Tappo
- Uutiset
18.10.2018 11.00
Hovioikeus: Syyntakeettomuuden perusteella rangaistukseen tuomitsematta jätetylle ei olisi tullut määrätä rikosuhrimaksuaKO oli katsonut A:n menetelleen tapon yrityksen ja tuhotyön tunnusmerkistöissä tarkoitetulla tavalla mutta todennut A:n olleen tekohetkellä syyntakeeton ja jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta. Hänellä ei siten ollut rikosuhrimaksusta annetun lain 2 §:ssä säädettyä maksuvelvollisuutta, eikä KO:n olisi tullut velvoittaa A:ta suorittamaan 80 euron rikosuhrimaksua. A oli siten vapautettava rikosuhrimaksun suoritusvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 18.10.2018) - Uutiset
15.10.2018 9.00
Tapon yrityksestä nuorena henkilönä 3 vuotta vankeutta - käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta ja tuomittuja vahingonkorvauksia korotettiinVastaajan (s. 2000, tekohetkellä 16 v.) oli näytetty heittäneen 2,67 kilogrammaa painavan kiven kovalla voimalla kohti A:n päätä. Kivi oli suurikokoinen ja siinä oli kaksi terävää reunaa. Kiven heittämisen jälkeen vastaaja oli useita kertoja potkinut ja tallonut A:ta päähän ja ylävartalon alueelle sekä lyönyt tätä nyrkillä päähän. A oli maannut teon aikana liikkumattomana maassa. Potilaskertomuksesta ilmeni, että oli häntä ambulanssissa tutkittaessa ollut kolmen promillen humalatilassa ja siten täysin puolustuskyvytön. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, täyttikö vastaajan menettely tapon yrityksen vai törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys oli rangaistuksen määräämisestä ja vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
8.10.2018 13.40
Mattoveitsellä ainakin kahdesti päähän sekä myös niskaan, hartiaan ja selkään - kyse ei ollut tapon yrityksestäJohtopäätöksenään HO totesi, toisin kuin KO, että vastaajan kohdistaessa veitseniskuja asianomistajan pään alueelle, hänen on lähtökohtaisesti pidettävä varsin todennäköisenä, että asianomistaja menehtyy iskujen johdosta. Lääkärintodistuksella ja valokuvilla oli kuitenkin tässä asiassa näytetty, ettei kysymys ollut ollut varsinaisista veitseniskuista vaan pikemminkin viilloista. A:ssa todetut viiltohaavat olivat olleet verraten pitkiä, mutta eivät hengenvaarallisia ja vaikutuksiltaan ne olivat jääneet pinnallisiksi. Näissä olosuhteissa vastaaja ei ollut tahallisuuden edellyttämällä tavalla täytynyt mieltää A:n kuolemaa tekonsa varsin todennäköiseksi seuraukseksi. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta syyksilukemisen tai tuomitun rangaistuksen osalta. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
28.9.2018 15.00
Tunteja teon jälkeen hätäkeskukseen soittaneen ei katsottu vakavasti pyrkineen estämään rikoksen seurauksen syntymistä - kyse ei ollut tehokkaasta katumisestaOttaen huomioon A:n vammojen laadun ja sen, että valittajan yhteydenotto hätäkeskukseen oli tapahtunut vasta usea tunti vammojen aiheuttamisen jälkeen, valittajan ei voitu katsoa vakavasti pyrkineen estämään rikoksen seurauksen syntymistä. Kysymys ei siten ollut RL 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta tehokkaasta katumisesta. Vastaaja syyllistyi tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 28.9.2018) - Uutiset
26.9.2018 9.00
Tapon epäily - hovioikeus kumosi televalvonnasta, telekuuntelusta ja asunnon teknisestä kuuntelusta tehdyt päätöksetAsiassa ei ollut ollut pakkokeinolain mukaisia edellytyksiä televalvontaan, telekuunteluun eikä asunnon tekniseen kuunteluun. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
10.9.2018 10.35
Hovioikeus muutti tapon murhaksi ja korotti kärsimyskorvauksiaKäräjäoikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla A:n syyksi luettu teko oli rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla sekä erityisen raaka että julma. Koska tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, A oli tuomittava murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että kohtuullinen ja oikeuskäytännön mukainen korvaus B:n kuolemantapauksen aiheuttamasta vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä tarkoitetusta kärsimyksestä oli teon laatu sekä hänen ja oikeudenomistajiensa välisen suhteen läheisyys huomioon ottaen kullekin oikeudenomistajalle vaaditut 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.9.2018) - Uutiset
4.9.2018 9.27
Iski puukolla kahdesti ja kohdisti uhriin väkivaltaa vielä tämän jälkeenkin - kyse ei olut sallitusta hätävarjelusta eikä anteeksiannettavasta hätävarjelun liioittelusta - kysymyksessä oli törkeän pahoinpitelyn asemasta tapon yritysHO katsoi, ettei A ollut toiminut sallitussa hätävarjelussa eikä anteeksiannettavassa hätävarjelun liioittelussa. HO katsoi, että tapauksen olosuhteissa ja ottaen vielä huomioon, että puukoniskuja oli ollut kaksi, A:n oli täytynyt mieltää tekonsa varsin todennäköiseksi seuraukseksi B:n kuoleman. Mainitsemillaan perusteilla HO luki toisin kuin KO A:n syyksi törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yrityksen. KO:n ratkaisua oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 4.9.2018) - Uutiset
2.7.2018 9.31
Hovioikeus: Henkirikosta koskevassa asiassa ei tarvinnut pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimeltaHO katsoi, että Euroopan unionin tuomioistuimen aiemmasta oikeuskäytännöstä oli saatavissa oikeusohje, jonka perusteella nyt käsiteltävänä oleva asia oli ratkaistavissa. Asian laadun tai muidenkaan esille tulleiden seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt aihetta katsoa, että tämä oikeuskäytäntö ei olisi sovellettavissa nyt käsiteltävässä asiassa. Näin ollen ennakkoratkaisun pyytäminen ei ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi, ja sitä koskeva pyyntö hylättiin. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
25.5.2018 9.27
KKO:n ratkaisu syyntakeisuudesta tapossaA oli tappanut äitinsä lyömällä tätä kahvakuulalla kahdeksan kertaa päähän. Teon tehdessään A oli ollut sekavuustilassa, joka oli aiheutunut pitkään jatkuneen alkoholinkäytön lopettamisesta muutamaa päivää aikaisemmin. Mielentilalausunnon mukaan A oli ollut itse aiheutetussa alkoholipsykoosissa.
Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A:n sekavuustilassa ollut kysymys rikoslain 3 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilapäisestä tajunnan häiriöstä, johon tekijä oli itsensä saattanut. A:n katsottiin olleen teon tehdessään alentuneesti syyntakeinen. - Uutiset
24.5.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu Pietarsaaren paloittelusurma-asiassaVaasan hovioikeus on antanut ratkaisun Pietarsaaren paloittelusurma-asiassa. Arvioitavina syytekohtina olivat toisen vastaajan osalta murha ja kanssasyytetyn osalta hautarauhan rikkominen. - Uutiset
11.5.2018 13.15
