-
Tuomioistuin
- Euroopan unionin tuomioistuin
- Euroopan unionin virkamiestuomioistuin
- Hovioikeus
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Korkein oikeus
- Käräjäoikeus
- Maaoikeus
- Markkinaoikeus
- Sotarikostuomioistuin
- Toimivalta
- Tuomioistuinvirasto
- Tuomiokapituli
- Tuomiopiiri
- Työtuomioistuin
- Unionin yleinen tuomioistuin
- Valtakunnanoikeus
Työtuomioistuin
- Uutiset
21.10.2020 11.38
Helsingin hovioikeuden kiky-tuomio: Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen ja kantajalla oli oikeussuojan tarve - työaikaa ei voitu pidentääKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, asia kuului yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajalla oli lisäksi asiassa oikeussuojan tarve. Yhtiön vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Pääasian osalta HO katsoi, ettei voimassa olevan työsopimuksen työaikaa koskevan nimenomaisen ehdon muuttaminen työntekijän vahingoksi ollut kuulunut työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssiin. Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsopimuksen mukaista työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. Kantajan työajan oli siten katsottava määräytyneen työsopimuksen perusteella myös 1.1.2017 jälkeen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
20.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ylimääräinen muutoksenhaku ja työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaika – KKO:2020:77Korkein oikeus ja työtuomioistuin ovat olleet eri mieltä työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevien säännösten tulkinnasta. Tähän erimielisyyteen yritettiin saada ratkaisu vaatimalla työtuomioistuimen tuomion purkamista ylimääräisen muutoksenhaun avulla sillä perusteella, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että lainvoimaisen tuomion purkamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Vaikka työtuomioistuin tulkitsi kanne- ja vanhentumisaikoja toisin kuin korkein oikeus, tulkinta ei korkeimman oikeuden tuomion mukaan kuitenkaan perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Ratkaisu herättää kysymyksen siitä, mitä tuomio merkitsee erityisesti työtuomioistuimen ja toisaalta kanteen nostajien kannalta. - Uutiset
14.10.2020 13.40
Työtuomioistuin: Työnantaja ei voinut heikentää noudattamaansa työmerkkipäivälahjakäytäntöäTuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiöissä noudatettu työmerkkipäivälahjakäytäntö oli vakuutusalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettu sosiaalinen etu, jota työnantaja ei ollut voinut työehtosopimuksen voimassa ollessa heikentää ilman työntekijäpuolen suostumusta. - Uutiset
7.10.2020 12.00
Työtuomioistuin: Kaupungin menettelyä ei katsottu työtaistelutoimenpiteeksi eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaanKaupunki oli järjestänyt koko henkilöstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ja niiden johdosta esittänyt järjestöille paikallisen sopimuksen tekemistä vaihtoehtona työnantajan yksipuolisille henkilöstömenoista tehtäville säästötoimenpiteille. Sopimuksella kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia yleiskorotuksia olisi myöhennetty. Osa järjestöistä hyväksyi sopimuksen. Yksipuoliset säästötoimenpiteet, jotka koskivat lomautuksia ja osa-aikaistamisia, ilmoitettiin kohdistettavaksi paikallisen sopimuksen hylänneisiin järjestöihin. Sote ry:n kanne koski sitä, oliko kaupunki menetellyt työrauhavelvollisuuden vastaisesti painostamalla järjestöjä hyväksymään paikallisen sopimuksen. Kanne hylättiin. Tuomio oli yksimielinen. - Uutiset
7.10.2020 9.14
