Väestötieto
- Uutiset
31.12.2020 9.36
KHO: Yleinen etu edellytti, että kansalaisuutta koskevan virheellisen merkinnän tekeminen väestötietojärjestelmään ei sellaisenaan voinut olla perusteena kansalaisuudelleA:n kansalaisuutta koskevan tiedon virheellisyys väestötietojärjestelmässä oli ollut ilmeinen ja johtunut siitä, ettei viranomaisilla ollut ollut tietoa hänen syntyessään saamasta Irlannin kansalaisuudesta. A:n subjektiiviselle käsitykselle omasta kansalaisuusasemastaan ei voitu näissä olosuhteissa antaa oikeudellista suojaa. A:n asemaa Suomen kansalaisena ei voitu pitää myöskään muulla perusteella vakiintuneena. Maahanmuuttovirasto oli voinut päättää, että A:ta tulee pitää Suomessa Irlannin kansalaisena. - Uutiset
16.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Pyyntö saada maksutta laitoksissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten oli voitu hylätäTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä oli pyytänyt saada maksutta laitoksissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten. Lounais- Suomen maistraatti oli 12.10.2018 päättänyt, ettei se luovuta laitososoitteissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten. Maistraatti oli päätöksensä perusteluissa todennut, että tietoja ei voida sen käsityksen mukaan luovuttaa ensinkään, joten sinänsä kysymys maksullisuudesta ei tässä tapauksessa voinut tulla ratkaistavaksi. HAO hylkäsi seurakuntayhtymä valituksen. (Ei lainvoim. 16.11.2020) - Uutiset
9.9.2020 7.00
Kotikuntalain muutosesitys lausuntokierrokselle 20. lokakuuta saakkaValtiovarainministeriö pyytää lausuntoja kotikuntalain muuttamisesta. Ehdotuksen keskeisin muutos on, miten kotikunta voidaan poistaa ulkomaalaisilta silloin, kun heillä ei ole enää kotikunnan saamisen edellytyksiä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 20.10.2020. Lakiin suunnitellaan myös muutamia muita, pienempiä muutoksia. Muutokset perustuvat kotikuntalain muutostarpeita keväällä 2020 selvittäneen työryhmän ehdotuksiin. - Uutiset
25.3.2020 9.34
KHO: Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä maistraatin pyynnön teknisen käyttöyhteyden avaamisesta ulkomaalaisrekisterin tietosisältöönMaahanmuuttoviraston päätös hylätä LänsiSuomen maistraatin pyyntö teknisen käyttöyhteyden avaamisesta ulkomaalaisrekisterin tietosisältöön sisältyviin turvapaikanhakijoiden kuulustelu-, haastatteluja puhuttelupöytäkirjoihin ei ollut lainvastainen. - Uutiset
16.3.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi asianomistajan sosiaalityöntekijään kohdistamat rangaistusvaatimukset koskien yhteystietojensa luovuttamista 18-vuotiaalle pojalleenAsianomistaja oli lausunut, että kaupungin sosiaalityöntekijä (vastaaja) oli luovuttanut hänen salassa pidettävät yhteystietonsa 18-vuotiaalle pojalleen. Asianomistajan mukaan vastaaja oli ollut tietoinen siitä, että asianomistaja oli pyytänyt sanottujen tietojen salassa pitämistä ja että tällä oli ollut perusteltu syy pelätä oman terveytensä ja turvallisuutensa puolesta. Asianomistajan mukaan hyvinvointikuntayhtymän ja vastaajan vahingonkorvausvastuu perustui vastaajan työssään julkista valtaa käyttäessään tekemään törkeään laiminlyöntiin. Korvausperusteiden osalta asianomistaja oli toistanut KO:ssa lausumansa ja lausunut lisäksi, että hänelle oli diagnosoitu muu pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö. HO hylkäsi rangaistusvaatimukset virkasalaisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja sitä koskevat vahingonkorvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
2.1.2020 13.00
