-
Tuomioistuin
- Euroopan unionin tuomioistuin
- Euroopan unionin virkamiestuomioistuin
- Hovioikeus
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Korkein oikeus
- Käräjäoikeus
- Maaoikeus
- Markkinaoikeus
- Sotarikostuomioistuin
- Toimivalta
- Tuomioistuinvirasto
- Tuomiokapituli
- Tuomiopiiri
- Työtuomioistuin
- Unionin yleinen tuomioistuin
- Valtakunnanoikeus
Työtuomioistuin
- Uutiset
18.2.2021 10.30
Työtuomioistuin: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ollut menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisestiAsiassa oli kysymys siitä, tuliko erään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajaoikeusneuvojana työskentelevän henkilön tehtävä sijoittaa viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen vaativuustasoon 6 vai 7. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kyseisen henkilön tehtävän vaativuustasoon 6. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut loukattu. Työtuomioistuin katsoi myös, ettei vaativuustason vahvistamisessa ollut näytetty tapahtuneen kantajan väittämää menettelyvirhettä. - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssaTuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
2.2.2021 12.40
Työtuomioistuimen tuomio välillisestä ikäsyrjinnästä (OVTES)Asiassa oli syntynyt olettama välillisestä ikäsyrjinnästä, kun määräyksen perusteella vanhuuseläkkeellä olevalle työntekijälle maksettiin samasta työstä pienempää palkkaa kuin työntekijälle, jolla oli vastaava työkokemus mutta joka ei saanut vanhuuseläkettä. Työnantajapuoli ei ollut kyennyt osoittamaan riittäviä perusteita syrjintäolettaman kumoamiseksi. Sopimusmääräyksen katsottiin olevan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetun välillisen ikäsyrjinnän kiellon vastaisena pätemätön. Koulutuskuntayhtymä velvoitettiin suorittamaan A:lle maksamatta jääneet vuosisidonnaiset lisät vähennettynä hänelle palvelussuhteen aikana maksetuilla henkilökohtaisilla lisillä. Tuomiossa todettiin, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lain mukainen valvontavelvollisuus ei ulottunut muuhun kuin kunnallisen virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimuksen määräysten noudattamiseen. Näin ollen hyvityssakkovaatimus hylättiin lakiin perustumattomana. (Ään. hyvityssakosta) - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
21.1.2021 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työehtosopimuksesta irtaantuminen – TT 2020:114Valtakunnallisesta työehtosopimuksesta irtaantuminen on oikeudellisena kysymyksenä ajankohtaistunut erityisesti paikallisen sopimisen tarpeiden kasvaessa. Tiettyyn työehtosopimukseen sidonnaisuudesta vapautuminen on monitahoinen oikeudellinen kysymys. Työtuomioistuimen ratkaisussa 2020:114 oli kyse yhdestä erityistilanteesta konsernissa. Taustalla oli kysymys siitä, määräytyykö työhön sovellettava työehtosopimus työskentelyaluksen (monitoimimurtaja / konventionaalinen murtaja) vai aluksen suorittamien tehtävien perusteella. Yksi henkilöstöryhmistä ei ollut valmis luopumaan monitoimimurtajien työehtosopimuksen eduista, vaikka monitoimimurtajia ei juurikaan enää käytetty siinä tarkoituksessa, kuin mitä varten niitä koskeva sopimus oli aikoinaan solmittu. Työtuomioistuimen mukaan monitoimimurtajien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ollut minkäänlaista ehtoa tai varaumaa, jonka mukaan työehtosopimusta sovellettaisiin vain silloin, kun monitoimimurtajat esimerkiksi ovat tietynlaisessa työssä tai ovat rahdattuina tietynlaisen työn suorittamista varten. Työtuomioistuin katsoi, että monitoimimurtajien työehtosopimusta oli sovellettava monitoimimurtaja-aluksilla riippumatta siitä, millaiseen työhön niitä käytetään tai ovatko alukset lainkaan käytössä. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
5.1.2021 13.27
HAIPA käyttöön työtuomioistuimessaHallinto- ja erityistuomioistuimia (KHO, HAO:t ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä VakO, MAO ja TT) koskeva toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmä HAIPA on otettu käyttöön työtuomioistuimessa. Jatkossa työtuomioistuimeen saapuvat uudet asiat tullaan kirjaamaan HAIPA-järjestelmään. Samassa yhteydessä työtuomioistuimen osalta on otettu käyttöön myös kansalaisten ja yhteisöjen sähköinen asiointipalvelu. - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksiTyötuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksiX Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukienTyöntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
11.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti Jorma Saloheimo: Metsäteollisuuden työehtosopimusten jälkivaikutusTyömarkkinoiden viimeaikaisena kehityspiirteenä on ollut työnantajapuolen tavoite edistää paikallista sopimista keskitetyn ja liittojen välisen työehtosopimustoiminnan sijasta. Viimeksi on Metsäteollisuus ry ilmoittanut, ettei se enää tule solmimaan uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2021 ja 2022. Metsäteollisuudessa on nyt voimassa kymmenen valtakunnallista työehtosopimusta, joista kattavimmat ovat paperiteollisuuteen solmitut työntekijä- ja toimihenkilösopimukset. Työnantajaliiton mukaan työehdot tullaan vastaisuudessa sopimaan paikallisesti yrityksissä. Työntekijäpuolella ei niinkään ole halukkuutta luopua liittojen välisistä sopimuksista. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus herättää kysymyksen, millä tavoin työehdot määräytyvät nykyisten sopimuskausien päätyttyä. Paikallinen sopiminen on haasteiden edessä, sillä alan valtakunnallisissa sopimuksissa on määrätty yksityiskohtaisesti hyvin laajoista työehtojen kokonaisuuksista. Jos vastaavista työehdoista ei pystytä sopimaan paikallisesti, voidaan kysyä, mikä merkitys aiemmilla valtakunnallisesti sovituilla työehdoilla on. Oikeudellisena ongelmana on päättyvien valtakunnallisten työehtosopimusten niin sanottu jälkivaikutus. - Uutiset
