-
Työeläke
- Julkisten alojen eläke
- Lisäeläkejärjestely
- Maatalousyrittäjän eläke
- Merimieseläke
- Osa-aikaeläke
- Perhe-eläke
- Tapaturmaeläke
- Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
- Työeläkevakuutusmaksu
- Työkyvyttömyyseläke
- Työnantajan eläkemaksu
- Työntekijän eläke
- Työntekijän eläkemaksu
- Työuraeläke
- Valtion eläkerahasto
- Yrittäjän eläke
Lisäeläkejärjestely
- Säädökset > Lainsäädäntö947/2021Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista
- Säädökset > Lainsäädäntö 6.4.2018/214 Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/81 Julkisten alojen eläkelaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/80 Merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/77 Maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/74 Yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/71 Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 16.4.2015/446 Valtioneuvoston asetus suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta
- Säädökset > Lainsäädäntö209/2015Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta
- Säädökset > Lainsäädäntö173/2009Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1038/1997Laki vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta
- Lakikirjasto > ArtikkelitMurto, Jari: Työnantajan tahdonilmaisut ja oikeustoimet maksu- ja etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn toteuttamisessa22.12.2017, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa selvitetään, miten työnantajan tahdonilmaisut vaikuttavat työnantajan tarjoamien lisäeläkejärjestelyjen oikeudellisen aseman muodostumiseen. Lisäeläkejärjestely on käytännössä merkittävä henkilöstöetuus ja samalla monitahoinen oikeudellinen ilmiö, joka sijoittuu työoikeuden ja sosiaalioikeuden piiriin sekä liittyy vero-oikeuteen. Työehtojen määräytymiseen liittyvät tulkintakysymykset kytkevät sen työoikeuteen. Sosiaalioikeuden alaisuuteen lisäeläkejärjestely lukeutuu osana...
- Uutiset
10.5.2023 11.30
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että lisäeläke olisi ollut työsopimuksen ehtoTämän vuoksi lisäeläke-etuuden oli katsottava olleen työnantajan yksipuoliseen tahdonilmaukseen perustuva kollektiivinen etuus. Koska kysymyksessä oli ollut kollektiivinen etuus, joka oli ollut sidottuna työeläkelainsäädäntöön, työnantajalla oli ollut perusteet muuttaa lisäeläkkeen karttumista lakimuutosten nojalla. (Vailla lainvoimaa 10.5.2023) - Uutiset
15.12.2022 11.50
Hovioikeus: VR ei ollut vastuussa kantajien lisäeläke-edusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli HO:ssa VR:n valituksen perusteella kysymys ensin siitä, olivatko kantajat menettäneet passiivisuutensa johdosta oikeutensa vaatimusten esittämiseen. Mikäli kantajien ei katsottu menettäneen oikeuttaan vaatimusten esittämiseen, asiassa oli toiseksi kysymys siitä, oliko eläke-etuja pidettävä kantajien työsuhteiden ehtojen osana ja oliko VR työnantajana sen vuoksi vastuussa etujen suorittamisesta kantajina oleville työntekijöille. Aluksi oli kuitenkin otettava kantaa VR:n väitteeseen siitä, että se olisi asiassa väärä vastaaja. (Vailla lainvoimaa 15.12.2022. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
21.11.2022 11.51
Hovioikeus: Oliko LähiTapiola syyllistynyt virheeseen lisäeläkevakuutussopimusta tehtäessä siten, että sen voitaisiin katsoa menetelleen tuottamuksellisestiAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko LähiTapiola syyllistynyt virheeseen vakuutussopimusta tehtäessä siten, että sen voitaisiin katsoa menetelleen tuottamuksellisesti. Tähän liittyen oli myös arvioitava, oliko LähiTapiola antanut vakuutusta tehtäessä virheellisiä tai puutteellisia tietoja vakuutuksen sisällöstä ja oliko LähiTapiola täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti. Lisäksi asiassa oli arvioitavana kysymys siitä, kenellä oli ollut vastuu vakuutussopimuksen ryhmämäärittelyn oikeellisuudesta. Mikäli vakuutussopimuksen ryhmämäärittely katsottiin virheelliseksi LähiTapiolasta johtuvasta syystä, oli asiassa kysymys valittajille aiheutuneen vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi sähkölaitoksen työntekijöiden lisäeläkettä koskevat vaatimuksetAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko yhtiön eläkesäännön mukainen eläkeoikeus tullut kunkin kantajan työsopimuksen ehdoksi ja jos oli, niin minkä sisältöisenä yhtiö oli sitoutunut tarjoamaan kantajille eläke-etuuden. Viimeksi mainituilta osin oli riidanalaista, oliko yhtiö sitoutunut tarjoamaan kantajille lisäeläke-etuuden työsopimuksen solmimishetken mukaan määräytyvänä turvana siten, että heillä on sovitussa eläkeiässä oikeus tietyn suuruiseen kokonaiseläkkeeseen lainsäädännön muutoksista huolimatta. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi kantajien 1. vahvistusvaatimuksen siitä, että yhtiöllä on työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden perusteella velvollisuus maksaa kullekin kantajalle hänen tulevasta eläketapahtumasta lukien määrältään sellainen lisäeläke, että tuo lisäeläke yhdessä kyseisen kantajan työeläkelain mukaisen työeläkkeen määrän kanssa määräytyvät saman suuruiseksi kokonaiseläkkeeksi, kuten ne olisivat määräytyneet, jos eläketapahtuma olisi tapahtunut työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. HO hylkäsi myös kantajien 2. vahvistusvaatimuksen siitä, että kullakin kantajalla on oikeus jäädä vastaajan kustantamalle vahvistusvaatimuksen 1 kohdassa euromäärältään määräytyvälle lisäeläkkeelle samassa eläkeiässä, kuin heillä olisi ollut, jos tuo eläkeikä olisi tullut täyteen työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
4.9.2020 11.00
Uusi kannanotto: TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saadun korvauksen verotusMiten verotuksessa käsitellään korvausta, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvitykseksi rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun voimassaolon lakkaamisesta? - Uutiset
7.1.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa - entisen työnantajan velvollisuus hyvittää ammatillisen lisäeläkkeen vähennysEUT antoi joulun alla ennakkoratkaisun saksalaiseen ennakkoratkaisupyyntöön, joka koskee työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin 2008/94/EY 8 artiklan tulkintaa. Pyyntö on esitetty asiassa, jossa on kyse eläkekassan suorittamien etuuksien määrän vähennysten korvaamisesta. - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
2.4.2019 11.30
KHO: Vapaaehtoinen ryhmäeläkevakuutus oli katsottava kollektiiviseksi eläkevakuutukseksiAsiassa oli kysymys siitä, voitiinko X Oy:n henkilöosakkailleen ja yhdelle työntekijälle ottamaa vapaaehtoista ryhmäeläkevakuutusta pitää TVL 96 a §:n 2 momentissa tarkoitettuna kollektiivisena ryhmäeläkevakuutuksena, vaikka yhden vakuutetun osalta ansiotasossa oli otettu lukuun hänen yhtiöltä saamansa osingot mutta muiden vakuutettujen osalta ansiotaso oli perustunut vain heidän saamiinsa palkkoihin. KHO totesi, että vakuutettuihin henkilöihin soveltuvien eläkelakien säännöksissä työtulojen perusteet oli määritelty eri tavoin. X Oy:n ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti, kun se oli vapaaehtoista ryhmäeläkevakuutusta ottaessaan määrittänyt henkilöosakkaiden ansiotasot heihin soveltuvien eläkelakien mukaisin perustein. Tämän vuoksi X Oy:n ottama vapaaehtoinen ryhmäeläkevakuutus oli katsottava kollektiiviseksi eläkevakuutukseksi. HAO:n päätös ja Verohallinnon päätös sekä toimitetut maksuunpanot kumottiin. Vuodet 2012–2014. - Uutiset
7.9.2018 14.24
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin tulkinnasta ja direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksestaTyöntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin 2008/94/EY 8 artiklaa on tulkittava siten, että jokaisen yksittäisen työntekijän on saatava vanhuusetuus, jonka suuruus on vähintään 50 prosenttia hänelle ammatillisen lisäeläkejärjestelmän perusteella kertyneiden oikeuksien arvosta hänen työnantajansa maksukyvyttömyystilanteessa. Direktiivin 2008/94 8 artiklalla on pääasian kaltaisissa olosuhteissa välitön oikeusvaikutus, joten yksittäinen työntekijä voi vedota siihen kansallisessa tuomioistuimessa riitauttaakseen Board of the Pension Protection Fundin kaltaisen elimen päätöksen. - Uutiset
