Sovinto
- Uutiset
25.2.2019 10.36
Ulkoprosessuaalinen sovinto osituksesta - hovioikeus vapautti vahingonkorvauskanteensa käräjäoikeudessa peruuttaneen kantajan velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulutAsiassa lausutut huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poiketen. KO:n päätöstä muutettiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1.159,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
20.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa lausuttu huomioon ottaen isän ei voitu katsoa sillä tavoin hävinneen oikeudenkäyntiä, että hän olisi ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa osaksikaan. Sillä, että tapaamiset olivat aluksi käynnistyneet äidin oikeudenkäynnin aikana esittämällä tavalla, ei ollut asiassa merkitystä, koska sovittelun tarkoituskin on, että asia voitaisiin ratkaista vanhempien kesken sovinnollisesti ja sovinnon syntymistä yleensä edesauttaa se, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan alkuperäisistä näkemyksistään sekä tekemään ja jopa ehdottamaan kompromisseja. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa korkoineen. Koska isä oli voittanut asian HO:ssa, äiti oli velvoitettava korvaamaan isän tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 13.03
Käräjäoikeuden tuomio Postin taukokäytäntöjä koskevassa riidassa - osapuolet ilmoittivat hovioikeudelle sopineensa asianKoska ulkomaanpostin lähtevän kirjelajittelun yövuorossa noudatettua kanteen tarkoittamaa taukokäytäntöä oli asiassa kerrotuin tavoin noudatettu ainakin 1990-luvulta lähtien eli hyvin pitkän aikaa, koska kantajat olivat vielä vuonna 2014 voineet luottaa käytännön edelleen jatkuvan, kun heille oli työnantajan edustajien taholta annettu tietoa, joka oli vahvistanut käytännön jatkumista, KO oli katsonut, että käytäntö oli ajan myötä konkludenttisesti muodostunut työhyvinvointia edistäväksi vakiintuneeksi työsopimuksen ehtoa vastaavaksi ehdoksi, koska työnantaja oli toiminnallaan osoittanut sitoutuneeksi käytännön muodostumiseen työsopimuksen ehtoa vastaavaksi sopimuksen osaksi eikä vastaaja ollut oikeudenkäynnin aikana pystynyt osoittamaan, ettei näin olisi ollut. KO oli vahvistanut Posti Oy:n menetelleen kunkin kantajan työsuhteessa noudatetun ehdon vastaisesti, kun se oli yksipuolisesti määrännyt taukokäytännön muuttamisesta 1.3.2016 lukien. HO myönsi Posti Oy:lle jatkokäsittelyluvan 16.8.2018. Asianosaiset olivat HO:ssa 11.1.2019 pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen ilmoittaneet päässeensä sovintoon. Posti Oy:n peruutettua valituksensa HO:ssa ja A:n myötäpuolineen ilmoitettua, ettei heillä ollut asiassa vaatimuksia, lausunnon antaminen HO:ssa esitetyistä vaatimuksista raukesi. - Uutiset
1.2.2019 10.30
Hovioikeus: Huoltoriidan vireille laittanut äiti velvoitettiin sovinnosta huolimatta korvamaan lähes 2/3 isän vaatimista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaArvioitaessa kuluvastuun muodostavan erityisen syyn käsilläoloa, keskeistä on se, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen. Äiti oli vaatinut sekä huollon että tapaamisten osalta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen. Olosuhdeselvitys ei ollut tukenut äidin taholta esitettyjä näkemyksiä huollon tai tapaamisten ongelmista ja olosuhdeselvityksen mukaan äidin esittämät muutokset eivät olisi lasten edun mukaisia. Asiassa ei ollut osoitettu, että äidin vaatimukset olisivat olleet alunperin perusteltuja muilta osin kuin lasten huoltoa koskevan väliaikaismääräyksen osalta. Verrattaessa kummankin osapuolen asiassa esittämiä vaatimuksia, niiden perusteita sekä sovinnon lopputulosta isän voitiin selvästi katsoa voittaneen asian KO:ssa. Lopputulos oli rinnastettavissa pitkälti siihen, että äiti olisi peruuttanut hakemuksensa tai luopunut vaatimuksistaan. Pelkästään se seikka, että osapuolten välinen riita oli päättynyt muodollisesti sovintoon ja samassa yhteydessä lasten passien ja tapaamisaikojen suhteen oli tehty myös vähäisiä täsmennyksiä aiempaan päätökseen, ei antanut aihetta arvioida tilannetta toisin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
15.1.2019 14.23