Hallinto-oikeus: Maistraatin ei olisi tullut poistaa väestötietojärjestelmästä valittajien postiosoitetta koskevaa tietoaTapauksen oloissa ja ottaen lisäksi huomioon, että postilaatikon paikkaa koskevat erimielisyydet ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen, A:n ja B:n väestötietojärjestelmään merkitty postiosoitetta ei voitu pitää Posti Oy:n ilmoittamalla tavalla virheellisenä postinumeron osalta. Maistraatin ei siten olisi tullut poistaa väestötietojärjestelmästä A:n ja B:n postiosoitetta koskevaa tietoa. - Uutiset
29.10.2019 11.30
Asetusluonnos Digi- ja väestötietoviraston suoritteiden maksullisuudesta lausuntokierrokselleDigi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa 1.1.2020. Valtiovarainministeriö lähetti 29. lokakuuta lausuntokierrokselle asetusluonnoksen Digi- ja väestötietoviraston suoritteiden maksuista vuonna 2020. - Uutiset
5.9.2019 7.22
Hovioikeus hyväksyi vangin hakemuksen menetetyn määräajan palauttamisesta tyytymättömyyden ilmoittamiselle – tuomio olisi tullut toimittaa vankilaan eikä väestötietojärjestelmän mukaiseen kotiosoitteeseenKäräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan A:lle ei ollut lähetetty tuomiota välittömästi sen antamisen jälkeen A:n ilmoittamaan Kuopion osoitteeseen, vaan hänen väestötietojärjestelmästä ilmenevään kotiosoitteeseensa. Kun asiassa oli selvää, että A oli viimeksi ennen tuomion antamista ilmoittanut osoitteekseen vankilan osoitteen PL 7, 70101 Kuopio ja 10.7.2019 annettua tuomiota ei ollut sanottuun osoitteeseen toimitettu, oli tiedoksiannossa tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta asiassa oli erittäin painavia syitä palauttaa 10.7.2019 annettuun käräjäoikeuden tuomioon liittyvä tyytymättömyyden ilmoittamisen määräaika. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
27.8.2019 15.00
Hovioikeus: Väestötietojärjestelmään tallennettu tieto asuinpaikasta nauttii julkista luotettavuutta joten kotietsintä oli laillinenVäestötietojärjestelmään talletetut henkilötiedot, kuten tieto asuinpaikasta, nauttivat julkista luotettavuutta (Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettu laki 18 §). Poliisi oli voinut luottaa väestötietorekisterin tietoon siitä, että B oli asunut kotietsinnän kohteena olevassa asunnossa. Väestötietorekisteristä ei ilmennyt, että B olisi asunut kotietsinnän toimittamisen hetkellä muualla kuin kotietsinnän kohteena olevassa asunnossa, ja myös B:n ilmoitus tuki väestötietorekisterin tietoja. Kotietsinnälle oli ollut lailliset edellytykset. (Vailla lainvoimaa 27.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 13.00
Väestötietojärjestelmää yksityisiin hakuihin käyttänyt kihlakunnanulosottomies ei syyllistynyt virkavelvollisuuden eikä tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomiseenKihlakunnanulosottomiehen virkaa hoitanut nainen oli tehnyt entiseen avopuolisoonsa A:han, samassa huoneistossa asuviin sekä A:n vanhempiin kohdistuvia väestötietojärjestelmäkyselyitä. Ottaen huomioon A:n yhteydenotoista esitetty selvitys sekä A:n ulosottovirastosta irtisanomiseen liittyvät seikat, oli virkamiehen menettelyä pidettävä niin vähäisenä, ettei virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö täyttynyt. Lisäksi asiassa oli annettava merkitystä sille, että virkamiehen menettelystä oli jo annettu huomautus ulosottovirastolle ja virkamiehelle itselleen. A:n rangaistus- ja kärsimyskorvausta koskevat vaatimukset hylättiin. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019) - Uutiset
21.1.2019 14.41