Hovioikeus arvioi syyntakeettomuuden merkitystä syyksilukemiselle ja tahallisuudelleAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla ja että hän oli ollut teon tehdessään syyntakeeton. HO:ssa oli kysymys siitä, minkä rikoksen teonkuvauksen vastaajan menettely täyttää ja mikä merkitys syyntakeettomuudella on syyksilukemiselle ja tahallisuudelle. HO totesi mm., että oikeuskäytännön perusteella näyttää siten siltä, ettei oikeuskirjallisuudessa esitetty käsitys siitä, miten syyntakeettomia tulisi rikosprosessissa kohdella, vastaa käytännön todellisuutta. HO:n tiedossa ei myöskään ole tapauksia, joissa olisi poikettu tästä vakiintuneesta käytännöstä ja syyte hylätty syyntakeettoman osalta sillä perusteella, että häneltä olisi katsottu mielentilalausunnon perusteella puuttuneen tahallisuus. HO katsoi, ettei asiassa esitetyistä toisensuuntaisista käsityksistä huolimatta ollut aihetta poiketa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 11.5.2018) - Uutiset
30.4.2018 12.05
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapostaM oli soittanut K:n asunnon ovikelloa pistooli mukanaan, jolloin A oli ottanut haulikon kaapista ja mennyt asunnon pihamaalle. M oli siirtynyt asunnon ulko-oven edessä olleen auton takaosan taakse ja ampunut pistoolia kaksin käsin kiinni pitäen A:ta kohden. A oli suojautunut kyyristymällä auton etuosan taakse ja pistoolin laukaus oli osunut asunnon ulko-oveen. M oli tämän jälkeen siirtynyt lähemmäs auton oikealle sivulle sen keskivaiheille ja nostanut uudelleen pistoolin A:ta kohti. A:n ja M:n välinen etäisyys oli tässä vaiheessa ollut noin 3–4 metriä. A oli tuolloin kertomansa mukaan vaistomaisesti ampunut tähtäämättä haulikolla M:ää kohden käsittäneensä ampuneensa vain yhden laukauksen. M oli ollut A:n toisenkin haulikon laukauksen aikana seisomassa A:n suuntaan. Tilanne oli kehittynyt nopeasti, M:n hyökkäys oli ollut erittäin vaarallinen ja se oli edellyttänyt nopeaa reagointia, haulikon laukaukset oli ammuttu nopeasti peräkkäin eikä A ollut ehtinyt havaita ensimmäisen laukauksen osumista eikä tähdätä myöskään toista laukaustaan. Näihin seikkoihin nähden sen, että A oli ampunut peräkkäin kaksi haulikon laukausta, ei voitu tässä tapauksessa katsoa ylittävän sitä, mitä oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä puolustettavana. Hovioikeus siten katsoi kuten käräjäoikeus, että A:n menettely oli ollut rikoslain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla M:n hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen ja sallittu puolustusteko. (Vailla lainvoimaa 30.4.2018) - Uutiset
28.3.2018 15.06
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei uhrin hallussa olleesta piposta löytynyt vastaajan DNA riittänyt näytöksi tapon yrityksestäAsiassa esitetty muu selvitys tai asian käsittelyssä esiin tulleet seikat eivät riittäneet sulkemaan pois varteenotettavaa epäilyä siitä, että tekijä ei ole ollut A. Tämän vuoksi syyte tapon yrityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.3.2018) - Uutiset
27.3.2018 15.15
Hovioikeuden tuomio moottoripyöräpoliisin tieltä suistamista koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden tuomio murhan yrityksestä muutettiin tapon yritykseksiHovioikeus katsoi, että tekoa ei voitu pitää murhan yrityksen edellyttämällä tavalla kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska vasta tapon tunnusmerkistöä selvästi törkeämpää tekoa voitiin pitää murhana. Poliisimoottoripyörän ilmaantuminen A:n rinnalle oli tullut tälle yllätyksenä. A:n ensisijaisena tarkoituksena ei näytetty olleen poliisin vahingoittaminen vaan pakoon pääseminen perässään olleilta poliiseilta. Poliisin vahingoittumiseen johtanutta tekoa ei voitu pitää erityisen suunnitelmallisena tai harkittuna huolimatta vakaasta pyrkimyksestä päästä pakoon. Hovioikeus tuomitsi A:n tapon yrityksestä sekä muista tuomittavana olleista rikoksista yhteiseen 6 vuoden vankeusrangaistukseen ja käräjäoikeuden tavoin määräsi rangaistuksen suoritettavaksi kokonaan vankilassa. - Uutiset
