta asetuksen edellyttämän näytteenottomäärän laskemiseen ja tarkistamiseen ei kulu enää kohtuuttomasti laitosten ja valvontaviranomaisten aikaa ja näytteenoton puutteilta vältytään. Uusi muotoilu vastaa nykyistä paremmin juomavesidirektiivin liitteen II taulukon B1 alahuomautusta 5. Alahuomautuksen muutoksella tarkennetaan säädöksen tarkoitusta. Muutoksen mukaan näytteet tulee ottaa eri vuodenaikoina veden laadun vuodenaikasvaihtelujen selvittämiseksi. Muutos vastaa nykyistä ohjeistusta. Edelleen alahuomautuksen muutoksella täsmennetään, että taulukossa esitetty näytemäärä on vähimmäisnäytemäärä, joka voi jakeluverkoston erityispiirteiden tai eri raakavesilähteistä otettavan veden käytön vuoksi olla riittämätön veden laadun selville saamiseksi koko verkoston alueella eri vuodenaikoina.

 

LIITE III MÄÄRITYSMENETELMÄT

1. Mikrobiologiset määritykset

Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli	SFS-EN ISO 9308-1, ISO 9308-2, SFS 3016
Enterokokit	SFS-EN ISO 7899-2
Pseudomonas aeruginosa	SFS-EN ISO 16266
Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C ja 37 °C	SFS-EN ISO 6222

Clostridium perfringens määritetään joko menetelmällä ISO 14189 tai kalvosuodatusmenetelmällä, jossa kalvoa inkuboidaan anaerobisesti m-CP-agarilla1) 44±1°C lämpötilassa 21±3 tunnin ajan. Kalvolta lasketaan himmeän keltaiset pesäkkeet, jotka muuttuvat vaaleanpunaisiksi tai punaisiksi 20—30 sekunnin ajan kestävässä ammoniumhydroksidihöyrykäsittelyssä.

Huomautukset

1) m-CP-agarin koostumus

Peruselatusaine:
Tryptoosi	30 g
Hiivauute	20 g
Sakkaroosi	5 g
L-kysteiinihydrokloridi	1 g
MgSO4 · 7H2O	0,1 g
Bromikresolipurppura	40 mg
Agar	15 g
Vesi	1000 ml

Peruselatusaineen aineet liuotetaan, pH-arvoksi säädetään 7,6. Käsitellään autoklaavissa 121°C lämpötilassa 15 minuutin ajan. Jäähdytetään ja lisätään seuraavat aineet:

D-sykloseriini	400 mg
Polymyksiini-B-sulfaatti	25 mg
Indoksyyli-ß-D-glukosidi liuotettuna 8 ml:aan steriiliä  tislattua vettä	60 mg
Steriilisuodatettu 0,5 % fenolftaleiinidifosfaattiliuos	20 ml
Steriilisuodatettu 4,5 % FeCl3 · 6H2O-difosfaattiliuos	2 ml

2. Kemialliset määritykset

Käytettävällä määritysmenetelmällä on pystyttävä mittaamaan muuttujan pitoisuuksia siten, että, menetelmän oikeellisuudelle1), täsmällisyydelle2) ja toteamisrajalle3) (käsitteet määritelty ISO-standardissa 5725) saavutetaan vähintään alla olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset.

1) Oikeellisuus (trueness) kuvaa hyväksytyn referenssiarvon ja suuren mittaustulosjoukon tulosten keskiarvon läheisyyttä, ja se ilmaistaan tavallisesti systemaattisena virheenä (bias, systematic error).

2) Täsmällisyys eli toistotarkkuus (precision) ilmaisee keskenään riippumattomien mittaustulosten läheisyyttä. Mittana käytetään keskihajontaa eli standardipoikkeamaa.

3) Toteamisrajalla (limit of detection) tarkoitetaan pienintä pitoisuutta, jolla voidaan luotettavasti todeta, sisältääkö näyte tutkittavaa yhdistettä vai ei.

Määritysmenetelmän herkkyydestä riippumatta tulokset on esitettävä käyttämällä yhtä montaa desimaalia kuin liitteen I taulukoissa 2 ja 3 esitetyissä muuttujien raja-arvoissa on käytetty.

Muuttuja	Oikeellisuus % raja-arvosta	Täsmällisyys % raja-arvosta	Toteamisraja % raja-arvosta
Antimoni	25	25	25
Arseeni	10	10	10
Bentseeni	25	25	25
Bentso(a)pyreeni	25	25	25
Boori	10	10	10
Bromaatti	25	25	25
Kadmium	10	10	10
Kromi	10	10	10
Kupari	10	10	10
Syanidit	10	10	10
1,2-dikloorietaani	25	25	10
Fluoridi	10	10	10
Lyijy	10	10	10
Elohopea	20	10	10
Nikkeli	10	10	10
Nitraatti (NO3-)	10	10	10
Nitriitti (NO2-)	10	10	10
Torjunta-aineet	25	25	25
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt	25	25	25
Seleeni	10	10	10
Tetrakloorieteeni	25	25	10
Trikloorieteeni	25	25	10
Trihalometaanit	25	25	10
Alumiini	10	10	10
Ammonium (NH4+)	10	10	10
Kloridi	10	10	10
Mangaani	10	10	10
Rauta	10	10	10
Sulfaatti	10	10	10
Natrium	10	10	10
Hapettuvuus	25	25	10
pH	0,2 pH-yksikköä	0,2 pH-yksikköä

3. Muuttujat, joille ei ole esitetty määritysmenetelmää

Haju

Maku

Väri

Sameus: oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja 25 %

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)

Selostus:

Liitteen III kohdan 1 taulukon koliformisten bakteerien ja Escherichia coli -bakteerin hyväksyttyjen valvontatutkimusmenetelmien listaan lisätään kansallisesti hyväksytyt menetelmät SFS-EN ISO 3016 ja ISO 9308-2. Oikeutus menetelmien käyttämiselle saadaan juomavesidirektiivin 7 artiklan 5b-kohdasta, sillä Suomi on osoittanut, että menetelmät SFS 3016 ja menetelmää SFS-EN 9308-2 vastaava Colilert-menetelmä antavat kyseisille bakteereille vähintään yhtä luotettavia tuloksia kuin juomavesidirektiivissä esitetty menetelmä ISO 9308-1. Lisäksi vastaavuuskokeiden tulokset on toimitettu Euroopan komissiolle.

Pseudomonas aeruginosa -bakteerin määritysmenetelmä muutetaan kumotun standardin korvanneeksi SFS-EN ISO 16266:ksi.

Clostridium perfringens -bakteerin määrityksen osalta asetukseen lisätään menetelmä ISO 14189.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
Puh. +358 9 474 2217
suvi.marttinen@hpplaw.fi