28.6.2018 7.19
Uusi ohje: Työnantajan ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutuksetVerohallinnon ohjeessa käsitellään työnantajan ottamia vapaaehtoisia yksilöllisiä ja kollektiivisia eläkevakuutuksia. Ohje korvaa 27.9.2017 annetun samannimisen ohjeen. Ohjetta on päivitetty KHO:n kollektiivisesta lisäeläketurvasta antamien ratkaisujen KHO 2018:35, KHO 2018:36 ja KHO 2018:37 perusteella. - Uutiset
23.4.2018 11.20
KHO:n äänestysratkaisu työntekijän Yhdysvalloissa after-tax-menetelmän mukaisesti sijoittamien varojen verottamisesta Suomessa - Verohallinnon ennakkoratkaisua ei muutettuA oli vuosina 2000–2004 Yhdysvalloissa lähetettynä työntekijänä työskennellessään sijoittanut Yhdysvalloissa toimitettujen verotusten jälkeen hänelle jääneestä nettopalkasta niin sanotun after-tax-menetelmän mukaisesti varoja 401(k)-tilille. A:n tarkoitus oli Suomeen palattuaan nostaa 401(k)-tilillä olevat varat kertasuorituksena. Tililtä nostettavat after-tax-menetelmään liittyvät varat olivat Yhdysvalloissa verovapaata tuloa. KHO katsoi, että A ei saanut uutta Suomessa veronalaista tuloa, kun hän nosti 401(k)-tilille after-tax-menetelmän mukaisesti sijoittamiaan varoja. A sai Suomessa veronalaista pääomatuloa, kun hän nosti tililtä hänen sinne sijoittamilleen varoille kertyneen tuoton. Ennakkoratkaisu verovuosille 2015–2016. (Ään. 4-1) - Uutiset
6.4.2018 14.00
Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista voimaan 1. toukokuuta 2018Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina (6.4.) lain työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista. Lailla pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Lisäksi täydennetään yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta annetun neuvoston direktiivin täytäntöönpanoa. - Uutiset
13.3.2018 9.17
KHO:n äänestysratkaisu, joka koskee henkilökohtaisen tulon verotusta, lisäeläkevakuutusta ja irtisanomistaB Oy:n A:lle tarjoamaa ryhmäeläkevakuutusta ja yhtiön vakuutuksen perusteella suorittamia vakuutusmaksuja oli asiassa selostetuissa olosuhteissa pidettävä irtisanomistilanteessa maksettuna työsuhteeseen liittyvänä korvauksena, joka oli A:n TVL 61 §:n 2 momentissa tarkoitettua palkan luontoista veronalaista ansiotuloa. B Oy:n maksamat vakuutusmaksut eivät siten koskeneet TVL 96 a §:n 2 momentissa tarkoitettua kollektiivista lisäeläketurvaa. Verovuodet 2012 ja 2012. (Ään. 4-1) - Uutiset
9.3.2018 11.30
KHO:n vuosikirjapäätös ryhmäeläkevakuutusten käsittelystä verotuksessaA ja B omistivat koko X Oy:n osakekannan, ja X Oy omisti koko Y Oy:n osakekannan. Y Oy oli joulukuussa vuonna 2010 ottanut ryhmäeläkevakuutuksen, jossa vakuutettuina olivat ensin vain A ja B sekä vuoden 2011 kesäkuusta lukien myös B:n puoliso C. Y Oy oli maksanut vakuutusmaksuja A:n osalta vuosina 2010–2011 yhteensä 337 623 euroa ja B:n osalta vuosina 2010–2012 yhteensä 333 508 euroa. Y Oy ei ollut maksanut rahapalkkaa A:lle ja B:lle. Y Oy:n A:n ja B:n osalta maksamat vakuutusmaksut olivat kokonaisuudessaan vakuutettujen henkilöiden EPL 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa, jonka perusteella yhtiön olisi tullut suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Vuodet 2010–2012. - Uutiset
30.5.2017 12.30
Työtuomioistuimen tuomio rahoitusalan toimihenkilöiden lisäeläketurvastaRahoitusalan työehtosopimuksessa on ollut määräykset lakisääteistä eläkettä täydentävästä toimihenkilöiden lisäeläketurvasta. Tuomioissa esitetyillä perusteilla katsottiin, että 1.1.2017 voimaan tulleesta työeläkeuudistuksesta johtuvat lakisääteisen eläketurvan muutokset eivät vaikuta heikentävästi lisäeläketurvan piiriin kuuluvien toimihenkilöiden kokonaiseläkkeeseen, vaan työehtosopimuskauden loppuun mennessä eläkkeelle jääville toimihenkilöille on työehtosopimuksen nojalla järjestettävä ennen lainmuutoksia voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen kokonaiseläke. - Uutiset
