Pikahaku

Päästökauppalakiin tehtiin päästökauppakautta 2021–2030 koskevat muutokset

Laki päästökauppalain muuttamisesta 291/2019

Päästökauppalain (311/2011) muutoksella pantiin täytäntöön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2003/87/EY, päästökauppadirektiivi) muutos, jolla valmistaudutaan päästökauppakauteen 2021–2030. Muutokset koskevat erityisesti maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakumenettelyä, vaadittavien tietojen toimittamista sekä päästöoikeuksien jakamista.

EU:n ilmastopolitiikan keskeinen ohjauskeino, päästökauppa, perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on halvinta. Vuodesta 2013 alkaen EU-tasolla on asetettu vuosittain aleneva päästökauppasektorin päästökatto. Päästöjen pysyminen päästökaton alla varmistetaan sillä, että jokaisen päästökaupan toiminnanharjoittajan on vuosittain palautettava edellisen vuoden kasvihuonekaasupäästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia. Suomessa päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluu noin 600 laitosta ja se kattaa hieman alle puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

EU:n päästökauppajärjestelmä rakentuu päästökauppakausiin, joista kolmas ja nykyinen kattaa vuodet 2013–2020. Neljäs päästökauppakausi kattaa puolestaan vuodet 2021–2030, ja sillä pannaan toimeen EU:n vuoteen 2030 ulottuva päästövähennystavoite päästökauppasektorin osalta. Neljännen päästökauppakauden käytännöt sisällytettiin päästökauppadirektiiviin direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä ((EU) 2018/410, päästökauppadirektiivin muutos).

Yksi päästökaupan mukainen päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Osa päästöoikeuksista lasketaan liikkeelle huutokauppaamalla ja osa maksutta jakamalla, minkä jälkeen ne ovat vapaasti vaihdettavissa jälkimarkkinoilla. Käytännössä päästöoikeudet ovat sähköisiä rekisterimerkintöjä unionin yhteisessä päästökaupparekisterissä. Suomessa päästökauppaa säännellään kansallisesti päästökauppalailla ja lentoliikenteen päästökaupasta annetulla lailla (34/2010). Päästökauppalain keskeiset säännökset koskevat päästöoikeuksien jakoperusteita, päästöoikeuksien jakoa, kirjaamista, siirtoja ja palauttamista sekä päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvilta laitoksilta edellytettävää kasvihuonekaasujen päästölupaa ja päästöjen luotettavaa tarkkailua. Ennen muutosta päästökauppalaki koski vain päästökauppakautta 2013–2020.

Päästökauppakaudella 2013–2020 päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa on huutokauppa. Jäsenvaltiot myyvät yli puolet päästöoikeuksista huutokauppaamalla ne päästökaupan toiminnanharjoittajille ja muille markkinatoimijoille. Lisäksi päästöoikeuksia jaetaan maksutta teollisuudelle sekä kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannolle. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien, eli ilmaisjaon, määrä perustuu EU-tason harmonisoituihin sääntöihin, eikä jäsenvaltioilla ole harkinnanvaraa ilmaisjaon saajien tai määrän osalta. Suomessa ilmaisjakoon liittyvät viranomaistehtävät päästökauppakaudella 2013–2020 hoitaa työ- ja elinkeinoministeriö.

EU:n päästökauppajärjestelmän toimintaa muutetaan monilta osin päästökauppakautta 2021–2030 varten. Muutokset ovat pääosin luonteeltaan sellaisia, että kansallisen lainsäädännön kannalta arvioituna keskeiset toimintaperiaatteet säilyvät nykyisen kaltaisina. Siksi voimassa olevan päästökauppalain logiikka ja keskeiset toimintaperiaatteet soveltuvat pääosin myös neljännelle päästökauppakaudelle ja tarvittavat muutokset tehtiin päästökauppalakiin.

Päästökauppalain muutoksella valtioneuvostolle annettiin valtuus päättää päästöoikeuksien käytöstä päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseksi sekä valtuus päättää päästöoikeuksien mitätöimisestä tapauksessa, jossa sähköntuotantokapasiteettia suljetaan Suomen alueella kansallisten lisätoimien vuoksi. Molemmissa tapauksissa Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää alennetaan vastaavasti. Lisäksi muutoksella toteutettiin myös kansallisia parannuksia, kuten menettelyä päästöjen tarkkailusuunnitelman päivittämiseksi kevennettiin sekä muutoksenhausta huolimatta noudatettavien Energiaviraston päätösten määrää lisättiin. Lisäksi maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämiseen liittyvät viranomaistehtävät siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriöltä Energiavirastolle ja lakiin tehtiin erinäisiä teknisiä muutoksia.

Muutokset tulivat pääosin voimaan 19.3.2019.

Ks. myös hallituksen esitys HE 228/2018 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan päästökauppalain (311/2011) 17 ja 51 §, 54 §:n 3 momentti ja 55 §, sellaisena kuin niistä on 17 § laissa 11/2014,
muutetaan 6 §:n 20, 20 a ja 21 kohta, 7 §:n 1, 4 ja 6 kohta, 2 luvun otsikko, 8–12 ja 14 §, 16 §:n otsikko, 3 momentin 2 kohta ja 4 momentti, 16 a ja 18 §, 19 §:n 3 ja 4 momentti, 21 §:n 3 momentin 3 kohta, 25 §:n 3 momentti, 26 §, 5 luvun otsikko, 27 §:n johdantokappale, 29 §:n otsikko ja 1 momentti, 30 §, 31 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 32 §, 34 §:n johdantokappale, 35 §, 5 a luvun otsikko, 35 a ja 35 b §, 6 luvun otsikko, 36 §:n 1 momentti, 37 §, 39 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta, 40 §:n 2 momentti, 44 §:n 2 ja 3 momentti, 50, 51 a, 51 b ja 52 §, 53 §:n 1 ja 5 momentti, 56 §:n 1 momentti, 59 §, 61 §:n 3 ja 4 momentti, 64 §, 73 §:n 1 momentin 1 ja 8 kohta sekä 75 §:n 1, 3 ja 4 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 20 a ja 21 kohta, 16 §:n otsikko, 3 momentin 2 kohta ja 4 momentti, 16 a §, 40 §:n 2 momentti, 44 §:n 2 ja 3 momentti, 51 a ja 51 b §, 56 §:n 1 momentti ja 59 § laissa 11/2014, 12 § osaksi laissa 443/2018, 5 a luvun otsikko, 35 a ja 35 b §, 61 §:n 3 ja 4 momentti ja 73 §:n 1 momentin 8 kohta laissa 443/2018, 50 § osaksi laissa 11/2014 sekä 75 §:n 1, 3 ja 4 momentti laissa 1014/2015, sekä
lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 11/2014, uusi 22–27 kohta, 19 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 19 a, 35 c ja 35 d § sekä uusi 5 b–5 e luku seuraavasti:

1 §
Lain tarkoitus

Tällä lailla pannaan täytäntöön direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410.

Selostus:

Pykälään lisättiin uusi 3 momentti, jonka mukaan lailla pannaan toimeen päästökauppadirektiivin muutos.

6 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

20) komission ilmaisjakosäädöksellä päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti annettua komission päätöstä 2011/278/EU;

20 a) komission todentamisasetuksella päästökauppadirektiivin 15 artiklan nojalla annettua kasvihuonekaasupäästöraporttien todentamisesta ja todentajien akkreditointia koskevaa komission asetusta;

21) päästökauppaviranomaisella Energiavirastoa;

22) komission ilmaisjakoasetuksella komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdan nojalla antamaa asetusta maksutta jaettavien päästöoikeuksien yhdenmukaistetuista jakoperusteista;

23) komission ilmaisjaon mukautussäädöksellä komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 21 kohdan nojalla antamaa säädöstä maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien muuttamisesta;

24) monialaisella korjauskertoimella komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan nojalla kullekin vuodelle määräämää, maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien mahdolliseen alentamiseen tarkoitettua kerrointa;

25) päästökaupan uudella osallistujalla laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasupäästöjen päästöluvan ensimmäisen kerran päästökauppadirektiivin 3 artiklan h kohdassa tarkoitetulla kaudella;

26) päästökaupan vakiintuneella laitoksella laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan ensimmäisen kerran viimeistään komission ilmaisjakoasetuksen vakiintuneen laitoksen määritelmässä tarkoitettuna päivänä;

27) ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmalla komission ilmaisjakoasetuksessa tarkoitettavaa suunnitelmaa maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvien tietojen tarkkailusta.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain määritelmistä. Pykälän 20 kohdan komission ilmaisjakosäädöksen määritelmää muutettiin siten, että siihen kirjattiin kyseisen komission säädöksen tarkka nimi ja numero. Säädös koskee maksutta jaettavien päästöoikeuksien yhdenmukaistettuja jakoperusteita päästökauppakaudella 2013–2020. Muutos oli lakitekninen, ja se on tarkoitettu parantamaan lain luettavuutta.

Pykälän 20 a kohdan komission todentamisasetuksen määritelmä muutettiin tarkoittamaan kulloinkin voimassa olevaa komission todentamisasetusta. Tällä hetkellä on voimassa komission asetus ((EU) 2018/2067) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista.

Pykälän kohdan 21 lopussa oleva piste korvattiin puolipisteellä, koska pykälän loppuun lisättiin uudet kohdat 22–27. Pykälän uudessa 22 kohdassa määritellään komission ilmaisjakoasetus, jolla tarkoitetaan komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdan nojalla antamaa asetusta ((EU) 2019/331) maksutta jaettavien päästöoikeuksien yhdenmukaistetuista perusteista vuodesta 2021 alkaen.

Pykälän uudessa 23 kohdassa määritellään komission ilmaisjaon mukautussäädös, jolla tarkoitetaan komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 21 kohdan nojalla antamaa säädöstä sellaisten laitosten maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien muuttamisesta, joiden tuotantotaso on noussut tai laskenut kahden vuoden liukuvan keskiarvon perusteella arvioituna yli 15 prosentilla.

Pykälään lisätyssä 24 kohdassa määritellään monialainen korjauskerroin, jolla tarkoitetaan komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan nojalla kullekin vuodelle määräämää, maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien mahdolliseen alentamiseen tarkoitettua kerrointa. Maksutta jaettavia päästöoikeusmääriä alennetaan monialaisella korjauskertoimella siinä tapauksessa, että niiden kokonaismäärä muuten ylittäisi varatun enimmäismäärän. Päästökauppalaissa monialaisen korjauskertoimen määritelmää käytetään ainoastaan vuoden 2020 jälkeen alkavien päästökauppakausien osalta.

Pykälän uudessa 25 kohdassa määritellään päästökaupan uusi osallistuja, johon sisällytettiin päästökauppakaudella 2021–2030 sovellettava uuden osallistujan määritelmä. Päästökauppadirektiivin mukaisesti tällä tarkoitetaan laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasupäästöjen päästöluvan ensimmäisen kerran kaudella, joka alkaa kolme kuukautta ennen päästökauppadirektiivin mukaista ilmaisjakotietojen komissiolle toimittamisen määräaikaa, ja päättyy kolme kuukautta ennen seuraavaa tietojen toimittamisen määräaikaa. Mainittu tietojen toimittamisen määräaika on 30.9.2019 ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein.

Pykälän uuden 26 kohdan mukaan päästökaupan vakiintuneella laitoksella tarkoitetaan komission ilmaisjakoasetuksessa määriteltyä vakiintunutta laitosta. Määritelmää, samoin kuin komission ilmaisjakoasetusta, sovelletaan päästökaudella 2021–2030. Laissa käytettävät määritelmät ovat voimassa myös sen nojalla annettavissa valtioneuvoston ja ministeriön asetuksissa. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteista päästökauppakaudelle 2013–2020 annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (30/2012) on jo määritelty termi "vakiintunut laitos". Määritelmien erottamiseksi toisistaan neljännellä kaudella käytetään termiä "päästökaupan vakiintunut laitos".

Pykälään lisätyn 27 kohdan mukaan ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmalla tarkoitetaan komission ilmaisjakoasetuksen mukaista suunnitelmaa maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvien tietojen tarkkailusta.

7 §
Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet

Toiminnanharjoittajan on:

1) haettava laitokselle kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä;

4) toimitettava maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakamista ja myöntämistä varten tarpeelliset tiedot päästökauppaviranomaiselle, jos toiminnanharjoittaja hakee maksutta jaettavia päästöoikeuksia;

6) tarkkailtava maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämisen edellyttämiä tietoja, ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle vuosittaiset tiedot laitoksen tuotantotasosta sekä ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle laitoksen toiminnan muutoksista, jos toiminnanharjoittaja on hakenut maksutta jaettavia päästöoikeuksia.

Selostus:

Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan yleisistä velvollisuuksista. Muutoksessa näitä yleisiä velvollisuuksia tarkennettiin siten, että pykälän 1 kohtaan lisättiin velvollisuus hakea hyväksyntä päästöjen tarkkailusuunnitelmalle sen lisäksi, että toiminnanharjoittaja on velvollinen hakemaan kasvihuonekaasujen päästölupaa. Aikaisemmin päästöjen tarkkailusuunnitelma sisältyi kasvihuonekaasujen päästölupaan. Kohdan tarkentaminen oli tarpeen, sillä lakia muutettiin siten, että päästökauppaviranomainen myöntää päästöluvan ja hyväksyy päästöjen tarkkailusuunnitelman erillisillä hallintopäätöksillä.

Pykälän 4 ja 6 kohtaa sovelletaan ilmaisjaon hakemiseen ja siihen liittyvään tietojen toimittamiseen työ- ja elinkeinoministeriölle. Muutettavia kohtia sovelletaan vielä muuttumattomina päästökauppakauden 2013–2020 loppuun. Voimassa olevan kohdan 4 mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakamista ja myöntämistä varten tarpeelliset tiedot työ- ja elinkeinoministeriölle ja haettava päästöoikeuksia. Kohdan 6 mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle laitoksen toiminnan vähentämisestä ja laitoksen toiminnan osittaisesta lopettamisesta maksutta jaettavan päästöoikeusmäärän alentamista varten.

Muutoksessa 4 ja 6 kohdat muutettiin päästökauppakaudelle 2021–2030 sovellettaviksi ja viittaukset työ- ja elinkeinoministeriöön muutettiin viittauksiksi päästökauppaviranomaiseen. Kyseiset velvoitteet koskevat toiminnanharjoittajia, jotka hakevat ilmaisjakoa.

Pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

2 luku
Kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma

8 §
Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman tarve

Laitoksella on oltava kasvihuonekaasujen päästölupa ja hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma. Luvan myöntää ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyy päästökauppaviranomainen. Lupa myönnetään ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksytään toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi.

Edellä 4 ja 5 §:ssä tarkoitetuille laitoksille on haettava lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää. Lupa voidaan myöntää ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksyä 9–11 §:n mukaisesti ehdolla, että ne ovat voimassa, jos komissio hyväksyy kyseiset laitokset päästöoikeuksien kaupan järjestelmään. Jos komission hyväksyntää ei saada, hakemuksen käsittely tai, jos lupa on jo myönnetty ja tarkkailusuunnitelma hyväksytty, lupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskeva hyväksyntä raukeavat.

Selostus:

2 luvun otsikkoon lisättiin päästöjen tarkkailusuunnitelma kasvihuonekaasujen päästöluvan rinnalle, koska 2 luvun pykäliä muutettiin siten, että päästölupa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntä annetaan eri hallintopäätöksillä.

Pykälässä säädetään luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman tarpeesta. Pykälän otsikkoon lisättiin päästöjen tarkkailusuunnitelma kasvihuonekaasujen päästöluvan rinnalle. Aikaisemmin päästökauppaviranomainen hyväksyi päästöjen tarkkailusuunnitelman osana päästölupapäätöstä, mutta jatkossa hyväksyminen tapahtuu päästöluvasta erillisellä hallintopäätöksellä. Koska laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma liittyy erillisistä hallintopäätöksistä huolimatta kiinteästi päästölupaan, se hyväksytään pääsääntöisesti toistaiseksi tai määräajaksi aina vastaavasti kuin laitoksen päästölupa.

Pykälän 1 momentin mukaan laitoksella on oltava kasvihuonekaasujen päästölupa ja hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma. Luvan myöntää ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyy päästökauppaviranomainen, joka on Energiavirasto.

Velvoite tarkkailla päästöjä koskee 2 momentin mukaan myös päästökauppalain 4 § ja 5 §:n mukaisia laitoksia. Momentin mukaan lupa voidaan myöntää ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksyä 9–11 §:n mukaisesti ehdolla, että ne ovat voimassa, jos komissio hyväksyy kyseiset laitokset päästöoikeuksien kaupan järjestelmään. Muutoksella päästöjen tarkkailusuunnitelma lisättiin momenttiin luvan rinnalle.

Edelleen pykälän 2 momentin mukaan jos komission hyväksyntää ei saada, hakemuksen käsittely tai, jos lupa on jo myönnetty ja tarkkailusuunnitelma hyväksytty, lupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskeva hyväksyntä raukeavat. Lupahakemus muutettiin säännöksessä terminologisesti hakemukseksi, sillä vastaisuudessa 9 §:n mukainen hakemus ei koske pelkästään päästölupaa, vaan hakemuksella haetaan myös hyväksyntää päästöjen tarkkailusuunnitelmalle.