5.3.2018 15.00
Hovioikeus: Kääntöveitseillä lyönyt syyllistyi tapon yritykseen ja tuomittiin 3 v 6 kk vankeusrangaistukseenTekovälineenä oli ollut kääntöveitsi, jonka kokonaispituus on 24 senttimetriä ja jonka terän pituus on kymmenen senttimetriä. HO totesi, että tällainen veitsi soveltuu tekovälineeksi myös toisen ihmisen tappamiseen. Vastaajan lyönnistä oli aiheutunut A:lle yläselkään lapojen väliin noin 10 senttimetrin pituinen poikittainen viiltovamma. Haavaontelo oli ollut syvä. Sen välittömässä läheisyydessä on keuhkot, sydän, suuret verisuonet sekä ruokatorvi ja keuhkoputki. Vamma oli ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen. Näin ollen vastaaja oli täytynyt ymmärtää, että lyönnistä voi varsin todennäköisesti seurata A:n kuolema. HO katsoi kuten KO:kin, että vastaaja oli syyllistynyt tapon yritykseen. Vastaajan ei ollut näytetty tarkoittaneen tappaa A:ta, mutta syyksilukemisen mukaan hänen oli täytynyt ymmärtää, että A:n kuolema voi olla hänen menettelynsä varsin todennäköinen seuraus. KO:n tuomitsemaa 4 v 3 kk rangaistusta oli alennettava. (Vailla lainvoimaa 5.3.2018) - Uutiset
27.2.2018 11.52
Hovioikeuden ratkaisu "sarjahukuttaja-tapauksessa"Hovioikeus katsoi, että hovioikeudessa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä näytön arvioinnin ja syyksi lukemisen osalta muuhun lopputulokseen kuin mihin käräjäoikeus oli päätynyt. Näin ollen hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukemiin rikoksiin. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin jääneen näyttämättä, että A olisi Polvijärvellä 4.6.2011 yrittänyt tappaa kaksi asianomistajaa. A oli teot tehdessään ollut syyntakeinen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion rangaistuksen mittaamisen osalta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 17.1.2017 antamallaan tuomiolla A:n Liperissä 8.9.2007 tehdyistä kolmesta tapon yrityksestä, Polvijärvellä 15.7.2010 tehdystä ja 4.6.2011 tehdystä taposta, Polvijärvellä 14.7.2014 tehdyistä heitteillepanosta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, Tohmajärvellä 1.8.2010 – 31.7.2014 tehdystä alkoholirikoksesta, Kontiolahdella 20.11.2011 – 14.7.2014 tehdystä parituksesta ja Joensuussa 16.8.2014 tehdystä pahoinpitelystä yhteiseen 14 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. (Lainvoimainen) - Uutiset
14.2.2018 15.15
Hovioikeus muutti sängyn tuleen sytyttäneelle tuomitun tapon yrityksen törkeän pahoinpitelyn yritykseksiHovioikeus katsoi, että asiassa ei tullut tapon yrityksen syyksilukemiseen riittävällä varmuudella näytetyksi, että käsillä olleissa olosuhteissa A olisi sängyn sytyttäessään pitänyt B:n kuolemaa tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Tämän vuoksi ensisijainen syyte tapon yrityksestä oli hylättävä. Sängyn sytyttäessään A:n oli kuitenkin täytynyt ymmärtää, että teosta olisi saattanut vähintäänkin varsin todennäköisesti aiheutua sängyssä nukkumassa olleelle B:lle vakavia vammoja. Tekotapa ja sen kohdistuminen päihtyneenä nukkumassa olleeseen ja siten puolustuskyvyttömään henkilöön huomioon ottaen rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla. Rikoksen potentiaaliseen vaarallisuuteen ja siitä mahdollisesti aiheutuvien vammojen vakavuuteen nähden rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt menettelyllään toissijaisen syytteen mukaiseen törkeän pahoinpitelyn yritykseen. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
