Hakutulokset
- Uutiset
10.5.2024 11.49
Hovioikeus arvioi lakon ja työsulun vaikutusta työnteon estymiseen ja palkanmaksuvelvollisuuteen - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin palkanmaksuvelvollisuudesta (ään.)Asiassa oli yhtiön valituksen johdosta kysymys ensisijaisesti siitä, oliko kantajan työnteko estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen eli tässä tapauksessa Paperiliitto ry:n toimeenpaneman lakon vuoksi, jolloin kantajalla oli oikeus saada työnteon estymisen vuoksi palkkaa seitsemän kalenteripäivän ajanjaksolta (3. - 9.2.2020) niiltä päiviltä, joina hän ilman estettä olisi ollut työssä, vai oliko syynä työnteon estymiselle ollut myös Metsäteollisuus ry:n 10.2.2020 toteuttama työsulku. Mikäli työnteon estymiseen oli vaikuttanut lakon ohella työsulku, ratkaistavaksi tuli, oliko kantajalla tällöin oikeus saada palkka 14 päivältä, vai tuliko kahden esteperusteen vaikuttaessa samanaikaisesti antaa ensin toiselle etusija ja ratkaista se työoikeudessa yleisesti noudatetulla aikaprioriteettiperiaatteella joko työtaistelujen ilmoittamis- tai alkamisajankohtien mukaan, tai sen perusteella, kuinka laajasti lakko ja työsulku olivat työnteon estymiseen vaikuttaneet, ja vasta sen jälkeen ratkaista kysymys palkanmaksujakson pituudesta. Viime kädessä kysymys oli siitä, oliko kantajalla oikeus saada palkkansa päiviltä 13. ja 14.2.2020. (Vailla lainvoimaa 10.5.2024) - Uutiset
10.5.2024 8.27
Eduskunta hyväksyi työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat lakiehdotukset - muutokset voimaan 1.7.2024Eduskunta hyväksyi täysistunnossa 8. toukokuuta työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat lakiehdotukset. Lakiehdotukset hyväksyttiin äänestysten jälkeen. Lakimuutosten tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. - Uutiset
29.4.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Perustuslakivaliokunta ja Orpon hallituksen ohjelman toteuttaminenKun perustuslakivaliokuntaa kuvataan (PeV), on tavanomaista todeta, että se on ainoa eduskunnan valiokunnista, jossa ei äänestetä eikä ainakaan puoluelinjojen mukaan. Tämä on tehnyt PeV:sta voimakkaan ja arvovaltaisen valiokunnan. Käytännössä PeV on ollut opposition vahvin turva enemmistöhallitusten parlamentaarista valtaa vastaan. PeV on ymmärretty demokratian ja oikeusvaltion viimeiseksi lukoksi. PeV:n toimivallan puoluepolitisoiminen toimii siksi demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion arvoja vastaan. Orpon hallituskauden aikana on perustuslakivaliokunnassa äänestetty yhteensä neljästä mietinnöstä yhden (2/2023 vp) osalta. Yhteensä 31 lausunnosta on äänestetty kolmen lausunnon (9/2024 vp, 16/2023 vp ja 15/2023 vp) osalta. Kaikki erimieliset lausunnot koskivat Orpon hallituksen esittämiä työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia. Äänestykset noudattivat linjaa hallitus/oppositio. - Uutiset
19.4.2024 12.41
Tasa-arvovaltuutettu tasa-arvolain ja raskaussuojeludirektiivin 85/92/ETY tulkinnasta: oikeus palata työhön 14 viikon sisällä raskausvapaan alkamisestaTasa-arvovaltuutettu esitti saamansa yhteydenoton perusteella lausunnossaan TAS/697/2023 oikeudellisen arvion siitä, onko raskaussuojelun ja syrjintäkieltojen nojalla mahdollista estää äskettäin synnyttänyttä työntekijää palaamasta työhönsä ennen kuin 14 viikkoa on kulunut raskausvapaan alkamisesta vai onko tätä pidettävä syrjivänä käytäntönä. - Uutiset
15.4.2024 10.15
Paikallisen sopimisen lakiesitys jatkovalmisteluunTyö- ja elinkeinoministeriö on saanut 49 lausuntoa valmisteltavista lakimuutoksista, joilla edistettäisiin paikallista sopimista. Saatua palautetta analysoidaan seuraavaksi osana jatkovalmistelua. Esitysluonnos lähetetään myös lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Tavoitteena on, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025. - Uutiset
11.4.2024 10.40
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta nosti esiin puutteita palkkauksessa ja työajoissaTyösuojeluviranomainen teki vuonna 2023 yli 2 200 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Työsuhteen vähimmäisehdoissa, kuten palkkauksessa ja työaikojen noudattamisessa havaittiin paljon puutteita. Työsuhteen naamioiminen niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi laajentui rakennus- ja palvelualoilta teollisuuteen ja metsäalalle. Valvontahavaintojen mukaan myös metsämarjanpoimijoiden oikeuksia koskevan marjalain noudattamisessa oli huomattavia puutteita. Nämä tiedot selviävät tuoreesta raportista Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2023. - Uutiset
9.4.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työkiertoon määrääminen ja suostuminenTyökierto on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen henkilöstön kehittämisen ja osaamisen johtamisen menetelmä. Työkierron ajaksi työntekijä siirtyy määräajaksi tai toistaiseksi toiselle osastolle, toiseen yksikköön tai toiseen tehtävään kehittyäkseen. Työnantaja ei voi määrätä työkiertoon siirtymisestä, ellei laki, työsopimus tai sen osana oleva työehtosopimus sitä mahdollista. - Uutiset
8.4.2024 8.00
Perustuslakivaliokunnan lausunto työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä valmistuiValiokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide. - Uutiset
4.4.2024 16.00
Hallinto-oikeus: Vaikeudet sopeutua lähiesihenkilön työnjohtoon, epäasiallisuus lähiesihenkilöä kohtaan sekä ongelmat työtehtävien hoitamisessa - virkasuhde voitiin purkaa koeajallaSeurakuntaneuvosto oli 19.4.2023 päättänyt purkaa valittajan virkasuhteen koeajalla siten, että virkasuhde oli päättynyt samana päivänä. Perusteena oli, että lähiesihenkilön mukaan valittajan työskentelyssä oli ilmennyt vaikeuksia sopeutua lähiesihenkilön työnjohtoon, epäasiallisuutta häntä kohtaan sekä ongelmia työtehtävien hoitamisessa. HAO hylkäsi valittajan valituksen. Seurakuntaneuvosto ei ollut ylittänyt asiassa harkintavaltaansa eikä siten toimivaltaansa eivätkä seurakuntaneuvoston päätökset olleet muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia. (Ei lainvoim. 4.4.2024) - Uutiset
21.3.2024 8.00
Työtuomioistuimen lausunto: Finavian yrityskohtainen ns. koronatyöehtosopimus ei ollut pätevä työehtosopimusKysymys siitä, oliko paikallisella sopimuksella voitu pätevästi poiketa yrityskohtaisen työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen määräyksistä. - Uutiset
19.3.2024 10.37
Ylityökielto: Työtuomioistuin tuomitsi Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.500 euroaYlityökiellon taustalla olivat työnantaja- ja työntekijäpuolen erimielisyydet, jotka liittyivät työnantajan menettelyyn vuosilomien säästämistä sekä osittaista työaikajärjestelyä koskevissa asioissa. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työaikoja, varallaoloa, vuosilomaa, vuorolistaa sekä erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin.
Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, mutta vaati, että hyvityssakko jätettäisiin tuomitsematta. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
18.3.2024 8.58
Lakihanke suojelutyön turvaamisesta työtaistelutilanteessa käynnistyyEduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia. - Uutiset
7.3.2024 11.30
Hovioikeus: Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden takia (ään.)KO oli vahvistanut, että Suomen kansallisooppera ja -baletti sr oli rikkonut kantajan työsuhteessa noudatettavan vuosilomalain 5 luvun 25 §:n 2 momenttia evätessään kantajalta oikeuden vuosiloman siirtoon 3. - 6.6.2016 ja 6. -13.7.2016 sairauslomien perusteella. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kantajalla ollut työkyvyttömyytensä takia oikeus siirtää vuosilomaansa siltä osin kuin kyse oli ollut työehtosopimukseen perustuvasta, vuosilomalaissa säädettyä pidemmästä vuosilomasta. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä kantajalla ei ollut oikeutta vaatimaansa vuosilomakorvaukseen. Kantajan kanne tuli eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä sen vuoksi hylätä ja kantaja velvoittaa korvaamaan Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2024) - Uutiset
29.2.2024 14.30
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista eduskuntaan - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus esittää työrauhan rikkomisesta tuomittavien sakkojen korottamista, suhteettomien myötätuntotaistelujen rajoittamista sekä enimmäiskestoa poliittisille lakoille. Uudistuksella ei rajoitettaisi työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omalla alalla. - Uutiset
28.2.2024 13.20
Tutkimus: työehtosopimusten piiriin kuuluu yhä valtaosa palkansaajistaTyö- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan työehtosopimusten kattavuus on pysynyt lähes ennallaan verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen. Vuonna 2021 ja keväällä 2022 solmittujen sopimusten perusteella noin 89 prosenttia palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin. - Uutiset
27.2.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Toisin sopiminen laista työehtosopimuksellaPaikallisen sopimisen uudistusta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työ on loppusuoralla, ja uudistuksen suuntaviivat selvillä. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa helmikuun aikana. Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on. Yksi uudistus on se, että yrityskohtaisella työehtosopimuksella voisi sopia laista poiketen. Työlainsäädännön useista säännöksistä on mahdollista nykyisin poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Jatkossa vastaava sopimismahdollisuus liittyisi myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Lisäksi työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys. Kun nyt esitetään lailla muutoksia lakeihin, jotka järjestöt ovat sopineet toisinsopimisen osalta tietynsisältöisiksi ja kyse on hyvin vaikeista substanssikysymyksistä siltä osin, mitkä asiat voidaan antaa millekin tes-tasolle toisin sovittavaksi, muutos pitäisi valmistella todellisessa yhteistyössä. - Uutiset
23.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hallituksen käsitys työrauhalainsäädännön historiasta ja työrauhauudistusten kompromissiehdotuksiaTarkastelun kohteena ovat vain työrauhauudistukset ja työmarkkinamalli (tämä siksi, että se toteutettaisiin muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta). Hallitus on väärässä, kun sen edustajat kertovat viimeisimpien uudistusten työrauhasääntelyyn tapahtuneen 1940 -luvulla. Osin työrauhasääntely on vielä vanhempaa ja osin sitä on uusittu ihan vastikään. Hallitus sanoo, että kaikki työrauhauudistukset toteutetaan. Yleensä, jos konfliktin olemassaolon tunnustaa ja tunnistaa, tehdään kompromisseja. Tässä kiistassa on mahdollista tehdä työrauhakysymystenkin osalta kompromisseja ilman, että hallituksen pitäisi luopua edes keskeisimmistä uudistuksistaan. Oppositiokin voi käyttää vahvinta keinoaan eli USAn mallin mukaista yhteen kytkemistä toteamalla esimerkiksi, että, jos kompromisseja ei tehdä, oppositio vaatii rajakysymyksessä kansainvälisten sopimusten noudattamista eikä suostu perustuslaista tehtäviin poikkeuksiin. - Uutiset
23.2.2024 7.00
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista viimeisteltävänä - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus on antamassa esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista 29.2.2024. Uudistuksella tehostettaisiin seuraamusjärjestelmää lainvastaisten työtaisteluiden osalta, rajoitettaisiin suhteettomia myötätuntotaisteluja sekä rajattaisiin poliittisten lakkojen kestoa. Hallitus rajaisi poliittisten työnseisausten enimmäiskeston 24 tuntiin ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskeston kahteen viikkoon. Hallitus aikoo esittää myös korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. - Uutiset
22.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Paikallinen sopiminen, Q&AMitä on paikallinen sopiminen, mikä on muuttumassa, miksi muutoksia vastustetaan ja onko muutoksissa mitään hyvää? - Uutiset
16.2.2024 6.00
Paikallisen sopimisen uudistus eteneePaikallisen sopimisen uudistusta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työ on loppusuoralla, ja uudistuksen suuntaviivat selvillä. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa helmikuun aikana. Tavoitteena on, että hallitus antaa paikallista sopimista koskevan esityksen kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025.