Kanta-järjestelmä: Apulaisoikeusasiamies pyysi STM:tä harkitsemaan, olisiko asetuksen antaminen alaikäisen potilaan huoltajan tai laillisen edustajan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta tarpeellista ja perusteltuaApulaisoikeusasiamies pitää ongelmallisena, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia. Apulaisoikeusasiamies on saattanut STM:n tietoon esittämänsä pyynnön harkita asetuksen antamisen tarpeellisuutta ja perusteltavuutta ja pyytänyt STM:tä ilmoittamaan 28. helmikuuta 2019 mennessä mahdollisista toimenpiteistään asiassa. Asiakastietolain 19 §:n 5 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuus. - Uutiset
11.10.2018 10.04
Hovioikeus: Käräjäoikeudelta ei voitu edellyttää, että se ratkaisunsa antamisen yhteydessä vielä erikseen olisi tarkistanut rikosasian vastaajan yhteystietojen ajantasaisuudenLaissa ei ole säännöstä siitä, millä tavoin asianosaisen tulee ilmoittaa osoitteen muuttumisesta tuomioistuimelle. Haastamisen ja KO:n tuomion antamisen välillä oli kulunut aikaa vain alle 2 kuukautta. Haastamisen yhteydessä KO:ssa tarkistetut tiedot A:sta olivat olleet siis melko tuoreita, minkä vuoksi niiden ajantasaisuuteen oli voitu lähtökohtaisesti luottaa. Kun vielä A oli ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä ja laiminlyönyt tällöin ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa, KO:lta ei ollut voitu edellyttää, että se ratkaisunsa antamisen yhteydessä vielä erikseen olisi tarkistanut rikosasian vastaajan yhteystietojen ajantasaisuuden sen käytössä olevista rekistereistä. Tyytymättömyyden ilmoitusta ei ollut tehty säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 11.10.2018) - Uutiset
2.3.2018 11.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti ei ollut voinut jättää tekemättä hakijan vaatimaa merkintää avioerostaan Suomen väestötietojärjestelmäänHAO totesi, että maistraatti oli virolaisen avioerotuomion merkitsemistä väestötietojärjestelmään koskevan hakemuksen johdosta esikysymyksenä ratkaissut sanotun tuomion tunnustamista koskevan asian. Maistraatti oli katsonut, ettei tuomiota voida tunnustaa, koska hakijan ja tämän puolison koti- tai asuinpaikasta johtuen virolainen tuomioistuin ei ole ollut toimivaltainen päätöstä tekemään. Koska avioliittolain mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa, ei tiedon tallentaminen tai tallentamatta jättäminen väestötietojärjestelmään siten ole oikeudellisesti sitova ratkaisu vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa. Näin ollen ja kun otettiin huomioon Bryssel II a -asetuksen ensisijaisuus ja sen 21 artiklan 2 kohta siitä, ettei mitään erityistä menettelyä vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa koskevan tuomion perusteella, HAO katsoi, ettei maistraatti ollut voinut jättää merkintää tekemättä. Asianosaisilla itsellään on sanotun asetuksen 3 kohdan mukaan mahdollisuus hakea käräjäoikeuden vahvistusta tuomiolle. Valittaja ja Y oli tuomittu avioeroon Harjun alioikeuden tuomiolla 16.6.2016, mikä Uudenmaan maistraatin oli siten tullut merkitä väestötietojärjestelmään. (Ei lainvoim. 2.3.2018) - Uutiset
21.2.2018 15.00
KHO: Maistraatilla oli erityisen painava syy irtisanoa henkirjoittajan virkasuhde - HAO:n päätös kumottiinKun otettiin huomioon A:n asema henkikirjoittajana ja julkisena notaarina, hänen virkatehtäviensä edellyttämä luottamus sekä tekoon liittyneet olosuhteet kokonaisuutena, maistraatilla oli ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n virkasuhde. Maistraatin 19.4.2016 tekemä päätös jäi siis voimaan. (Julkaisematon 21.2.2018) - Uutiset
2.10.2017 8.35
Hallinto-oikeus ei oikaissut väestötietomerkintää, vaikka maistraatti ei ollut selvittänyt osoitetietoilmoituksen sisältämien tietojen luotettavuutta hallintolain mukaisestiHallinto-oikeus totesi, että maistraatissa ei ollut selvitetty ilmoituksen sisältämien tietojen luotettavuutta hallintolain mukaisesti. Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että valittaja ei väittänytkään, että hän olisi asunut osoitteessa Y, Espoo 26.11.2013 jälkeen hallinto-oikeus katsoi, että väestötietojärjestelmään tehtyä merkintää oli pidettävä tosiasioita vastaavana. Valituksenalaista päätöstä ei ollut syytä muuttaa. - Uutiset
