Laki työturvallisuuslain muuttamisesta 927/2017

Työturvallisuuslakia (738/2002) muutettiin lailla työturvallisuuslain muuttamisesta (927/2017). Lakiin lisättiin säädös työnantajan velvollisuudesta pitää yllä luetteloa työntekijöistä, jotka ovat altistuneet biologisille tekijöille, jotka voivat aiheuttaa vakavan sairauden tai vaaran ihmiselle.  Pykälässä säädetään lisäksi erityistapauksista, joiden osalta ylläpitoaika on 40 vuotta. Lisäksi laajennettiin luettelon saamiseen oikeutettujen tahojen määrää siitä, mitä se on tartuntatautilain (1227/2016) perusteella.

Työturvallisuuslaki sääntelee yleislakina biologisilta tekijöiltä suojautumista työympäristöissä. Laissa valtuutetaan valtioneuvosto antamaan asiasta tarkempaa sääntelyä. Lakiin otettu ilmoitusvelvollisuus sisältyi aiemmin valtioneuvoston biologisista tekijöistä annetun päätökseen (1155/1993). Päätös kumottiin valtioneuvoston asetuksella työntekijöiden suojaamiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017), johon sisällytettiin suurin osa aiemman päätöksen sisällöstä. Ilmoitusvelvollisuus haluttiin korottaa kuitenkin lain tasolle, jotta perustuslain vaatimukset täyttyisivät. Perustuslain (731/1999) 80 § 2:n mukaan yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla.

Muutos tuli voimaan 1.1.2018

Ks. myös hallituksen esitys HE 94/2017 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työturvallisuuslakiin (738/2002) uusi 40 a § seuraavasti:

Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät ja vaarallisten aineiden käyttö

40 a §
Luettelo biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä

Työnantajan on pidettävä luetteloa vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttaville biologisille tekijöille työssä altistuneista työntekijöistä. Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen.

Luetteloa biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä on säilytettävä kuitenkin 40 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen, jos altistuminen voi johtaa tartuntoihin:

1) jotka saattavat olla pysyviä tai piileviä;

2) joita ei voida määrittää ennen sairauden kehittymistä, jos sairauden kehittyminen kestää useita vuosia;

3) joilla on erityisen pitkä itämisaika ennen sairauden kehittymistä;

4) jotka johtavat sairauksiin, jotka uusiutuvat ajoittain pitkän ajan kuluessa hoidosta huolimatta; tai

5) joilla voi olla vakavia pitkäaikaisia jälkivaikutuksia.

Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, kunnan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada luettelo nähtäväkseen. Työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot luettelosta.

Luettelo biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä on annettava työsuojeluviranomaisen käyttöön työnantajan lopettaessa toimintansa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luetteloon merkittävistä tiedoista.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa tarkoitettuna vakavana sairautena pidetään sairautta, joka on hoidettavissa ja johon on yleensä käytettävissä tehokas ehkäisykeino. Sairaus voi kuitenkin levitä väestöön. Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksen (921/2010) liitteessä luokitellut biologisia tekijöitä. 1 momentissa mainitut biologiset tekijät kuuluvat ryhmään 3.

2 momentissa luetteloidaan erityisistä tilanteista, joiden johdosta velvollisuus säilyttää luetteloa on 40 vuotta.

3 momentissa laajennettiin luetteloon oikeutettujen tahojen määrää siitä, mitä se on Tartuntatautilain (1227/2016) perusteella. Uusia tahoja ovat kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tarkoituksena on tehostaa epidemioiden hallintaa ja altistumisen seurantaa.

5 momentissa annettiin Valtioneuvostolle asetuksenantovaltuus tarkempien säännösten antamiseen.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi