-
Kansainvälinen rikosoikeus
- Kaksoisrangaistavuuden kielto
- Kaksoisrangaistavuuden vaatimus
- Luovuttaminen rikoksen johdosta
Kaksoisrangaistavuuden kielto
- Uutiset
26.3.2020 11.30
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Aikaisemmat oikeudenkäynnit ja esitutkinnan rajoittamista koskevat ratkaisut eivät olleet esteenä velkojansuosintaa koskevan syytteen tutkimiselleMainitsemillaan perusteilla HO hylkäsi A:n ja B:n vaatimuksen, että syyte on hylättävä heidän esittämillään esteperusteilla. Asiassa selostetuilla perusteilla HO päätyi siihen, että A ja B olivat syyllistyneet velkojansuosintaan muutoin syytteessä kerrotuin tavoin, mutta myydyn kaluston arvo oli ollut 40.800 euron asemesta 30.754,40 euroa. Enemmälti syyte hylättiin. HO piti oikeudenmukaisena rangaistuksena A:lle KO:n tuomitsemaa 50 päiväsakon rangaistusta syyksilukemisen muuttamisesta huolimatta ja B:lle 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 16.00
Ne bis in idem -periaate ei estänyt käräjäoikeutta tutkimasta VJL 10 § 1 kohdan ja VJL 10 § 4 kohdan mukaisia esteitäEi voitu pitää perusteltuna tulkita ne bis in idem -perustetta siten, että kun rikoksen perusteella oli tuomittu korvausvelvollisuus, niin periaate estää VJL 10 § 1 kohdan soveltamisen saman velan osalta. Tällä tulkinnalla kyseinen esteperuste menettäisi merkityksensä. Ne bis in idem -periaate ei estä myöskään VJL 10 §:n 4 kohdan tarkoittaman esteperusteen soveltamista. Velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 1 ja 4 kohtien mukaiset esteet. Velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia perusteita. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 12.30
Unionin tuomioistuin: Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvän rangaistuksen keston määrittämiseen käytetään asiaan johtaneisiin tekoihin sovellettavaa kansallista lainsäädäntöäEUT:n suuri jaosto katsoi, että eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehty puitepäätös (2002/584/YOS) edellyttää, että sen tutkimiseksi, onko rikoksesta, josta eurooppalainen pidätysmääräys on annettu, sellaisena kuin rikos on määritelty pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännössä, määrätty pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on otettava huomioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön versio, jota sovelletaan tekoihin, jotka johtivat asiaan, jossa eurooppalainen pidätysmääräys annettiin, eikä versiota, joka on voimassa tämän eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamishetkellä. - Uutiset
8.8.2019 11.10
Anniskelulupa peruutettiin yrittäjän aiemman päihteiden väärinkäytön perusteella - ne bis in idem -periaate ei tullut sovellettavaksiKahdesta rattijuopumuksesta ja kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ilmenevä C:n aikaisempi päihteiden väärinkäyttö kokonaisuutena osoitti C:n ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan alkoholilain mukaista elinkeinotoimintaa. AVI:n oli alkoholilain 72 §:n 3 momentin nojalla tullut peruuttaa A Oy:n anniskelulupa pysyvästi. Suullisen käsittelyn osalta HAO katsoi, ettei suullisessa käsittelyssä C:tä sekä valituksessa nimettyjä todistajia kuulemalla ollut saatavissa sellaista selvitystä C:n päihteiden käytöstä, jolla olisi asiaa ratkaistaessa merkitystä. Suullinen käsittely oli siten ilmeisen tarpeeton. Kaksoisrangaistavuuden kiellon osalta HAO totesi, ettei anniskeluluvan peruuttamista voitu pitää rangaistusluonteisena seuraamuksena luvanhaltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön teosta. Asiassa ei näin ollen ollut kyse tilanteesta, jossa olisi tullut sovellettavaksi kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva ne bis in idem -periaate. (Ei lainvoim. 8.8.2019) - Uutiset
4.7.2019 14.11