KKO: Työtuomioistuimen lainvoimaisen tuomion purkamiselle ei ollut edellytyksiäKorkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko työtuomioistuimen välituomio ja siihen kannevaatimusten vanhentumattomuuden osalta perustunut työtuomioistuimen tuomio perustunut hakemuksessa esitetyillä perusteilla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja oliko välituomio tai tuomio tällä perusteella purettava. Tuomion purkamista koskevan hakemuksen mukaan työtuomioistuimen tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, koska tuomiossa oli tulkittu työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevia säännöksiä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:10 poikkeavalla tavalla. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoi, ettei työmarkkinalaitos A ollut esittänyt perusteita, joiden nojalla työtuomioistuimen välituomio ja siihen vanhentumiskysymyksen osalta perustunut tuomio olisi voitu purkaa. - Uutiset
5.10.2020 10.22
Työtuomioistuimen tuomio työmatkalla liukastuneen kunnan työntekijän oikeudesta vahvistetun vuosiloman siirtämiseen ja sairausajan palkkaanTyöntekijälle oli hakemuksesta vahvistettu viikko vuosilomaa. Ilman vuosiloman vahvistamista työntekijän työnteko ja palkanmaksu olisivat työsopimuksen perusteella olleet keskeytyneinä kyseisen viikon ajan. Vuosiloman vahvistamisen jälkeen mutta ennen vuosiloman alkamista työntekijä liukastui työmatkalla ja joutui sairauslomalle, joka jatkui koko vahvistetun vuosiloman ajan. Työntekijän pyynnöstä huolimatta hänen vuosilomaansa ei siirretty. Työntekijälle maksettiin edellä tarkoitetulta viikolta vuosiloma-ajan palkka. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli virkaehtosopimusmääräyksen perusteella ollut oikeus siirtää hänelle vahvistettu vuosiloma. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan edellä mainitun vahvistetun vuosiloman ajalta riippumatta siitä, siirrettiinkö vuosiloma takautuvasti toiseen ajankohtaan vai ei. - Uutiset
5.10.2020 8.04
Virkamatkoja, virantoimitusmatkoja vai työmatkoja - Työtuomioistuin antoi KHO:lle lausunnon KVTES:n tulkinnastaKHO oli pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, oliko viranhaltijan matkat eräisiin koulutustilaisuuksiin asiassa sovellettavien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaan katsottava luonteeltaan virkamatkoiksi vai virantoimitusmatkoiksi ja miten kyseisiä määräyksiä oli muutoin tulkittava lausuntopyynnössä kuvatussa tilanteessa. Lausunnosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että sille esitettyjen tietojen perusteella lausuntopyynnössä tarkoitetut matkat vaikuttivat olevan kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuja työmatkoja. Sen arvioiminen, oliko kyseiset matkat katsottava luonteeltaan virkamatkoiksi, virantoimitusmatkoiksi vai työmatkoiksi, jäi kuitenkin KHO:n tehtäväksi asiaa koskevan näytön vastaanottamisen jälkeen. - Uutiset
24.9.2020 9.45
Työtaisteluilla uhannut Sähköliitto tuomittiin hyvityssakkoonTyötaisteluilla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto tuomittiin maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa. - Uutiset
22.9.2020 9.05
Työtuomioistuin arvioi luottamusmiehen tietojensaantioikeuttaTyöpaikalla oli syntynyt epäselvyyttä palkkasopimuksen erityistekijälisiä koskevien määräysten tasapuolisesta soveltamisesta yhtiössä. Pääluottamusmies oli pyytänyt yhtiötä toimittamaan yksiköittäin tiedot niistä työntekijöistä, joille erityistekijälisiä oli maksettu. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä työehtosopimukseen perustuva velvoite tietojen luovuttamiseen. Tuomiossa katsottiin, että luottamusmiehen tietopyyntö oli koskenut työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä selvitettävää tapausta, eikä tietojen saaminen tai erimielisyyden selvittely ollut edellyttänyt asianomaisten työntekijöiden suostumusta. Vaikka pääluottamusmiehen tietopyyntö oli sinänsä ollut laaja, se oli kuitenkin ollut sillä tavoin yksilöity, että sen perusteella oli ollut selvää, mitä tietoja pyynnöllä oli tarkoitettu. Kun yhtiö oli kieltäytynyt toimittamasta tietoja ja työnantajaliitto tukenut työnantajaa asiassa ja hyväksynyt työnantajan menettelyn puuttumatta asiaan, yhtiö tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. - Uutiset
22.9.2020 8.26
Työtuomioistuimen lausunto työnjohtajalisän maksamisestaTyötuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen (1.2.2017 – 30.4.2018) osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin ollen lausuntonaan, ettei työehtosopimuksen mukaista vastaavan työnjohtajan lisää maksettu muille kuin MRL 122 §:ssä tarkoitetuille vastaaville työnjohtajille. Lisän maksaminen ei voinut perustua muuhun kuin henkilön muodolliseen asemaan vastaavana työnjohtajana. Lisää maksettiin vain siltä ajalta, kun henkilö oli merkittynä rakennusvalvonta-asiakirjoihin lisän maksamista edellyttävään asemaan. - Uutiset
9.9.2020 10.00
Työtuomioistuin: Kaupan työehtosopimus soveltuiKanteessa pyydettiin vahvistamaan, että kaupan työehtosopimus soveltuu työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tietyssä osakeyhtiössä. Asiassa oli riidatonta, että yhtiö oli kaupan työehtosopimukseen osallisen työnantajaliiton jäsen ja siten työehtosopimuslain 4 §:n nojalla lähtökohtaisesti sidottu mainittuun työehtosopimukseen. Riidatonta oli myös, että yhtiö harjoitti toimintaa kaupan työehtosopimuksen soveltamisalalla ja että niin kutsutun toimialaperiaatteen mukaisesti yhtiössä tehtävään työhön voitiin soveltaa kyseistä työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ollut aihetta poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisistä kannoista. Työtuomioistuin hyväksyi kanteen. Vastauksessa lausutun johdosta työtuomioistuin myös totesi, että sen toimivaltaan ei kuulu ratkaista vaatimuksia, jotka perustuvat yleissitovaan työehtosopimukseen. - Uutiset
7.7.2020 11.00
Työtuomioistuin tuomitsi työrauhavelvollisuuttaan rikkoneen ammattiosaston hyvityssakkoonTyötaistelun syynä oli ollut yhteistoimintaneuvotteluissa harkinnan kohteena olleet irtisanomistoimenpiteet. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijät sekä määrätä työn johtamisesta. Kanteeseen annetussa vastauksessa myönnettiin ammattiosaston rikkoneen työrauhavelvollisuutensa, ja ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
1.7.2020 11.00
Työtuomioistuin antoi kaksi ratkaisua vuosilomien laskemisesta Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjaltaTyötuomioistuin antoi 30.6.2020 kaksi ratkaisua, jotka pohjautuivat Unionin tuomioistuimelta pyydettyyn ennakkoratkaisuun (yhdistetyt asiat C-609/17 ja C-610/17). Tapauksessa TT 2020:61 työtuomioistuin katsoi, että osana terveyspalvelualan työehtosopimusta sovellettu, ajalla 1.10.2013 - 31.3.2016 voimassa ollut vuosilomalain 25 §:n 1 momentti (276/2013) ei ole ollut ristiriidassa työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohdan kanssa ja että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa ei ole voinut soveltaa käsiteltävänä olevassa tilanteessa, kun taas tapauksessa TT 2020:62 työtuomioistuin taas katsoi, että osana ahtausalan työehtosopimusta 1.2.2014 - 31.1.2017 sovellettu vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännös (182/2016) ei ole ollut ristiriidassa työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohdan kanssa ja että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa ei ole voinut soveltaa käsiteltävänä olevassa tilanteessa. - Uutiset
11.6.2020 13.00
Työtuomioistuin: Laboratoriohoitajien varallaoloksi katsottua aikaa ei luettu työajaksiAsiassa oli arvioitavana muun ohella se, olivatko työntekijöiden työtehtävät toistuneet varallaolon aikana niin lyhyin väliajoin, että työntekijöiden oli katsottava olleen jatkuvasti sidottuja työhönsä. Tuomiossa katsottiin, että varallaolon aikana työntekijöiden työtehtävät eivät keskimääräisesti tarkasteltuna olleet toistuneet niin lyhyin väliajoin, että varallaolo olisi tällä perusteella tullut katsoa työajaksi koko kanteessa tarkoitettuna, noin vuoden mittaisena aikana. Tällä ja tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla kanne hylättiin. - Uutiset
10.6.2020 11.19
