Kalastus
- Uutiset
3.2.2021 14.30
Saimaan kalastusrajoitusaluetta halutaan laajentaa – Asetus kalastusrajoituksista lausunnolla 26. helmikuuta saakkaAsetus Saimaan kalastusrajoituksista lähti lausunnolle. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan saimaannorppaa, joka on edelleen erittäin uhanalainen laji. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että Saimaan kalastusrajoitusaluetta laajennetaan. Asetuksen taustana toimi Saimaannorppa ja kalastus –työryhmän raportti. Lausuntoaika päättyy 26.2.2021. - Uutiset
28.1.2021 9.37
KHO:n kaksi ratkaisua kalastusoikeuksistaKHO:2021:19:
Kalastuslaki – Kalastusoikeus – Metsähallitus – Ylä-Lapin kalastuslupa – Lohen ja taimenen nousualueet – Tenojoen vesistö – Saamelaisten kotiseutualue – Omaisuuden suoja – Saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan – Utsjoki
Muu päätös 52/2021:
Kalastuslupia koskevaa alueellista kiintiöpäätöstä koskeva valitus - Uutiset
25.1.2021 9.19
KHO:n ratkaisu Suomen kalastuskiintiöistäMaa- ja metsätalousministeriö oli Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain mukaan tehdyllä päätöksellään jakanut Suomen kalastuskiintiöt valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan kesken. Kun laissa ei ollut säädetty yksimielisyyden saavuttamista ehdottomaksi edellytykseksi ja kun ministeriöllä oli ollut toimivalta päättää kiintiöiden jakamisesta, ei menettelyä voitu pitää puutteistaan huolimatta siten lainvastaisena, että ministeriön päätös olisi tullut kumota. - Uutiset
21.1.2021 13.22
Työryhmä ehdottaa uusia keinoja saimaannorpan suojeluunSaimaannorppa ja kalastus -työryhmä on laatinut raportin toimenpiteistä, joiden avulla voitaisiin estää saimaannorppia joutumasta ja kuolemasta kalanpyydyksiin. Lisäksi työryhmä arvioi, kuinka hyvin aikaisemmat Saimaan kalastusrajoitukset ovat tukeneet saimaannorpan suojelua. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat auttaneet kohentamaan saimaannorppakantaa, joka on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420-430 yksilöön. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena oli, että norppakanta kasvaa 400 norppaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2019 eli kuusi vuotta etuajassa. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen laji eli suojelutyötä on tärkeää jatkaa. - Uutiset
28.9.2020 9.42
KHO: Kalastusoppaita olisi tullut kuulla ennen kalastuskiellon määräämistäElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli kaupungin hakemuksesta kieltänyt yleiskalastusoikeuksien käytön kaupungin läpi kulkevalla ja sen edustalle laskevalla jokialueella määräajaksi.
Alue oli tärkeä kalastuskohde. Alueella oli ollut erityistä merkitystä niille kalastusoppaille, jotka kalastuslain mukaisen luvan nojalla järjestivät kalastusmatkailuyrittäjinä asiakkailleen alueelle ulottuvia kalastusmatkailutilaisuuksia. Kalastuskiellon määrääminen vaikutti välittömästi heidän oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Koska heitä ei ollut kuultu kaupungin hakemuksesta eikä ELY-keskuksen päätöstä kalastuskiellon määräämisestä ollut annettu heille tiedoksi, he eivät olleet erittäin painavan syyn vuoksi voineet määräajassa hakea muutosta päätökseen. Korkein hallinto-oikeus palautti heille menetetyn määräajan ELY-keskuksen päätöksestä valittamista varten. - Uutiset
28.7.2020 9.42
Selvitys valtion vesitaloushankkeista: säännöstelypatojen kunnossapidossa ja kalankulussa eniten kehittämistarvettaValtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksessä arvioitiin yhteensä 431 hankkeen ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita. Suurin osa hankkeista sijoittuu Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueelle. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden, tekoaltaiden, penkereiden, patojen ja ojitusten rakentamisesta on edelleen ajantasaisia ja tarpeellisia. Lähes sata hankkeista on kuitenkin kokonaan tai osittain vanhentuneita, ja niihin liittyviä lupia, sopimuksia tai velvoitteita pitäisi tarkastella uudestaan. - Uutiset
24.6.2020 16.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kalastusoikeudesta syntynyttä riitaa tutkimattaA ja hänen myötäpuolensa olivat KO:ssa vaatineet vahvistettavaksi, että kauppakirjaan 30.5.1916 sisältyvä kalastusoikeutta koskeva ehto on kiinteistö- eikä henkilökohtainen ja että se koskee kantajien omistamia kiinteistöjä. He olivat lisäksi muun ohella vaatineet sen vahvistamista, että ehto sitoo C Oy:tä sekä kiinteistö että velvoiteoikeudellisin perustein ja että C Oy on velvollinen sallimaan ranta-alueen käytön kalastukseen liittyvää kulkemista varten. KO oli katsonut, että kanteessa esitetyissä vaatimuksissa oli ollut kysymys sellaisesta kiinteistön ulottuvuuteen kuuluvasta asiasta, joka on käsiteltävä KML 101 §:n tarkoittamassa kiinteistönmäärityksessä, minkä vuoksi kanne oli jätetty KO:n toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Asiassa oli HO:ssa A:n ja hänen myötäpuoliensa valituksen johdosta ensiksi ratkaistava, oliko KO ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa. Asiassa oli C Oy:n valituksen perusteella myös ratkaistavana oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus KO:ssa ja käsiteltävänä se, oliko kantajilla ollut asiavaltuutta kanteiden ajamiseen. Koska A:n ja hänen myötäpuoltensa kannetta ei jätetty tutkimatta, A ja hänen myötäpuolensa eivät olleet velvollisia korvaamaan C Oy:n oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
22.5.2020 13.01
Hallinto-oikeus: ELY-keskuksen päätös evätä kalastuslupa Tenojoen jokilaaksossa ei ollut PL 17 §:n 3 momentissa säädetyn saamelaiskulttuurin suojan ja KP-sopimuksen 27 artiklan vastainenValituksen mukaan A oli saamelainen ja hänellä oli isänsä ennakkoperintönä antama kalastusoikeus Tenojoelle, jotta hän voisi harjoittaa verkkokalastusta Tenojoessa ja sen sivuvesistöissä. A:n kotikunta oli Utsjoki, mutta hän työskenteli kuitenkin muualla ja matkusti paljon ulkomailla edustustehtäviensä vuoksi. Luvan epääminen esti valituksen mukaan A:ta harjoittamasta perinteistä saamelaista kalastusta. Valituksen johdosta asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, estikö kalastussäännön ja voimaansaattamislain säännöksiin perustuva valituksenalainen päätös ja sen mukainen kalastusluvan epääminen A:ta harjoittamasta kulttuuriaan PL 17 §:n 3 momentin ja Suomea sitovan KP-sopimuksen 27 artiklan vastaisesti. Asiassa tuli tällöin arvioitavaksi erityisesti se seikka, voitiinko saamelaisen oikeutta harjoittaa omaan kulttuuriin liittyvää kalastusta rajata asuinpaikkaperusteisesti siten, että muualla kuin voimaansaattamislain 9 §:ssä tarkoitetulla alueella asuvien saamelaisten oikeus kalastaa Tenojoella estettiin tai sitä vähintäänkin merkittävästi rajoitettiin edellä mainittujen kalastussäännön määräysten ja voimaansaattamislain säännösten nojalla. HAO hylkäsi A:n valituksen katsoen, ettei ELY-keskuksen päätös ollut PL 17 §:n 3 momentissa säädetyn saamelaiskulttuurin suojan ja KP-sopimuksen 27 artiklan vastainen. (Ei lainvoim. 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 8.43
EU julkaisi biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategianEuroopan komissio julkaisi perjantaina (20.5.) uuden biodiversiteettistrategian, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Monet strategian aloitteista koskevat muun muassa maa- ja metsätaloutta, kalastusta sekä vesitaloutta. Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä. - Uutiset
4.5.2020 7.30
Poikkeusoloihin väliaikaisia menettelyjä MMM:n hallinnonalalla: Joustoja kokouskäytäntöihin, kalatalousalueiden suunnitelmiin, metsästyslupiin ja hallinnonalan tukiin4. toukokuuta tuli voimaan joukko lakimuutoksia, jotka maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut koronavirusepidemian Suomessa aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Muutokset koskevat useita hallinnonalan tukia ja toimintoja. - Uutiset
31.3.2020 13.29
Metsähallituksen erävalvontaraportti 2019: Joka kymmenes rikkoi lakiaMetsähallituksen erävalvonta tarkasti vuonna 2019 8.700 maastossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman harrastukseen tarvittavaa lupaa tai ei noudattanut lainsäädäntöä. Tavallisimmin rikkeihin syyllistyvät kalastajat, selviää Metsähallituksen erävalvontaraportista. Tarkastetuista kalastajista 84 prosenttia kalasti täysin luvallisesti ja lain kirjaimen mukaan. Tyypillisiä rikkeitä olivat sen sijaan pyydysten puutteellinen merkintä ja kalastonhoitomaksun laiminlyönti. Metsästäjillä luvat olivat paremmin hallussa, kuten myös edellisvuosina. 96 prosenttia metsästäjistä selvisi tarkastuksesta puhtain paperein. Tyypilliset rikkeet olivat aseen kuljettaminen väärin ajoneuvossa ja puutteellinen suojavaatetus hirvijahdissa. - Uutiset
26.3.2020 8.30
Ulkomailta: Ruotsi - Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden vuoden 2020 ensimmäisissä ratkaisuissa oli kysymys muun muassa metsästys- ja kalastusoikeuksista, yritysvakuutussopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tuomionpurusta, asianomistajan oikeudesta avustajaan ylemmässä oikeusasteessa, ennakkoratkaisun sitovuudesta, teon tahallisuudesta, syy-yhteyden uudelleenarvioimisesta, eduvalvonnassa olevan oikeudesta valtuuttaa edustaja valittamaan edunvalvontapäätöksestä, menetetyn määräajan palauttamisesta, valitusoikeudesta rakennuslupaa koskevassa asiassa, vainoamisrikoksen rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista, palkkaturvasta yrityssaneerauksen yhteydessä, yksityiselämää loukaavasta tiedon levittämisestä, lahjusrikoksista, oikeudenkäyntikuluista, korvauksesta tekijänoikeuden alaisten kuvien ja videoleikkeiden käytöstä ajankohtaisohjelmissa, siirtymäsäännöksistä sekä velkojan oikeudesta kohdistaa vaatimus kolmanteen, jolle saatava oli virheellisesti maksettu. - Uutiset
6.3.2020 7.00
AVI:n päätös Terrafame Oy:n kaivoksen ympäristölupien mukaisten jätevesipäästöjen aiheuttamien vahinkojen korvaamisestaAluehallintovirasto antoi torstaina (5.3.) päätöksen nro 14–15/2020 kaivoksen toiminnasta aiheutuneiden ympäristöluvan mukaisten, 31.5.2013 jälkeistä aikaa koskevien vesistöjen pilaamisvahinkojen korvaamisesta. Terrafame Oy on määrätty maksamaan korvauksia rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta, vesialueiden kalastuksen tuoton menetyksestä ja kaupalliselle kalastukselle aiheutuneista vahingoista. Korvausten yhteismäärä korkoineen on noin 495 000 euroa. (Ei lainvoim. 6.3.2020) - Uutiset
17.2.2020 12.15
Tenojoen kalastussääntöön tarvittavista muutoksista voi lausua 2.3.2020 saakkaSuomi ja Norja ovat käynnistämässä neuvotteluja Tenojoen kalastussopimuksen osana olevan määräaikaisen kalastussäännön uudistamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö kokoaa tätä varten näkemyksiä Tenon kalastussäännön uudistamistarpeista. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää perusteltuja ehdotuksia Tenojoen kalastussääntöön tarvittavista muutoksista. Ehdotukset pyydetään toimittamaan maa- ja metsätalousministeriöön 2. maaliskuuta 2020 mennessä Lausuntopalvelussa. - Uutiset
11.2.2020 12.30
Tornionjoen kalastussäännön muutosehdotuksista voi lausua 3. maaliskuuta saakkaMaa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja ja perusteltuja ehdotuksia kalastussääntöön tarvittavista muutoksista Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 §:n mukaisia vuotta 2020 koskevia Ruotsin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Saatujen lausuntojen perusteella maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että kaikki vuonna 2019 sovelletut määräykset ylläpidetään tietyin muutoksin. Muutosehdotuksia on viisi. - Uutiset
12.12.2019 14.09
Kalastusaluksilla työskentelevien työoloihin parannuksia vuoden 2020 alustaMerikalastusaluksilla työskentelevien henkilöiden työolosuhteita parannetaan asettamalla vähimmäisvaatimuksia, jotka liittyvät aluksen asuinympäristöön ja ruokahuoltoon. - Uutiset
11.12.2019 7.57
Metsähallituksen kännykkäluvat poistuvat vuodenvaihteessa – tilalle älypuhelinapplikaatioPerinteisten matkapuhelinlupien aikakausi päättyy 31.12.2019. Metsähallituksen asiakkaista muutos koskee kalastajia, metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia, jotka ovat voineet hankkia lupia soittamalla kännykällä automaattinumeroihin. Muutos johtuu siitä, että puhelinoperaattori lakkauttaa perinteisten kännykkälupien ylläpidon. Metsähallitus on myynyt mobiilisti vuosittain noin 26.000 lupaa. - Uutiset
11.10.2019 8.30
Laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua lakia ehdotetaan muutettavaksiHallitus esittää laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain muuttamista siten, että lain soveltamisalan ulkopuolelle rajatut alle 24 metriset kalastusalukset otettaisiin rajatusti lain soveltamisalan piiriin. Muutoksella pantaisiin osittain täytäntöön kalastusalan työtä koskeva neuvoston direktiivi. Samalla ehdotetaan, että laissa oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lain soveltamisalaa koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viittaussäännös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
27.9.2019 9.09
KKO myönsi syyttäjälle valituslupia saamelaisten kalastuskiistoissaKorkein oikeus on myöntänyt syyttäjälle valitusluvan kahdessa asiassa, jotka koskevat saamelaisten kalastusoikeuksia Tenojoen vesistöön kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa. Valitusluvat koskevat saamelaisten kulttuurista perusoikeutta kalastuksen harjoittamiseen ja kalastusrajoituksia sisältävän lakien tulkintaa perusoikeuksien näkökulmasta. - Uutiset
14.5.2019 15.59
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti suojeluarvot uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille – asetus tulee voimaan 17. toukokuutaMaa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Asetus liittyy 1.5.2019 voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitus- ja saaliskiintiösäännösten noudattamista ja samalla lajien suojelua ja kantojen elpymistä.