Surma
- Uutiset
18.4.2012 8.02
Selvitys perhesurmista valmistuu elokuussaTammikuussa 2012 käynnistetyn selvityksen tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja, joiden avulla viranomaiset voisivat auttaa perheitä ajoissa normaalin ennaltaehkäisevän toimintansa puitteissa. Tavoitteena on myös parantaa viranomaisten kykyä reagoida avunpyyntöihin, jotka edellyttävät nopeaa toimintaa. - Uutiset
12.4.2012 8.40
Ulkomailta - Norja: Joukkosurmaaja Breivikin tapauksen oikeuskäsittely alkaaAnders Behring Breivik oli uuden mielentilatutkimuksen mukaan täydessä ymmärryksessä surmatessaan 77 ihmistä Norjassa. Edellisessä mielentilatutkimuksessa hänet oli todettu vaikeasti psyykkisesti sairaaksi ja siten syyntakeettomaksi. Oikeudenkäynti Breivikiä vastaan alkaa Oslon käräjäoikeudessa maanantaina 16. huhtikuuta. Oikeus ottaa nyt molemmat mielentilatutkimukset huomioon ja tuomarit päättävät lopullisesti siitä, todetaanko Breivik syyntakeettomaksi vai täydessä ymmärryksessä toimineeksi. - Uutiset
17.1.2012 16.04
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käynnistää selvityksen perhesurmistaSisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 17. tammikuuta käynnistää selvityksen perhe- ja lastensurmista. Selvityksen tavoitteena on parantaa ennalta ehkäiseviä toimia vastaavanlaisten tapahtumien estämiseksi. Selvityksessä käydään läpi perhe- ja lastensurmat vuodesta 2003 lähtien. - Uutiset
13.12.2011 11.45
Suomi jälleen kärjessä - lapsensurmissaMiksi vanhempi surmaa lapsensa? Mikä saa päässä kilahtamaan sen viimeisen kerran, kuristamaan kurkusta, lyömään päätä seinään tai salpaamaan lapsen hengityksen lääkkeillä?, kysyy Sunnuntaisuomalainen.
– Lapsensa surmaavat äidit ja isät eivät välttämättä ymmärrä tekojaan. Lapsen tappaminen liittyy usein vanhemman itsemurhaan ja äidin sekavaan tilaan synnytyksen jälkeen, kertoo lastenpsykiatri Anne Kauppi. - Uutiset
26.2.2009 11.42
Jokelan koulusurmien tutkintalautakunnan raporttiJokelan koulusurmien tekijän syrjäytyminen oli erityislaatuista, mikä oli seurausta useista osatekijöistä. Keskeiset mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyyn on perheillä, kasvatuksella ja kouluyhteisöillä, mutta myös muulla yhteiskunnalla, toteaa valtioneuvoston asettama Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta raportissaan. - Uutiset
23.1.2009 8.23
Seminaarissa pohdittiin poliisitoimintaa koulusurmatilanteissaVantaalla pidettiin torstaina 22. tammikuuta kansainvälinen koulusurmia käsittelevä seminaari, johon osallistui poliiseja 13 EU-maasta. Seminaarissa paneuduttiin poliisitoiminnan taktiseen puoleen surmatilanteissa. Suomen edustajat esittelivät Jokelan ja Kauhajoen jälkeisiin opetuksiin perustuvat toimintasuunnitelmat koulusurmissa ja vastaavissa tilanteissa, joissa joku surmaa sattumanvaraisesti tielleen osuvia ihmisiä. Saksan ja Kanadan poliisien edustajat esittelivät vastaavanlaisia käytäntöjä omista maistaan. - Uutiset
29.10.2008 10.19
Työryhmä sai valmiiksi Jokela-tutkinnan pohjatyönOikeusministeriö asetti marraskuussa 2007 työryhmän valmistelemaan Jokelan koulusurmien tutkintaa. Varsinaista tutkintalautakuntaa ja sen tiedonsaantivaltuuksia koskeva laki on nyt hyväksytty eduskunnassa. Työryhmä on tehnyt pohjatyötä lopullista tutkintaselostusta varten käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Pohjatyön perusteella työryhmä on kiinnittänyt huomiota muun muassa aseiden saatavuuteen ja hallussapitoon, oppilashuoltoon, koulukiusaamiseen, uhkatilanteiden käsittelyyn kouluissa ja internetin sekä median vaikutuksiin nuorten elämään. - Uutiset
20.10.2008 14.33
Hovioikeuden ratkaisu sisaren ja vanhempien syyteoikeudesta surmaa koskevassa asiassaHovioikeus katsoi, ettei asianomistajan syyteoikeutta lesken erillään asumisen ja avioerohakemuksen vireillä olemisen perusteellakaan voida laajentaa vastoin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 17 §:n 1 momentin sanamuotoa koskemaan surmansa saaneen sisarta ja vanhempia. - Uutiset
19.4.2007 7.17
Hovioikeus pohti tapon, surman ja hätävarjelun liioittelun rajanvetoa mustasukkaisuusdraamassaNainen A oli tappanut miehen B sahateräisellä keittiöveitsellä. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli ollut traumaattinen tausta ja että hän oli ollut aikaisemmissa parisuhteissa usean vuoden aikana perheväkivallan uhrina. Toisaalta A oli kuitenkin itse kertonut, että B ei ollut aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, etteivät olosuhteet ja rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena arvostellen olleet niin poikkeukselliset, että A tulisi tapon asemesta tuomita surmasta, ja tuomitsi A:n hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta viiden vuoden vankeusrangaistukseen. - Uutiset
13.10.2005 11.47
Syyttäjät eivät valita Bodominjärven surmien tuomiostaEspoon johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström ja kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto eivät valita Helsingin hovioikeuteen Espoon käräjäoikeuden 7.10.2005 antamasta Nils Gustafssonin vapauttavasta tuomiosta Bodominjärven surmia vuonna 1960 koskevassa asiassa. - Uutiset
7.10.2005 9.10
Bodominjärven surmat: Käräjäoikeuden mukaan Gustafsson on syytönEspoon käräjäoikeus antoi perjantaina 7.10.2005 ns. kansliatuomionsa yhdessä Suomen rikoshistorian merkittävimmässä ja juridisesti varsin hankalassa tapauksessa eli 5.6.1960 tapahtuneista Bodominjärven kolmoissurmista. Käräjäoikeuden vahvistettu kuusihenkinen kokoonpano hylkäsi kaikki kolme syytettä syytetty Nils Gustafssonia vastaa. Eräs tärkeimmistä perusteluista on se, että useat seikat tukevat sitä, että paikalla on ollut myös ulkopuolinen henkilö. Ajan kulumisen aiheuttamat ongelmat olivat myös eräs tärkeä peruste. Asiassa ei siis saatu sellaista selvitystä, ettei olisi jäänyt minkäänlaista perusteltua epäilystä syytetyn syyttömyydestä. - Uutiset
16.8.2005 10.49
Bodominjärven surmien pääkäsittely alkoi - asiakirja-aineistoa saatavilla verkostaBodominjärven kolmoissurmasta luettiin tiistaina 16.8. syyte Espoon käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan kolmoismurhan motiivina oli nuorten riita ja Nils Gustafsson lavasti teon seksuaalimurhaksi. Gustafssonin asianajaja Riitta Leppiniemi kiisti syytteet päämiehensä puolesta. - Uutiset
4.8.2005 13.14
Syyttäjät vaativat Gustafssonille elinkautistaEspoolaissyyttäjät vaativat Nils Gustafssonille elinkautista vankeusrangaistusta Bodominjärven surmista. Gustafsson kiistää syytteet. - Uutiset
7.12.2004 12.13
KKO:n ratkaisu auton takaa-ajon yhteydessä aiheutetusta surmastaKKO:2004:120A oli maantiellä 18 kilometrin matkan ajanut takaa suurella nopeudella Y:n ohjaamaa autoa, yrittänyt ohittaa sitä ja useaan kertaan tahallaan törmännyt siihen. Viimeisestä törmäyksestä Y:n ohjaama auto oli suistunut tieltä metsään. Tieltä suistumisen seurauksena autossa ollut X oli saanut surmansa. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla A:n katsottiin tahallaan surmanneen X:n. (Ään.) Kysymys myös siitä, olivatko A:n auton matkustajat syyllistyneet yllytykseen.