Laiton uhkaus
- Uutiset
15.12.2020 12.37
Hovioikeus arvioi sairauskertomuksen ja siihen kirjattujen esitietojen sekä esitutkintakertomuksen hyödyntämistä todisteena, läheiskriminointisuojaa ja peruutetun tunnustuslausuman merkitystä laitonta uhkausta ja pahoinpitelyä koskevassa asiassaPääasian osalta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko asiassa esitetty riittävä näyttö A:n syyllistymisestä laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn ottaen huomioon se, että hän oli oikeudessa peruuttanut esitutkinnassa antamansa tunnustuslausuman. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vaikka vastakuulusteluoikeuden toteutumatta jääminen heikensi A:n esitutkintakertomuksen ja sairauskertomukseen kirjattujen esitietojen näyttöarvoa, hovioikeus katsoi näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan, ettei asiassa jäänyt järkevää epäilystä siitä, että A oli uhannut lihaveitsellä B:tä kohdassa 4 kuvatulla tavalla sekä tahallaan lyönyt paistinpannulla ja purrut B:tä käsivarteen kohdassa 5 kuvatulla tavalla aiheuttaen B:lle tuomiossa todetut vammat. Asiassa oli näytetty A:n menetelleen syytteen kohdissa 4 ja 5 kuvatulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 11.05
Selvitys: Maalittamisen erillinen kriminalisointi ei ratkaise ongelmaa; someyhtiöille suurempi vastuuMaalittamisen kriminalisointi uudella säädöksellä ei ole tarpeen, sillä maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin. Keskeistä on laajentaa mahdollisuuksia esitutkinnan käynnistymiselle ja syytetoimenpiteisiin ryhtymiselle silloin, kun toiminnalla on järjestäytyneen häirinnän ja maalittamisen piirteitä. Tämä käy ilmi 3. joulukuuta julkaisusta selvityksestä, jonka OTT Mika Illman on tehnyt. - Uutiset
30.11.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokralaisella oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi itsensä ja lastensa terveyteen kohdistuneen ilmeisen vaaran vuoksiVuokraehdon kohtuullistamisen osalta HO totesi, että kyseessä oli vakavaan väkivallan uhkaan perustuva purkamisoikeus eli vahva peruste vuokrasopimuksen purkamiselle. Nämä seikat merkitsivät sitä, että vuokranantajan olisi puheena olevissa olosuhteissa ollut kohtuutonta vedota vuokrasaatavaan kesäkuulta. Siten asiassa olisi ollut kohtuutonta velvoittaa vuokralainen suorittamaan kesäkuun 2018 vuokraa osaksikaan yhtiölle. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajalle valtion varoista määrätyn palkkion osalta ja oikeusavun omavastuuosuutta koskevan vuokralaisen maksuvelvollisuuden osalta. Vuokralainen vapautettiin vuokranmaksuvelvollisuudesta ja kaikesta oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvausvelvollisuudesta vuokranantajayhtiölle. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 14.26
Hallituksen esitys: Työtehtäviin liittyvä laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksiHallitus esittää, että laiton uhkaus säädetään virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Esityksen mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. - Uutiset
12.11.2020 12.25
Hovioikeus: Nuoren tekemä pahoinpitely ja laiton uhkaus oli sovitettavissa tuntuvalla sakollaAsiassa oli sekä sakkorangaistusta että ehdollista vankeusrangaistusta puoltavia seikkoja. A oli kertonut opiskelevansa automyyjäksi ja opintojen sujuneen hyvin ja suunnitellussa tahdissa. Kun otettiin huomioon myös A:sta laaditusta nuoren seuraamusselvityksestä ilmenevät seikat hovioikeus katsoi, että teot olivat sovitettavissa vielä tuntuvalla 100 päiväsakon sakkorangaistuksella. - Uutiset
20.10.2020 9.00
Mies tuomittiin yläkerrassa asuneen poliisipariskunnan kotirauhan rikkomisesta ja laittomista uhkauksista 30 päivän vankeusrangaistukseen - vapaa-ajallaan olleen poliisin hallintaotetta ja kuljetusta vastustaneen miehen ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseenVastaaja oli ilmoittanut tulleensa häirityksi poliisipariskunnan (A:n ja B:n) asunnosta tulleesta melusta, kun taas A ja B olivat kertoneet tulleensa häirityksi vastaajan huutelusta ja musiikin soittamisesta. Riidatonta oli ollut, että noin kello 22 vastaaja oli noussut portaita pitkin ylempään kerrokseen, tullut A:n ja B:n ovelle ja ilmeisesti jollain tavalla ainakin rapisuttanut heidän postiluukkuaan tai oveaan. Poliisin virkatehtävistään vapaalla ollut A oli päättänyt avata oven ja kohdata naapurin. Hän ei ollut kieltänyt vastaajaa lähestymästä tai käskenyt tätä poistumaan eikä hän ollut varoittanut tätä aikeistaan käyttää voimakeinoja. Näissä olosuhteissa ei ollut perusteltua katsoa, että vastaaja olisi hallintaotetta ja kuljetusta vastustaessaan syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Tältä osin syyte oli hylättävä ja KO:n tuomiota muutettava. (KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen osalta; ks. KKO:2022:10) - Uutiset
11.9.2020 12.15
Eduskunnan kirjaston tietopaketti laittoman uhkauksen syyteoikeudesta (maalittaminen)Oikeusministeriössä valmistellaan laittoman uhkauksen muuttamista virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Hanke on osa laajempia maalittamisen vastaisia toimia. Eduskunnan kirjasto on julkaissut aiheesta tietopaketin. Ehdotettu rikoslain muutos koskisi tilanteita, joissa laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työ- tai luottamustehtävänsä vuoksi, eikä uhkauksen esittäjä kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön. Muutoksen jälkeen esitutkinta ja syytteen nostaminen edellä kuvatussa tilanteessa ei enää edellyttäisi asianomistajan rangaistusvaatimusta. - Uutiset
8.9.2020 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 29.5.-10.7.2020 oli kysymys muun muassa asiakirjan julkaisemisesta, hovioikeusmenettelystä ilman pääkäsittelyä, omaisuudenjakosopimuksen sovittelusta, asemakaavan kulttuuriympäristöön liittyvästä valitusoikeudesta, törkeästä aserikoksesta, lainhuudon kirjaamisesta, patenttiriidan oikeuspaikasta, opettajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja rakennusluvan myöntämiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. - Uutiset
14.7.2020 11.07
Hovioikeus: Se seikka, että viesti oli mennyt väärälle henkilölle, ei antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin - syyllistyi laittomaan uhkaukseenVastaaja oli kertonut, ettei viestiä ollut ollut tarkoitus lähettää tässä rikosasiassa asianomistajana olevalle A:lle, vaan kaupungin sosiaalitoimessa työskentelevälle samannimiselle henkilölle. Vastaaja oli kertonut myöntäneensä KO:ssa syytteen vahingossa, koska hänellä ei ollut ollut pääkäsittelyssä avustajaa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttyminen on riippuvainen siitä, että nimenomaan uhatulla henkilöllä on ollut perusteltu syy pelkoon. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
26.6.2020 9.03
Hovioikeus: Lukijakommentin lehden verkkosivuilla kirjoittanut ei syyllistynyt laittomaan uhkaukseen - estettä tutkia haastehakemuksen mukaista syytettä ei ollut, vaikka vastaaja oli esitutkinnassa kuultu epäiltynä kunnianloukkaukseenAsiassa oli riidatonta, että MV-lehden verkkosivuilla oli 30.7.2016 julkaistu asianomistajaa koskeneeseen artikkeliin liittynyt lukijakommentti ”toivottavasti ton raiskais joku matu” ja että kommentti oli kirjoitettu käyttäen vastaajan Facebook-profiilia. HO:ssa oli vastaajan valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko syyttäjä voinut sanotun kirjoituksen perusteella vaatia KO:ssa vastaajalle rangaistusta laittomasta uhkauksesta, vaikka vastaaja oli esitutkinnassa kuultu epäiltynä kunnianloukkaukseen ja oliko KO siten voinut tutkia syyttäjän rangaistusvaatimuksen. Mikäli estettä syytteen tutkimiselle ei ollut, asiassa oli arvioitava, täyttikö syytteessä kuvattu menettely laittoman uhkauksen tunnusmerkistön ja mikäli näin oli, oliko vastaaja tekijänä syyllistynyt sanottuun rikokseen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
23.6.2020 13.00
"Nyt lähtee" - kyse oli kolmesta erillisestä laittomasta uhkauksestaAsiassa oli selvitetty, että vastaaja oli ottanut aseen esiin, vähintään pyrkinyt lataamaan tai ladannut sen, ase oli osoittanut asianomistajien suuntaan ja vastaaja oli esittänyt suullisen uhkauksen ”nyt lähtee”, jonka voitiin tuossa yhteydessä katsoa tarkoittaneen sitä, että vastaaja oli uhannut laukaista aseen. Ase oli näytetty nostetun asianomistajia vastaan. Vastaaja oli tuomittu 8 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vastaaja vaati HO:ssa, että kohdissa 1-3 syyte ja korvausvaatimukset hylätään ja että joka tapauksessa rangaistus lievennetään sakoksi tai rangaistusta ja korvauksia alennetaan. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 7.09
Lakiluonnos laittoman uhkauksen syyteoikeudesta lausunnoille 10. elokuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
– Suomessa on valitettavasti lisääntynyt toiminta, jossa eri tavoin häiritään ja uhkaillaan työtään tai luottamustointaan hoitavia ihmisiä. Tähän ilmiöön on tärkeää puuttua, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. - Uutiset
5.5.2020 9.26
KKO äänesti: Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta?Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta? Kysymys näyttökynnyksestä ja näytön arvioinnista. (Ään.) KKO katsoi, että kysymyksessä olevan koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedottuja seikkoja arvioitaessa on perusteltua noudattaa näyttövaatimusta, joka rinnastuu rangaistusvastuun perusteeksi vedottuja seikkoja koskevaan tuomitsemiskynnykseen. KKO katsoi, ettei koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedotuista seikoista jäänyt varteenotettavaa epäilystä. Kun hovioikeuden ratkaisu koventamisperusteen soveltamisesta oli siten oikea, A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia ei ollut heidän valitustensa johdosta aihetta alentaa. - Uutiset
10.2.2020 10.41
Hovioikeus jätti tutkimatta asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset siltä osin kuin ne ylittivät hänen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset - syytteet pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta oli voitu hylätäAsianomistaja oli ilmoittanut, että hänen vaatimuksensa oli KO:ssa kirjattu väärin eli määrältään liian alhaisena. HO katsoi, ettei ollut aihetta epäillä, etteikö asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta olisi kirjattu KO:ssa oikein. Asianomistaja oli siten HO:ssa laajentanut vahingonkorvausvaatimuksiaan. Asianomistaja ei ollut esittänyt perustetta, jonka vuoksi hänellä olisi ollut siihen oikeus. Näin ollen asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset oli jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne ylittivät hänen KO:ssa esittämänsä vaatimukset. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen, jolla syytteet ja korvausvaatimukset oli hylätty, ei ollut. Asianomistaja oli hävinnyt muutoksenhaun ja sai siten pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 11.30
Hovioikeus jätti murtovarkaat verekseltään kioskissaan tavanneen ja haulikolla varoituslauksen ampuneen kahvilarayrittäjän rangaistukseen tuomitsematta laittomasta uhkauksesta ja hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta - tuomio oli erimielinenVastaajan mukaan kahvilarakennukseen oli 10 vuoden aikana murtauduttu 15 kertaa. KO oli tuominnut yrittäjän laittomasta uhkauksesta ja vaaran aiheuttamisesta yhteiseen 100 ps rangaistukseen sekä korvauksiin kärsimyksestä. HO hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta. Vastaajan syyksi luettiin laiton uhkaus. Vastaaja jätetiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Muilta osin KO:n tuomiolauselma jäi voimaan. Yksi HO:n jäsenistä oli eri mieltä laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttymisestä ja vastaajan toiselle murtautujalle (C) kärsimyksestä maksettavaksi määrätystä korvauksesta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaajan menettely täyttänyt laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Tämän vuoksi hän hylkäsi laitonta uhkausta koskevan syytteen. Myöskään kärsimyskorvauksen maksamiselle C:lle ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 14.52
Poliisihallitus: Sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta häirinnästä tai uhkailusta kannattaa tehdä rikosilmoitus – aina kyseessä ei kuitenkaan ole rikosPoliisi saa paljon yhteydenottoja liittyen häirintään ja uhkailuun sosiaalisessa mediassa. Somehäirintä on ikävä ja kohtuullisen yleinen ilmiö. Somehäirintä voi toteutua esimerkiksi kiusaamisena, vihapuheena, ahdisteluna ja tarkoituksellisesti hämmentävänä ja provosoivana toimintana eli trollaamisena. Somehäirinnästä kannattaa tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä ja ottaa tarvittaessa yhteyttä erilaisiin auttaviin järjestöihin. Poliisi kannustaa ilmoittamaan häiriköinnistä niin ikään matalalla kynnyksellä myös sosiaalisen median alustoille, sillä mikäli häiritsevistä profiileista ei ilmoiteta, alustat eivät tiedä puuttua niihin. Profiilien ilmiantaminen somealustoille on tärkeä ensitoimenpide somehäirintätapauksissa. - Uutiset
15.1.2020 12.00
Psykoterapeutin sanomisista hermostunut tuomittiin laittomasta uhkauksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinSyytteen mukaan vastaaja oli hermostunut ja noussut ylös, nostanut vaatenaulakon päänsä yläpuolelle ja astunut kohti sairaanhoitajana työskennellyttä A:ta, minkä jälkeen vastaaja oli lyönyt naulakon lattialle A:n jalan viereen niin, että naulakosta oli irronnut metallinen osa, joka oli osunut A:n jalkapöytään ja varpaisiin, joihin oli tullut ruhjeita. Tämän jälkeen vastaaja oli nostanut nojatuolin päänsä päälle ja heittänyt sen päin A:n vieressä ollutta kaapistoa vaurioseurauksin. Vastaaja oli vielä ennen huoneesta poistumistaan heittänyt A:ta kohti puisen henkarin, joka oli osunut A:ta polveen, johon oli tullut ruhje. KO oli katsonut, että syyte oli näytetty toteen. Vastaaja oli velvoitettu suorittamaan vahingonkorvauksena A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 2 200 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 1 000 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2020) - Uutiset
11.12.2019 12.30
Hovioikeus: 1 v 6 kk rangaistusta ei tullut tuomita ehdollisenaPunnitessaan ehdollista rangaistusta vastaan ja puolesta puhuvia seikkoja HO katsoi, että tässä tapauksessa suurempi painoarvo oli annettava ehdollista rangaistusta vastaan puhuville seikoille, jotka ilmensivät vastaajan syyllisyyttä asiassa. Tämän vuoksi vastaajalle tuomittua rangaistusta ei voitu määrätä ehdolliseksi. Rangaistusta ei tullut myöskään alentaa. Vastaaja voitiin tuomita kahdesta pahoinpitelystä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja kahdesta laittomasta uhkauksesta yhteiseen 1 v 6 kk ehdottomaan vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
15.10.2019 16.00
Vuokranantajaa tappamisella ja venäläisellä mafialla uhannut mies tuomittiin sakkoihin ja suorittamaan vuokranantajalle korvausta kärsimyksestäSyytteen mukaan vastaaja oli lähettänyt entiselle vuokranantajalleen useita tekstiviestejä, joissa vastaaja oli uhannut lähettävänsä ulkomaalaiset henkilöt tappamaan vuokranantajan, mikäli tämä ei palauttaisi vastaajalle vuokratakuumaksua. Vastaaja oli tehostanut esittämäänsä uhkausta kertomalla toimineensa 20 vuotta Venäjän mafian mukana ja kertomalla antaneensa henkilöille 500 euroa sekä vuokranantajan valokuvan ja osoitteen tämän tavoittamiseksi. Vastaaja oli vastauksessaan kiistänyt syytteen kokonaisuudessaan. Vastaaja oli myöntänyt, että viestit oli hänen puhelinnumerostaan lähetetty, mutta hän oli kiistänyt niitä itse lähettäneensä. Vastaaja oli kiistänyt vuokranantajan korvausvaatimuksen perusteeltaan. Vastaaja tuomittiin 40 ps rangaistukseen ja suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä 300 euroa ja korvaukseksi asian selvittämisestä aiheutuneista kuluista 31,20 euroa. Vuokranantajan vaatimus ansionmenetyksestä yht. 1.240 euroa ja oikeudenkäyntikuluista asianosaiselle itselleen hylättiin. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 8.06
Yksinyrittäjä ei päässyt käräjäoikeuden pääkäsittelyyn työesteiden vuoksi - menetettyä määräaikaa tyytymättömyyden ilmoittamista varten ei palautettuA:n (kantelija / hakija) mukaan hän ei ollut päässyt KO:n pääkäsittelyyn 30.4.2019 työesteiden vuoksi. Hän oli kuitenkin luottanut siihen, ettei häntä tuomittaisi asiassa rangaistukseen, koska hän ei ollut syyllistynyt rikokseen. A:n mukaan hän oli saanut KO:n ratkaisun postitse vasta 8.5.2019, vaikka tuomio oli annettu jo 30.4.2019. Jos pääkäsittelyn jälkeen ei olisi ollut arkipyhää 1.5.2019, hän olisi saanut KO:n ratkaisun seitsemän päivän kuluessa ja ehtinyt ilmoittaa tyytymättömyyttä määräajassa. A:n mukaan hän ei ollut syyllistynyt rikokseen KO:n tuomiolla 30.4.2019 nro 119477 ratkaistussa asiassa. HO hylkäsi sekä kantelun että menetetyn määräajan palauttamista tarkoittavan hakemuksen. Valitus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019)