-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Säädökset > Lainsäädäntö693/2023Laki eläinten hyvinvoinnista
- eläinsuojelurikkomus 109 §
- Säädökset > Lainsäädäntö247/1996Eläinsuojelulaki (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- 17 luku 14 §
- törkeä eläinsuojelurikos 17 luku 14 a §
- lievä eläinsuojelurikos 17 luku 15 §
- Lakikirjasto > Oikeus* Koskela, Tarja: Kohtuuttomuus syyttämättäjättämisen perusteena ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiinOikeus 3/2022 s. 449 – 467, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko?31.5.2019, Asiantuntija-artikkeliEläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto on ollut voimassa noin kahdeksan vuotta. Artikkelissa analysoidaan tarkemmin säännöksen täytäntöönpanoa. Artikkelissa käsitellään muun muassa törkeän eläinsuojelurikoksen kvalifiointiperusteita sekä tilanteita, joissa niiden ei ole katsottu täyttyneen. Artikkeli tarjoaa uutta tilastotietoa tuomioiden jakautumisesta käräjäoikeuksittain sekä tuomioiden pituuksista. Lisäksi oikeuskäytännön perusteella on tilastoitu esimerkiksi, milloin rikoksen kohteena...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHeikkilä, Heidi: Eläintenpitokielto21.5.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoskela, Tarja: Ankaroittiko rikoslain muutos oikeuskäytäntöä eläinsuojelurikoksissa?Defensor Legis 5/2018 s. 764 – 785, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisRatamäki, Outi – Tolvanen, Matti: Metsästys ja pyynti: Rikosoikeudellinen tulkinta ja rikoskonkurrenssiDefensor Legis 2/2018 s. 167 – 182, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesRuotsalo, Minna: Eläimen oikeudellinen asema ja rangaistuksen mittaaminen – Norjan korkeimman oikeuden ratkaisu HR-2016-00295-ALakimies 3–4/2017 s. 485 – 493, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläintenpitokieltorekisteri valvonnan välineenä – toteutuuko eläintenpitokieltorekisterilain tarkoitus ja tavoitteet?6.11.2015, Asiantuntija-artikkeliEläintenpitokielto on rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 23 §:ssä säädetty eläimeen kohdistuneesta rikoksesta määrättävä seuraamus. Eläintenpitokiellon tehokas valvonta on hankalaa ja resursseja vaativaa. Eläintenpitokieltojen valvonnan ongelmallisuuden helpottamiseksi perustettiin eläintenpitokieltorekisteri ja säädettiin 1.6.2011 voimaan tullut laki eläintenpitokieltorekisteristä (21/2011). Eläintenpitokiellot ovat lain voimaantulon jälkeen tallentuneet eläintenpitokieltorekisteriin....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?3.6.2015, Asiantuntija-artikkeliMistä poliisi, syyttäjä tai tuomari sitten virkatehtäviään hoitaessaan tietää, onko eläimelle aiheutettu tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tai onko eläimen fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet otettu huomioon taikka onko eläintä rasitettu liikaa? Kuinka kauan eläimet voivat olla ilman vettä ja ravintoa? Miten arvioida eläimelle aiheutettu kärsimys, kipu ja tuska, kun sen on välitöntä lääkärinhoitoa vailla jätetty oman onnensa nojaan? Yleisen elämänkokemuksen mukaan on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläinsuojelutarkastus ja eläinsuojelurikosepäilystä ilmoittaminen – Kansalaisaktiivisuutta vai viranomaisvalvontaa?8.7.2013, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan lemmikkieläimiin kohdistuvia eläinsuojelurikoksia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annettujen lainvoimaisten eläinsuojelurikostuomioiden esitutkintapöytäkirjoja. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään, onko ennen lemmikkieläimiä koskevan eläinsuojelurikosepäilyn esitutkinnan aloittamista suoritettu eläinsuojelutarkastus vai tuleeko asia vireille pelkän ilmoituksen perusteella. Lisäksi selvitetään, onko teosta...
- Lakikirjasto > Acta Legis TurkuensiaWeckman, Elisa: Eläinsuojelukriminalisoinnit Suomessa vuosina 1809-1934Acta Legis Turkuensia 2/2013 s. 83 – 103, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela-Laine, Tarja: Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus17.2.2012, Asiantuntija-artikkeliKäräjäoikeudet ovat antaneet vuosina 2006–2009 yhteensä 456 eläinsuojelurikostuomiota. Tässä tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuna aikana käräjäoikeuksissa tuomittuja lainvoimaisia, rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 14 §:n mukaisia eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikos on ollut tutkimusjaksolla vakavin eläimiin kohdistunut rikos. Eläinsuojelurikoksia verrataan tutkimuksessa pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5) ja rattijuopumusrikoksiin (rattijuopumus RL 23:3 ja törkeä rattijuopumus RL...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHytönen, Tommi: Kiellot rangaistusten oheisseuraamuksena18.7.2008, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKokkonen, Suvi: Ihminen ja poliittinen eläin – eläinsuojelun oikeushistoria Suomessa 1864–193430.6.2008, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPirjatanniemi, Elina: Vihertyvä rikosoikeus – Ympäristökriminalisointien oikeutus, mahdollisuudet ja rajat16.4.2007, Väitöskirja
- Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetusOttaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksestaHovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024)