Sovinnon vahvistamisratkaisun oikeusvoimavaikutus esti kanteen tutkimisen mainituilta osinKanne jätettiin tutkimatta siltä osin, kuin se koski asunnon kuntokartoituksen teettämistä tavarantarkastajalla, korjaussuunnitelman ja sen tekijän hyväksyttämistä kantajalla tai korjaustyön valvojaksi määrättävää henkilöä koskevia vaatimuksia. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
18.12.2018 16.00
Hovioikeuden tuomio huoneistojen tuloilmanvaihtokojeiden kunnossapitovastuun ja korvausvelvollisuuden jakautumisesta kiinteistöyhtiön ja osakkeenomistajan välillä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO vahvisti, että Kiinteistö Oy B:n omistaman kiinteistön huoneistossa T5 sijaitsevien ilmanvaihtokoneiden kunnossapitovastuu ja sähkönkulutus kuuluvat osakkeenomistajan A Oy:n vastuulle ja että A Oy on velvollinen korvaamaan Kiinteistö Oy B:lle huoneiston T5 tuloilmakoneen sähkönkulutuksen mukaisen määrän. A Oy velvoitettiin korvaamaan Kiinteistö Oy B:lle huoneiston T5 tuloilmakojeen sähkönkulutuksesta ajalta 23.9.2010-21.5.2013 yhteensä 21.920,39 euroa korkoineen ja ajalta 1.1.2008-22.9.2010 yhteensä 12.892,50 euroa korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulut KO:ssa vahinkonaan. A Oy velvoitettiin korvaamaan sovintotarjouksen HO:n pääkäsittelyn alussa tehneelle Kiinteistö Oy B:lle tämän oikeudenkäyntikuluja HO:ssa 6.000 euroa korkoineen. Muilta osin vaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 18.10.2018) - Uutiset
15.11.2018 9.16
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista sovintotapauksessaKun pääasiaa koskeva riitakysymys oli ratkaistu sovinnolla, asiassa ei ollut olemassa tuomioistuimen ratkaisua eikä siten asian voittanutta ja hävinnyttä osapuolta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä. B:n ja yhtiön välisessä suhteessa B:n oli sovinnon lopputulos, kannevaatimukset ja käräjäoikeuden tuomio huomioon ottaen katsottava voittaneen jutun kokonaan. Yhtiö oli näin ollen velvollinen korvaamaan B:n tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. A:n ja yhtiön välisessä suhteessa sovinnon lopputuloksen oli katsottava vastaavan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:ssä tarkoitettua osavoittotilannetta. Sovintosopimuksen sisältö huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli velvollinen korvaamaan osaksi yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
30.10.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu hotellitoimintaan vuokratun liikehuoneiston huonosta hoidosta ja sovintosopimuksen noudattamisestaY:n ja X Oy:n välillä oli ollut määräaikainen liikehuoneiston vuokrasopimus, joka oli päättynyt 31.12.2014. X Oy oli harjoittanut liikehuoneistossa hotellitoimintaa. Y ja X Oy olivat 29.9.2010 tehneet toisen oikeudenkäynnin yhteydessä sovintosopimuksen, jossa oli sovittu siitä, että X Oy tekee kustannuksellaan hotellikiinteistön 4. kerrokseen kokous- ja edustustilan. Asiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko X Oy vuokralaisena hoitanut vuokrakohdetta vuokrasopimuksen aikana huonosti tai sopimuksen vastaisesti tai muutoin tahallisesti tai huolimattomasti siten, että Y:lle oli vuokranantajana aiheutunut vahinkoa. Sovintosopimuksen osalta asiassa oli kyse siitä, oliko X Oy toiminut sopimuksen edellyttämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 30.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 10.00
KKO: Oikeusapu ei estänyt asianosaisia sopimasta myös oikeudenkäyntikuluistaOikeusapua saanut A ja hänen vastapuolensa B olivat hovioikeudessa päässeet sovintoon riidan kohteesta sekä siitä, että kumpikin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hovioikeus jätti vahvistamatta asianosaisten välisen sovinnon siltä osin kuin se koski A:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta. Korkein oikeus katsoi, ettei toiselle osapuolelle myönnetty oikeusapu estä asianosaisia sopimasta myös oikeudenkäyntikuluista. Kun A:n ja B:n sovinnon sisältö ja tekoajankohta huomioiden heidän välistään sopimusta ei ollut tehty yksinomaan tai pääasiassa oikeusapulain 22 §:ssä tarkoitetun vastapuolen valtioon kohdistuvan kuluvastuun välttämiseksi, sovinto vahvistettiin kokonaisuudessaan. - Uutiset
20.9.2018 14.50
Henkilökohtaisen avustajan työsuhteen katsottiin päätetyn vasta koeajan päättymisen jälkeen - työnantajan sovintoehdotuksen hyväksymättä jättäminen ei vaikuttanut oikeudenkäyntikuluihinHO katsoi KO:n tavoin, että työsopimuksen päättäminen on toimitettava niin selkeästi, että ilmoituksen vastaanottaja ymmärtää tai hänen pitäisi ymmärtää tahdonilmaisun tarkoitus. Työnantajalla on työsopimuksen purkamista koskevaan oikeustoimeen vetoavana todistustaakka purkamisen tekemisestä mukaan lukien sen ajankohta. HO:lla ei ollut asiassa toimitetun pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen, ettei työnantaja ollut luotettavasti näyttänyt purkaneensa työsopimusta koeajan kuluessa. Siten KO:n tuomiota ei ollut syytä muuttaa siltä osin kuin työnantaja oli tuomittu maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO myös katsoi, ettei työntekijä ollut OK 21 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut tarpeetonta oikeudenkäyntiä jätettyään hyväksymättä työnantajan sovintoehdotuksen. Työnantajalle maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta ei ollut syytä alentaa. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 3.472 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.9.2018) - Uutiset
4.9.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio asuntokauppariidan oikeudenkäyntikuluistaParitalon myyjien oli katsottu hävinneen asian KO:ssa. KO oli ostajien vaatimukset enemmälti hyläten velvoittanut myyjät yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille hinnanalennuksena 70.000 euroa viivästyskorkoineen. Myyjät oli velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajaille korvausta oikeudenkäyntikuluista 54.697,92 euroa ja selvittelykuluina 5.046,40 euroa viivästyskorkoineen. HO hylkäsi myyjien valituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. KO:n tuomiota ei muutettu. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille yhteiseksi korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 1.277,20 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.9.2018) - Uutiset
3.7.2018 9.09
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista kun asia sovittiinHovioikeus katsoi sovinnon lopputuloksen vastaavan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:ssä tarkoitettua niin sanottua osavoittoa. Tällöin pääsääntö on, että osapuolet saavat pitää kulut vahinkonaan. Näillä perusteilla hovioikeus päätyi siihen, että asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 3.7.2018) - Uutiset
7.5.2018 9.51
Hovioikeuden ratkaisu rikosasian sovittelusopimuksen sitovuudesta vahingonkorvauksen osaltaKuten korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2005:39 todennut, rikoksella aiheutetun vahingon korvaaminen on asia, josta voidaan sopia. Sopimus sitoo asianosaisia myös oikeudenkäynnissä, jollei ole erityisiä perusteita poiketa sopimuksesta. Sopimuksen sitovuutta arvioidaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita noudattaen. Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi asiassa tehtyä rikosasian sovittelusopimusta 13.2.2015 ei olisi pidettävä valittajaa sitovana. (Vailla lainvoimaa 7.5.2018) - Uutiset
15.3.2018 16.00
Väitti tulleensa pakotetuksi lapsen tapaamisoikeutta koskevaan sovintoon ja ymmärtäneensä sovitut asiat väärin käräjäoikeudessa - hovioikeus ei muuttanut sovinnosta tehtyä päätöstäValittaja oli kertonut ymmärtävänsä sekä suomen että venäjän kieltä, joita kieliä oli käytetty KO:n valmisteluistunnossa, jossa sovinto oli tehty. Valittajalla oli ollut istunnossa lainoppinut avustaja. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä, ettei valittajalla olisi ollut riittäviä edellytyksiä harkita sovinnon edellytyksiä. HO totesi, ettei vahvistettu sovinto estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin KO:n päätöksessä on vahvistettu. Asiassa ei myöskään ollut esitetty perusteita, jotka olisivat antaneet aihetta olettaa, että arkitapaamisia koskeva ratkaisu olisi ollut vastoin lapsen etua. (Vailla lainvoimaa 15.3.2018) - Uutiset
7.2.2018 13.00