4.12.2020 11.45
OTT, VTK Seppo Koskinen: Burn out ja sairausajan palkka – TT 2020:89Burn out (työuupumus) ei ole sairausajan palkanmaksun peruste eikä myöskään osoita työkyvyttömyyteen verrattavaa tilaa. Työnantajalla on oikeus edellyttää tällaisen todistuksen saatuaan työntekijältä muuta riittävää selvitystä hänen työkyvyttömyydestään. Jos muuta riittävää selvitystä ei voida toimittaa, työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Tästä syystä työntekijän tulisi kieltäytyä vastaanottamasta pelkän työuupumusdiagnoosin sisältävää lääkärintodistusta ja edellyttää lääkärintodistukseen sisällytettäväksi työkyvyttömyysarviointi. - Uutiset
30.11.2020 10.05
Työtuomioistuimen lausunto varhaisjakelijoiden takuupalkkoja koskevassa riidassaLausuntoasiassa oli kysymys takuupalkkaa koskevien työehtosopimusten voimassaolosta. Lisäksi katsottiin työehtosopimusosapuolten yksimielisen kannan mukaisesti, että Posti Palvelut Oy:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välisellä varhaisjakelua koskevalla sopimuksella ei ollut tarkoitus heikentää tai muuttaa työntekijöiden työsopimustasoisia ehtoja. - Uutiset
24.11.2020 7.39
Työtuomioistuin: Kartonkitehtaalla oli voitu muuttaa työaikamuotoa pääsiäisen aikanaKartonkitehtaalla toteutettiin pääsiäisen ajan tilauspulaseisokki siten, että keskeytymättömässä vuorotyössä ja jatkuvassa 2-vuorotyössä työskennelleille työntekijöille ilmoitettiin työaikamuutoksesta, jonka mukaan he työskentelisivät pääsiäisen ajan päivätyössä. Tosiasiassa kyseisessä työaikamuodossa ei ollut lainkaan työvuoroja pääsiäisen aikana, vaan työntekijät olivat vapaalla. Perusteena työaikamuutokselle oli markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen. Tuomiossa katsottiin, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10.11.2017–30.11.2019 sanamuoto ja sopimuksen tarkoituksesta esitetty näyttö mahdollistivat myös työnantajapuolen asiassa omaksuman tulkinnan. Lain tai työehtosopimuksen kiertämistarkoituksesta ei esitetty selvitystä. Asiassa jäi näyttämättä, että työnantajan menettely olisi ollut työehtosopimuksen vastaista, ja Paperiliiton kanne hylättiin. - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
11.11.2020 10.30
Työtuomioistuin: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen työsuojeluvaltuutetun korvaus tuli maksaa osa-aikatyössä työaikaan suhteutettunaErimielisyys koski sitä, oliko työsuojeluvaltuutetun korvaus tullut maksaa osa-aikatyön suhteessa vai täysimääräisenä (KVTES 2014–2016, 2017, 2018–2019). Kunnallinen työmarkkinalaitoksen esittämät seikat huomioon ottaen osa-aikaisena ja kokoaikaisena työskentelevien työsuojeluvaltuutettujen tilanteita ei voitu pitää vertailukelpoisina. Sote ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
6.11.2020 14.24
Työtuomioistuin tulkitsi lehdistön työehtosopimusta - Toimittajalla oli oikeus sairausajan palkkaan lääkärintodistukseen (Z73.0 Työuupumus, burn out) merkityltä työkyvyttömyysajaltaTyönantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa lääkärintodistukseen merkityn työuupumus, burn out -diagnoosin perusteella, ja pyytänyt työntekijältä työkyvyttömyydestään lisäselvitystä. Työuupumusta ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella poissuljettu työehtosopimuksen mukaisena sairausajan palkan maksuperusteena. Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin, että työnantaja oli palkanmaksun edellytyksenä sinänsä voinut velvoittaa työntekijän toimittamaan lisäselvitystä poissaolostaan. Työntekijä ei kuitenkaan ollut käytännössä voinut saada lisäselvityspyyntöä ennen työhön paluutaan. Kun työntekijä oli tuomiossa tarkemmin selvitetyllä tavalla uskonut jo toimittaneensa työnantajalle asianmukaisen lääkärintodistuksen ja pyyntö oli käytännössä tarkoittanut takautuvan selvityksen hankkimista, tuomiossa katsottiin, että työnantajan olisi tullut tarkemmin selvittää, millaista lisäselvitystä pyyntö tarkoitti. Työntekijän toimittaman lääkärintodistuksen katsottiin riittävällä tavalla osoittaneen työntekijän työkyvyttömyyden. Kysymys myös kanneoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
6.11.2020 9.58
Työtuomioistuin: Työnantaja menetteli työehtosopimuksen vastaisesti kieltäessään aluksella työskenteleviltä merimiehiltä alkoholin tuonnin alukselleKieltäessään alkoholin tuonnin alukselle (vuonna 2016) työnantaja oli samalla estänyt merimiehiltä työehtosopimuksen mukaisen oikeuden alkoholin ulosvientiin. Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Yhtiö velvoitettiin maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.