Päästölupien ja tarkkailusuunnitelmien erottaminen eri hallintopäätöksiksi toteutuu päästökauppakauden 2021–2030 alusta, minkä vuoksi pykälä tulee voimaan 1.1.2021.

9 §
Lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskeva hakemus

Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys laitoksesta, sen toiminnasta ja päästöjen lähteistä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet. Lisäksi päästökauppaviranomaiselle on ennen luvan myöntämistä toimitettava selvitys siitä, että laitoksen toimintaa saa harjoittaa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla. Lupahakemuksen tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

Hakemus on toimitettava päästökauppaviranomaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan suunniteltua aloittamista.

Päästökauppaviranomaisen on tehtävä lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen mahdolliset täydennykset on toimitettu päästökauppaviranomaiselle.

Selostus:

Pykälässä säädetään lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevasta hakemuksesta. Pykälän otsikkoon lisättiin päästöjen tarkkailusuunnitelma.

Pykälän 1 momentin mukaan, päästölupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys laitoksesta, sen toiminnasta ja päästöjen lähteistä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet. Lisäksi päästökauppaviranomaiselle on ennen luvan myöntämistä toimitettava selvitys siitä, että laitoksen toimintaa saa harjoittaa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla. Pykälän momenttiin asiasisältöä ei muutettu, vaan momenttiin tehtiin kielellisiä muutoksia.

Pykälän 2 momentin mukaan hakemus on toimitettava päästökauppaviranomaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan suunniteltua aloittamista. Vaikka päästökauppaviranomainen antaa jatkossa päästöluvasta ja päästöjen tarkkailusuunnitelmasta erilliset hallintopäätökset, lupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma liittyvät edelleen kiinteästi yhteen ja niitä koskeva hakemus tehdään myös jatkossa yhdellä yhteisellä hakemuksella. Momentissa ollut lupahakemus muutettiin pelkäksi hakemukseksi, koska kyseisellä hakemuksella haetaan päästöluvan lisäksi päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää.

Pykälän 3 momentin mukaan päästökauppaviranomaisen on tehtävä lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen mahdolliset täydennykset on toimitettu päästökauppaviranomaiselle. Momenttiin lisättiin maininta päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevasta päätöksestä.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

10 §
Luvan myöntämisen ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisen edellytykset

Kasvihuonekaasujen päästölupa myönnetään toiminnanharjoittajalle laitosta koskien, jos:

1) toiminnanharjoittajan päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat riittävät ja asianmukaiset; ja

2) toiminnanharjoittaja saa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla harjoittaa toimintaa.

Päästölupa voidaan myöntää, vaikka päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta luvasta ei ole lainvoimainen.

Päästöjen tarkkailusuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä säädetään komission päästöjen tarkkailuasetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusuunnitelman sisällöstä sekä komission päästöjen tarkkailuasetuksen täytäntöönpanosta päästöjen tarkkailusuunnitelman osalta.

Selostus:

Pykälässä säädetään luvan myöntämisen ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisen edellytyksistä. Pykälän otsikkoon lisättiin päästöjen tarkkailusuunnitelma.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan toiminnanharjoittajan tarkkailusuunnitelman edellytetään olevan riittävä ja asianmukainen, jotta päästölupa voidaan myöntää. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan tehtiin kielellisiä muutoksia. Käytännön hakemuskäsittelyssä kohdan vaatimukset eivät muutu, mutta koska tarkkailusuunnitelma ei jatkossa enää ole osa päästölupaa, muotoilulla haluttiin korostaa, ettei lupaa ole mahdollista myöntää, ellei päästöjen tarkkailusuunnitelma ole riittävä ja asianmukainen.

Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ei muutettu. Luvan myöntämisen edellytyksenä on jatkossakin, että toiminnanharjoittaja on esittänyt selvityksen ympäristösuojelulain (527/2014) mukaisesta luvasta tai siitä, että sillä on muutoin oikeus käyttää laitosta ympäristönsuojelulainsäädännön nojalla.

Pykälän 2 momenttia ei muutettu. Päästölupa voidaan momentin mukaan myöntää, vaikka päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta luvasta ei olisi vielä lainvoimainen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että ympäristönsuojelulain mukaiseen lupaan mahdolliset liittyvät valitusprosessit eivät automaattisesti estäisi toiminnanharjoittajan mahdollisuutta saada päästölupaa laitokselleen.

Pykälään lisättiin uusi 3 momentti, jonka mukaan päästöjen tarkkailusuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä säädetään komission päästöjen tarkkailuasetuksessa ((EU) N:o 601/2012). Koska suoraan kansallisesti sovellettava komission päästöjen tarkkailuasetus on tärkein yksittäinen säädös, joka koskee tarkkailusuunnitelmien sisältöä ja laatimista ja jonka edellytysten mukaisesti päästökauppaviranomainen hyväksyy tarkkailusuunnitelmat, lisättiin pykälään uusi momentti ja siihen informatiivinen viittaus tarkkailuasetukseen. Tarkkailusuunnitelmaa koskevat vaatimukset riippuvat mm. laitoksen toiminnosta ja siitä, mitkä sen vuotuiset päästöt ovat.

Pykälän 3 momentin loppuun lisättiin valtuutussäännös, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusuunnitelman sisällöstä sekä komission päästöjen tarkkailuasetuksen täytäntöönpanosta päästöjen tarkkailusuunnitelman osalta. Päästöjen tarkkailusuunnitelma sisältää useita teknisluonteisia yksityiskohtia, jotka yhdessä muodostavat laitoksen päästöjen tarkkailua ja määrittämistä koskevat säännöt. Vaikka komission päästöjen tarkkailuasetus on kansallisesti suoraan sovellettava säädös, tiettyjen asioiden toimeenpanolle jätetään asetuksessa kansallista harkintavalta ja niistä voi olla tarpeen säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

11 §
Lupapäätös ja päätös päästöjen tarkkailusuunnitelmasta

Kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma voivat koskea saman toiminnanharjoittajan samalla sijaintipaikalla olevaa yhtä tai useampaa laitosta.

Kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma voivat erityisestä syystä koskea useamman toiminnanharjoittajan samalla sijaintipaikalla olevaa yhtä tai useampaa laitosta.

Jos useampi toiminnanharjoittaja on hakenut yhdessä päästölupaa ja hyväksyntää päästöjen tarkkailusuunnitelmalle, vastaavat ne luvan velvoitteiden ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä yhteisvastuullisesti. Toiminnanharjoittajien on lupaa ja tarkkailusuunnitelman hyväksyntää hakiessaan nimettävä taho, joka vastaa yhteydenpidosta viranomaisiin.

Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen tulee sisältää tiedot toiminnanharjoittajasta, päästöistä, laitoksen toiminnasta sekä laitoksen tuotantokapasiteetista tai nimellisestä kokonaislämpötehosta. Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen tulee lisäksi sisältää:

1) tiedot päästöjen lähteistä ja päästöjen tarkkailua koskevat vaatimukset, joissa määrätään tarkkailumenetelmät ja -taajuus; sekä

2) päästöjen raportoimista koskevat vaatimukset.

Selostus:

Pykälässä säädetään lupapäätöksestä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevasta päätöksestä. Pykälän otsikkoon ja 1–3 momenttiin lisättiin nimenomainen maininta päästöjen tarkkailusuunnitelmasta. Päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevalla päätöksellä ei ole itsenäistä merkitystä, vaan sen asianosainen ja kohde eli laitos, laitoksen osa tai laitokset sekä pääsääntöisesti sen voimassaolo määräytyvät yhdenmukaisesti päästölupapäätöksen kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan kun useampi toiminnanharjoittaja hakee yhdessä päästölupaa, vastaavat ne päästölupaehtojen lisäksi yhteisvastuullisesti myös päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevien vaatimusten täyttämisestä.

Pykälän 4 momenttia muutettiin siten, että momentin alussa luetellaan ne vaatimukset, jotka ovat yhteisiä sekä päästöluvalle että päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätökselle. Momentin lopussa määritellään 1 ja 2 kohdassa ne vaatimukset, jotka koskevat ainoastaan päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöstä. Momentin 2 kohtaan tehtiin myös kielellistä tarkistusta eli päästöistä laadittavien selvitysten toimittamista päästökauppaviranomaiselle koskevat vaatimukset muutettiin muotoon päästöjen raportoimista koskevat vaatimukset. Muutoksella ei lisätty lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevia vaatimuksia nykyiseen verrattuna.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

12 §
Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttaminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ennakkoon päästökauppaviranomaiselle sellaisesta laitoksen toiminnan muutoksesta, laitoksen kapasiteetin muutoksesta taikka päästöjen tarkkailua koskevasta muutoksesta, joka voi edellyttää kasvihuonekaasujen päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista.

Jos toiminnanharjoittajan ilmoittama muutos on komission päästöjen tarkkailuasetuksen mukaisesti merkittävä, päästökauppaviranomaisen on muutettava päästöluvan ehtoja tai päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Muussa tapauksessa päästökauppaviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä toiminnanharjoittajalle ja tarvittaessa kehotettava toiminnanharjoittajaa viipymättä päivittämään päästöjen tarkkailusuunnitelmansa muutoksen johdosta.

Jos komission päästöjen tarkkailuasetuksessa edellytetään päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista, on päästökauppaviranomaisen kehotettava toiminnanharjoittajaa hakemaan päästöjen tarkkailusuunnitelman muutosta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoshakemus päästökauppaviranomaisen asettamassa määräajassa.

Selostus:

Pykälässä säädetään luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamisesta. Pykälän otsikkoa muutettiin siten, että siitä ilmenee erikseen luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttaminen.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava päästölupaa tai tarkkailusuunnitelmaa koskevista muutoksista ennakkoon päästökauppaviranomaiselle. Pykälää muutettiin kielellisesti siten, että jatkossa sekä päästölupaa että päästöjen tarkkailusuunnitelmaa muutetaan sen sijaan, että lupaa muutetaan mutta tarkkailua koskevia ehtoja tarkistetaan.

Pykälän 2 momentin mukaan tarkkailusuunnitelmaa koskevien muutosten käsitteleminen jakautuu kahdenlaiseen menettelyyn riippuen siitä, onko tarkkailusuunnitelmaa koskeva muutos katsottava komission päästöjen tarkkailuasetuksessa tarkoitetulla tavalla merkittäväksi vai ei. Merkittävä tarkkailua koskeva muutos ja päästölupaa koskeva muutos vaativat hallintopäätöksen antamista, jolla lupapäätöstä tai tarkkailusuunnitelmaa koskevaa hyväksyntää muutetaan. Jos muutos ei kuitenkaan ole merkittävä, esimerkiksi kyse on laitoksen vastuuhenkilöiden muutoksista tai lähdevirran poistamisesta tarkkailusuunnitelmasta, muutos ei vaadi tarkkailusuunnitelman muuttamista hallintopäätöksellä, vaan se viedään tarkkailusuunnitelmaan siten, että toiminnanharjoittaja tarvittaessa itse päivittää tarkkailusuunnitelmaa kyseiseltä osin. Päästökauppaviranomaisen tulee viivytyksettä ilmoittaa toiminnanharjoittajalle, kun tarkkailusuunnitelmaa koskeva muutos ei ole merkittävä.

Pykälän 3 momenttiin tehtiin vastaavat tekniset muutokset, jotka aiheutuvat siitä, että päästöjen tarkkailua koskevat ehdot eivät enää jatkossa sisälly päästölupaan. Päästökauppaviranomainen voi jatkossakin asettaa määräajan tarkkailusuunnitelman muutoshakemuksen toimittamiseksi.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

14 §
Toiminnanharjoittajan vaihtuminen

Jos luvan saaneen toiminnanharjoittajan tilalle tulee toinen toiminnanharjoittaja, uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta päästökauppaviranomaiselle. Päästökauppaviranomaisen on ilmoituksen johdosta tarkistettava kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset on toimitettu viranomaiselle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä ajankohdasta. Lupaan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmaan on merkittävä tiedot uudesta toiminnanharjoittajasta.

Jos samaan kasvihuonekaasujen päästölupaan sisältyvästä laitoksen tai laitosten toiminnasta ainoastaan osa siirtyy uudelle toiminnanharjoittajalle, on noudatettava luvan myöntämistä ja muuttamista sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevia säännöksiä lukuun ottamatta luvan hakemiselle 9 §:n 2 momentissa säädettyä määräaikaa. Päästökauppaviranomaisen on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös luvan myöntämisestä ja muuttamisesta sekä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat on toimitettu viranomaiselle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä ajankohdasta.

Uusi toiminnanharjoittaja vastaa määräysvallassaan olevan laitoksen osalta 7 §:ssä säädetyistä velvollisuuksista sekä päästökauppaviranomaisen 11 §:n nojalla määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä siitä alkaen, kun lupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma on tarkistettu taikka lupa on myönnetty ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksytty.

Selostus:

Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan vaihtumisen johdosta tehtävistä toimista. Pykälää muutettiin siten, että kasvihuonekaasujen päästöluvan lisäksi pykälässä säädetään päästöjen tarkkailusuunnitelman tarkistamisesta toiminnanharjoittajan vaihtuessa.

Pykälän mukaan luvan saaneen toiminnanharjoittajan tilalle tuleva toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan toiminnanharjoittajan vaihtumisesta päästökauppaviranomaiselle. Lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskeva ilmoitus käsitellään yhdessä. Kyseessä on luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman tarkistaminen, sillä päästökauppaviranomaisen tulee ilmoituksen johdosta arvioida onko hakijalla tosiasiallinen määräysvalta laitoksen toiminnasta päästökauppalain 6 §:n 8 kohdan mukaisesti, minkä johdosta lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelmaa on muutettava.

Vielä voimassa olevassa muodossaan pykälässä toiminnanharjoittajan velvoitteiden alkamisajankohdasta säädetään pykälän 1 momentissa siltä osin, kun kyse on koko luvan siirtymisestä uudelle toiminnanharjoittajalle ja 3 momentissa siltä osin, kun vain osa päästöluvan kattamaa toimintaa siirtyy uudelle toiminnanharjoittajalle. Selvyyden vuoksi pykälää muutettiin niin, että toiminnanharjoittajaa koskevien velvoitteiden alkamisajankohdasta molemmissa tapauksissa säädetään vain 3 momentissa.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

16 §
Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttaminen

Päästökauppaviranomainen voi peruuttaa kasvihuonekaasujen päästöluvan, jos:

2) luvanhaltija ei päästökauppaviranomaisen kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut laitoksen laajennuksesta, toiminnan lopettamisesta tai vähentämisestä taikka muista toiminnan muutoksista tai päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista, jotka voivat edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista.

Päästöluvan peruuttamista koskevan asian voi panna vireille toiminnanharjoittaja tai päästökauppaviranomainen. Kun laitoksen kasvihuonekaasujen päästölupa peruutetaan, peruutetaan myös laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä.

Selostus:

Pykälässä säädetään luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttamisesta. Pykälän otsikkoa muutettiin siten, että siinä ilmenee tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevan päätöksen peruuttaminen päästöluvan peruuttamisen lisäksi.

Pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaan päästökauppaviranomainen voi peruuttaa luvan silloin, kun toiminnanharjoittaja laiminlyö päästökauppaviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoittaa sellaisesta muutoksesta, joka voi edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista. Kohtaa muutettiin siten, että lupaehtojen tarkistamisen sijaan muutokset voivat edellyttää tarkkailusuunnitelman muuttamista.

Pykälän 4 momentin loppuun lisättiin säännös, jonka mukaan kun laitoksen päästölupa peruutetaan, peruutetaan vastaavasti päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä. Kun laitokselle erillisellä päätöksellä myönnetty päästölupa peruutetaan, ei laitosta koskevalla päästöjen tarkkailusuunnitelmalla ole enää itsenäistä tarkoitusta.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

16 a §
Laitoksen toiminnan lopettaminen

Ehdoista, joiden täyttyessä laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle laitoksen toiminnan lopettamisesta välittömästi toiminnan lopettamisen jälkeen.

Selostus:

Pykälän mukaan ehdoista, joiden täyttyessä laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Pykälää muutettiin siten, että sen 1 ja 2 momentissa luetellut ehdot, joiden mukaan laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa päästökauppakaudella 2013–2020, korvattiin viittauksella komission ilmaisjakoasetukseen, jossa säädetään toiminnan lopettamisen ehdoista päästökauppakaudella 2021–2030.

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle laitoksen toiminnan lopettamisesta välittömästi toiminnan lopettamisen jälkeen. Tästä muutosten ilmoitusvelvollisuutta sekä ilmaisjakosäädöksen soveltamista koskeva asetuksenantovaltuus sisältyi pykälän 3 momenttiin, joka poistettiin.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

3 luku
Päästöoikeuksien kokonaismäärä ja jakomenetelmät

18 §
Päästöoikeuksien kokonaismäärä

Komissio päättää ja julkaisee kaikkien päästöoikeuksien kaupan järjestelmään, jäljempänä EU:n päästökauppajärjestelmä, kuuluvien laitosten vuosittaisen päästöoikeuksien kokonaismäärän vuonna 2013 päästökauppadirektiivin 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. Päästöoikeuksien kokonaismäärä alenee vuoden 2013 jälkeen lineaarisesti 1,74 prosenttia vuosittain vuoteen 2020 saakka ja vuodesta 2021 alkaen lineaarisesti 2,2 prosenttia vuosittain päästökauppadirektiivin 9 artiklan mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien kokonaismäärän määräytymisestä. Pykälän mukaan komissio päättää ja julkaisee kaikkien päästöoikeuksien kaupan järjestelmään kuuluvien laitosten vuosittaisen päästöoikeuksien kokonaismäärän vuonna 2013 päästökauppadirektiivin 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. Päästökauppakaudella 2013–2020 päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään vuosittain lineaarisesti 1,74 prosenttia ja vuodesta 2021 alkaen kokonaismäärää vähennetään lineaarisesti 2,2 prosenttia. Pykälään lisättiin vuodesta 2021 alkaen käytettävä arvo 2,2 prosenttia. Lisäksi pykälään tehtiin kielellinen täsmennys EU:n päästökauppajärjestelmään viittaamisen osalta.