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta yksityishenkilön rangaistusvaatimustaAsiassa ei ollut riidatonta, että A:n rangaistusvaatimuksessa kuvattu käsivarren puristaminen, vääntäminen tai repiminen olisi tapahtunut samassa yhteydessä kuin syyttäjän 19.8.2016 antamassa rangaistusmääräyksessä tarkoitettu kasvoihin lyöminen Helsingin rautatieasemalla. Se seikka, perustuivatko rangaistusvaatimus ja rangaistusmääräys olennaisesti samoihin tosiseikkoihin, ei ollut pääteltävissä pelkästään rangaistusvaatimuksen ja rangaistusmääräyksen tosiseikastoja vertaamalla. Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää rangaistusvaatimusta tutkimatta sillä perusteella, että A:n esittämän teonkuvauksen mukainen käteen kohdistunut väkivalta oli tapahtunut rangaistusmääräyksessä tarkoitetun tapahtuman yhteydessä ja että lainvoimaisen rangaistusmääräyksen oikeusvoimavaikutus oli siten esteenä samaa tekoa koskevan uuden rangaistusvaatimuksen tutkimiselle. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
13.6.2019 14.15
Hovioikeus arvioi kaksoisrangaistavuutta vainoamisessa ja viestintärauhan rikkomisessaVaikka nyt käsiteltävässä asiassa ja asian R 18/268 syytekohdassa 2 oli osittain kysymys samojen viestien lähettämisestä, hovioikeus katsoi, ettei kysymys ollut miltään osin samoista teoista, koska syytteen mukainen A:n menettely oli kohdistunut eri asianomistajiin. Näin ollen syytettä ei ollut jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudestaHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
4.4.2019 15.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ne bis in idem -periaatteesta kilpailuoikeudessaNizzassa 7.12.2000 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklassa vahvistettua ne bis in idem ‑periaatetta on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että kansallinen kilpailuviranomainen määrää yritykselle yhdessä ja samassa päätöksessä sakon kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisesta ja sakon EY 82 artiklan rikkomisesta. Tällaisessa tilanteessa kansallisen kilpailuviranomaisen on kuitenkin varmistettava, että sakot yhdessä tarkasteltuina ovat oikeassa suhteessa rikkomisen luonteeseen nähden. - Uutiset
8.3.2019 11.00
KHO: Vakuutusyhtiön määräämää hyvikettä ei pidetty rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena ne bis in idem -periaatteen kannaltaA oli käyttänyt omistamaansa ajoneuvoa liikenteessä vakuutusyhtiölle etukäteen tehdyn kirjallisen ilmoituksen vastaisesti sinä aikana, jona vakuutussopimus oli sinänsä ollut voimassa, mutta jona ajoneuvo oli ilmoitettu pidettävän poissa liikenteestä (seisonta-aika). Vakuutusyhtiö oli ajoneuvon liikenteessä käyttämisen johdosta määrännyt A:n maksettavaksi liikennevakuutuslain (279/1959) 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiölle suoritettavan hyvikkeen. A:lle oli lisäksi määrätty rangaistusvaatimusmenettelyssä liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa koskevan käyttökiellon vastaisesta menettelystä (ajoneuvorikkomus) ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin ja 96 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla päiväsakkorangaistus. Hyvikettä ei pidetty sellaisena rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena, joka olisi tullut ottaa huomioon, kun arvioitiin sen ja rikosoikeudellisen sakkorangaistuksen yhteisvaikutusta kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevan ne bis in idem -periaatteen kannalta. - Uutiset
5.3.2019 10.56