Hovioikeus hylkäsi ädin vaatimuksen tuomioistuinsovittelussa vahvistetun lapsen tapaamisoikeudesta tehdyn sovinnon muuttamisestaEdellytyksiä vahvistetun sovinnon muuttamiseen ei ollut. HO totesi, että sovinnon vahvistaminen ei estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin sovinnossa on vahvistettu. Valitus vahvistetun sopimuksen muuttamiseksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
18.1.2018 8.20
Hovioikeuden päätös käräjäoikeuden valmisteluistunnossa sovinnon tehneiden oikeudenkäyntikuluistaKantajan alkuperäinen vaatimus oli ollut 12.000 euroa, josta vastaaja oli maksanut ennen sovintoa 3.400 euroa. Vaatimusten määräksi oli siten jäänyt 8.600 euroa, minkä lisäksi kantaja oli esittänyt uuden 700 euron vaatimuksen. Vastaaja oli puolestaan vastakanteensa perusteella esittänyt yhteensä 8.600 euron vaatimukset. Asia oli KO:n valmisteluistunnossa sovittu siten, että vastaaja maksaa kantajalle 5.850 euroa. HO katsoi, että verrattaessa osapuolten vaatimuksia suhteessa sovinnon ehtoihin, kantajan voitiin katsoa voittaneen asian. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen oli pidettävä kohtuullisena sitä, että vastaaja korvaa suurimman osan kantajan oikeudenkäyntikuluista. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan noin neljä viidesosaa kantajan oikeudenkäyntikuluista. Samoin HO hyväksyi KO:n arvion kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrästä (7.600 euroa). (Vailla lainvoimaa 18.1.2018) - Uutiset
1.11.2017 12.05
Hovioikeus: käräjäoikeus oli voinut jättää päätöksessään yksilöidyn osan sovintosopimuksesta vahvistamatta lainvastaisenaSovintosopimuksen 7 kohdan mukaan B varasi oikeuden nostaa uuden velkomuskanteen, mikäli A ei noudata sovintosopimuksen mukaista maksuaikataulua. Ulosottokaaren 2 luvun 12 §:n nojalla käräjäoikeuden vahvistama sovinto pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Vahvistetun sovinnon oikeusvoimavaikutus estää uuden velkomuskanteen nostamisen samalla perusteella. Käräjäoikeus oli siten voinut jättää päätöksessään yksilöidyn osan sovintosopimuksesta vahvistamatta lainvastaisena. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
31.10.2017 7.41
PAM: Työntekijöille korvauksia seksuaalisesta häirinnästäEntisten työntekijöiden vuosia jatkunut oikeusprosessi päättyi sovintosopimukseen. Häirinnästä tuomion saanut toimitusjohtaja joutuu maksamaan yhteensä yli 180 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Hän pitää häirintäsyytteitä yhä aiheettomina. Tapauksesta kertoo PAM. - Uutiset
22.9.2017 10.29
Osakkaat velvoitettiin korvaamaan taloyhtiön oikeudenkäyntikulut kun sovinto yhtiövastikkeiden maksamisesta oli pääosin taloyhtiön alkuperäisten vaatimusten mukainenArvioituaan sovinnon sisältöä asiassa esitettyihin vaatimuksiin nähden KO oli todennut, että sovinto oli ollut pääosin kantajan alkuperäisten vaatimusten mukainen. Tähän nähden oli perusteltua velvoittaa vastapuolet korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Vastaajat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti (7.878 €). Vastaajat vaativat yhteisessä valituksessaan HO:ssa, että asunto-osakeyhtiö velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa 14.679,12 eurolla korkoineen ja että heidät vapautetaan korvaamasta asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluja. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
12.9.2017 9.00
Elatusavusta sovinnon kirjallisen valmistelun aikana tehnyt äiti ei ollut velvollinen korvamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinAsianosaisten välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmeni, että lapsen äiti oli pyrkinyt sovinnolliseen ratkaisuun jo ennen kanteen vireille tuloa KO:ssa. Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita katsoa, että äiti olisi antanut aiheen oikeudenkäyntiin. Asianosaiset olivat KO:ssa päässeet sovintoon haasteen tiedoksiannon jälkeen ja ennen kuin äiti oli edes vastannut kanteeseen. Edellä lausutun perusteella olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äiti korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Tämän vuoksi asiassa ei ollut perusteita velvoittaa äitiä korvaamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota. (Vailla lainvoimaa 12.9.2017)