19 §
Päästöoikeuksien jakomenetelmät päästökauppakaudella 2013–2020

Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/8/EY määritetylle tehokkaalla yhteistuotannolla tapahtuvalle lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle, jäljempänä laitoksen tehokas yhteistuotanto, sekä 27 §:ssä tarkoitetulle uudelle osallistujalle maksutta jaettavaa päästöoikeuksien määrää alennetaan vuosittain lineaarisesti 1,74 prosenttia päästökauppadirektiivin 9 artiklan mukaisesti. Muiden laitosten maksutta jaettavaa päästöoikeuksien määrää alennetaan tarvittaessa kertomalla päästöoikeuksien määrä komission päästökauppadirektiivin, sellaisena kuin se oli voimassa 19 päivänä maaliskuuta 2018, jäljempänä vanha päästökauppadirektiivi, 10 a artiklan 5 kohdan nojalla kullekin vuodelle määräämällä korjauskertoimella.

Huutokauppaamalla jaetaan Suomen osuus niistä päästöoikeuksista, joita ei EU:n päästökauppajärjestelmän tasolla:

1) jaeta maksutta vanhan päästökauppadirektiivin 10 a artiklan ja sen nojalla annetun komission ilmaisjakosäädöksen mukaisesti;

2) käytetä vanhan päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen demonstrointihankkeiden tukemiseen; tai

3) siirretä 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 perustettuun päästöoikeuksien varantoon, jäljempänä markkinavakausvaranto.

Komissio laskee Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän vanhan päästökauppadirektiivin 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien jakomenetelmistä päästökauppakaudella 2013–2020. Pykälän 3 ja 4 momentin viittaukset päästökauppadirektiiviin korvattiin viittauksella vanhaan päästökauppadirektiiviin. Kyseisissä lainkohdissa viitataan päästökauppadirektiivin sellaisiin kohtiin, joita muutettiin päästökauppadirektiivin muutoksella päästökauppakautta 2021–2030 varten. Päästökauppadirektiivin muutos astui voimaan 8.4.2018, mutta jäsenmaat velvoitettiin säilyttämään vanhan päästökauppadirektiivin kyseiset kohdat täytäntöön pantuna 31.12.2020 saakka. Pykälään tehty muutos on tältä osin tekninen ja varmistaa direktiivin täytäntöönpanon.

Pykälän 4 momenttiin lisättiin säännös, joka koskee vuodesta 2019 alkaen markkinavakausvarantoon siirrettäviä päästöoikeuksia. Näin säännös saatettiin päästökauppadirektiivin mukaiseksi. Markkinavakausvarantoon siirretään joka vuosi päästöoikeuksia määrä, joka vastaa tiettyä osuutta tuoreimman tiedon mukaan markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrästä. Tämä sisäänsiirto-osuudeksi kutsuttu osuus on 24 prosenttia 31.12.2023 saakka ja 12 prosenttia sen jälkeen. Päästöoikeuksia ei kuitenkaan siirretä varantoon, jos siirrettävä määrä on alle 100 miljoonaa päästöoikeutta.

Lisäksi pykälään lisättiin uusi 5 momentti, johon siirrettiin aikaisemmin lain 36 §:n 1 momentissa ollut säännös siitä, että komissio laskee Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän päästökauppadirektiivin mukaisesti.

19 a §
Päästöoikeuksien jakomenetelmät päästökauppakaudella 2021–2030

Päästöoikeudet jaetaan yhdenmukaisin jakomenetelmin kaikissa EU:n päästökauppajärjestelmään osallistuvissa maissa.

EU:n päästökauppajärjestelmässä huutokaupataan jaettaviksi siihen osallistuvien maiden kesken ne päästöoikeudet, joita ei:

1) jaeta maksutta;

2) käytetä energiasektorin modernisoimiseksi päästökauppadirektiivissä tarkoitetuissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tai vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin kohdistuvien innovaatioiden edistämiseksi päästökauppadirektiivin 10 ja 10 a artiklan mukaisesti;

3) siirretä markkinavakausvarantoon;

4) mitätöidä päästökauppadirektiivin 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti tapauksessa, jossa sähköntuotantokapasiteettia suljetaan kansallisten lisätoimenpiteiden vuoksi; tai

5) mitätöidä päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumusten täyttämiseksi kaudella 2021–2030 siten kuin sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842, jäljempänä taakanjakoasetus, 6 artiklassa säädetään.

Suomen osuus päästökauppadirektiivin 10 ja 10 a artiklan mukaisesta huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä huutokaupataan 6 luvun mukaisesti. Huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää kuitenkin alennetaan, jos valtioneuvosto päättää:

1) mitätöidä päästöoikeuksia päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumuksen täyttämiseksi kaudella 2021–2030 taakanjakoasetuksen 6 artiklan mukaisesti; tai

2) mitätöidä päästöoikeuksia päästökauppadirektiivin 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti tapauksessa, jossa sähköntuotantokapasiteettia suljetaan Suomen alueella kansallisten lisätoimenpiteiden vuoksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökauppadirektiivin mukaisista päästöoikeuksien jakomenetelmistä päästökauppakaudella 2021–2030. Pykälän mukaan päästökauppakaudella 2021–2030 päästöoikeudet jaetaan täysin harmonisoitujen jakomenetelmien mukaisesti.

Pykälän 2 momentti sisältää päästökauppadirektiivin velvoitteen, jonka mukaan jäsenmaiden on huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, siirretä markkinavakausvarantoon tai vapaaehtoisesti mitätöidä.

Pykälän 3 momentissa säädetään Suomen huutokaupattavan päästöoikeusmäärän mahdollisesta alentamisesta. Momentissa valtioneuvostolle annetaan valtuus päättää päästöoikeuksien mitätöimisestä päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumuksen täyttämiseksi kaudella 2021–2030, eli taakanjakoasetuksen ((EU) 2018/842) 6 artiklan mukaisen kertaluonteisen jouston käytöstä. Lisäksi valtioneuvosto voi päättää päästöoikeuksien vapaaehtoisesta mitätöinnistä tapauksessa, jossa sähköntuotantokapasiteettia suljetaan kansallisten lisätoimien vuoksi. Molemmissa tapauksissa Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää alennetaan, mikä pienentää Suomen päästöoikeuksien huutokaupasta saamia tuloja.

21 §
Laitoskohtaisten päästöoikeuksien laskeminen

Laitoksen ja sen osan yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan siten, että:

3) edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti saatu laitoksen päästöoikeuksien määrä kerrotaan tarvittaessa komission vanhan päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan nojalla kullekin vuodelle määräämällä korjauskertoimella; sähköntuottajaksi määritellyn laitoksen tehokkaalla yhteistuotannolla tapahtuvalle lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle maksutta jaettavaa päästöoikeuksien määrää alennetaan vuosittain lineaarisesti 1,74 prosenttia päästökauppadirektiivin 9 artiklan mukaisesti eikä siihen sovelleta komission määräämää korjauskerrointa.

Selostus:

Pykälän 3 momentin 3 kohdassa ollut viittaus päästökauppadirektiiviin muutettiin viittaukseksi vanhaan päästökauppadirektiiviin, eli päästökauppadirektiivin sellaisena kuin se oli ennen 8.4.2018 voimaan tullutta muutosta.

25 §
Päästöoikeuksien myöntämistä koskeva päätös

Päästökauppaviranomainen muuttaa päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaista päästöoikeuksien määrää päätöksen antamisen jälkeen, jos laitoksessa tai sen osassa tuotettavat tuotteet lisätään komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 13 kohdan nojalla päättämiin hiilivuotoimialoihin tai hiilivuototoimialoihin kuuluva toimiala poistetaan komission päätöksellä hiilivuototoimialoista. Lisäksi päästökauppaviranomainen muuttaa päästöoikeuksien määrää, jos päästökauppadirektiiviin tai komission ilmaisjakosäädökseen tehtävät muutokset tätä edellyttävät. Maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrää muutetaan niille vuosille, joita komission päättämät muutokset hiilivuototoimialoihin tai komission ilmaisjakosäädökseen taikka direktiiviin tehdyt muutokset koskevat.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämistä koskevasta päätöksestä. Pykälän 3 momenttia muutettiin siten, että pykälästä poistettiin viittaus ilmaisjaon myöntämisestä vastaavana päästökauppaviranomaisena päästökauppakaudella 2013–2020 toimivaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Pykälän tarkoittamana päästökauppaviranomaisena toimii vuoden 2021 alusta lähtien Energiavirasto. Pykälään tehty muutos tulee voimaan 1.1.2021.

26 §
Päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

Päästöoikeuksien myöntämispäätös on annettava tiedoksi toiminnanharjoittajalle.

Päästökauppaviranomainen julkaisee sähköisesti luettelon laitoksista, joille on myönnetty päästöoikeuksia maksutta, sekä kullekin laitokselle maksutta myönnetyistä päästöoikeuksista.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksiannosta ja päätöksestä tiedottamisesta. Pykälän 2 momentin viittaus työ- ja elinkeinoministeriöön muutettiin viittaukseksi päästökauppaviranomaiseen.

Koska päästöoikeusmääriä koskevat päätökset tekee 2021 alkaen työ- ja elinkeinoministeriön sijasta päästökauppaviranomainen, eli Energiavirasto, kumottiin pykälän 1 momentin työ- ja elinkeinoministeriölle osoitettu tiedonantoa koskeva vaatimus päätöksen tiedoksi antamisesta päästökauppaviranomaiselle.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

5 luku
Uudet osallistujat sekä laitosten toiminnan lopettaminen tai vähentäminen päästökauppakaudella 2013–2020

27 §
Uudet osallistujat päästökauppakaudella 2013–2020

Vanhan päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetusta koko Euroopan unionin uusille osallistujille varatusta päästöoikeusmäärästä myönnetään päästökauppakaudella 2013–2020 päästöoikeuksia maksutta komission ilmaisjakosäädöksen mukaisesti:

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökaupan uusien osallistujien määrittämisestä päästökauppakaudella 2013–2020. Pykälän viittaus päästökauppadirektiiviin muutettiin viittaukseksi vanhaan päästökauppadirektiiviin lain yksiselitteisyyden varmistamiseksi.

5 luvun otsikkoon lisättiin viittaus päästökauppakauteen 2013–2020, koska päästökauppakaudella 2021–2030 sovellettavat vastaavat käytännöt säädettiin uusiin lukuihin.

29 §
Päästöoikeuksien hakeminen uudelle osallistujalle ja päästökauppaviranomaiselle toimitettavat tiedot

Toiminnanharjoittajan on haettava uudelle osallistujalle maksutta jaettavia päästöoikeuksia päästökauppaviranomaiselle osoitetulla hakemuksella. Toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat 11 §:n 2 momentin mukaisesti hakeneet yhdessä päästölupaa, on haettava päästöoikeuksia yhdessä. Hakemuksen toimittamisen ajankohdasta ja muista päästöoikeuksien hakemiseen liittyvistä menettelyistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien hakemisesta uudelle osallistujalle ja päästökauppaviranomaiselle toimitettavista tiedoista. Pykälän otsikon viittaus ministeriöön korvattiin viittauksella päästökauppaviranomaiseen. Samoin pykälän 1 momentin viittaus työ- ja elinkeinoministeriöön korvattiin viittauksella päästökauppaviranomaiseen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

30 §
Uuden osallistujan alustava päästöoikeusmäärä

Päästökauppaviranomainen valmistelee uudelle osallistujalle maksutta jaettavan päästöoikeuksien alustavan määrän päästökauppakaudelle 2013–2020 28 §:ssä mainittujen jakoperusteiden mukaisesti toiminnanharjoittajan ilmoittamien tietojen perusteella.

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen alustavasta päästöoikeusmäärästä. Laitoskohtainen laskelma tehdään tarvittaessa komission edellyttämässä muodossa. Laitoskohtaisesta alustavasta päästöoikeusmäärästä on ilmettävä, mihin jakoperusteisiin ja laskennassa käytettyihin tietoihin päästöoikeusmäärää koskevat laskelmat perustuvat.

Päästökauppaviranomainen ilmoittaa asianomaiselle toiminnanharjoittajalle päätöksen laitoksen alustavasta päästöoikeusmäärästä sekä toimittaa päätöksen komissiolle.

Selostus:

Pykälässä säädetään uuden osallistujan alustavasta päästöoikeusmäärästä. Pykälän 1–3 momenttien viittaukset työ- ja elinkeinoministeriöön korvattiin viittauksella päästökauppaviranomaiseen sen vuoksi, että ministeriön tehtävät siirretään Energiavirastolle. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

31 §
Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä uudelle osallistujalle

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen uudelle osallistujalle maksutta myönnettävästä päästöoikeuksien määrästä päästökauppakaudelle 2013–2020 sen jälkeen, kun komissio on todennut, että päästöoikeudet voidaan myöntää kyseiselle uudelle osallistujalle. Päästöoikeuksien myöntämispäätöksestä on käytävä ilmi:

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämistä uudelle osallistujalle koskevasta päätöksestä. Pykälän 1 ja 3 momenttien viittaukset työ- ja elinkeinoministeriöön muutettiin viittauksiksi päästökauppaviranomaiseen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

32 §
Päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä on annettava tiedoksi toiminnanharjoittajalle.

Päästökauppaviranomainen julkaisee sähköisesti tiedot laitoksesta tai laitoksen laajennuksesta sekä kyseiselle laitokselle uusille osallistujille varatusta päästöoikeusmäärästä maksutta myönnetyistä päästöoikeuksista.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksiannosta ja siitä tiedottamisesta. Pykälän 2 momentin viittaus työ- ja elinkeinoministeriöön muutettiin viittaukseksi päästökauppaviranomaiseen. Samalla 1 momentin velvollisuus päätöksen toimittamisesta päästökauppaviranomaiselle poistettiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

34 §
Päätös päästöoikeusmäärän alentamisesta

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen laitoksen maksutta myönnetyn päästöoikeusmäärän alentamisesta 33 §:ssä tarkoitetun laitoksen toiminnan osittaisen lopettamisen tai laitoksen kapasiteetin vähentämisen seurauksena. Päätöksestä on käytävä ilmi:

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeusmäärän alentamista koskevasta päätöksestä. Pykälän johdantokappaleen viittaus työ- ja elinkeinoministeriöön korvattiin viittauksella päästökauppaviranomaiseen. Muutos tulee voimaan 1.1.2021.

35 §
Päästöoikeusmäärän alentamista koskevan päätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

Päätös päästöoikeusmäärän alentamisesta on annettava tiedoksi toiminnanharjoittajalle sekä toimitettava komissiolle.

Päästökauppaviranomainen julkaisee sähköisesti tiedot laitoksen päästöoikeusmäärän alentamisesta ja laitokselle kullekin vuodelle maksutta myönnettävästä päästöoikeusmäärästä muutoksen jälkeen.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeusmäärän alentamista koskevan päätöksen tiedoksiannosta ja tiedottamisesta. Pykälän 2 momentin viittaus työ- ja elinkeinoministeriöön korvattiin viittauksella päästökauppaviranomaiseen. Samalla 1 momentissa ollut työ- ja elinkeinoministeriölle osoitettu velvoite antaa päätös tiedoksi päästökauppaviranomaiselle poistettiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

5 a luku
Maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla

35 a §
Yleiset jakoperusteet päästökauppakaudella 2021–2030

Lain soveltamisalaan kuuluville laitoksille jaetaan päästökauppakaudelle 2021–2030 päästöoikeuksia maksutta seuraavasti:

1) sähköntuotannolle sekä hiilidioksidin talteenottolaitoksille, kuljetusputkistoille ja varastointilaitoksille vain prosessikaasuista tuotettuun sähköön;

2) toimialoille tai toimialan osille, jotka kuuluvat komission päästökauppadirektiivin 10 b artiklan 5 kohdan nojalla antaman säädöksen mukaan hiilivuotoriskille alttiisiin toimialoihin tai toimialan osiin, päästökauppadirektiivin 10 a artiklan mukaan laskettu määrä kokonaan;

3) komission ilmaisjakoasetuksessa määriteltävän kaukolämmön tuotannolle 30 prosenttia päästökauppadirektiivin 10 a artiklan mukaan lasketusta määrästä;

4) muille toimialoille tai toimialan osille vuosille 2021–2026 päästökauppadirektiivin 10 a artiklan mukaan lasketusta määrästä 30 prosenttia ja sen jälkeen vähentäen vuosittain saman suuruisella määrällä siten, että vuonna 2030 päästöoikeuksia ei jaeta maksutta.

Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan komission määrittämien vertailuarvojen perusteella. Komissio hyväksyy päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 2 kohdan nojalla päivitetyt vertailuarvot toimialalle tai toimialan osalle kaudelle 2021–2025 sekä kaudelle 2026–2030. Päästöoikeuksien myöntämisestä säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Päästöoikeuksien määrää alennetaan seuraavasti:

1) päästökaupan vakiintuneessa laitoksessa päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla yhteistuotannolla tapahtuvalle lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle myönnettävää päästöoikeusmäärää lineaarisesti 2,2 prosenttia vuodessa paitsi vuosina, joina päästöoikeuksien määrää alennetaan monialaisella korjauskertoimella;

2) muulle päästökaupan vakiintuneelle laitokselle kuin 1 kohdassa tarkoitetulle päästökaupan vakiintuneelle laitokselle myönnettävää päästöoikeusmäärää monialaisella korjauskertoimella tarvittaessa;

3) päästökaupan uudelle osallistujalle myönnettävää päästöoikeusmäärää lineaarisesti 2,2 prosenttia vuodessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien ilmaisjaon yleisistä perusteista päästökauppakaudella 2021–2030. Aikaisemmin pykälässä säädettiin laitosten tietojen toimittamisesta. Päästökauppadirektiivin muutoksessa edellytetään, että jäsenvaltio toimittaa komissiolle tietoja laitosten toiminnasta kautta 2021–2025 varten 30.9.2019 mennessä sekä vastaavasti myöhempiä viiden vuoden kausia varten. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia ei saa myöntää laitokselle, jonka osalta tietoja ei toimiteta. Vaadittavien tietojen määrä on suuri ja tarkkuus yksityiskohtainen, ja niiden kokoamisesta, tarkistamisesta ja toimittamisesta komissiolle aiheutuu merkittävää hallinnollista taakkaa niin toiminnanharjoittajalle kuin viranomaiselle. Koska aiemmasta käsityksestä poiketen tiedot on toimitettava komissiolle vain ilmaisjakoa hakevien laitosten osalta, pykälässä aiemmin ollut kaikkia toiminnanharjoittajia koskeva velvoite tietojen toimittamisesta poistettiin ja vastaavat säännökset tietojen toimittamisesta laitoksista, joille haetaan ilmaisjakoa, siirrettiin 5 b lukuun.

Pykälän 1 momenttiin sisällytettiin päästökauppadirektiiviä vastaavat säännökset, joissa määritellään ilmaisjakoa saavat toimialat ja niiden niin sanotut hiilivuotokertoimet. Toimialakohtainen hiilivuotokerroin määrää prosenttiosuuden, jonka verran toimialaan kuuluva laitos saa maksuttomia päästöoikeuksia suhteessa päästökauppadirektiivin 10 a mukaisesti laskettuun määrään. Laskennallinen määrä perustuu laitoksen tuotantotasoon, tehokkainta 10 prosenttia laitoksista kuvaavaan vertailuarvoon sekä erilaisiin korjauskertoimiin.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan sähköntuotannolle ei myönnetä ilmaisjakoa päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdassa mainittua prosessikaasuista tuotettua sähköä lukuun ottamatta. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään 100 prosentin ilmaisjaosta hiilivuototoimialoille, joihin energiaintensiivinen teollisuus pääosin kuuluu. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään kaukolämmölle myönnettävästä ilmaisjaosta ja 4 kohdassa asteittain alenevasta ilmaisjaosta muille toimialoille.

Pykälän 2 momentin mukaisesti ilmaisjaon määrä perustuu komission määrittämiin vertailuarvoihin. Komissio päivittää vertailuarvot kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Päästöoikeuksien myöntämisestä säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Pykälän 3 momentissa säädetään päästöoikeuksien määrän alentamisesta. Momentin 1 ja 2 kohtien mukaan päästökaupan vakiintuneen laitoksen ilmaisjaon määrää alennetaan tarvittaessa monialaisella korjauskertoimella. Alennus tehdään siinä tapauksessa, että laitoskohtaisesti laskettu maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä ylittää niille EU:n päästökauppajärjestelmän tasolla varatun kokonaismäärän. Korjauskerroin on saman suuruinen toimialasta riippumatta. Niinä vuosina, joina monialaista korjauskerrointa ei käytetä, alennetaan tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettua lämmön ja jäähdytyksen päästöoikeusmäärää lineaarisesti 2,2 prosenttia vuodessa. Momentin 3 kohdan mukaan myös päästökaupan uuden osallistujan päästöoikeusmäärää alennetaan lineaarisesti 2,2 prosenttia vuodessa.

35 b §
Päästökaupan uusille osallistujille varattu päästöoikeusmäärä päästökauppakaudella 2021–2030

EU:n päästökauppajärjestelmän yhteisestä päästökaupan uusille osallistujille varatusta päästöoikeusmäärästä myönnetään päästökauppakaudelle 2021–2030 päästöoikeuksia maksutta:

1) päästökaupan uudelle osallistujalle;

2) laitokselle, jonka tuotantotaso on noussut kahden vuoden liukuvan keskiarvon perusteella arvioituna yli 15 prosenttia.

Päästökaupan uusille osallistujille varattuun päästöoikeusmäärään lisätään päästöoikeudet, jotka jäävät jakamatta sen vuoksi, että maksutta jaettavaa päästöoikeusmäärää alennetaan laitoksen tuotantotason laskettua kahden vuoden liukuvan keskiarvon perusteella arvioituna yli 15 prosenttia. Kyseiseen päästöoikeusmäärään lisätään myös päästöoikeudet, jotka jäävät jakamatta laitoksen lopetettua toimintansa

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökaupan uusille osallistujille päästökauppakautta 2021–2030 varten varattavasta päästöoikeusmäärästä, eli uusien osallistujien varannosta. Pykälässä tarkoitettu varanto koostuu päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 7 kohdan mukaan päästökauppakaudella 2013–2020 jakamatta jäävistä päästöoikeuksista sekä 200 miljoonasta markkinavakausvarantoon siirretystä päästöoikeudesta. Uusien osallistujien varannosta enintään 200 miljoonaa päästöoikeutta palautetaan markkinavakausvarantoon päästökauppakauden 2021–2030 päättyessä, jos niitä ei ole jaettu kyseisellä kaudella. Uusien osallistujien varanto on koko EU:n päästökauppajärjestelmän yhteinen, ja siitä myönnetään päästöoikeuksia uusille päästökaupan osallistujille päästökauppakaudelle 2021–2030.

Pykälän 1 momentin 2 kohdan ja 2 momentin mukaan varannosta myönnetään tai sinne siirretään päästöoikeuksia silloin, kun laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää muutetaan sen vuoksi, että laitoksen tuotantotaso on noussut tai laskenut kahden vuoden liukuvan keskiarvon perusteella arvioituna yli 15 prosenttia. Vuodesta 2021 alkaen varantoon siirretään myös päästöoikeudet, jotka jäävät jakamatta laitoksen lopetettua toimintansa.

35 c §
Laitosten tuotantotason muutokset päästökauppakaudella 2021–2030

Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää korotetaan tai alennetaan vuosittain laitokselle, jonka tuotantotaso on noussut tai laskenut kahden vuoden liukuvan keskiarvon perusteella arvioituna yli 15 prosentilla verrattuna alkuperäiseen tasoon, jota on käytetty maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrittämiseksi kyseessä olevalle kaudelle 2021–2025 tai 2026–2030. Korotuksista ja alennuksista säädetään komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitosten tuotantotason muutosten vaikutuksesta maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään päästökauppakaudella 2021–2030.

Pykälän mukaan maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää korotetaan tai alennetaan vuosittain tuotantotason muutosten perusteella. Päästöoikeusmäärien korottaminen tai alentaminen edellyttää, että laitoksen tuotantotaso on noussut tai laskenut kahden vuoden liukuvan keskiarvon perusteella arvioituna yli 15 prosenttia verrattuna alkuperäiseen tasoon, jota on käytetty maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrittämiseksi kaudelle 2021–2025 tai kaudelle 2026–2030. Päästöoikeusmääriä muutetaan joka vuosi, jolloin edellä mainittu edellytys täyttyy. Päästöoikeusmäärien muutokset tehdään komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 21 kohdan nojalla antaman säädöksen, komission ilmaisjaon mukautussäädöksen, edellyttämällä tavalla.

35 d §
Viranomaistehtävät vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla

Päästökauppaviranomainen hoitaa komission ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä toimivaltaiselle viranomaiselle ja Suomelle osoitettavat tehtävät vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla. Työ- ja elinkeinoministeriö hoitaa kuitenkin kauden 2021–2025 osalta päästökauppadirektiivin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettavaa listaa varten tarvittavien tietojen käsittelyn ja listan toimittamisen komissiolle.

Selostus:

Pykälässä säädetään viranomaisten tehtävistä vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla.

Pykälässä säädetään päästökauppaviranomaisen ja työ- ja elinkeinoministeriön välisestä toimivallanjaosta komission ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä säädettävien tehtävien osalta. Pykälän säännös ilmentää ilmaisjaon myöntämiseen liittyvien viranomaistehtävien siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöltä Energiavirastolle. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi jää pykälän mukaan kauden 2021–2025 osalta päästökauppadirektiivin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettavaa listaa varten tarvittavien tietojen käsittely ja listan toimittaminen komissiolle.

5 b luku
Päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan vakiintuneille laitoksille päästökauppakaudelle 2021–2030

35 e §
Päästöoikeuksien hakeminen päästökaupan vakiintuneille laitoksille

Maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan vakiintuneelle laitokselle edellyttää, että toiminnanharjoittaja toimittaa hakemuksen päästökauppaviranomaiselle määräajassa. Kautta 2021–2025 koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2019 ja kautta 2026–2030 koskeva hakemus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024.

Niiden laitosten osalta, jotka aloittavat toimintansa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sinä vuonna, jona hakemus on toimitettava, hakemus on toimitettava viimeistään 28 päivänä kesäkuuta kyseisenä vuonna.

Toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat hakeneet yhdessä päästölupaa, on haettava päästöoikeuksia yhdessä.

Edellä 1 momentissa säädettyä määräaikaa hakemuksen jättämiselle ja tietojen toimittamiselle voidaan pidentää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella enintään kaksi kuukautta, jos komission ilmaisjakoasetus ei ole tullut voimaan kahta viikkoa ennen kyseistä määräaikaa tai komission ilmaisjakoasetuksen toimeenpanemiseksi valmisteltavia komission ohjeita ja sähköisiä taulukoita ei ole annettu kahta kuukautta ennen kyseistä määräaikaa.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien hakemisesta päästökaupan vakiintuneille laitoksille. Pykälän 1 momentin mukaan maksuttomien päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan vakiintuneelle laitokselle edellyttää, että toiminnanharjoittaja toimittaa kyseistä viiden vuoden kautta koskevan hakemuksen päästökauppaviranomaiselle määräajassa. Hakemuksen toimittamisen määräajat ovat momentin mukaan 30.4.2019 ja 30.4.2024. Hakuaikaa on kuitenkin sittemmin pidennetty alkuperäisestä aikataulusta, ja pidennetyn hakuajan mukaisesti hakemukset tulee jättää viimeistään 31.5.2019.

Hakemukseen on liitettävä suuri määrä komission ilmaisjakoasetuksessa edellytettäviä yksityiskohtaisia tietoja laitoksen toiminnasta. Jäsenvaltion on toimitettava tiedot edelleen komissiolle laitoksista, jotka hakevat ilmaisjakoa. Ilmaisjakoa ei saa päästökauppadirektiivin mukaisesti myöntää laitokselle, josta tietoja ei toimiteta.

Pykälän 2 momentissa säädetään tietojen toimittamisen määräajasta niille laitoksille, jotka aloittavat toimintansa hakemuksen toimittamisvuoden ensimmäisellä puoliskolla, eli viimeistään 30. päivä kesäkuuta. Määräaika hakemuksen toimittamiselle on momentin mukaan 28. päivä kesäkuuta.

Pykälän 3 momentin mukaan toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat hakeneet yhdessä päästölupaa, on haettava päästöoikeuksia yhdessä.

Pykälän 4 momentissa säädetään työ- ja elinkeinoministeriön asetuksenantovaltuudesta 1 momentissa säädetyn määräajan pidentämiseksi tilanteessa, jossa komission ilmaisjakoasetus ei ole tullut voimaan kahta viikkoa ennen kyseistä määräaikaa tai komission ilmaisjakoasetuksen toimeenpanemiseksi valmisteltavia komission ohjeita ja sähköistä taulukkoa ei ole annettu kahta kuukautta ennen kyseistä määräaikaa.

35 f §
Hakemuksen liitteet

Lain 35 e §:n mukaiseen hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja tiedoista sekä tietojen todentamisesta säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Hakemukseen liitettävät asiakirjat on toimitettava kyseisen asiakirjan käsittelystä vastaavan viranomaisen vahvistamalla lomakkeella.

Toiminnanharjoittajan on täydennettävä asiakirjoja ja tietoja niiden käsittelystä vastaavan viranomaisen määräämässä ajassa saadakseen päästöoikeuksia päästökauppadirektiivin mukaisesti maksutta kyseessä olevalle viiden vuoden kaudelle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakirjojen ja tietojen toimittamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakirjojen ja tietojen sisällöstä ja todentamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökaupan vakiintuneille laitoksille haettavia päästöoikeuksia koskevan hakemuksen liitteistä. Pykälän 1 momentin mukaan hakemukseen liitteeksi vaadittavista asiakirjoista ja tiedoista, näiden tarkemmasta sisällöstä ja kuinka tietojen todentaminen suoritetaan säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Komission ilmaisjakoasetuksen mukaan liitteeksi vaaditaan perustietoselvitys, joka sisältää tiedot laitoksesta sekä laitoksen osista, ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelma, joka muodostaa pohjan perustietoselvitykselle ja todentamisraportille sekä todentamisraportti perustietoselvityksestä ja tarkkailumenetelmäsuunnitelmasta, ellei toimivaltainen viranomainen ole hyväksynyt sitä aiemmin.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että kukin asiakirja on toimitettava kyseisen asiakirjan käsittelystä vastaavan viranomaisen vahvistamalla lomakkeella. Lain 35 d §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee kauden 2021–2025 osalta perustietoselvityksen ja sen todentamisraportin. Energiavirasto puolestaan käsittelee kyseiset raportit kauden 2026–2030 osalta sekä muut raportit molempien viisivuotiskausien osalta.

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on täydennettävä tietoja toimivaltaisen viranomaisen määräämässä ajassa saadakseen päästöoikeuksia maksutta. Pykälän 3 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta valtioneuvostolle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

35 g §
Alustavat päästöoikeusmäärät päästökauppakaudelle 2021–2030

Päästökauppaviranomainen tekee päätökset kullekin laitokselle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien alustavasta määrästä kyseessä olevalle viiden vuoden kaudelle sen jälkeen, kun komissio on määrännyt päästöoikeusmäärien laskennassa käytettävät päivitetyt vertailuarvot. Päätöksen edellytyksenä on, että komissio ei ole hylännyt laitoksen merkitsemistä niiden laitosten listalle, joille myönnetään päästöoikeuksia maksutta.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökauppakaudelle 2021–2030 myönnettävien päästöoikeuksien alustavaa päästöoikeusmäärää koskevasta päätöksestä. Pykälän 1 momentin mukaan päästökauppaviranomainen määrittää kullekin laitokselle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien alustavan määrän sen jälkeen, kun komissio on määrännyt päivitetyt vertailuarvot. Komissio antaa kautta 2021–2025 koskevat päivitetyt vertailuarvot toimeenpanosäädöksellä kesään 2020 mennessä. Alustavat päästöoikeusmäärät annetaan päästökauppaviranomaisen päätöksenä, koska se takaa toiminnanharjoittajille mahdollisuuden valittaa laskennan perusteista hallintolain (434/2003) mukaisesti ja varmistaa heidän oikeusturvansa. Pykälän mukaan päätöksen edellytyksenä kuitenkin on, että komissio ei ole hylännyt laitoksen merkitsemistä niiden laitosten listalle, joille myönnetään päästöoikeuksia maksutta.

35 h §
Päästöoikeuksien myöntämistä koskeva päätös päästökauppakaudella 2021–2030

Päästökauppaviranomainen tekee päätökset kullekin laitokselle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrästä kyseessä olevalle viiden vuoden kaudelle sen jälkeen, kun komissio on määrittänyt kunakin vuonna sovellettavan monialaisen korjauskertoimen arvon.

Päästökauppaviranomainen muuttaa päästöoikeuksien määrää, jos päästökauppadirektiiviin tai sen nojalla annettaviin komission säädöksiin tehtävät muutokset tätä edellyttävät.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämistä koskevasta päätöksestä päästökauppakaudella 2021–2030. Pykälän 1 momentin mukaan laitoskohtaiset päästöoikeuksien myöntämispäätökset koko kaudelle 2021–2025 tehdään sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut kyseisen kauden kunakin vuonna sovellettavan monialaisen korjauskertoimen arvon. Lisäksi komissio saattaa edellyttää tarkistuksia joihinkin laitoskohtaisiin laskelmiin tai hylätä laskelmat. Koko kauden 2026–2030 laitoskohtaiset päästöoikeuksien myöntämispäätökset tehdään vastaavasti. Myöntämispäätöksestä tulee ilmetä hallintolain mukaisesti myöntämisen perustelut ja toiminnanharjoittajia tulee kuulla hallintolain mukaisesti. Päästökauppaviranomainen toimittaa tiedot lopullisesta päästöoikeusmäärästä komissiolle.