Maalausliike palkkasi toimialueellaan useita työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei maalaus- ja tasoitetyöntekijän työsuhteen päättämiselle ollut asiallista irtisanomisperustettaHO:ssa pohdittiin mm. yleisen tuomioistuimen toimivaltaa, sovintosopimuksen sitovuutta, kantajan palkkaryhmää, hyvitysvaatimusta, sunnuntai- ja ylitöitä, työn vähentymistä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan maalausliikkeelle oikeudenkäyntikuluja. Maalausliike velvoitettiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon, että työsuhteen päättämisessä oli ollut kantajaa työntekijänä loukkaavia piirteitä, määrä oli viideltä kuukaudelta korvausta aineettomasta vahingosta ja viideltä kuukaudelta korvausta menetetyistä palkkaeduista. Tuomio oli erimielinen. (Ks. KKO:2022:17: Työehtosopimuksessa sovittua alueellista rajoitusta ei otettu huomioon arvioitaessa, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
15.5.2020 8.35
Hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminta sähköistyyHallinto- ja erityistuomioistuimissa otettiin merkittävä askel kohti kokonaan sähköistä oikeudenkäyntiprosessia, kun sähköisen oikeudenkäyntiprosessin mahdollistavan HAIPA-tietojärjestelmän käyttö aloitettiin toukokuun alussa. Näitä tuomioistuimia ovat KHO, alueelliset hallinto-oikeudet, Ahvenanmaan hallintotuomioistuin, vakuutusoikeus, markkinaoikeus ja työtuomioistuin. - Uutiset
12.5.2020 12.00
Työtuomioistuin äänesti myötätuntotyötaistelutoimien kieltämisestäTuomiossa katsottiin, että työehtosopimuslain 8 §:ää ei voida tulkita laajentavasti siten, että työtuomioistuin voisi säännöksen nojalla kieltää myös sellaiset myötätuntotyötaistelutoimet, joilla tuetaan työehtosopimuslain mukaan sallittuja, mutta työehtosopimuksen velvoitemääräyksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. - Uutiset
7.5.2020 7.15
Tuomioistuinvirasto koronatilanteesta: Tuomioistuimien ruuhkan purkaminen vie aikaa ja vaatii merkittäviä lisäresursseja – tuhansien asioiden käsittely keskeytettyTuomioistuinviraston tiedotteen 6. toukokuuta mukaan koronavirusepidemian takia oli käräjäoikeuksissa keskeytetty 5587 rikosasian (vuoden 2019 lopussa vireillä oli noin 20000 rikosasiaa) ja 1388 siviiliasian käsittely. Hovioikeuskäsittely oli keskeytetty 286 asian osalta (vuoden 2019 lopussa vireillä oli noin 4000 asiaa). Hallintotuomioistuimissa oli keskeytetty 238 asian ja erityistuomioistuimissa 41 asian käsittely. - Uutiset
14.4.2020 8.30
Yhtiö tuomittiin 6 000 euron hyvityssakkoon lomarahan maksamatta jättämisestä tuntityöntekijälle - sakon määrää arvioitaessa huomioitiin menettelyn toistaminenTuomion TT 2019:15 perusteella oli selvää, että työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisen tulkinnan mukaan lomaraha tuli maksaa työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan nojalla tuntityöntekijälle. Riidatonta oli, että yhtiö oli ollut tietoinen edellä mainitusta tulkinnasta 23.3.2017 lukien ja että se ei ollut maksanut A:lle lomarahaa loppupalkan 13.6.2019 yhteydessä. Työtuomioistuin katsoi, että yhtiö oli näin menetellessään tieten rikkonut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan määräystä. Hyvityssakon määrää arvioitaessa oli otettu huomioon se, että yhtiö oli toistanut samaa menettelyä, josta se oli jo ratkaisulla TT 2019:15 tuomittu 4.000 euron hyvityssakkoon. - Uutiset
2.4.2020 8.00
Työtuomioistuimen tuomio työajan lyhennysvapaiden maksamisesta kuljetusesimiehelleTyöehtosopimukseen osalliset liitot olivat yhtä mieltä siitä, että työnantajayhtiö oli toiminut työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään antamatta toimihenkilölle työehtosopimuksen mukaiset työajan lyhennysvapaat ja että toimihenkilöllä oli oikeus halutessaan pitää työajan lyhennysvapaat takautuvasti. Toimihenkilön kirjallisessa työsopimuksessa työajan lyhennysvapaita koskevan korvauksen oli erikseen mainittu sisältyvän palkkaan, mutta korvauksen määrää ei kuitenkaan ollut yksilöity. Työtuomioistuin katsoi toimihenkilön kokonaispalkan olleen työsuhteen alusta lukien niin korkea, että siihen oli selvästi sisältynyt riittävä rahallinen korvaus työajan lyhennysvapaista. Toimihenkilön kuukausipalkan ei siten voitu katsoa vähenevän työehtosopimuksen vastaisesti, vaikka hänelle ei maksettaisi korvausta lyhennysvapaista hänen pitäessään niitä takautuvasti.