Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta 400/2020

Tartuntatautilain (1227/2016) väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (400/2020) säädettiin tilapäisesti poikkeusolojen aikana tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämättömistä ravitsemusliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä koskevista rajoituksista. Ravitsemusliikkeet velvoitettiin noudattamaan myös hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehtimaan asiakkaiden riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Selostettavan lain nojalla annetulla määräaikaisella valtioneuvoston asetuksella (401/2020) annettiin tarkemmat säännökset edellä mainituista rajoituksista ja velvollisuuksista sekä siitä, millä alueilla rajoituksia sovelletaan. Asetus on voimassa 31.7.2020 saakka. Jos poikkeusolot jatkuvat vielä kesän ja syksyn aikana epidemian vallitsevassa tilanteessa, ravitsemustoimintaa koskevia välttämättömiä rajoituksia voidaan säätää tämän lain nojalla valtioneuvoston asetuksella lokakuun loppuun saakka. Rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eikä ruoan ja juoman noutomyyntiä. Lainsäädäntömuutos on jatkoa majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annetun lain väliaikaiselle muuttamiselle (153/2020) ja sen nojalla annetulle valtioneuvoston asetukselle (173/2020), jonka mukaisesti käytännössä kaikki ravitsemusliikkeet ovat olleet suljettuina asiakkailta 4.4.2020 lähtien.

Koronavirustilanteen levittyä pandemiaksi hallitus otti maaliskuussa nopeasti käyttöön suosituksiin, normaaliolojen lainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön perustuvan rajoitustoimien kokonaisuuden. Käytännössä valtaosa ravitsemusliikkeistä suljettiin asiakkailta 4.4.2020 ja koronakriisi onkin iskenyt poikkeuksellisen rajusti ravitsemusalalle. Asetetuilla rajoitustoimilla ja annetuilla suosituksilla onnistuttiin hillitsemään epidemian etenemistä ja terveydenhuollon ylikuormittumista sekä suojaamaan riskiryhmiä, mutta samanaikaisesti rajoituksilla on kuitenkin ollut myös haitallisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Näin ollen Suomessa aloitettiin siirtymään asteittain epidemian hillinnän seuraavaan vaiheeseen, jossa laajamittaisista rajoitustoimista siirrytään hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin ja tartuntatautilain, valmiuslain ja mahdollisten muiden säädösten mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Tavoitteena on epidemian tehokas hillintä mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavalla tavalla. Ravitsemusliikkeiden riskialtteimpiin toimintoihin kohdennetut ja vähemmän elinkeinovapautta rajoittavat rajoitukset ovat nykyisessä epidemiatilanteessa välttämättömiä.

Ravitsemusliikkeiden toiminnan rajoittamista koskeva sääntely tarkoittaa puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Nämä rajoitukset vaikuttavat lisäksi ravintola-alan lomautuksiin ja irtisanomisiin, joten niillä on liittymä perustuslain 18 §:n 2 momentissa julkiselle vallalle osoitetun työllisyyden edistämisen velvollisuuteen. Muun ohella rajoituksilla voidaan katsoa olevan vaikutusta perustuslain 15 §:ssä turvattuun omaisuudensuojaan. Rajoitusten tavoitteena on kuitenkin väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen estämällä tartuntataudin leviämistä. Rajoituksilla siten turvataan perustuslain 22 §:n edellyttämällä tavalla julkisen vallan toimesta perustuslaissa turvattu jokaisen oikeus elämään ja välttämättömään huolenpitoon sekä 19 §:n 3 momentissa säädetty julkisen vallan velvollisuus turvata riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä.

Aluehallintoviranomaiset valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voi määrätä valvonnassa havaitsemansa epäkohdat ja puutteet korjattaviksi ja määrätä velvoitteita olennaisesti rikkoneen ravitsemusliikkeen välittömästi sulkemaan ravitsemisliiketoiminnan asiakkailta enintään kuukaudeksi.

Valtioneuvosto seuraa rajoitusten laissa säädettyjen edellytysten voimassaoloa ja tarvittaessa kumoaa tilapäiset rajoitukset, jos niiden edellytykset eivät enää täyty. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja aluehallintovirastojen kanssa epidemiatilannetta kahden viikon välein hyödyntäen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin seurantatutkimuksesta saatavia tietoja.

Laki tuli voimaan 1.6.2020 ja on voimassa 31.10.2020 asti.