Perheen yhteiseen käyttöön tuotiin auto Virosta - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi auton käyttäjän syyllistyneen veropetokseen - ei voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassaVastaajan oli täytynyt ymmärtää, että kun perheen yhteiseen käyttöön tuodaan auto ulkomailta ja hän käyttää autoa säännöllisesti, hänellä on osaltaan vastuu auton tuontiin liittyvistä veroista. Asiassa ei ollut ilmennyt näyttöä sen tueksi, että A ja vastaaja olisivat tuodessaan auton Suomeen vastaajan väittämin tavoin tiedustelleet tulliviranomaiselta ilmoitusvelvollisuudestaan. Vastaaja oli siten ollut velvollinen ainakin selvittämään verovelvollisuuden määräytymisen ulkomailta tuodun auton suhteen. Vastaaja oli ollut velvollinen noudattamaan voimassa olleita kansallisia säännöksiä auton verotuksen suhteen. Vientipalautuksella tai veron ennakkopalautuksella ei ollut merkitystä kysymyksessä olevan auton verotuksen arvioinnissa, joten näiltä osin vastaajalle ei ollut aiheutunut mitään sellaista seuraamusta, joka olisi voinut olla rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettava ja jonka johdosta hän voisi tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain nojalla vastaajalle määrätty veronlisäys oli yksinomaan viivästysseuraamus, eikä sitä ollut siten pidettävä rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavana seuraamuksena, joten vastaaja ei tältä osin voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
25.1.2019 9.00
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ne bis idem -ratkaisun - poliisin erottaminen neljän kuukauden ajaksi virantoimituksesta ja palkanmaksun keskeyttäminen eivät muodostaneet estettä tutkia häntä vastaan nostettua syytettä 177 liikennerikkomuksestaKoska kaikki syytteessä mainitut epäillyt liikennerikkomukset olivat sisältyneet asiassa kerrottuihin poliisilaitoksen ja HAO:n päätöksiin, oli niillä KO:n mukaan ollut katsottava olleen syytteen tutkimisen estävä vaikutus ne bis in idem -periaatteen johdosta. Tältä osin asia oli KO:n mukaan ollut ratkaisevasti erilainen kuin syyttäjän viittaamissa KHO:n 26. ja 29.10.2010 antamissa ratkaisuissa, joissa oli ollut kysymys aikaisemman rikosprosessin merkityksestä myöhempään hallinnolliseen prosessiin. HO puolestaan katsoi, ettei poliisin saama kurinpitorangaistus muodostanut estettä tutkia häntä vastaan nostettua rikossyytettä. KO:n tuomio poistettiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
26.9.2018 10.24
Hovioikeus: Pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu asianajaja voitiin erottaa asianajajaliiton jäsenyydestäNe bis in idem -säännön osalta HO totesi, ettei jäsenyydestä erottamista ollut pidettävä sellaisena seuraamuksena, jota EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa on tarkoitettu. AA:lle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus ei ollut siten esteenä sanotun kurinpidollisen seuraamuksen määräämiselle. AA:lle määrätyn seuraamuksen ei katsottu olleen myöskään kohtuuton tai loukanneen AA:n elinkeinovapautta. Ottaen huomioon asianajajakunnan riippumaton asema valtiovallasta HO katsoi, ettei asianajajien valvonta ja siihen liittyen myös ankarampien seuraamusten kuten liitosta erottamisen määrääminen ollut sellaista merkittävää julkisen vallan käyttöä, johon valvontalautakunnalla ei olisi toimivaltaa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asiassa kerrotuilla ja valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisuista muutoin ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi valvontalautakunnan johtopäätökset siitä, että AA:n menettely oli ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja että kurinpidollisena seuraamuksena oli ollut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
26.9.2018 9.00
Tapon epäily - hovioikeus kumosi televalvonnasta, telekuuntelusta ja asunnon teknisestä kuuntelusta tehdyt päätöksetAsiassa ei ollut ollut pakkokeinolain mukaisia edellytyksiä televalvontaan, telekuunteluun eikä asunnon tekniseen kuunteluun. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
23.8.2018 11.05