24.1.2018 10.33
Murhan yritys muuttui erimielisessä hovioikeudessa tapon yritykseksi ja rangaistus aleni 7 vuodesta 5 vuoteen vankeuttaA:n menettelyä oikeudellisesti arvioidessaan hovioikeus totesi, että A oli alkanut ampua B:tä kohti välittömästi oven avauduttua. Hän oli ampunut useita potentiaalisesti hengenvaaralliseksi todettuja laukauksia B:tä kohti siten, että luodit olivat osuneet rakennuksen oveen ja seinään B:n pään ja ylävartalon korkeudella. Se, ettei B ollut laukausten seurauksena kuollut, oli johtunut ainoastaan sattumanvaraisesta seikasta. Sillä seikalla, että A tapahtumahetkellä oli ollut päihteiden vaikutuksen alainen, ei ollut merkitystä hänen tekoaan oikeudellisesti arvioitaessa. Käytetty tekoväline, laukausten lukumäärä ja niiden osumakohdat huomioon ottaen, hovioikeus katsoi, että A:n oli täytynyt pitää B:n kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Tämän vuoksi hän oli yrittänyt tahallaan surmata B:n. Näin ollen A oli menettelyllään syyllistynyt tapon yritykseen. Tekoa ei ollut tehty vakaasta harkinnasta eikä sitä myöskään kokonaisuutena arvioiden voitu pitää törkeänä. Tämän vuoksi kyseessä ei ollut murhan yritys. (Vailla lainvoimaa 24.1.2018) - Uutiset
17.1.2018 13.42
Käräjäoikeus tuomitsi 8 vuotta ehdotonta vankeutta taposta, hovioikeus pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 1 vuosi 4 kuukautta ehdollista vankeuttaHovioikeus totesi, että kuristamista on pidettävä vakavana väkivaltana jo pelkästään sen vuoksi, että siitä saattaa lyhytkestoisenakin aiheutua vakavia vammoja ja jopa hengenvaara. Asiassa oli kuitenkin jäänyt selvittämättä, kuinka voimakasta A:n syyksi luettava kuristaminen oli ollut. B oli sanotun kuristamisen aikana pystynyt pyytämään apua ja sen jälkeenkin vielä selvästi ääntelemään ja aktiivisesti kamppailemaan A:n kanssa. Kuristamista ei myöskään vallinneissa oloissa ollut pidettävä julmana tai raakana. Hovioikeus katsoi, että teossa ei toteutunut pahoinpitelyn erityinen törkeysperuste. Näin ollen A oli menettelyllään syyllistynyt pahoinpitelyyn. B:n kuolemaa voitiin pitää todettuun menettelyyn nähden poikkeuksellisen vakavana seurauksena, mutta ei kuitenkaan ennalta arvaamattomana. Vallinneissa oloissa A:n menettely osoitti piittaamatonta suhtautumista mahdollista vakavaakin seurausta kohtaan. Hovioikeus katsoi, että A:n huolimattomuus oli ollut törkeää ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n syyksi oli siten luettava törkeä kuolemantuottamus. (KKO:2019:106: A tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen, ään.) - Uutiset
12.1.2018 13.06
Isku 5,5 senttimetrin puukolla ylävartaloon vasemmalle solisluun alapuolelle - hovioikeuskin hylkäsi syytteen tapon yrityksestäHO totesi, että vastaajan lyönnistä esitetty selvitys, tekovälineen laatu, L:lle vastaajan menettelystä aiheutuneen vamman laatu ja tapahtumaolosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaajan tarkoituksena olisi ollut tappaa L tai että hänen olisi vallinneissa olosuhteissa täytynyt pitää L:n kuolemaa myöskään tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen syyte tapon yrityksestä oli tullut hylätä kuten KO oli tehnytkin. Vastaajan syyksi jäi KO:n hänelle syyksi lukema törkeä pahoinpitely. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018)