3.4.2017 11.04
Paikkaansa pitämättömiä tietoja yhtiöstä kertoneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa eikä työntekijällä ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen lisäeläkevakuutuksestaKantajan yhtiön yhteistyökumppaneille väittämät seikat olivat olleet omiaan vaarantamaan yhtiön tärkeät asiakassuhteet ja aiheuttamaan suurta vahinkoa yhtiölle. Kantajan menettelylle ei ollut ollut hyväksyttävää syytä, eikä kantajan tarkoituksena ollut voinut olla muu kuin työnantajan loukkaaminen ja elinkeinotoiminnan vahingoittaminen. Eläkevakuutuksen osalta katsottiin, ettei kyseessä ollut kantajan työsuhteen olennainen ehto, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa. Yhtiöllä oli ollut oikeus lakkauttaa maksujen maksaminen. Työsuhteen päätyttyä alle viiden vuoden kuluttua vakuutuksen voimaantulosta yhtiö oli voinut tehdä vakuutukseen vakuutetun eli kantajan etuja heikentäviä muutoksia koko säästömäärän osalta. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
13.10.2016 10.05
Verohallinnon kannanotto: TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saadun korvauksen verotusMiten verotuksessa käsitellään korvausta, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvitykseksi rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun voimassaolon lakkaamisesta? - Uutiset
15.9.2016 14.36
Hallitus esittää muutoksia mm. ansiotulojen verotukseen, tupakkaveroon ja energiaverotukseenKeskituloisen palkansaajan verotuksen arvioidaan kevenevän ensi vuonna noin 250 euroa, pienituloisen noin 140 euroa ja suurituloisen noin 550 euroa. Kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja ehdotetaan korotettavaksi viidellä prosenttiyksiköllä. Vähennykseen oikeuttavasta työkorvauksesta voisi vähentää nykyisen 45 prosentin sijasta 50 prosenttia. Työnantajan entiselle työntekijälleen 6 kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen järjestämä terveydenhuolto säädettäisiin verovapaaksi eduksi. Sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet ehdotetaan sisällytettäväksi tupakkaveron piiriin. Makeisten ja jäätelön valmisteverosta ehdotetaan luovuttavan. Yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annettaisiin mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti. - Uutiset
15.4.2015 9.35
Eläkelaitos ei ollut sidottu kuolintodistuksen kuolemaluokkamäärittelyyn - saunan kuumuuden aiheuttamaa kuolemaa ei voitu luokitella tapaturmaksi kunnallisen eläkelaitoksen lisäeläkesäännön tarkoittamassa merkityksessäTyöeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (TELK) totesi, että edunjättäjän kuolintodistukseen sekä välittömäksi että peruskuolemansyyksi oli merkitty saunan kuumuuden aiheuttama kuolema. Vahva humalatila oli merkitty kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi ja kuolema oli luokiteltu tapaturmaksi. TELK katsoi asiassa saadun selvityksen perusteella, että edunjättäjän kuolemaa ei voitu pitää äkillisenä ulkoisena tapahtumana sillä tavoin, että kuolema voitaisiin luokitella tapaturmaksi lisäeläkesäännön tarkoittamassa merkityksessä. - Uutiset
14.4.2015 8.03
Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta tuli voimaanHuhtikuun alussa voimaan tulleella lailla pyritään parantamaan suoran lisäeläkejärjestelyn piirissä olevan työntekijän suojaa. Työnantajalla on kyseisen lain nojalla suoraan lisäeläkejärjestelyyn osalta osittainen turvaamisvelvoite ja tiedonantovelvollisuus. - Uutiset
28.11.2014 15.45
Työnantajan lupaama lisäeläkeoikeus halutaan turvata maksukyvyttömyyden varaltaHallitus esittää, että työnantajan olisi jatkossa turvattava vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvasta eläkevastuusta konkurssin tai yrityssaneerauksen varalta. Tämä parantaisi työntekijöiden asemaa. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta 2015. - Uutiset
1.7.2014 13.40
Hallinto-oikeus: Kapitalisaatiosopimusjärjestelystä maksetut suoritukset olivat työntekijän ansiotuloa niiden maksuvuonnaHelsingin HAO katsoi tapauksessa, että kapitalisaatiosopimusjärjestelyn rakenne kokonaisuutena huomioon ottaen A Oy:n kapitalisaatiosopimukseen maksamia suorituksia oli pidettävä työntekijän työnantajaltaan A Oy:ltä saamana TVL 61 §:ssä tarkoitettuna tulona suoritusten maksuvuonna. Järjestelyä ei ollut verotuksessa rinnastettava TVL 68 §:ssä tarkoitettuun yksilölliseen eläkevakuutukseen, eikä vakuutusmaksuihin ollut sovellettava mainitun pykälän säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 1.7.2014. KHO:n päätös 26.03.2015 taltio 15/0866. Valitusta ei tutkita) - Uutiset
15.5.2014 16.01
Komissio esittää lisäeläketoiminnan tarkempaa sääntelyä – Suomi kannattaa ehdotustaSuomi kannattaa komission direktiiviehdotusta, jossa säädetään lisäeläkkeitä tarjoavien eläkelaitosten toiminnasta ja valvonnasta. Direktiivin tavoitteena on parantaa lisäeläkelaitosten hallintoa ja avoimuutta sekä lisätä niiden rajat ylittävää toimintaa. Lisäksi komissio haluaa yhtenäistää lisäeläketoimintaa koskevaa sääntelyä jäsenmaissa. Direktiivi ei koske lakisääteistä eläketurvaa hoitavia laitoksia. - Uutiset
21.10.2013 15.03
Rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä päättymässä vuoden 2016 lopussaHallitus esittää rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamista. TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päättyisi 31.12.2016. Samalla päättyisi vakuutusmaksuvelvollisuus ja lisäeläkkeen karttuminen. - Uutiset
13.9.2013 11.59
KKO: Vapaakirjat saaneilla eläkeläisillä oli oikeus takautuvaan lisäeläkkeeseen kuutta kuukautta pidemmältä ajalta eläkesäätiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksiEläkesäätiön, joka ei ollut toimittanut omasta aloitteestaan 1.6.2006 voimaan tulleen eläkesäätiölain muutoksen jälkeen eläkkeellä oleville A:lle ja B:lle lainmuutoksen edellyttämiä tietoja ennen syksyä 2008, laiminlyöntiä oli pidettävä sellaisena pätevänä syynä, jonka johdosta eläkesäätiön oli tullut maksaa A:lle ja B:lle lisäeläkettä taannehtivasti pidemmältä ajalta kuin kuudelta kuukaudelta. - Uutiset
30.1.2012 9.00
Finanssivalvonnan seminaarissa arvioitiin EU:n sääntelyn ja valvonnan strategisia kysymyksiä - seminaariesitykset julkaistuFinanssivalvonta järjesti 25. tammikuuta valvottavien ja listayhtiöiden johdolle suunnatun englanninkielisen seminaarin, jonka teemana oli "How can we make regulation and supervision best support the health of financial markets?" - Uutiset
20.1.2012 9.40
Keskimääräinen lisäeläke on 166 euroaYhä edelleen lisäeläke kohentaa monen palkansaajan matalaksi jäävää eläketurvaa. Keskimääräinen työeläkelain mukainen lisäeläke on 166 euroa kuukaudessa. ETK:n mukaan lisäeläkkeitä on kaikissa tuloluokissa, mutta suurin osa lisäeläkkeen saajista asettuu keski- tai pientuloisten ryhmään. - Uutiset
21.7.2011 9.39
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kollektiivista lisäeläketurvaa koskevien vakuutusmaksujen vähentämisestäKeskusverolautakunta katsoi kollektiivista lisäeläketurvaa koskevassa asiassa, jossa vakuutussäästö kertyi työnantajan maksaman maksun ja vakuutetun työntekijän oman maksuosuuden perusteella, että A:n ennen irtisanoutumista maksamat vakuutusmaksut olivat hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia vaikka A:n työnantajalle syntyisi oikeus osaan kertyneestä vakuutussäästöstä. - Uutiset
12.5.2011 8.18
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle maksettavan lisäeläkkeen syrjivyydestäRekisteröidyssä parisuhteessa olevalla on oikeus samaan lisäeläkkeeseen kuin avioliitossa olevalla, jos parisuhde on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti verrattavissa avioliittoon. Yksityinen oikeussubjekti voi vedota oikeuksiinsa aikaisintaan direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päätyttyä eli 3.12.2003 alkaen. - Uutiset
4.11.2010 13.48
Keskusverolautakunta: Työnantajan työntekijöillensä järjestämän ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksut eivät olleet veronalaista ansiotuloaKun otettiin huomioon se, että vakuutusmaksu jakautui kaikille kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluville samoin perustein eli työsuoritukseen perustuvien palkanosien suhteessa ja se, että lisäeläketurva kohdistui työntekijöistä koostuvaan henkilöpiiriin, vakuutusta pidettiin TVL 96 a §:n 2 momentissa tarkoitettuna työnantajan työntekijälleen järjestämänä kollektiivisena lisäeläketurvana, jonka vakuutusmaksut eivät olleet A:n veronalaista ansiotuloa. - Uutiset
25.1.2010 10.37
KHO:n ratkaisu kollektiivisesta lisäeläketurvastaKorkein hallinto-oikeus katsoi, että kun työnantajan maksuosuus määräytyi vakuutuksen ehtojen muutosten jälkeenkin samoin perustein jokaisen eläkeryhmään kuuluvan työntekijän osalta, eläkevakuutusta pidettiin ehtojen muutoksista huolimatta tuloverolain 96 a §:n 2 momentissa tarkoitettuna kollektiivisena lisäeläketurvana. - Uutiset
26.10.2009 16.38
Liikkeen luovutuksensaaja oli vastuussa työntekijöille järjestetystä vapaaehtoisesta lisäeläketurvastaKorkein oikeus katsoi, että liikkeen luovutuksensaaja oli työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 2 momentin (55/2001) nojalla vastuussa liikkeen luovuttajan työntekijälleen järjestämästä vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta. - Uutiset
3.4.2009 8.12
Ryhmäeläkevakuutusten rinnalle uuden tyyppiset, kollektiiviset lisäeläkejärjestelytHenkivakuutusyhtiöiden ryhmäeläkevakuutusten rinnalle ovat tulleet eläkesäätiöiden ja eläkekassojen uuden tyyppiset, kollektiiviset lisäeläkejärjestelyt. Huhtikuun alussa voimaan tulleiden lainmuutosten myötä eläkesäätiöt ja eläkekassat voivat tarjota maksuperusteisia, tietylle työntekijä- tai ammatinharjoittajaryhmälle suunnattuja lisäeläkejärjestelyjä. - Uutiset
28.2.2009 6.15
Vakuutusoikeus: Varusmiehellä ei ollut oikeutta taloudelliseen tukeen äitinsä kuoleman jälkeenA haki kunnallisen eläkelaitoksen lisäeläkesäännössä säädettyä 18-21 -vuotiaalle vielä opiskelevalle tarkoitettua taloudellista tukea äitinsä kuoleman jälkeen. Vakuutusoikeus katsoi, ettei A täyttänyt taloudellisen tuen saamisen edellytyksiä, koska hänellä ei ollut opiskelupaikkaa edunjättäjän kuolinhetkellä. Varusmiespalvelusta ei voitu pitää lisäeläkesäännössä tarkoitettuna ammattiin valmistavana opiskeluna. A:n tarkoitus jatkaa opiskelujaan ei ollut riittävä peruste. - Uutiset
10.12.2008 16.30
Keskusverolautakunnan ratkaisujaKeskusverolautakunta on julkaissut ratkaisut, joissa on kysymys muun muassa kotitalousvähennyksestä, lisäeläketurvasta sekä liikelaitoskuntayhtymän verotuksesta. - Uutiset
24.9.2008 7.02
EYTI:n ennakkoratkaisu ikäsyrjinnän kiellostaEYTI:n mukaan yhteisön oikeuteen ei sisälly sellaista ikään perustuvan syrjinnän kieltoa, jonka antama suoja jäsenvaltioiden tuomioistuinten olisi taattava silloin, kun mahdollisella syrjivällä kohtelulla ei ole mitään liittymäkohtaa yhteisön oikeuteen. - Uutiset
21.8.2007 14.28
Komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiäEU:n komission mukaan Suomen vapaaehtoisia lisäeläkkeitä koskeva laki syrjii miehiä. Yleisradion Ajankohtaisen kakkosen mukaan komissio vaatii Suomea korjaamaan lainsäädäntönsä EU:n tasa-arvodirektiivien mukaiseksi. Komission ja Suomen välinen kiista juontaa juurensa yli kymmenen vuoden takaa. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. - Uutiset
22.12.2006 9.12
Lisäeläkerahastolain valmistelu käynnistyySosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen maksuperusteisten ammatillisten lisäeläkejärjestelyjen mahdollistamiseksi Suomessa. Syksyn aikana on selvitetty eräitä uudistuksen periaatteellisia kysymyksiä. Lainvalmistelun toimeksianto täsmentyy tammikuun aikana.