3.5.2017 10.55
KHO:n ratkaisu osoitetietojen luovuttamisesta väestötietorekisteristä turvakiellon ollessa voimassaKun asiakirjoista ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella lapsella B:llä olisi väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua objektiivisesti perusteltua ja ilmeistä syytä epäillä terveytensä tai turvallisuutensa tulevan uhatuksi sen johdosta, että hänen osoitetietonsa luovutetaan isälle C:lle, maistraatti velvoitettiin henkilötietolain 26 §:n ja väestötietojärjestelmälain 28 §:n säännökset huomioon ottaen luovuttamaan C:lle tämän pyytämät osoitetiedot. - Uutiset
2.12.2016 15.00
KHO hylkäsi Väestörekisterikeskuksen tekemän purkuhakemuksen KHO:n päätöksestä kuolintietojen luovuttamisesta sanomalehtiyhtiölleKorkein hallinto-oikeus oli purettavaksi haetulla päätöksellään kumonnut Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen ja valtionviraston päätökset ja palauttanut asian valtionvirastolle pyydettyjen tietojen antamiseksi yhtiölle. Väestörekisterikeskus vaati korkeimpaan hallinto-oikeuteen 11.8.2015 toimittamassaan hakemuksessa, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös puretaan. KHO totesi, että asiassa oli useita tulkinnanvaraisia lain soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Väestörekisterikeskuksen purkuhakemuksessa ei kuitenkaan esitetty sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi katsottava korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustuvan hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen. - Uutiset
7.11.2016 13.35
KHO:n ratkaisu turvakieltoasiassaMaistraatti oli A:n hakemuksesta päätöksellään myöntänyt A:ta ja hänen lastaan C:tä koskevan väestötietojärjestelmään talletettavan turvakiellon. Maistraatti oli sittemmin hyväksynyt A:n entisen puolison ja C:n isän B:n edellä mainitusta päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen, ja päättänyt, että maistraatti poistaa C:tä koskevan turvakiellon, mikäli maistraatin päätös saa lainvoiman. Hallinto-oikeus oli A:n C:n huoltajana tekemästä valituksesta kumonnut maistraatin oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen ja saattanut maistraatin alkuperäisen päätöksen voimaan. Asiassa ei ollut edes väitetty, että B uhkaisi C:n terveyttä tai turvallisuutta. Kun turvakiellon asettamiselle A:lle ei ollut perusteita, sitä ei olisi tullut asettaa myöskään C:lle. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja maistraatin oikaisupäätös, jolla C:lle asetettu turvakielto oli kumottu, saatettiin voimaan. - Uutiset
29.8.2016 8.29
Oikeusasiamies: Väestötietojärjestelmän tiedoille annettiin liian suuri merkitys lääkärin vastaanotolle pääsyssäOikeusasiamiehen mielestä pääsyä lääkärin vastaanotolle ei olisi saanut evätä pelkästään väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen perusteella. - Uutiset
16.9.2015 7.12
Hallinto-oikeus: Isällä ei ollut oikeutta saada väestötietojärjestelmästä tietoja siitä, ketkä henkilöt olivat kirjoilla samassa osoitteessa hänen poikansa kanssaTietopyynnön perusteena olevat seikat huomioon ottaen HAO katsoi, että pyydettyä tietoa ei ollut pidettävä tarpeellisena huoltajan tehtävän hoitamiseksi. HAO katsoi joka tapauksessa, että tieto asunnon mahdollisista muista asukkaista kuului lapsen äidin yksityiselämän piiriin siten, että tiedon luovuttamisen siitä voitiin epäillä loukkaavan hänen yksityiselämänsä suojaa. Näin ollen valituksenalaista päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Ei lainvoim. 16.9.20015)