EU:n lainsäädäntö voi aiheuttaa muutoksia myöntämispäätöksen mukaiseen päästöoikeusmäärään, sillä päästökauppadirektiiviä ja sen ilmaisjakoa koskevia säännöksiä voidaan muuttaa esimerkiksi kireämpään päästöjen vähentämistavoitteeseen siirtymisen vuoksi. On myös mahdollista, että komissio esittää muutoksia myös ilmaisjakoa koskeviin säädöksiin. Pykälän 2 momentissa säädetäänkin, että myöntämispäätöstä voidaan myöhemmin muuttaa edellä mainituista syistä. Maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrää muutetaan niille vuosille, joita EU:n lainsäädäntöön tehdyt muutokset koskevat. Toisin kuin päästökauppakaudella 2013–2020, päästökauppadirektiivissä ei kuitenkaan myönnetä komissiolle valtuutta muuttaa hiilivuotolistaa kesken päästökauppakauden 2021–2030.

5 c luku
Päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan uusille osallistujille päästökauppakaudelle 2021–2030

35 i §
Päästöoikeuksien hakeminen päästökaupan uusille osallistujille

Maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan uudelle osallistujalle kaudelle 2021–2025 tai kaudelle 2026–2030 edellyttää, että toiminnanharjoittaja toimittaa kyseessä olevaa kautta koskevan hakemuksen päästökauppaviranomaiselle määräajassa. Hakemuksen toimittamisen määräajasta ja hakumenettelyistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat hakeneet yhdessä päästölupaa, on haettava päästöoikeuksia yhdessä.

Hakemuksen liitteistä ja niiden todentamisesta säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemuksen liitteiden sisällöstä ja todentamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien hakemisesta päästökaupan uusille osallistujille. Pykälän 1 momentin mukaan maksuttomien päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan uudelle osallistujalle kaudelle 2021–2025 tai kaudelle 2026–2030 edellyttää, että toiminnanharjoittaja toimittaa kyseistä kautta koskevan hakemuksen päästökauppaviranomaiselle määräajassa. Määräajasta ja hakumenettelyistä säädetään momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella.

Pykälän 2 momentin mukaisesti toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat hakeneet yhdessä päästölupaa, on haettava päästöoikeuksia yhdessä.

Pykälän 3 momentissa viitataan komission ilmaisjakoasetukseen, jossa säädetään hakemuksen liitteeksi edellyttävistä asiakirjoista ja tiedoista. Näihin kuuluvat laitoksen toimintaa koskevat tiedot laitoksen osan tarkkuudella, ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelma sekä todentamisraportti.

Pykälän 4 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin asiakirjojen ja tietojen sisällöstä ja todentamisesta.

35 j §
Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä päästökaupan uudelle osallistujalle päästökauppakaudelle 2021–2030

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästökaupan uudelle osallistujalle maksutta myönnettävästä päästöoikeuksien määrästä kyseessä olevalle viiden vuoden kaudelle.

Päästöoikeuksien myöntämisen edellytyksenä on, että laitokselle on myönnetty kasvihuonekaasujen päästölupa.

Päästökauppaviranomainen muuttaa päästöoikeuksien määrää, jos päästökauppadirektiiviin tai sen nojalla annettaviin komission säädöksiin tehtävät muutokset tätä edellyttävät.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päätöksen tekemisen määräajasta ja menettelyistä.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämistä päästökaupan uudelle osallistujalle päästökauppakaudelle 2021–2030 koskevasta päätöksestä.

Pykälän 1 momentin mukaan päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeuksien myöntämisestä päästökaupan uudelle osallistujalle kyseessä olevalle kaudelle 2021–2025 tai 2026–2030. Laitoksen toiminnanharjoittajaa kuullaan hallintolain mukaisesti. Nykyisellä päästökauppakaudella tehdään ensin päätös alustavasta päästöoikeusmäärästä ja komission vahvistuksen jälkeen vielä päätös lopullisesta päästöoikeusmäärästä. Seuraaville päästökauppakausille säädettävä yhden myöntämispäätöksen menettely perustuu vastaavaan muutokseen komission ilmaisjakoasetuksessa ja toisaalta tavoitteeseen vähentää toimivaltaisen viranomaisen hallinnollista taakkaa.

Pykälän 2 momentin mukaan myöntämispäätöksen edellytyksenä on, että laitokselle on myönnetty kasvihuonekaasujen päästölupa. EU:n lainsäädäntö voi aiheuttaa muutoksia myöntämispäätöksen mukaiseen päästöoikeusmäärään.

Päästökauppadirektiiviä ja sen ilmaisjakoa koskevia säännöksiä voidaan muuttaa esimerkiksi kireämpään päästöjen vähentämistavoitteeseen siirtymisen vuoksi ja on myös mahdollista, että komissio esittää muutoksia myös ilmaisjakoa koskeviin komission toimeenpanosäädöksiin. Tämän vuoksi pykälän 3 momentissa säädetään, että myöntämispäätöstä voidaan myöhemmin muuttaa edellä mainituista syistä. Maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrää muutetaan niille vuosille, joita EU:n lainsäädäntöön tehdyt muutokset koskevat. Toisin kuin päästökauppakaudella 2013–2020, päästökauppadirektiivissä ei myönnetä komissiolle valtuutta muuttaa hiilivuotolistaa kesken päästökauppakauden 2021–2030.

Pykälän 4 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta päätöksenteon määräajan ja menettelyiden osalta.

5 d luku
Maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvät velvoitteet ja päästöoikeusmäärän muuttaminen päästökauppakaudella 2021–2030

35 k §
Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksyminen

Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksyy päästökauppaviranomainen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa koskevan päätöksen tekemisen määräajasta.

Selostus:

Pykälässä säädetään ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksymisestä. Toiminnanharjoittajan on liitettävä vuoden 2020 jälkeisiä ajanjaksoja koskeviin ilmaisjakohakemuksiin ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelma, jonka sisällöstä säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa ja sen liitteessä. Pykälän 1 momentin mukaan suunnitelman hyväksyy päästökauppaviranomainen.

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää määräaika, jossa päästökauppaviranomaisen on tehtävä päätös ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmasta. Jos päästökauppaviranomainen ei ole hyväksynyt ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa siinä vaiheessa kun toiminnanharjoittaja hakee ilmaisjakoa, on toiminnanharjoittajan toimitettava hakemuksen yhteydessä suunnitelman todentamisraportti. Todentamisraportti vaaditaan kautta 2021–2025 koskevan päästökaupan vakiintuneen laitoksen hakemuksen liitteenä.

35 l §
Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttaminen

Ehdoista, joiden täyttyessä toiminnanharjoittajan on muutettava ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa, säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava muutoksesta ennakkoon päästökauppaviranomaiselle.

Jos toiminnanharjoittajan ilmoittama muutos on komission ilmaisjakoasetuksen mukaisesti merkittävä, päästökauppaviranomaisen on muutettava ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Muussa tapauksessa päästökauppaviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä toiminnanharjoittajalle ja tarvittaessa kehotettava toiminnanharjoittajaa viipymättä päivittämään ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmansa muutoksen johdosta.

Selostus:

Pykälässä säädetään ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan velvollisuudesta muuttaa ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kaikista muutoksista ennakkoon.

Pykälän 3 momentin mukaan mikäli kyse on komission ilmaisjakoasetuksen mukaisesti merkittävistä muutoksista, päästökauppaviranomaisen on muutettava tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Muutoksista, jotka eivät ole merkittäviä, on ilmoitettava toiminnanharjoittajalle viipymättä ja tarvittaessa kehotettava toiminnanharjoittajaa viipymättä päivittämään ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelmansa muutoksen johdosta.

35 m §
Tarkkailu- ja ilmoitusvelvollisuus

Toiminnanharjoittajan velvollisuudesta tarkkailla maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyviä tietoja säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa.

Toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa laitoksen toiminnan muutoksista, joilla on vaikutusta maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään, säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Ilmoitus on tehtävä päästökauppaviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan, johon sovelletaan komission ilmaisjaon mukautussäädöstä, on vuosittain ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle laitoksen toimintaa koskevat tiedot kyseisen säädöksen vaatimusten mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisen määräajasta ja ilmoittamisen menettelyistä. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitettavien tietojen sisällöstä ja todentamisesta sekä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tarkkailemisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan velvollisuudesta tarkkailla maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyviä tietoja sekä velvollisuudesta ilmoittaa päästökauppaviranomaiselle laitoksen toiminnan muutoksista. Pykälän 1 ja 2 momentin mukaan komission ilmaisjakoasetuksessa säädetään toiminnanharjoittajan velvollisuuksista tarkkailla maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyviä tietoja sekä ilmoittaa laitoksen toiminnan muutoksista. Pykälän 3 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, johon sovelletaan komission ilmaisjaon mukautussäädöstä, on vuosittain ilmoitettava päästökauppaviranomaiselle todennetut tiedot laitoksen toiminnasta. Velvoitteet eivät siis koske laitoksia, jotka eivät hae ilmaisjakoa neljännellä päästökauppakaudella.

Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tietojen ilmoittamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pykälän 2 ja 3 momentin mukaisten ilmoitusten yhteydessä toimitettavien tietojen sisällöstä ja todentamisesta sekä tietojen tarkkailemisesta.

35 n §
Päätös päästöoikeusmäärän muuttamisesta

Laitokselle myönnettyä päästöoikeusmäärää muutetaan, jos laitoksen tuotantotaso on muuttunut 35 c §:ssä tarkoitetulla tavalla arvioituna yli 15 prosenttia tai jos laitoksen toiminnassa on tapahtunut muu päästöoikeusmäärään vaikuttava muutos.

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeusmäärän muuttamisesta komission ilmaisjakoasetuksen ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksen mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä komission ilmaisjaon mukautussäädöksen täytäntöönpanosta, pois lukien päästökauppaviranomaiselle 35 m §:n nojalla ilmoitettavien tietojen sisältö ja todentaminen.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeusmäärän muuttamista koskevasta päätöksestä. Pykälän 1 momentin mukaan päästöoikeusmäärää muutetaan laitokselle, jonka tuotantotaso on muuttunut yli 15 prosenttia 35 c §:n mukaisesti. Lisäksi päästöoikeusmäärää muutetaan, jos laitoksen toiminnassa tapahtuu muu päästöoikeusmäärään vaikuttava muutos.

Pykälän 2 momentin mukaan päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeusmäärän muuttamisesta. Nykyisellä päästökauppakaudella päästöoikeusmäärän alennus tehdään yhdellä hallintopäätöksellä, mutta kapasiteetin merkittävästä laajentamisesta seuraava päästöoikeusmäärän korotus käsitellään nykyisin puolestaan uutena osallistujana, jolle tehdään päätös alustavasta päästöoikeusmäärästä ja komission hyväksynnän jälkeen päätös varsinaisesta päästöoikeusmäärästä. Pykälän 2 momentissa säädetty edustaa yhden hallintopäätöksen menettelyä, jolla pyritään varmistamaan toimivaltaisen viranomaisen kevyempi hallinnollinen taakka.

Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää komission ilmaisjaon mukautussäädöksen täytäntöönpanosta pois lukien 35 m §:n mukainen tietojen ilmoittaminen päästökauppaviranomaiselle. Säännökset voivat liittyä esimerkiksi päätöksen tekemisen määräaikaan.

35 o §
Yhdistyminen ja jakautuminen

Laitosten yhdistymiseen ja laitoksen jakautumiseen liittyvästä velvollisuudesta toimittaa tietoja säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Tiedot on toimitettava päästökauppaviranomaiselle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tietojen toimittamisen määräajasta.

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen yhdistymisen jälkeiselle laitokselle tai jakautumisen jälkeisille laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrästä. Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeuksien määrästä myös tilanteessa, jossa yhteen kasvihuonekaasujen päästölupaan sisältyy vähintään kaksi laitosta ja osa laitoksista siirtyy kokonaisuudessaan uudelle tai uusille toiminnanharjoittajille.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitosten yhdistymisestä ja laitoksen jakautumisesta ilmaisjaon kannalta. Pykälän 1 momentti siältää säännöksen komission ilmaisjakoasetuksen mukaisen yhdistymisen tai jakautumisen jälkeisten laitosten toiminnanharjoittajien velvollisuudesta toimittaa päästökauppaviranomaiselle ilmaisjakoasetuksessa edellytetyt tiedot. Velvollisuus pätee riippumatta siitä, onko yhdistymisestä tai jakautumisesta muodostuva laitos päästökaupan vakiintunut laitos vai päästökaupan uusi osallistuja.

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tietojen toimittamisen määräajasta.

Pykälän 3 momentin mukaan päästökauppaviranomainen tekee päätöksen yhdistymisen tai jakautumisen jälkeisten laitosten ilmaisjaosta. Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen myös silloin, kuin yhteen kasvihuonekaasujen päästölupaan sisältyvistä useasta laitoksesta yksi tai useampi laitos, mutta ei kaikki laitokset, siirtyvät uudelle toiminnanharjoittajalle.

5 e luku
Päästöoikeuksista luopuminen päästökauppakaudella 2021–2030

35 p §
Hakemus päästöoikeuksista luopumiseksi

Toiminnanharjoittajan mahdollisuudesta luopua kokonaan tai osittain oikeudestaan maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Luopuakseen päästöoikeuksista toiminnanharjoittajan on toimitettava hakemus päästökauppaviranomaiselle.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksista luopumiseksi tehtävästä hakemuksesta. Pykälän mukaan toiminnanharjoittaja voi kokonaan tai osittain luopua oikeudestaan valitsemiensa laitoksen osien perusteella myönnettyihin maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin, kuten säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Luopuakseen päästöoikeuksista toiminnanharjoittajan on toimitettava hakemus päästökauppaviranomaiselle. Komission ilmaisjakoasetuksen mukaan hakemuksen voi toimittaa milloin tahansa kyseessä olevan viiden vuoden kauden aikana.

35 q §
Päätös päästöoikeuksista luopumisesta

Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeusmäärän muuttamisesta 35 p §:ssä tarkoitetun hakemuksen perusteella.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksista luopumisesta tehtävästä päätöksestä. Pykälän mukaan päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeusmäärän muuttamisesta. Päästökauppaviranomainen toimittaa tiedon päästöoikeusmäärän muuttamisesta komissiolle. Ilmaisjaon määrää muutetaan hakemuksen hyväksymistä seuraavasta vuodesta alkaen komission ilmaisjakoasetuksen mukaisesti. Komission hyväksymä päätös pysyy voimassa kyseessä olevan viiden vuoden kauden loppuun saakka, eikä toiminnanharjoittajalla ole oikeutta perua aiempaa hakemustaan.

6 luku
Päästöoikeuksien huutokauppa

36 §
Huutokaupalla myytävät päästöoikeudet ja huutokauppamenettely

Suomen huutokaupattavat päästöoikeudet huutokaupataan komission ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisesti valitseman huutokauppapaikan kautta.

Selostus:

Luvun 6 otsikosta poistettiin viittaus päästökauppakauteen 2013–2020. Muutoksella luvun säännökset ulotettiin kattamaan sekä päästökauppakauden 2013–2020 että sen jälkeen alkavat päästökauppakaudet.

Pykälässä säädetään huutokaupalla myytävistä päästöoikeuksista sekä huutokauppamenettelystä. Pykälän 1 momentista poistettiin maininta päästökauppakaudesta 2013–2020, jolloin momentti ulotettiin koskemaan myös vuoden 2020 jälkeen alkavia päästökauppakausia. Momentissa säädetään Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien huutokauppaamisesta yhteisen huutokauppapaikan kautta.

Yhteisen huutokauppapaikan periaatteista säädetään komission huutokauppoja koskevassa asetuksessa (Komission asetus (EU) No 1031/2010 kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/83/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista, huutokauppa-asetus). Huutokauppa-asetuksen mukaan yhteinen huutokauppapaikka nimitetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja yhteiseen huutokauppapaikkaan osallistuvat jäsenmaat nimittävät huutokauppapaikan komission ja jäsenmaiden yhteisen hankintamenettelyn perusteella. Hankintamenettelyn osalta noudatetaan komission ja jäsenvaltioiden välillä 9.11.2011 tehtyä sopimusta yhteisestä hankintamenettelystä yhteisten huutokauppapaikkojen nimeämiseksi. Suomessa sopimus on saatettu voimaan lailla yhteisestä hankintamenettelystä yhteisten huutokauppapaikkojen nimeämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (213/2012) sekä sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (240/2012).

Pykälän 1 momentista poistettiin maininnat, jotka liittyvät Suomen osuuteen huutokaupattavista päästöoikeuksista tai Suomen huutokaupattavan päästöoikeusmäärän laskemiseen. Pykälän säännös siitä, että komissio laskee Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän, siirrettiin päästökauppalain 19 §:ään lain johdonmukaisuuden parantamiseksi.

37 §
Huutokaupanpitäjä

Suomen huutokaupanpitäjänä toimii päästökauppaviranomainen. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoittaa huutokaupanpitäjän nimen ja yhteystiedot komissiolle.

Huutokaupanpitäjä huutokauppaa huutokauppa-asetuksen mukaisesti Suomen puolesta Suomen huutokaupattavat päästöoikeudet. Huutokauppapaikka vastaa huutokauppojen järjestämisestä.

Huutokaupanpitäjä vastaanottaa Suomelle kuuluvat huutokauppatulot ja tulouttaa näin saadut tulot valtiolle.

Huutokaupanpitäjä huutokauppaa päästöoikeudet, jotka Suomen on huutokauppa-asetuksen mukaisesti huutokaupattava päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin kohdistuvien innovaatioiden edistämiseksi. Huutokaupanpitäjä vastaanottaa näin saadut tulot ja tulouttaa ne, vähennettynä huutokauppa-asetuksessa sallittavilla kustannuksilla, komission osoittamalle tilille.

Selostus:

Pykälässä säädetään huutokaupanpitäjästä, joka pykälän 1 momentin mukaan on päästökauppaviranomainen. Pykälän 2 momentin mukaan huutokaupanpitäjä huutokauppaa Suomen puolesta Suomen osuuden huutokaupattavista päästöoikeuksista. Huutokauppapaikka vastaa huutokauppojen järjestämisestä eli päästöoikeuksien myynnistä päästökaupan toiminnanharjoittajille ja markkinatoimijoille. Pykälän 3 momentin mukaan huutokaupanpitäjä vastaanottaa Suomelle huutokaupoista saadut tulot ja tulouttaa ne valtiolle. Huutokaupanpitäjän valinnan yhteydessä on arvioitava, millä ehdokkailla on pienin eturistiriitariski tai markkinoiden väärinkäytön riski sekä niiden kyky hoitaa tehtäviään oikea-aikaisesti sekä ammatillisten ja laatuvaatimusten mukaisesti.

Suomen huutokaupanpitäjästä päättää valtioneuvosto. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi yllä mainittuja näkökulmia vuosina 2011–2012, minkä pohjalta valtioneuvosto määräsi Energiaviraston toimimaan Suomen huutokaupanpitäjänä päästökauppakaudella 2013–2020. Pykälän 1 momenttia muutettiin siten, että huutokaupanpitäjänä toimii päästökauppaviranomainen (Energiavirasto), ja että säännöstä ei rajata mihinkään tiettyyn päästökauppakauteen. Näin ollen Energiavirasto toimii huutokaupanpitäjänä myös päästökauppakaudella 2021–2030 ja sen jälkeisillä päästökauppakausilla. Muutos korvasi valtioneuvoston mainitun päätöksen vuoden 2020 loppuun saakka mutta ei käytännössä muuttanut nykytilaa. Energiavirasto on perustanut päästöoikeuksien huutokauppaamiseksi Suomeksi käytettävät järjestelmät ja toiminut Suomen huutokaupanpitäjänä vuodesta 2012 alkaen koko sen ajan, jona Suomi on huutokaupannut päästöoikeuksia. Lisäksi 1 momentin toiseen lauseeseen tehtiin lakitekninen korjaus.

Pykälän 2 momenttiin tehtiin lakitekninen muutos, ja poistettiin viittaus lain pykälään. Muutoksella ei muutettu vallitsevaa käytäntöä.

Pykälän 3 momentti säilytettiin muuttumattomana, ja pykälään lisättiin uusi 4 momentti, jossa säädetään innovaatiorahastoa varten tarkoitettujen päästöoikeuksien huutokauppaamisesta. Päästökauppadirektiivissä säädetään uuden innovaatiorahaston perustamisesta, joka on jatkoa nykyisen päästökauppakauden NER-300 -rahastolle. Rahaston koko säädetään päästöoikeuksien määränä. Kunkin yhteiseen huutokauppapaikkaan osallistuvan jäsenmaan huutokaupanpitäjän on ilmoitettava pankkitili, jolle kyseisten oikeuksien huutokauppatulot maksetaan. Tulot tuloutetaan komission osoittamalle tilille.

39 §
Huutokauppaan osallistumisoikeus

Seuraavat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat hakea lupaa tehdä suoria tarjouksia huutokaupassa:

2) sijoituspalveluyritykset, joilla on rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU mukainen toimilupa ja jotka tekevät tarjouksia omaan lukuunsa tai asiakkaittensa puolesta;

3) luottolaitokset, joilla on oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa ja jotka tekevät tarjouksia omaan lukuunsa tai asiakkaittensa puolesta;

Selostus:

Pykälässä säädetään huutokauppaan osallistumiseen oikeutetuista. Pykälää muutettiin siten, että 2 momentin 2 kohdassa viitattu rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY korvattiin rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/65/EU (sijoituspalveludirektiivi). Ensiksi mainittu direktiivi on kumottu ja korvattu jälkimmäisellä direktiivillä 3.1.2017.

Lisäksi pykälän 2 momentin 3 kohdassa viitattu luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY korvattiin oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/36/EU. Ensiksi mainittu direktiivi on kumottu ja korvattu jälkimmäisellä direktiivillä 1.1.2014.

40 §
Hankeyksiköiden käytön enimmäismäärä

Päästökauppalain (683/2004) soveltamisalaan päästökauppakaudella 2008–2012 kuuluneen laitoksen toiminnanharjoittaja voi käyttää hankeyksiköitä yli 1 momentissa mainitun enimmäismäärän ja muun tämän lain soveltamisalaan kuuluvan laitoksen toiminnanharjoittaja voi käyttää hankeyksiköitä päästökauppakaudella 2013–2020 siten kuin vanhan päästökauppadirektiivin 11 a artiklan nojalla annettavassa komission asetuksessa säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämispäätöksessä käytettävien hankeyksiköiden enimmäismäärästä. Pykälää muutettiin siten, että sen 2 momentin viittaus päästökauppadirektiiviin korvattiin viittauksella vanhaan päästökauppadirektiiviin. Näin vanhan päästökauppadirektiivin asiaankuuluvat säännökset pidetään toimeenpantuna päästökauppakauden 2013–2020 loppuun saakka, kuten päästökauppadirektiivin muutoksessa edellytetään.

44 §
Hankeyksiköiden vaihto päästöoikeuksiin

Toiminnanharjoittaja voi vaihtaa vuodesta 2013 alkaen voimassa oleviin päästöoikeuksiin vuodesta 2013 alkaen toteutuneita päästövähennyksiä vastaavia hankeyksiköitä ennen vuotta 2013 rekisteröidyistä hankkeista sellaisista hanketoiminnoista, jotka eivät ole 41 §:ssä tarkoitettuja toimintoja. Toiminnanharjoittaja voi tehdä edellä mainitun vaihdon siltä osin kuin se ei ole käyttänyt 40 §:n mukaista hankeyksiköiden käytön enimmäismäärää. Päästökauppaviranomaisen on tehtävä vaihto komission rekisteriasetuksen mukaiseen määräpäivään asti.

Toiminnanharjoittaja voi vaihtaa vuodesta 2013 alkaen voimassa oleviin päästöoikeuksiin vuodesta 2013 alkaen toteutuneita päästövähennyksiä vastaavia sertifioituja päästövähennyksiä vuodesta 2013 alkaen vähiten kehittyneissä maissa aloitetuista hanketoiminnoista, jotka eivät ole 41 §:ssä tarkoitettuja toimintoja. Toiminnanharjoittaja voi tehdä edellä mainitun vaihdon siltä osin kuin se ei ole käyttänyt 40 §:n mukaista hankeyksiköiden käytön enimmäismäärää. Päästökauppaviranomaisen on tehtävä vaihto komission rekisteriasetuksen mukaiseen määräpäivään asti.

Selostus:

Pykälässä säädetään hankeyksiköiden vaihtamisesta päästöoikeuksiin. Muutoksella pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen Kioton pöytäkirjan hankeyksiköiden käyttöä rajoitettiin EU-säännösten mukaisesti. Momentteihin lisättiin, että päästökauppaviranomainen on velvollinen suorittamaan 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen hankeyksiköiden vaihdon päästöoikeuksiksi komission rekisteriasetuksen ((EU) N:o 389/2013) mukaiseen määräpäivään asti.

Hankeyksiköiden vaihtoa koskevasta ajallisesta rajoituksesta on säädetty komission rekisteriasetuksen 60 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan vaihto-oikeus päättyy 31.12.2020. Rekisteriasetusta ollaan kuitenkin muuttamassa 2021 alkavaa päästökauppakautta varten ja komissio on ilmoittanut, että uuden rekisteriasetuksen mukaan hankeyksiköiden vaihto on mahdollista 1.5.2021 saakka, jotta kaikilla toiminnanharjoittajilla on yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää vaihto-oikeutta.

50 §
Päästöoikeuksien vuosittainen kirjaaminen

Päästökauppaviranomainen kirjaa vuosittain laitokselle päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia helmikuun 28 päivään mennessä päästöluvan haltijan rekisterissä olevalle kyseisen laitoksen tilille.

Päästöoikeuksien kirjaamisen edellytyksenä on, että laitoksella on voimassa oleva kasvihuonekaasujen päästölupa.

Kiellosta kirjata päästöoikeuksia toimintansa lopettaneen laitoksen rekisterissä olevalle tilille säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen lopettamisesta.

Jos laitos keskeyttää toimintansa toistaiseksi, päästökauppaviranomainen voi keskeyttää päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen vuosittain kirjattavan päästöoikeusmäärän kirjaamisen laitoksen rekisterissä olevalle tilille toiminnan keskeyttämistä seuraavasta vuodesta lähtien komission ilmaisjakoasetuksen mukaisesti. Päästökauppaviranomainen tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen keskeyttämisestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien kirjaamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan päästökauppaviranomainen kirjaa vuosittain laitokselle päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia helmikuun 28. päivään mennessä päästöluvan haltijan kansallisessa rekisterissä olevalle laitoksen tilille. Pykälän 2 momentin mukaan päästöoikeuksien kirjaaminen edellyttää voimassaolevaa päästölupaa. Tällöin päästökauppaviranomainen on todennut, että toiminnanharjoittaja pystyy asianmukaisesti seuraamaan laitoksen päästöjä ja että laitosta saadaan käyttää myös ympäristönsuojelulainsäädännön nojalla.

Pykälän 1 ja 2 momentit säilytettiin muuttumattomina.

Pykälän 3 momentin mukaan kiellosta kirjata päästöoikeuksia toimintansa lopettaneen laitoksen rekisterissä olevalle tilille säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa. Ennen muutosta päästöoikeuksien kirjaamiskiellosta säänneltiin luvan peruuttamiseen ja laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyen lain 17 §:ssä ja laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyen 50 §:n 3 momentissa. Lain 16 a §:ä muutettiin siten, että laitoksen toiminta katsotaan lopetetuksi komission ilmaisjakoasetuksessa säädetyissä tapauksissa. Ilmaisjakoasetuksen 26 artiklan mukaan myös laitoksen, jonka päästölupa on peruutettu, katsotaan lopettaneen toimintansa. Pykälän 3 momentin mukaan päästökauppaviranomainen tekee päätöksen kirjaamisen lopettamisesta.

Komission ilmaisjakoasetuksen mukaan jäsenvaltio voi myös keskeyttää päästöoikeuksien kirjaamisen silloin, kun laitos on keskeyttänyt toimintansa eikä toiminnanharjoittaja ole osoittanut, että laitoksen toimintaa jatkettaisiin myöhemmin. Tästä säädetään pykälään lisätyssä 4 momentissa. Momentin mukaan oikeuksien kirjaaminen keskeytetään toiminnan keskeyttämistä seuraavan vuoden alusta. Ajankohta on linjassa laitoksen toiminnan lopettamisesta seuraavan oikeuksien kirjaamiskiellon kanssa. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi laitoksen toiminnanharjoittajan konkurssissa, jolloin, jos laitos ei ole toiminnassa, oikeuksien kirjaamisen keskeyttäminen on joustavampi toimenpide kuin luvan ja sen myötä laitoksen ilmaisjaon peruuttaminen. Tilanteessa, jossa konkurssilaitos siirtyisi uudelle omistajalle, päästöoikeuksia voitaisiin mahdollisesti myöntää ilmaiseksi uudelle laitoksen omistajalle aikaisemman hakemuksen perusteella, jos päästölupaa ei ole peruutettu konkurssin aikana.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

51 a §
Muutetun päästöoikeusmäärän kirjaaminen

Jos laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä alenee jonkin 33 tai 35 n §:ssä tarkoitetun muutoksen seurauksena eikä 34 tai 35 n §:n mukaista päätöstä alennetusta päästöoikeusmäärästä ole mahdollista tehdä 28 päivään helmikuuta mennessä, päästökauppaviranomainen kirjaa 50 §:n estämättä laitokselle kyseisenä vuonna maksutta jaettavat päästöoikeudet toiminnanharjoittajan tilille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös alentuneesta päästöoikeusmäärästä on tehty.

Jos laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lisääntyy jonkin 35 n §:ssä tarkoitetun muutoksen seurauksena eikä 35 n §:n mukaista päätöstä lisääntyneestä päästöoikeusmäärästä ole mahdollista tehdä 28 päivään helmikuuta mennessä, päästökauppaviranomainen voi kirjata komission ilmaisjaon mukautussäädöksen salliessa toiminnanharjoittajan tilille voimassa olevan jakopäätöksen mukaisen määrän maksutta jaettavia päästöoikeuksia 28 päivään helmikuuta mennessä ja tilille kirjatun ja lisääntyneen päästöoikeusmäärän erotuksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös lisääntyneestä päästöoikeusmäärästä on tehty.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutetun päästöoikeusmäärän kirjaamisesta.

Pykälän mukaan, jos maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä alentuu 33 tai 35 n §:ssä tarkoitetun muutoksen johdosta, mutta asiaa koskevaa 34 tai 35 §:n mukaista päätöstä ei ole mahdollista antaa ennen oikeuksien säännönmukaista jakoa koskevaa määräpäivää 28. päivä helmikuuta, päästökauppaviranomainen kirjaa alentuneen oikeuksien määrän toiminnanharjoittajan tilille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös on annettu. Pykälää muutettiin niin, että siihen lisättiin päästökauppakautta 2021–2030 koskevat pykäläviittaukset 35 n §:ään.

Lisäksi pykälään lisättiin toinen momentti, joka koskee lisääntyneen päästöoikeusmäärän kirjaamista 35 n §:n mukaisesti. Koska muutoksen myötä pykälässä säännellään sekä päästöoikeusmäärän alentumista että lisääntymistä, pykälän otsikko muutettiin muotoon "muutetun päästöoikeusmäärän kirjaaminen".

Pykälän 2 momentin mukaan päästökauppaviranomainen voi komission ilmaisjaon mukautussäädöksen salliessa kirjata vuosittaiset päästöoikeudet kahdessa erässä silloin, kun oikeuksia myönnetään tuotantotason muutoksen johdosta lisää, mutta päätöstä lisääntyneestä päästöoikeusmäärästä ei ole mahdollista tehdä vielä 28. päivään helmikuuta mennessä. Tällöin helmikuun lopussa kirjataan voimassa olevan myöntämispäätöksen mukainen määrä oikeuksia ja kirjatun ja lisääntyneen päästöoikeusmäärän erotus niin pian muutospäätöksen antamisen jälkeen kuin mahdollista. Päästöoikeusmäärän muuttaminen edellyttää komission hyväksyntää, joka voi viedä useita kuukausia eikä jo myönnetyn määrän kirjaamisen lykkääminen ole tarkoituksenmukaista silloin, kun oikeuksia on odotettavissa lisää.

51 b §
Päästöoikeuksien takaisinperintä

Toiminnanharjoittajan, jonka rekisterissä olevalle tilille on kirjattu päästöoikeuksia enemmän kuin sille komission ilmaisjakosäädöksen, komission ilmaisjakoasetuksen tai komission ilmaisjaon mukautussäädöksen mukaan kuuluu, on palautettava liikaa jaettua päästöoikeusmäärää vastaava määrä päästöoikeuksia. Liikaa jaettu päästöoikeusmäärä voidaan myös kuitata toiminnanharjoittajalle maksutta jaettavasta päästöoikeusmäärästä edellyttäen, että kuittaus on komission rekisteriasetuksen mukaan sallittua. Päästöoikeuksien takaisinperinnässä noudatettavasta menettelystä ja määräajoista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien takaisinperinnästä. Pykälän mukaan toiminnanharjoittajan, jonka rekisterissä olevalle tilille on kirjattu päästöoikeuksia enemmän kuin sille komission ilmaisjakosäädöksen, komission ilmaisjakoasetuksen tai komission ilmaisjaon mukautussäädöksen mukaan kuuluu, on palautettava liikaa jaettua päästöoikeusmäärää vastaava määrä päästöoikeuksia.

Päästökauppakaudella 2021–2030 maksutta jaettavien päästöoikeuksien yhdenmukaistetuista perusteista säädetään komission ilmaisjakoasetuksessa ja ilmaisjaon muuttamisesta komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä. Päästöoikeuksien takaisinperintää koskevaa pykälää muutettiin niin, että siihen lisättiin viittaus komission ilmaisjakoasetukseen ja komission ilmaisjaon mukautussäädökseen nykyistä päästökauppakautta koskevan komission ilmaisjakosäädöksen rinnalle. Tällöin myös ilmaisjakoasetuksen tai ilmaisjaon mukautussäädöksen vastaisesti jaettu päästöoikeusmäärä saatiin takaisinperintäsäännöksen piiriin.

Pykälästä poistettiin viittaus 50, 51 ja 51 a §:än, sillä 51 § kumotaan 1.1.2021 voimaan tulevalla muutoksella. On mahdollista, että kauden 2013–2020 uuden osallistujan ilmaisjaon takaisinperintä tulee ajankohtaiseksi vasta 1.1.2021 jälkeen, jolloin viittaus kumottuun 51 §:än olisi ollut lakiteknisesti ongelmallinen. Kun säännöksen mukaan komission ilmaisjakosäädöksen, ilmaisjakoasetuksen tai ilmaisjaon mukautussäädöksen mukaan liikaa jaetut oikeudet on palautettava, ei pykäläviittauksien poistaminen käytännössä muuta takaisinperinnän perusteita.

52 §
Päästöoikeuksien kirjaaminen toiminnanharjoittajan vaihtuessa

Laitoksen toiminnanharjoittajan vaihtuessa laitokselle myönnetyt vuosittain kirjattavat päästöoikeudet kirjataan uuden toiminnanharjoittajan rekisterissä olevalle laitoksen tilille siitä alkaen, kun kasvihuonekaasujen päästölupaan on merkitty uusi toiminnanharjoittaja 14 §:n 1 momentin mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien kirjaamisesta toiminnanharjoittajan vaihtuessa. Pykälän mukaan laitoksen toiminnanharjoittajan vaihtuessa laitokselle myönnetyt vuosittain kirjattavat päästöoikeudet kirjataan uuden toiminnanharjoittajan rekisterissä olevalle laitoksen tilille siitä alkaen, kun uusi toiminnanharjoittaja on merkitty kasvihuonekaasujen päästölupaan.

Pykälästä poistettiin 1 momentin viittaukset 25 ja 31 §:än ja sen sijaan säädettiin laitokselle myönnetyistä, vuosittain kirjattavista oikeuksista. Päästöoikeuksia kirjataan vuosittain kauden 2013–2020 osalta 25, 31 ja 34 §:n nojalla ja kauden 2021–2030 osalta 35 h, 35 j ja 35 n §:n nojalla. Pykälää muutettiin luettavammaksi ja siten, että säännöksen sanamuoto kattaa sekä nykyisellä että tulevilla päästökauppakausilla myönnettyjen oikeuksien kirjaamisen toiminnanharjoittajan vaihtumisen johdosta.

Koska muutoksen myötä 35 o §:ssä säädetään myönnetyn ilmaisjaon jyvittämisestä laitoksen tai saman päästöluvan alla olevien laitosten jakautumisen johdosta tai ilmaisjaon yhdistämisestä useamman laitoksen yhdistymisen johdosta, ja kun ilmaisjakoasetusta sovelletaan suoraan kansallisesti, kumottiin pykälän 2 momentti tarpeettomana.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

53 §
Velvoite palauttaa päästöoikeuksia ja päästöoikeuksien voimassaolo

Toiminnanharjoittajan on palautettava 46 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä kustakin laitoksesta edellisenä kalenterivuonna aiheutuneita ja 10 luvun mukaisesti todennettuja päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Palautettavat päästöoikeudet eivät saa päästökauppakaudella 2013–2020 aiheutuvien päästöjen osalta olla lentoliikenteen päästökauppaa varten jaettuja päästöoikeuksia. Palautettavat päästöoikeudet eivät myöskään saa olla sellaisia, joiden palauttaminen on komission rekisteriasetuksen nojalla estetty sen vuoksi, että kyseiset päästöoikeudet myöntäneen jäsenvaltion toiminnanharjoittajia tai ilma-aluksen käyttäjiä koskevat velvoitteet ovat päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -a kohdan mukaisesti päättymässä. Määräaikaan ei sovelleta säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) 5 §:n säännöksiä.

Päästöoikeudet, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2013, ovat voimassa toistaiseksi. Päästöoikeuksiin lisätään 1 päivästä tammikuuta 2021 merkintä siitä, minä kymmenvuotiskautena 1 päivästä tammikuuta 2021 lukien ne on myönnetty. Päästöoikeudet ovat voimassa kyseisen kymmenvuotiskauden ensimmäisestä vuodesta alkaen syntyvien päästöjen osalta.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien voimassaolosta ja velvollisuudesta palauttaa päästöoikeuksia.

Pykälän 1 momentin päästöoikeuksien palautusta koskevia rajoituksia muutettiin siten, että ne ovat yhdenmukaisia muutosten kanssa, jotka tehtiin päästökauppadirektiiviin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi annetun asetuksen (EU) 2017/2392 ensimmäisen artiklan kohdilla 4 ja 5.

Pykälän 1 momentin mukaan kiinteiden laitosten vuosittaista oikeuksien palautusvelvoitetta päästökauppakaudella 2013–2020 aiheutuvien päästöjen osalta ei ole mahdollista täyttää käyttämällä lentoliikenteen päästökauppaa varten jaettuja päästöoikeuksia. Päästökauppadirektiivin muutoksen myötä kiinteiden laitosten toiminnanharjoittajat voivat kuitenkin käyttää palautusvelvoitteen hoitamiseen lentoliikenteen päästökauppaa varten jaettuja oikeuksia 1.1.2021 alkavasta päästökauppakaudesta lukien aiheutuvien päästöjen osalta. Näin ollen 1 momenttiin lisättiin päästökauppakautta 2013–2020 koskeva rajaus, jonka mukaan lentoliikenteen oikeuksien käyttäminen kiinteiden laitosten palautusvelvoitteeseen on kiellettyä vain tällä päästökauppakaudella aiheutuvien päästöjen osalta.

Pykälän 1 momenttiin lisättiin myös kielto käyttää palautusvelvoitteeseen sellaisia päästöoikeuksia, joiden käyttö on komission rekisteriasetuksen nojalla estetty sen vuoksi, että oikeudet myöntäneen jäsenmaan toiminnanharjoittajia tai ilma-aluksen käyttäjiä koskevat velvoitteet ovat päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -a kohdan mukaisesti päättymässä. Rajoitus lisättiin päästökauppadirektiiviin Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamiseen tähtäävän EU-jäsenyyden eroanomuksen jättämisen jälkeen. EU:sta eroamisen myötä päästökauppadirektiivin mukaiset velvoitteet eivät lähtökohtaisesti enää koske brittiläisiä päästökaupan piiriin kuuluvia kiinteiden laitosten ja lentoliikenteen toiminnanharjoittajia ja uhkana on, että markkinoille voi sen seurauksena päätyä näille jaettuja päästöoikeuksia, joita toiminnanharjoittajat eivät kuitenkaan enää ole velvollisia käyttämään päästöoikeuksien palautuksiin. Jäsenvaltioiden EU:sta eroamisen varalle säädettiin muutos rekisteriasetukseen komission asetuksella (EU) 2018/208. Asetusmuutoksen mukaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 50 artiklan nojalla eroamassa olevan jäsenmaan vuodesta 2018 alkaen jakamiin, huutokauppaamiin tai hankeyksiköistä vaihtamiin oikeuksiin lisätään maatunnus, eikä niitä ole sallittua käyttää päästöoikeuksien palautuksiin.

Pykälän 5 momenttia muutettiin siten, että 1.1.2013 ja sen jälkeen myönnetyt päästöoikeudet ovat voimassa toistaiseksi. Lisäksi momenttiin lisättiin, että 2021 alkavasta päästökauppakaudesta lukien myönnettäviin päästöoikeuksiin lisätään merkintä siitä kymmenvuotiskaudesta, jolle oikeudet on myönnetty ja että 2021 alkavasta päästökauppakaudesta lukien myönnetyt oikeudet ovat voimassa 2021 alkavasta päästökauppakaudesta lukien aiheutuvien päästöjen osalta. Momentin viimeisellä lauseella estettiin se, että edellisen päästökauppakauden palautusvelvoitteisiin olisi mahdollista lainata päästöoikeuksia seuraavan päästökauppakauden päästöjä varten jaetuista päästöoikeuksista. Muutoksella täytäntöönpantiin muutetun päästökauppadirektiivin 13 artikla.

56 §
Päästöjen tarkkailu, selvitys ja todentaminen

Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksensa päästöjä kattavasti, johdonmukaisesti, luotettavasti ja tarkasti sekä laadittava niistä selvitys kultakin kalenterivuodelta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, komission päästöjen tarkkailuasetuksen, hyväksytyn päästöjen tarkkailusuunnitelman sekä kasvihuonekaasujen päästöluvassa asetettujen ehtojen mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöjen tarkkailusta, niistä laadittavasta selvityksestä sekä selvityksen todentamisesta. Pykälän 1 momentissa säädetään toiminnanharjoittajan velvollisuudesta tarkkailla laitoksensa päästöjä ja laatia vuosittainen päästöselvitys momentissa säädettyjen edellytysten mukaan. Momenttiin lisättiin hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma, jolloin päästöjen tarkkailussa ja päästöselvityksen laatimisessa on noudatettava päästökauppalain ja sen nojalla annettujen säännösten, komission päästöjen tarkkailuasetuksen ja päästöluvan ehtojen lisäksi hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa. Muutos perustuu siihen, että kuluvalla päästökauppakaudella päästöjen tarkkailusuunnitelma sisältyy kasvihuonekaasujen päästölupaan, mutta kun lupa ja tarkkailusuunnitelma erotetaan toisistaan 2021 alkaen, tarkkailua koskevat vaatimukset hyväksytään erillisellä hallintopäätöksellä ja sen yksilöiminen säännöksessä on tarpeen. Muutoksella ei kuitenkaan käytännössä muutettu sääntelyä, sillä ennen muutosta tarkkailusuunnitelma sisältyy päästölupaan ja sitä on näin ollen noudatettava laitoksen päästöjen tarkkailussa ja raportoinnissa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

59 §
Todentajan lausunto

Todentaja laatii päästöselvityksestä todentamisraportin, joka sisältää todentajan lausunnon. Todentajan lausunnossa todetaan, onko päästöselvitys tyydyttävä. Todentamisraportista ja lausunnosta tulee käydä ilmi todentamisen kannalta oleelliset seikat komission todentamisasetuksen vaatimusten mukaisesti. Päästöselvitys voidaan katsoa tyydyttäväksi, jos se on laadittu 56 §:n 1 momentin mukaisesti ja todentaja voi todeta, että päästöt on tarkkailtu hyväksytyn päästöjen tarkkailusuunnitelman mukaisesti, kaikki päästölähteet kattavasti eikä päästöselvityksessä ole olennaisia väärintulkintoja.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöselvityksestä laadittavaan todentamisraporttiin sisältyvästä todentajan lausunnosta. Pykälään tehtiin kielellinen muutos, jolla pykälässä mainittu hyväksytty tarkkailusuunnitelma muutettiin muotoon hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma.

61 §
Todentajan hyväksyminen

Todentaja voi hakea hyväksyntää myös maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoa varten tarvittavien 29 §:n 2 momentissa ja 33 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä komission päästökauppadirektiivin nojalla antamissa täytäntöönpanosäädöksissä todennettaviksi säädettyjen tietojen todentamiseen. Komission todentamisasetuksessa säädetään tarkemmin todentajalle asetetuista vaatimuksista.

Edellä 2 momentin 1–5 kohdassa säädetyistä hyväksymisen edellytyksistä säädetään tarkemmin komission todentamisasetuksessa. Todentajaksi hyväksymistä hakevan on osoitettava tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008, jäljempänä akkreditointiasetus, mukaisesti nimetyn ulkopuolisen akkreditointielimen arvioinnilla täyttävänsä 2 momentissa säädetyt edellytykset. Päästöoikeuksien maksutta jakamista varten todennettavien 3 momentissa tarkoitettujen tietojen todentajien akkreditointia sekä akkreditointielimiä koskevista vaatimuksista säädetään tarkemmin komission todentamisasetuksessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan hyväksymisestä. Pykälän 3 momenttia muutettiin siten, siinä lueteltujen hyväksymisen edellytysten tilalle pykälään lisättiin viittaus komission täytäntöönpanosäädöksiin, joissa säädetään tarkemmin päästöoikeuksien maksutta jakamista varten tarvittavien tietojen todentamisesta. Todentajalta vaaditaan edelleen päästökauppaviranomaisen hyväksyntä. Päästökauppaviranomainen antaa edelleen hyväksynnän, jos todentaja täyttää tässä laissa säädetyt yleiset vaatimukset sekä komission ilmaisjakoasetuksessa sekä komission todentamisasetuksessa säädetyt vaatimukset.

Pykälän 4 momentista poistettiin viittaus 3 momenttiin eli säännös, joka koski todentajan hyväksynnän edellyttämää akreditointia ilmaisjakotietojen todentamista varten. Asiasta säädetään tarkemmin komission ilmaisjakoasetuksessa, jonka osalta momenttiin tehtiin viittaus. Muilta osin 4 momentti pysyi muuttumattomana.

64 §
Todentajan hyväksymisen peruuttaminen

Jos todentaja ei täytä 61 tai 62 §:ssä säädettyjä vaatimuksia taikka toimii olennaisesti tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten, komission todentamisasetuksen tai hyväksymispäätöksen ehtojen vastaisesti, päästökauppaviranomainen voi antaa todentajalle huomautuksen tai varoituksen. Päästökauppaviranomainen voi peruuttaa hyväksymisen, jos todentajan toiminnassa on ilmennyt olennaisia ja vakavia puutteita tai laiminlyöntejä eikä todentajalle annettu huomautus tai varoitus ole johtanut toiminnassa esiintyneiden puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseen päästökauppaviranomaisen asettamassa määräajassa.

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan hyväksymisen peruuttamisesta tapauksissa, joissa todentaja ei enää täytä vaadittavia pätevyysvaatimuksia taikka toimii olennaisesti päästökauppalain ja sen nojalla annettujen säännösten tai päätösten ehtojen vastaisesti.

Pykälään lisättiin maininta siitä, että päästökauppaviranomainen voi peruuttaa todentajan hyväksymisen myös siinä tapauksessa, että todentaja toimii olennaisesti komission todentamisasetuksen vastaisesti. Komission todentamisasetus sisältää todentajan toiminnan kannalta keskeisiä säännöksiä, joiden olennaisen rikkomisen perusteella on perusteltua, että hyväksyminen on peruutettavissa.

Ennen muutosta päästökauppaviranomaisen oli kehotettava todentajaa oikaisemaan toimintaansa asetetussa määräajassa. Pykälää muutettiin siten, että päästökauppaviranomainen voi antaa todentajalle huomautuksen tai varoituksen, mikäli todentaja toimii olennaisesti tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten, komission todentamisasetuksen tai hyväksymispäätöksen ehtojen vastaisesti. Siltä osin kuin kyseessä on tilanne, jossa todentaja ei täytä 61 §:ssä ja 62 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, ei päästökauppaviranomainen välttämättä voi antaa huomautusta tai varoitusta niissä tilanteissa, joissa kyseessä on toisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvan akkreditointipäätöksen sisältö. Tämän vuoksi pykälää muutettiin siten, että päästökauppaviranomaiselle annettiin harkintavaltaa siinä, onko todentajan menettely sellaista, että siitä voi seurata huomautus tai varoitus.

Muilta osin pykälä säilyi muuttumattomana. Pykälässä mainituissa tilanteissa päästökauppaviranomaisen on siten annettava todentajalle ensin huomautus tai varoitus. Kuten ennen muutosta pykälän mukaisessa kehotuksessa, huomautuksessa tai varoituksessa asetetaan määräaika asian korjaamiseksi. Hyväksyminen on peruutettavissa, jos todentaja ei ole korjannut mainittuja olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä huomautuksesta tai varoituksesta huolimatta.

73 §
Päästökaupparikkomus

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) laiminlyö hakea 8 §:ssä tarkoitettua kasvihuonekaasujen päästölupaa ja päästökauppakaudesta 2021–2030 lukien päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää,

8) laiminlyö toimittaa 35 o §:ssä tarkoitettuja tietoja laitosten yhdistymisestä tai laitoksen jakautumisesta taikka toimittaa vääriä tietoja, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, päästökaupparikkomuksesta sakkoon.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökaupparikkomuksesta. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan lisättiin rangaistavaksi teoksi se, että toiminnanharjoittaja laiminlyö hakea hyväksyntää päästöjen tarkkailusuunnitelmalle päästökauppakaudesta 2021—2030 lukien. Tällä päästökauppakaudella päästökauppaviranomainen myöntää päästöluvan ja hyväksyy päästöjen tarkkailusuunnitelman erillisillä hallintopäätöksillä.

Muutetun 1 momentin 8 kohdan rangaistussäännös liittyi 35 §:n mukaiseen velvoitteeseen toimittaa tietoja laitoksen toiminnasta. Koska kyseinen velvoite kumottiin, kävi kyseinen rangaistussäännös tarpeettomaksi. Sen sijaan momentin 8 kohta korvattiin rangaistussäännöksellä koskien tilannetta, jossa toiminnanharjoittaja laiminlyö toimittaa tai toimittaa vääriä tietoja päästökauppaviranomaiselle päästökauppakauden 2021—2030 ilmaisjakoa varten vaadittavat tiedot laitosten yhdistymisestä tai laitoksen jakautumisesta.

75 §
Muutoksenhaku päästökauppaviranomaisen päätökseen

Päästökauppaviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätökseen, jolla päästökauppaviranomainen on tämän lain nojalla myöntänyt maksutta jaettavia päästöoikeuksia tai muuttanut niiden määrää, saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Korkeimman hallinto-oikeuden on käsiteltävä päästöoikeuksien myöntämistä ja päästöoikeuksien määrän muuttamista koskeva valitus kiireellisenä.

Päästökauppaviranomaisen 50, 61, 62 ja 71 §:n nojalla antamaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Päätöstä, jolla päästökauppaviranomainen on myöntänyt maksutta jaettavia päästöoikeuksia tai muuttanut niiden määrää, on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Valitusviranomainen ei voi kieltää tai keskeyttää täytäntöönpanoa eikä antaa muuta täytäntöönpanoa koskevaa määräystä.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutoksenhausta päästökauppaviranomaisen päätökseen. Pykälän 1 momenttiin lisättiin säännökset valitusoikeudesta päästökauppaviranomaisen päästöoikeuksien myöntämistä ja muuttamista koskevista päätöksistä.

Ennen muutosta ilmaisjakopäätöksestä valitettiin 77 §:n 1 momentin mukaan ensimmäisenä instanssina korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa 77 §:n 2 momentin mukaan valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Kun ilmaisjakoasiat siirretään asteittain päästökauppaviranomaiselle, säädetään 75 §:n 1 momentissa päästökauppaviranomaisen ilmaisjakopäätöksistä valittamisesta vastaavasti kuin 77 §:n 1 ja 2 momenteissa, jotka koskevat valittamista työ- ja elinkeinoministeriön lain nojalla antamasta päätöksestä.

Ennen muutosta pykälän 3 ja 4 momentissa säänneltiin päästökauppaviranomaisen välittömästi täytäntöönpantavista päätöstyypeistä. Muutoksella momentit yhdistettiin uudeksi 3 momentiksi, jonka mukaan päästökauppaviranomaisen päästökauppalain 50, 61, 62 ja 71 §:n nojalla antamaa päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Viittauksella päästökauppalain 50 §:ään tarkoitetaan kirjaamiskieltoa ja kirjaamisen keskeyttämistä koskevaa päätöstä, viittauksella 61 ja 62 §:ään todentajan hyväksymistä sekä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa akkreditoidun tai sertifioidun todentajan hyväksymistä koskevaa päätöstä ja viittauksella 71 §:ään päästöoikeuksien luovutuskieltoa koskevaa päätöstä.

Lain 77 §:n 3 momenttia vastaavasti pykälän 4 momentissa säädetään päästökauppaviranomaisen antamien ilmaisjakopäätösten välittömästä täytäntöönpanosta ja siitä, ettei valitukseen sovelleta täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia säännöksiä.

Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 2019.

Tämän lain 7 §:n 1, 4 ja 6 kohta, 2 luvun otsikko, 8–12 ja 14 §, 16 §:n otsikko, 3 momentin 2 kohta ja 4 momentti, 25 §:n 3 momentti, 26 §, 29 §:n otsikko ja 1 momentti, 30 §, 31 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 32 §, 34 §:n johdantokappale, 35 §, 56 §:n 1 momentti sekä 59 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tämän lain 8–12 §:n säännöksiä sovelletaan päästökauppakautta 2021–2030 koskevien päästölupien ja päästöjen tarkkailusuunnitelmien hyväksynnän valmisteluun ja myöntämiseen lain voimaantulosta alkaen.

Tämän lain 16 a, 50 ja 52 § sekä 17 ja 51 §:n kumoaminen tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Päästökauppakaudelle 2013–2020 myönnettyjen päästöoikeuksien kirjaamiseen sovelletaan kuitenkin kyseisen päivän jälkeen 16 a, 17, 50, 51 ja 52 §:ää sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän lain tullessa voimaan.

Sellainen 25 §:n 3 momentin, 31 §:n 3 momentin tai 34 §:n mukainen maksutta jaettavan päästöoikeusmäärän muutos taikka 29 §:n mukainen maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskeva hakemus, joka on 1 päivänä tammikuuta 2021 vireillä työ- ja elinkeinoministeriössä, siirretään kyseisenä päivänä päästökauppaviranomaisen käsiteltäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä päästökauppaviranomaiselle tietoja päästökauppakaudelle 2013–2020 sekä kaudelle 2021–2025 maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevien tehtävien hoitamista varten.

Selostus:

Muutokset tulivat pääasiassa voimaan 19.3.2019. Muutosten mahdollisimman aikainen voimaantulo oli tärkeää, jotta toiminnanharjoittajien, jotka eivät hae ilmaisjakoa kaudelle 2021–2025, ei tarvitse toimittaa yksityiskohtaisia tietoja laitoksen toiminnasta työ- ja elinkeinoministeriölle 31.5.2019 mennessä, mitä edellytettiin ennen muutosta lain 35 a §:ssä.

Jäsenvaltioiden on saatettava päästökauppadirektiivin muutoksen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 9.10.2019. Poikkeuksena ovat päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimista koskevat julkistamis- ja raportointivelvoitteet, joissa vastaava määräaika oli 31.12.2018. Jälkimmäisten velvoitteiden täyttäminen ei Suomessa edellyttänyt muutoksia lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

Komission päästöjen tarkkailuasetuksen muutokset kohdistuvat vuonna 2021 alkavalle päästökauppakaudelle. Ajoittamalla päästöluvan ja tarkkailusuunnitelman erottaminen toisistaan päästökauppakausien vaihteeseen, erottaminen on mahdollista tehdä samalla kun tarkkailusuunnitelmat muutenkin tarkistetaan uusia tarkkailuvaatimuksia vastaaviksi. Tämän vuoksi 7 §:n 1 kohta, 2 luvun otsikko, 8–12 ja 14 §, 16 §:n otsikko, 3 momentin 2 kohta ja 4 momentti, 56 §:n 1 momentti, sekä 59 § tulevat voimaan 1.1.2021. Lain 8–12 §:n säännöksiä sovelletaan kuitenkin päästökauppakautta 2021–2030 koskevien päästölupien ja päästöjen tarkkailusuunnitelmien hyväksynnän valmisteluun ja myöntämiseen näiden muutosten voimaantulosta 19.3.2019 alkaen.

Komission ilmaisjakoasetuksen mukainen laitoksen toiminnan lopettamisen määritelmä (16 a §) ja sen vaikutus päästöoikeuksien kirjaamatta jättämiseen (17 §) muuttuvat päästökauppakaudelle 2021–2030. Päästökauppakaudesta 2021–2030 alkaen on lisäksi perusteltua soveltaa samoja päästöoikeuksien kirjaamista koskevia menettelyitä päästökaupan vakiintuneisiin laitoksiin ja päästökaupan uusiin osallistujiin sekä muuttaa päästöoikeuksien kirjaamista toiminnanharjoittajan vaihtuessa (52 §). Muutetut 16 a, 50 ja 52 § sekä päästökauppalain 17 ja 51 §:n kumoaminen tulevat voimaan 1.1.2021.

Päästökauppakaudelle 2013–2020 myönnettävien päästöoikeuksien kirjaamiseen kuitenkin noudatetaan nykyisiä menettelyitä, vaikka kirjaaminen tapahtuu vuoden 2020 jälkeen. Ilmaisjaon viranomaistehtävät siirretään Energiavirastolle vaiheittain siirtymäajan puitteissa. Päästökauppakautta 2013–2020 koskevien asioiden käsittely siirretään työ- ja elinkeinoministeriöltä Energiaviraston hoidettavaksi vuoden 2021 alussa. Tämän vuoksi 7 §:n 1, 4 ja 6 kohta, 25 §:n 3 momentti, 26 §, 29 §:n otsikko ja 1 momentti, 30 §, 31 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 32 §, 34 §:n johdantokappale sekä 35 § tulevat voimaan 1.1.2021. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä päästökauppaviranomaiselle tietoja päästökauppakaudelle 2013–2020 sekä kaudelle 2021–2025 maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevien tehtävien hoitamista varten.

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Tilaa Edilex Rekisteröidy ja tilaa

Koekäyttötunnukset Tutustu ilmaiseksi

Kokeile Edilexiä maksutta kahden viikon ajan. Tarjoamme ilmaisen koekäyttömahdollisuuden yrityksille, viranomaisille ja muille organisaatioille.

Tietoa palvelusta Tutustu palveluihin

Tutustu tarkemmin Edilexin palveluiden sisältöihin ja hintoihin.

EHS-säädösseuranta

Pikahaku

Päästökauppalakiin tehtiin päästökauppakautta 2021–2030 koskevat muutokset

Laki päästökauppalain muuttamisesta 291/2019

1 § Lain tarkoitus

6 § Määritelmät

7 § Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet

2 luku Kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma

8 § Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman tarve

9 § Lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskeva hakemus

10 § Luvan myöntämisen ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisen edellytykset

11 § Lupapäätös ja päätös päästöjen tarkkailusuunnitelmasta

12 § Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttaminen

14 § Toiminnanharjoittajan vaihtuminen

16 § Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttaminen

16 a § Laitoksen toiminnan lopettaminen

3 luku Päästöoikeuksien kokonaismäärä ja jakomenetelmät

18 § Päästöoikeuksien kokonaismäärä

19 § Päästöoikeuksien jakomenetelmät päästökauppakaudella 2013–2020

19 a § Päästöoikeuksien jakomenetelmät päästökauppakaudella 2021–2030

21 § Laitoskohtaisten päästöoikeuksien laskeminen

25 § Päästöoikeuksien myöntämistä koskeva päätös

26 § Päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

5 luku Uudet osallistujat sekä laitosten toiminnan lopettaminen tai vähentäminen päästökauppakaudella 2013–2020

27 § Uudet osallistujat päästökauppakaudella 2013–2020

29 § Päästöoikeuksien hakeminen uudelle osallistujalle ja päästökauppaviranomaiselle toimitettavat tiedot

30 § Uuden osallistujan alustava päästöoikeusmäärä

31 § Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä uudelle osallistujalle

32 § Päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

34 § Päätös päästöoikeusmäärän alentamisesta

35 § Päästöoikeusmäärän alentamista koskevan päätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

5 a luku Maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla

35 a § Yleiset jakoperusteet päästökauppakaudella 2021–2030

35 b § Päästökaupan uusille osallistujille varattu päästöoikeusmäärä päästökauppakaudella 2021–2030

35 c § Laitosten tuotantotason muutokset päästökauppakaudella 2021–2030

35 d § Viranomaistehtävät vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla

5 b luku Päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan vakiintuneille laitoksille päästökauppakaudelle 2021–2030

35 e § Päästöoikeuksien hakeminen päästökaupan vakiintuneille laitoksille

35 f § Hakemuksen liitteet

35 g § Alustavat päästöoikeusmäärät päästökauppakaudelle 2021–2030

35 h § Päästöoikeuksien myöntämistä koskeva päätös päästökauppakaudella 2021–2030

5 c luku Päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan uusille osallistujille päästökauppakaudelle 2021–2030

35 i § Päästöoikeuksien hakeminen päästökaupan uusille osallistujille

35 j § Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä päästökaupan uudelle osallistujalle päästökauppakaudelle 2021–2030

5 d luku Maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvät velvoitteet ja päästöoikeusmäärän muuttaminen päästökauppakaudella 2021–2030

35 k § Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksyminen

35 l § Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttaminen

35 m § Tarkkailu- ja ilmoitusvelvollisuus

35 n § Päätös päästöoikeusmäärän muuttamisesta

35 o § Yhdistyminen ja jakautuminen

5 e luku Päästöoikeuksista luopuminen päästökauppakaudella 2021–2030

35 p § Hakemus päästöoikeuksista luopumiseksi

35 q § Päätös päästöoikeuksista luopumisesta

6 luku Päästöoikeuksien huutokauppa

36 § Huutokaupalla myytävät päästöoikeudet ja huutokauppamenettely

37 § Huutokaupanpitäjä

39 § Huutokauppaan osallistumisoikeus

40 § Hankeyksiköiden käytön enimmäismäärä

44 § Hankeyksiköiden vaihto päästöoikeuksiin

50 § Päästöoikeuksien vuosittainen kirjaaminen

51 a § Muutetun päästöoikeusmäärän kirjaaminen

51 b § Päästöoikeuksien takaisinperintä

52 § Päästöoikeuksien kirjaaminen toiminnanharjoittajan vaihtuessa

53 § Velvoite palauttaa päästöoikeuksia ja päästöoikeuksien voimassaolo

56 § Päästöjen tarkkailu, selvitys ja todentaminen

59 § Todentajan lausunto

61 § Todentajan hyväksyminen

64 § Todentajan hyväksymisen peruuttaminen

73 § Päästökaupparikkomus

75 § Muutoksenhaku päästökauppaviranomaisen päätökseen

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

Tilaaminen

1 §
Lain tarkoitus

6 §
Määritelmät

7 §
Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet

2 luku
Kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma

8 §
Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman tarve

9 §
Lupaa ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskeva hakemus

10 §
Luvan myöntämisen ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisen edellytykset

11 §
Lupapäätös ja päätös päästöjen tarkkailusuunnitelmasta

12 §
Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttaminen

14 §
Toiminnanharjoittajan vaihtuminen

16 §
Luvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttaminen

16 a §
Laitoksen toiminnan lopettaminen

3 luku
Päästöoikeuksien kokonaismäärä ja jakomenetelmät

18 §
Päästöoikeuksien kokonaismäärä

19 §
Päästöoikeuksien jakomenetelmät päästökauppakaudella 2013–2020

19 a §
Päästöoikeuksien jakomenetelmät päästökauppakaudella 2021–2030

21 §
Laitoskohtaisten päästöoikeuksien laskeminen

25 §
Päästöoikeuksien myöntämistä koskeva päätös

26 §
Päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

5 luku
Uudet osallistujat sekä laitosten toiminnan lopettaminen tai vähentäminen päästökauppakaudella 2013–2020

27 §
Uudet osallistujat päästökauppakaudella 2013–2020

29 §
Päästöoikeuksien hakeminen uudelle osallistujalle ja päästökauppaviranomaiselle toimitettavat tiedot

30 §
Uuden osallistujan alustava päästöoikeusmäärä

31 §
Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä uudelle osallistujalle

32 §
Päästöoikeuksien myöntämispäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

34 §
Päätös päästöoikeusmäärän alentamisesta

35 §
Päästöoikeusmäärän alentamista koskevan päätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

5 a luku
Maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla

35 a §
Yleiset jakoperusteet päästökauppakaudella 2021–2030

35 b §
Päästökaupan uusille osallistujille varattu päästöoikeusmäärä päästökauppakaudella 2021–2030

35 c §
Laitosten tuotantotason muutokset päästökauppakaudella 2021–2030

35 d §
Viranomaistehtävät vuoden 2020 jälkeen alkavilla päästökauppakausilla

5 b luku
Päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan vakiintuneille laitoksille päästökauppakaudelle 2021–2030

35 e §
Päästöoikeuksien hakeminen päästökaupan vakiintuneille laitoksille

35 f §
Hakemuksen liitteet

35 g §
Alustavat päästöoikeusmäärät päästökauppakaudelle 2021–2030

35 h §
Päästöoikeuksien myöntämistä koskeva päätös päästökauppakaudella 2021–2030

5 c luku
Päästöoikeuksien myöntäminen päästökaupan uusille osallistujille päästökauppakaudelle 2021–2030

35 i §
Päästöoikeuksien hakeminen päästökaupan uusille osallistujille

35 j §
Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä päästökaupan uudelle osallistujalle päästökauppakaudelle 2021–2030

5 d luku
Maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvät velvoitteet ja päästöoikeusmäärän muuttaminen päästökauppakaudella 2021–2030

35 k §
Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksyminen

35 l §
Ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttaminen

35 m §
Tarkkailu- ja ilmoitusvelvollisuus

35 n §
Päätös päästöoikeusmäärän muuttamisesta

35 o §
Yhdistyminen ja jakautuminen

5 e luku
Päästöoikeuksista luopuminen päästökauppakaudella 2021–2030

35 p §
Hakemus päästöoikeuksista luopumiseksi

35 q §
Päätös päästöoikeuksista luopumisesta

6 luku
Päästöoikeuksien huutokauppa

36 §
Huutokaupalla myytävät päästöoikeudet ja huutokauppamenettely

37 §
Huutokaupanpitäjä

39 §
Huutokauppaan osallistumisoikeus

40 §
Hankeyksiköiden käytön enimmäismäärä

44 §
Hankeyksiköiden vaihto päästöoikeuksiin

50 §
Päästöoikeuksien vuosittainen kirjaaminen

51 a §
Muutetun päästöoikeusmäärän kirjaaminen

51 b §
Päästöoikeuksien takaisinperintä

52 §
Päästöoikeuksien kirjaaminen toiminnanharjoittajan vaihtuessa

53 §
Velvoite palauttaa päästöoikeuksia ja päästöoikeuksien voimassaolo

56 §
Päästöjen tarkkailu, selvitys ja todentaminen

59 §
Todentajan lausunto

61 §
Todentajan hyväksyminen

64 §
Todentajan hyväksymisen peruuttaminen

73 §
Päästökaupparikkomus

75 §
Muutoksenhaku päästökauppaviranomaisen päätökseen