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion ne bis in idem -väitettä koskevilta osin ja arvioi verorikkomuksen tunnusmerkistöäNe bis in idem -kiellon osalta HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita samaistaa vastaajaa ja X Oy:tä nyt kysymyksessä olevan rikosasian käsittelyyn vaikuttavalla tavalla. Osakeyhtiöön aikaisemmin kohdistettu veronkorotus ei estänyt vastaajaan kohdistetun verorikkomussyytteen tutkimista. Verorikkomuksen tunnusmerkistön osalta HO katsoi vastaajan menetelleen tahallisesti jättäessään verot ja maksut suorittamatta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ilmennyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun vastaajan Verohallinnolle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen osalta lukuun ottamatta korvaukselle tuomittavan viivästyskoron alkamisajankohtaa. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
2.7.2018 9.31
Hovioikeus: Henkirikosta koskevassa asiassa ei tarvinnut pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimeltaHO katsoi, että Euroopan unionin tuomioistuimen aiemmasta oikeuskäytännöstä oli saatavissa oikeusohje, jonka perusteella nyt käsiteltävänä oleva asia oli ratkaistavissa. Asian laadun tai muidenkaan esille tulleiden seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt aihetta katsoa, että tämä oikeuskäytäntö ei olisi sovellettavissa nyt käsiteltävässä asiassa. Näin ollen ennakkoratkaisun pyytäminen ei ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi, ja sitä koskeva pyyntö hylättiin. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
24.5.2018 11.30
OTT Matti Urpilainen: Veronkorotuksen määrääminen alaikäiselle – KHO 2018:60Vahvennetussa kokoonpanossa annetun ratkaisun mukaan osakeyhtiöstä peiteltyä osinkoa saaneelle 13-vuotiaalle henkilölle ei voitu määrätä veronkorotusta sellaisen lainkohdan nojalla, joka edellyttää subjektiivisen syyllisyyden arviointia. Veronkorotus voitiin sen sijaan määrätä lainkohdan nojalla, jota voitiin soveltaa objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella ja jonka soveltamisala kattoi näin ollen myös alaikäisen edustajina ja edunvalvojina toimineiden vanhempien menettelyn. Enemmistön perusteluissa ja äänestyslausunnoissa on esillä yhteensä kolme erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. - Uutiset
24.5.2018 9.30
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Syyttämättäjättämispäätöstä ei voi EIT:n oikeuskäytännön perusteella pitää EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna lopullisena ratkaisunaHO:n johtopäätös siten oli, että ne bis in idem -kiellosta johtuvaa estettä syytteen tutkimiselle ei ollut. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.5.2018) - Uutiset
22.3.2018 8.00
Unionin tuomioistuin otti kantaa kaksoisrangaistavuuden kieltoonNe bis in idem - periaatetta voidaan rajoittaa EU:n taloudellisten etujen ja rahoitusmarkkinoiden suojaamiseksi. Rajoitukset eivät kuitenkaan saa ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Italian markkinoiden manipulointia koskeva lainsäädäntö saattaa rikkoa EU:n lainsäädäntöä. - Uutiset
27.10.2017 14.00
Hallinto-oikeus: Ryöstöstä, törkeästä varkaudesta, laittomasta uhkauksesta ja vapaudenriistosta vuodeksi ehdolliseen vankeuteen tuomittu lehtori voitiin irtisanoaKaupungin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan ammattiopiston tekniikan ja logistiikan toimialan toimialarehtori oli 1.4.2016 voinut irtisanoa lehtori A:n virkasuhteen 1.4.2016 lukien kahden kuukauden irtisanomisajalla. Valituksenalaiset päätökset eivät olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia taikka muutoinkaan lainvastaisia. Kysymys ei ollut seuraamuksesta, joka olisi kuulunut ne bis in idem -säännön soveltamisalaan eikä siis kaksoisrangaistavuudesta, joten A:lle aiemmin tuomittu rangaistus ei estänyt hänen irtisanomistaan. (Ei lainvoim. 27.10.2017)