Ks. myös hallituksen esitys HE 72/2020 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan väliaikaisesti tartuntatautilain (1227/2016) 91 §:n 1 momentti ja lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 58 a ja 58 b § seuraavasti:

58 a §
Ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi

Tartuntataudin leviämisen estämiseksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa ravitsemisliikkeessä on noudatettava tässä pykälässä ja sen nojalla annettuja ravitsemisliikkeen aukioloa, alkoholilaissa (1102/2017) tarkoitettua alkoholijuomien anniskeluaikaa sekä liikkeeseen kuuluvien sisäja ulkotilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä elinkeinotoimintaan koskevia rajoituksia. Jolleivät rajoitukset ole välttämättömiä koko maassa tartuntataudin leviämisen estämiseksi, valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset alueista, joilla kutakin velvoitetta ja rajoitusta sovelletaan.

Ravitsemisliikkeen saa avata ravitsemistoimintaan asiakkaille aikaisintaan kello 6 ja liike on suljettava ravitsemistoiminnan asiakkailta viimeistään kello 23. Alkoholilaissa tarkoitettu alkoholijuomien anniskelu saadaan ravitsemisliikkeessä aloittaa aikaisintaan kello 9 ja anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22. Jolleivät tässä momentissa säädetyt rajoitukset ole välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi, valtioneuvoston asetuksella säädetään pidemmästä aukioloajasta ja anniskeluajasta.

Ravitsemisliikkeen sisätilassa tai sen osassa saa samanaikaisesti oleskella enintään puolet siitä suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä, joka on mainittu tilaa tai sen osaa koskevassa alkoholilain 18 §:ssä tarkoitetussa anniskeluluvassa tai, jos ravitsemisliikkeellä ei ole anniskelulupaa, rakennusten paloturvallisuudesta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla ja rakennuksen käyttöturvallisuudesta mainitun lain 117 d ja 117 k §:n nojalla annettujen säännösten mukaisesti hyväksytyssä rakennussuunnitelmassa. Ravitsemistoiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu järjestetään riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ravitsemisliikkeen asiakkaiden oleskeluun ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvoitteista ja ravitsemisliikkeen sisäja ulkotilojen asiakaspaikkamäärän rajoittamisesta. Jollei tässä momentissa säädetyn asiakkaiden enimmäismäärän noudattaminen ole välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi, valtioneuvoston asetuksella säädetään suuremmasta asiakkaiden enimmäismäärästä.

Sen lisäksi, mitä elintarvikelaissa säädetään, ravitsemistoiminnan harjoittajan on huolehdittava ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamisesta. Ravitsemistoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat mahdollisuuden käsien puhdistamiseen, ja annettava asiakkaille riittävän etäisyyden ylläpitämistä ja käsien puhdistamista koskevat toimintaohjeet. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamisesta, käsien puhdistamismahdollisuuden järjestämisestä sekä asiakkaille annettavien toimintaohjeiden antamisesta.

Ravitsemistoiminnan harjoittajan on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa sen toimintaan ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset. Suunnitelma on pyynnöstä esitettävä aluehallintovirastolle ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 11 §:ssä tarkoitettua valvontaa suorittavalle poliisille. Suunnitelma on siihen sisältyviä henkilötietoja lukuun ottamatta pidettävä liikkeessä asiakkaiden nähtävillä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset velvoitteiden ja rajoitusten toteuttamista koskevan suunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja nähtävänä pitämisestä.

Mitä tämän pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään, ei koske majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua henkilöstöravintolatoimintaa eikä ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annetun lain (308/2006) 1 pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa ravitsemusliikkeessä on noudatettava ravitsemusliikkeen aukioloa, alkoholilaissa (1102/2017) tarkoitettua alkoholijuomien anniskeluaikaa sekä liikkeeseen kuuluvien sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä elinkeinotoimintaan koskevia rajoituksia tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi momentissa säädetään valtuudesta antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä alueista, joilla kutakin velvoitetta ja rajoitusta sovelletaan. Tällainen asetus annetaan, jos rajoitukset eivät ole välttämättömiä koko maassa tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asetus voi koskea alueellista poikkeamista vain 58 a pykälässä tai sen nojalla säädetyistä velvoitteista ja rajoituksista.

