Vanhemmuus
- Uutiset
17.10.2022 14.18
Äitiys- ja isyyslait yhdistyvät vanhemmuuslaiksi vuoden vaihteessaUudistuksessa nykysääntelyn peruslähtökohdat säilyvät ennallaan, mutta vanhemmuuden ennakkotunnustamista sujuvoitetaan. Uuden vanhemmuuslain keskeisimpiä uudistuksia on se, että tunnustamista koskeva asiakirja voidaan vuoden vaihteesta alkaen laatia uudella VanhemmuusWeb-sovelluksella. - Uutiset
20.9.2022 14.00
Uusi kansainvälisiä perheasioita koskeva EU-asetus (”uusi Bryssel IIa -asetus” eli ”Bryssel IIb -asetus”) suojaa paremmin lapsen etuaAvioeroa, vanhempainvastuuta sekä kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa elokuun alusta. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on näissä asioissa toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. - Uutiset
31.8.2022 15.00
Väitöskirjatutkija Merike Helander: Keinokohtuhoidon kehittyminen vaatii eettistä ja oikeudellista arviointiaPikkukeskosina syntyvien lasten hoito kehittyy. Kehitteillä oleva keinokohtuteknologia saattaa tulevaisuudessa korvata nykyisiä pikkukeskosten tehohoitoyksiköitä. Teknologian kehittyminen vaatii oikeudellista ja arvokeskustelua jo etukäteen.
– Ei ole syytä kyseenalaistaa tehokkaamman ja turvallisemman keskosten hoidon tavoitteita. Samalla on tärkeää tunnistaa, että puhutaan tilanteista, joihin liittyy jo nykyään kiistanalaisia kysymyksiä, tutkimuksen tekijä, lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies ja väitöskirjatutkija Merike Helander toteaa. - Uutiset
27.6.2022 8.00
Eduskunta hyväksyi vanhemmuuslainLaki korvaa voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
23.9.2021 14.28
Hallitus esittää: Äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi – lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussaHallitus esittää nykyisten äitiys- ja isyyslakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi. Samalla lakiin on tarkoitus tehdä tarkistuksia, joita koskeva tarve on tullut esiin lain soveltamisessa. Esityksen mukaan lapsella olisi jatkossakin kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus kirjattaisiin edelleenkin joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. - Uutiset
16.9.2021 14.18
Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta annettiinPerhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa. Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Uusi perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
9.9.2021 8.30
Lainsäädännön arviointineuvosto: Vanhemmuuslain esitysluonnoksen vaikutukset lapsiin jäävät epäselviksiArviointineuvosto katsoo, että nykytilan kuvauksessa on tiiviisti kuvattava esitysluonnoksen kannalta merkityksellinen nykytila ja tuotava esiin, mikä vallitsevassa tilanteessa on toimivaa ja mitkä ovat ne ongelmat tai epäkohdat, jotka edellyttävät muutosta vallitsevaan tilaan. Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että esitysluonnoksessa tuotaisiin kokoavasti esille ne muutokset ja tarkistukset, joita esitetään, ja niiden vaikutukset. - Uutiset
27.8.2021 16.00
Hovioikeus: Biologisella isällä ei ole oikeutta hakea muutosta aikuisadoptiosta tehtyyn päätökseenHO totesi, että asiassa oli kysymys aikuisadoptiosta, jonka käsittelyssä adoptoitavan biologinen isä ei lukeudu adoptiolaissa lueteltuihin henkilöihin, joita on kuultava ja joilla on muutoksenhakuoikeus asiassa. Muutoksenhakuoikeuden omaavat tahot on lueteltu mainitussa säännöksessä tyhjentävästi. Se seikka, että KO oli asian selvittämiseksi kuullut myös adoptoitavan aikuisen biologista isää eli valittajaa, ei tehnyt hänestä asianosaista, jolla olisi ollut muutoksenhakuoikeus. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
25.3.2021 10.30
Uusi vanhemmuuslaki korvaisi voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain - lausuntoja voi antaa 7.5.2021 saakkaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Laki korvaisi voimassaolevan isyyslain (11/2015) ja äitiyslain (253/2018). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 16 §:ää. Samalla ehdotetaan toteutettavaksi vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvat muut välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksiA oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
28.10.2019 11.30
KKO: Henkirikoksen uhrina kuolleiden vanhempien täysi-ikäiset lapset eivät olleet vanhempiensa elatuksen varassa eikä heillä sen vuoksi ollut oikeutta saada korvausta elatuksensa menetyksestäHenkirikoksen uhrina surmansa saaneet D ja E olivat kumpikin tukeneet taloudellisesti omia täysi-ikäisiä lapsiaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kukaan lapsista ei ollut ollut surmansa saaneen elatuksen varassa, minkä vuoksi heillä ei ollut oikeutta saada korvausta elatuksensa menetyksestä. - Uutiset
10.10.2019 13.21
EIT:n ratkaisun tiivistelmä biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille koskevassa asiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille EIS 8 artiklan kannalta tarkasteltuna. EIT katsoi, etteivät viranomaiset olleet punninneet asianmukaisesti yhtäältä lapsen ja toisaalta biologisen perheen etuja. Viranomaiset olivat keskittyneet liiaksi lapsen etuihin. EIT katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu sekä ensimmäisen että toisen valittajan osalta. - Uutiset
28.1.2019 11.00
KHO äänesti 4-4: Isä voitiin määrätä osoittamaan päihteettömyytensä päihdeseulalla ennen huostaan otetun lapsen tapaamisiaKHO katsoi, että lastensuojelulain 62 §:n 2 momentissa annetaan viranomaiselle riittävä lailla säädetty peruste vaatia lapsen tapaamisen ehtona vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä tarvittaessa osoittamaan, että huostaanotetun lapsen tapaamisesta ei aiheudu momentissa tarkoitettua vaaraa lapselle tai muille henkilöille. Tällaisen etukäteisen selvitysvelvoitteen viranomainen voi asettaa, jos siihen on olemassa objektiivinen peruste, kuten viranomaisella oleva tieto vanhempien päihdehistoriasta. Vanhemman asiana on toimittaa selvitys, jonka avulla viranomainen voi varmistaa, että yhteydenpito voi tapahtua lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun huomioon ottavalla tavalla. Tällaisen selvitysvelvoitteen asettamisessa ei ole kysymys henkilön velvoittamisesta henkilökatselmukseen. Lastensuojelulain 62 §:ää on tulkittava edellä esitetyllä tavalla niiden lapsen perus- ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi, joiden vuoksi lastensuojelulaki yleensä ja sen rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset erityisesti on säädetty. (Ään 4-4) - Uutiset
5.10.2018 11.25
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu vanhempainvapaalla olleen työntekijän palkallisen vuosiloman keston määrittelemisestäTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artikla ei ole esteenä Romanian kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa kyseisessä artiklassa työntekijälle taattua palkallista vuosilomaa koskevia oikeuksia viitekauden perusteella määritettäessä työntekijän kyseisenä ajanjaksona pitämän vanhempainvapaan aikaa ei pidetä tosiasiallisena työskentelykautena. - Uutiset
1.10.2018 9.06
Tasa-arvovaltuutettu: Työmarkkinatuen uusi odotusaika perhevapaan jälkeenTasa-arvovaltuutettuun otettiin yhteyttä työmarkkinatuen odotusajan uudelleen asettamisesta vanhempainvapaan jälkeen. Nainen oli hakenut ensimmäistä kertaa työmarkkinatukea, ja hänelle oli asetettu 21 viikon odotusaika, jonka jälkeen hän sai työmarkkinatukea. Nainen tuli työmarkkinatukea saadessaan raskaaksi ja jäi perhevapaille. Vanhempainvapaan jälkeen hän ilmoittautui työttömäksi. Kela teki päätöksen uudesta 21 viikon odotusajasta, josta nainen on tehnyt valituksen. Tasa-arvovaltuutettu antoi lausuntonsa tiedoksi STM:lle mahdollisia toimenpiteitä varten. - Uutiset
15.1.2016 8.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 21.10.–4.11.2015 koskevat muun muassa tuomionpurkua kaksoisrangaistavuuden kiellon perusteella, väkivaltaa viranomaista kohtaan, isyyden kumoamista, julkisen oikeusavustajan kulujen korvaamista sekä syytteen tarkistamista. - Uutiset
21.1.2015 16.15
Lausuntotiivistelmä äitiyden sääntelystäÄitiyden sääntelyä pidetään yleisesti tarpeellisena. Ehdotuksen katsotaan selkeyttävän oikeustilaa sekä suojaavan lapsen etua ja yhdenvertaisuutta. Monet lausunnonantajat katsovat kuitenkin, että pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla yhteinen vanhemmuuslaki. Vain yksi lausunnonantaja, Suomen Asianajajaliitto, katsoo että erillinen äitiyslaki ei ole tarpeen, vaan tarvittavat muutokset voidaan tehdä nykyisiä lakeja muuttamalla. - Uutiset
13.11.2014 13.30
Työryhmä antoi mietinnön äitiyslain säätämisestä – Laissa olisi säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avullaOikeusministeriön asettama työryhmä on antanut mietintönsä äitiyslain säätämisestä. Laissa olisi säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Työryhmä ehdottaa, että hedelmöityshoitolakia muutettaisiin siten, että jatkossa naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Nainen, joka yhdessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa antoi suostumuksensa hedelmöityshoitoon, voitaisiin vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäneen äidin ohella. - Uutiset
11.2.2014 14.36
Väitös: Epävarma työ vaikuttaa lapsenhankintaan ja vanhempien työnjakoonMääräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät naiset ja miehet joutuvat pohtimaan vanhemmuuden ja lapsenhoitovapaiden yhdistämistä työuriinsa toisella tapaa kuin vakituisissa työsuhteissa olevat, todetaan THL:n tutkija Johanna Närvin perjantaina 14. helmikuuta tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa. - Uutiset
16.6.2011 12.47
Tutkija: Maahanmuuttajaperheiden erilaista vanhemmuutta ei ymmärretä hallinto-oikeuksissaSosiaalipsykologi, YTM Johanna Hiitolan valmisteilla olevan sosiaalitieteen väitöskirjan mukaan maahanmuuttajaperheiden erilaista vanhemmuutta ei ymmärretä hallinto-oikeuksissa. Vastentahtoisten huostaanottojen päätökset perustuvat "kunnollisen" perheen määritykseen.