Pykälän 2 momentissa säädetään ravitsemisliikkeen aukiolo- ja anniskeluajoista. Valtioneuvoston asetus momentissa säädettyjä pidemmistä aukiolo- ja anniskeluajoista annetaan, jos tässä momentissa säädetyt rajoitukset eivät ole välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Pykälän 3 momentissa säädetään ravitsemisliikkeen asiakkaiden enimmäismäärästä ja asiakaspaikkojen sijoittumisesta. Sosiaalisten kontaktien minimoimiseksi on välttämätöntä, että ravitsemisliikkeissä samanaikaisesti olevien asiakkaiden määrää rajoitetaan siitä määrästä, mikä on normaalioloissa sallittu. Laissa säädettyä asiakasmäärää suuremmasta enimmäismäärästä säädetään momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella, jos momentissa säädetyn asiakkaiden enimmäismäärän noudattaminen ei ole välttämätöntä tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Pykälän 4 momentissa säädetään ravitsemisliikkeen asiakkaille annettavista toimintaohjeista ja -mahdollisuuksista sekä tilojen ja pintojen puhdistamisesta. Valtioneuvoston asetuksella tarkennetaan säännöksiä ravitsemisliikkeen käytössä olevien tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä asiakkaille annettavista toimintaohjeista. Asiakkaille olisi myös varattava mahdollisuus huolehtia käsihygieniastaan. On ravintola-alan edun mukaista ottaa käyttöön THL:n, Työterveyslaitoksen ja elintarvikevalvonnan ohjeistuksen mukaisia toimintamalleja, jotka vastaavat myös asiakkaiden omiin tartuntojen ehkäisytarpeisiin.

Pykälän 5 momentissa säädetään ravitsemusliikkeen toimintaa ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädettyjä velvollisuuksia ja rajoituksia koskevasta suunnitelmasta. Jokaisen ravitsemisliikkeen tulee varmistaa, mitä pääasiallisia toimia velvoitteet ja rajoitukset juuri kyseisen liikkeen toiminnassa tarkoittaisivat.

Pykälän 6 momentissa säädetään aukiolo- ja anniskeluaikoja sekä asiakkaiden enimmäismäärää ja asiakaspaikkojen sijoittumista koskevista poikkeuksista. Sen mukaan pykälän 2 ja 3 momentin säännökset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eikä ruoan tai juoman myymistä ravitsemusliikkeestä muualla nautittavaksi.

58 b §
Ravitsemisliikkeiden valvonta ja rajoitusten edellytysten seuranta

Aluehallintovirasto valvoo 58 a §:ssä ja sen nojalla säädettyjen velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. Jos velvoitteiden tai rajoitusten noudattamisessa havaitaan puutteita tai epäkohtia, aluehallintovirasto voi antaa ravitsemisliikkeelle määräyksen niiden korjaamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos puutteita ei ole korjattu asetetussa määräajassa tai jos velvoitteita on rikottu olennaisesti, aluehallintovirasto voi määrätä ravitsemisliikkeen ravitsemistoiminnan välittömästi keskeytettäväksi ja liikkeen pidettäväksi suljettuna asiakkailta enintään yhden kuukauden ajaksi.

Poliisin on tarvittaessa annettava aluehallintoviraston pyynnöstä virka-apua valvonnan ja 1 momentissa tarkoitetun ravitsemisliikkeen sulkemisen toimeenpanemiseksi.

Valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 3 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään aluehallintoviraston tehtävästä valvoa 58 a §:n ja sen nojalla säädettyjen velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisesta. Jos velvoitteiden tai rajoitusten noudattamisessa havaitaan puutteita tai epäkohtia aluehallintovirasto voi antaa ravitsemisliikkeelle määräyksen niiden korjaamisesta. Tarpeelliset korjaukset on tehtävä määräyksessä asetetussa määräajassa. Aluehallintovirasto voi myös määrätä ravitsemisliikkeen ravitsemistoiminnan välittömästi keskeytettäväksi ja pidettäväksi suljettuna asiakkailta enintään kuukauden ajaksi, jos havaittuja puutteita ei ole korjattu tai jos velvoitteita on rikottu olennaisesti. Säännöksen tarkoituksena on ennen kaikkea mahdollistaa viranomaisille tehokkaat toimintakeinot, jos tartuntataudin leviämistä estäviä säännöksiä olennaisesti rikotaan.

Pykälän 2 momentissa säädetään selvyyden vuoksi siitä, että poliisin on tarvittaessa annettava aluehallintoviraston pyynnöstä virka-apua valvonnan ja ravitsemistoiminnan keskeyttämisen toteuttamisessa.

Pykälän 3 momentissa säädetään valtioneuvoston velvollisuudesta tarkoin seurata, ovatko 58 a §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 3 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä jollain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

91 §
Päätösten täytäntöönpano

Edellä 16, 57, 58, 58 b, 59–67 ja 69–71 §:ssä tarkoitetut päätökset voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälään otettiin 58 b §:ää koskeva viittaus siihen, että siinä tarkoitetut päätökset voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään lokakuuta 2020.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi