Bryssel I
- Uutiset
11.9.2023 12.00
EUT:n ennakkoratkaisu Bryssel I -asetuksen tulkinnasta EU-tavaramerkin loukkausta koskevassa asiassaBryssel I -asetuksen (EU) N:o 1215/2012 8 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että useita vastaajia, joiden kotipaikat ovat eri jäsenvaltioissa, vastaan voidaan nostaa kanne paikkakunnan, jossa yhdellä vastaajista on kotipaikka, tuomioistuimessa, jossa EU-tavaramerkin haltija on esittänyt tavaramerkin loukkauskanteen yhteydessä vaatimuksia kaikkia näitä vastaajia vastaan, kun kunkin niistä väitetään loukanneen aineellisesti samalla tavalla tätä tavaramerkkiä ja kun näitä vastaajia sitoo yksinmyyntisopimus. - Uutiset
21.6.2023 13.35
Bryssel I -asetus: Kun tuomio ei ollut enää täytäntöönpanokelpoinen Virossa, tuomio ei ollut täytäntöönpanokelpoinen myöskään Suomessa - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksenHO katsoi, että asetuksen 38 artiklan 1 kohta edellyttää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen kumoamista tilanteessa, jossa tuomio on menettänyt täytäntöönpanokelpoisuutensa alkuperävaltiossa. Valittaja oli riittävällä varmuudella osoittanut, ettei Harju Maakohus -nimisen tuomioistuimen 25.10.2010 antama tuomio ollut enää täytäntöönpanokelpoinen Virossa. Tuomio ei näin ollen ollut asetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaan täytäntöönpanokelpoinen myöskään Suomessa. Käräjäoikeuden päätös oli siksi kumottava ja hakemus hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.6.2023) - Uutiset
3.5.2023 13.03
Hovioikeuden ratkaisu suomalaisen tuomioistuimen toimivallasta Pohjois-Kyproksella sijaitsevaa asuntoa koskevassa omistusoikeusriidassaHovioikeus totesi, että toisin kuin päätöksessä viitatussa Unionin tuomioistuimen luovutuksen pätevyyttä koskevassa ratkaisussa C-417/15, tässä asiassa oli erimielisyyttä omaisuuden luovuttajan omistusoikeudesta ja siihen liittyen oikeudesta luovuttaa omaisuus. Näin ollen kiinteistön sijainnilla ei ollut tässä tapauksessa vain toissijaista merkitystä, sillä arvioitaessa K:n oikeutta myydä huoneisto merkityksellistä oli se, mitkä olivat olleet K:n ja R:n oikeudet kiinteistön sijaintivaltion lainsäädännön mukaan. Hovioikeus katsoi, että tällainen kysymys omistusoikeudesta tai muusta luovutusoikeuden oikeudellisten edellytysten määrittämisestä kuuluu sen valtion yksinomaiseen toimivaltaan, jossa omaisuus sijaitsee. Näin ollen suomalainen tuomioistuin ei ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa ja kanne oli jätettävä tutkimatta. Aihetta käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 3.5.2023) - Uutiset
13.12.2022 15.22
Hovioikeus: Ulkomailla annetun päätöksen vahvistaminen ja täytäntöönpano - Uutiset
6.10.2022 7.42
Hovioikeus tulkitsi Bryssel I -asetusta velkomustuomion täytäntöönpanossaHovioikeus katsoi, että Neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 38 artiklan 1 kohta edellyttää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen kumoamista tilanteessa, jossa tuomio on menettänyt täytäntöönpanokelpoisuutensa alkuperävaltiossa. A osoitti, ettei Viru Maakohus -nimisen tuomioistuimen 16.6.2010 antama tuomio enää ole täytäntöönpanokelpoinen Virossa. Tuomio ei näin ollen ole asetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaan täytäntöönpanokelpoinen myöskään Suomessa. Käräjäoikeuden päätös oli siksi kumottava ja hakemus hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.10.2022) - Uutiset
6.7.2022 8.06
Tartu Maakohusin ratkaisut eivät olleet vanhan maksukyvyttömyysasetuksen 26 artiklassa tarkoitetuin tavoin Suomen oikeusjärjestyksen vastaisia, joten hovioikeus ei voinut kieltäytyä niiden täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisestaOmega Invest OÜ oli toimittanut täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksensa liitteenä vanhan Bryssel I-asetuksen 53 artiklan mukaiset asiakirjat sisältäen myös 54 artiklassa tarkoitetut todistukset. Todistuksista käy ilmi, että Tartu Maakohus oli vahvistanut kummankin ratkaisun olevan täytäntöönpanokelpoinen Virossa. Hovioikeus katsoi, että ratkaisut eivät olleet vanhan maksukyvyttömyysasetuksen 26 artiklassa tarkoitetuin tavoin Suomen oikeusjärjestyksen vastaisia, joten hovioikeus ei voinut kieltäytyä niiden täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta. Ratkaisut oli siten julistettava täytäntöönpanokelpoisiksi Suomessa. (Vailla lainvoimaa 6.7.2022) - Uutiset
16.7.2021 10.00
Rekkojen myyntihintoja koskeva kartelli - EUT selvitti millä tuomioistuimella on toimivalta käsitellä vahinkoon perustuva korvauskanneBryssel I -asetuksen 1215/2012 7 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että markkinoilla, joihin hyödykkeiden hinnoittelua ja hintojen korottamista koskevat kollusiiviset yhteistoimintajärjestelyt ovat vaikuttaneet, on näiden SEUT 101 artiklan vastaisten järjestelyjen aiheuttamaan vahinkoon perustuvan korvauskanteen kansainvälisesti ja alueellisesti toimivaltainen käsittelemään vahingon ilmenemispaikan perusteella joko tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä yritys, joka katsoo kärsineensä vahinkoa, on hankkinut hyödykkeet, joihin nämä järjestelyt ovat vaikuttaneet, tai siinä tapauksessa, että yritys on tehnyt hankintoja useilla paikkakunnilla, tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä sillä on kotipaikka. - Uutiset
4.6.2021 13.00
EUT:n ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ratkaista työntekijän ja konsulaatin välinen riita-asiaBulgarilainen ennakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat ZN ja Bulgarian pääkonsulaatti Valenciassa (Espanja) ja jossa vaaditaan korvauksen maksamista hyvityksenä pitämättä jääneistä vuosilomista. EUT katsoo ennakkoratkaisunaan asiassa, että Bryssel I -asetuksen 1215/2012 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen kanssa, on tulkittava siten, että sitä sovelletaan määritettäessä jäsenvaltion tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ratkaista riita-asia, jossa asianosaisina ovat jäsenvaltion työntekijä, joka ei käytä julkista valtaa, ja tämän jäsenvaltion konsuliviranomainen, joka sijaitsee toisen jäsenvaltion alueella. - Uutiset
2.12.2020 15.30
Elatusapukannetta ja tapaamisoikeuden vahvistamishakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta käräjäoikeudessa - tuomioistuimen ei tarvinnut viran puolesta selvittää toimivallan olemassaoloaHO katsoi toisin kuin KO, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta KO:ssa. Oikeusastejärjestyksestä johtuen KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian osalta lopputulos oli sama. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 9.55
KKO äänesti - Belgialaisen yhtiön ei ollut näytetty sitoutuneen välityslausekkeeseen tai muutoin hyväksyneen sitä, minkä vuoksi serbialaisen yhtiön vahvistusvaatimus hylättiinSuomalainen yhtiö M oli myynyt osan liiketoiminnastaan belgialaiselle yhtiölle B. Serbialainen yhtiö A, joka oli ennen liiketoimintakauppaa toiminut luovutettuun liiketoimintaan kuuluneiden tuotteiden myyntiagenttina M:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella, oli liiketoimintakaupasta alkaen toiminut B:n myyntiagenttina yli neljän vuoden ajan. B:n irtisanottua A:n ja B:n välisen agenttisuhteen A vaati kanteessaan vahvistettavaksi, että A:n ja M:n väliseen agenttisopimukseen sisältynyt välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen A:n ja B:n välillä. KKO katsoi, että kysymys oli sellaisesta välimiesmenettelyä koskevasta asiasta, johon ei sovelleta Bryssel I -asetusta (44/2001). Koska välityssopimuksen osapuolten katsottiin tarkoittaneen, että välimiesmenettely tapahtuu Suomessa, asialla oli sellainen liittymä Suomeen, että suomalainen tuomioistuin oli OK 10 luvun 25 §:n 2 momentin nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla B:n ei ollut näytetty sitoutuneen välityslausekkeeseen tai muutoin hyväksyneen sitä, minkä vuoksi A:n vahvistusvaatimus hylättiin. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei asiassa ollut perusteita muuttaa HO:n tuomion lopputulosta, jonka mukaan agenttisopimukseen 2.1.2003 sisältyvä välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen A:n ja B:n välillä. - Uutiset
24.11.2020 14.53
Unionin tuomioistuin: Hotelli, joka käyttää Booking.com-sivustoa, voi lähtökohtaisesti haastaa sen oikeuteen sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, johon kyseinen hotelli on sijoittautunut, saadakseen lopetetuksi mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytönVaikka riitautettu toiminta liittyy sopimussuhteeseen, Bryssel I a -asetuksessa säädettyä erityistä toimivaltaa sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa sovelletaan. - Uutiset
23.11.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lentoyhtiön mahdollisuudesta vedota oikeuspaikkasopimukseen matkustajan saatavan siirronsaajana olevaa yhtiötä vastaan ja oikeuspaikkalausekkeen kohtuuttomuudestaBryssel I -asetusta on tulkittava siten, ettei lentoyhtiö voi kiistää tuomioistuimen toimivaltaa matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 nojalla lentoyhtiötä vastaan nostetun korvauskanteen tutkimiseen vetoamalla matkustajan ja sen väliseen kuljetussopimukseen sisältyvään oikeuspaikkalausekkeeseen perintätoimistoa vastaan, jolle matkustaja on siirtänyt saatavansa, paitsi jos kyseinen perintätoimisto on oikeuspaikkalausekkeessa nimettyjen tuomioistuinten valtion lainsäädännön mukaisesti tullut alkuperäisen sopimuspuolen tilalle tämän kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Tällaista oikeuspaikkalauseketta, joka on siitä erikseen neuvottelematta sisällytetty kuluttajan eli lentomatkustajan ja elinkeinonharjoittajan eli asianomaisen lentoyhtiön väliseen sopimukseen ja jossa annetaan yksinomainen toimivalta tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä lentoyhtiön kotipaikka sijaitsee, on tarvittaessa pidettävä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. - Uutiset
12.11.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta yhteisomistuskiinteistön käyttöä koskevassa riidassaBryssel I asetuksen 1215/2012 24 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että yhteisomistajan nostamaa kannetta, jolla vaaditaan kieltämään toista yhteisomistajaa muuttamasta yhteisomistuskiinteistöön kuuluvan huoneiston käyttötarkoitusta omavaltaisesti ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä tässä säännöksessä tarkoitettuna kanteena, joka koskee ”esineoikeutta kiinteään omaisuuteen”, edellyttäen että tähän käyttötarkoitukseen voidaan vedota sekä kiinteistön yhteisomistajia että kaikkia vastaan, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Asetuksen 7 artiklan 1 alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jollei yhteisomistussopimuksessa määrättyyn yhteisomistuskiinteistön käyttötarkoitukseen voida vedota kaikkia vastaan, kannetta, jolla kiinteistön yhteisomistaja vaatii kieltämään saman kiinteistön toista yhteisomistajaa muuttamasta tätä käyttötarkoitusta omavaltaisesti ja ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna kanteena ”sopimusta koskevassa asiassa”. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, kanteen perusteena olevan velvoitteen täyttämispaikka on paikka, jossa mainittu kiinteistö sijaitsee. - Uutiset
11.9.2020 15.02
Hovioikeus arvioi pätevän oikeuspaikkasopimuksen syntymistä Bryssel I -asetuksen valossa, työntekijän edustuskelpoisuutta (asemavaltuus) oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaAsiassa oli kantaja Oy:n valituksen johdosta ratkaistavana, oliko sen ja H:n välille syntynyt pätevä sopimus oikeuspaikasta itävaltalaisessa tuomioistuimessa ja oliko H:lla ollut perusteltu syy luottaa kantajan työntekijän kelpoisuuteen edustaa kantajaa oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa. Lisäksi asiassa oli kysymys kantajan valituksen ja H:n vastavalituksen johdosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO alensi kantaja Oy:n H, F GmbH:lle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta 31.932 eurosta 14.542,19 euroon KO:n määräämine korkoineen. H, F GmbH:n vastavalitus hylättiin. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Kantaja Oy velvoitettiin korvaamaan H, F GmbH:lle oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 30.814,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n päätöksen antamisesta lukien. Oikeudenkäyntikuluvaatimus enemmälti hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
19.3.2019 10.51
KKO: Käräjäoikeus oli tavarankuljetusta koskevan sopimuksen lähetyspaikan tuomioistuimena toimivaltainen tutkimaan kanteen – asia palautettiin hovioikeuteenYhtiö A oli sopinut rahdinkuljettaja B:n kanssa koneen kuljetuksesta Porista Sheffieldiin Englantiin. Kone oli kuljetettu kuorma-autolla Porista Raumalle, missä se oli purettu kuorma-autosta ja ajettu omalla konevoimalla laivaan. Merikuljetuksen jälkeen kone oli Hullin satamassa lastattu kuorma-autoon. Kone oli kadonnut tiekuljetuksen aikana Englannissa. A ja A:n vakuutusyhtiö C nostivat vahingonkorvauskanteen B:tä vastaan Satakunnan käräjäoikeudessa.
Kuljetus ei kuulunut CMR-sopimuksen ja tiekuljetussopimuslain kansainvälisiä kuljetuksia koskevan sääntelyn alaan, eivätkä tiekuljetussopimuslain tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset soveltuneet. Asiassa ei ollut näytetty, että osapuolet olisivat sopineet oikeuspaikasta. Käräjäoikeus oli tavarankuljetusta koskevan sopimuksen lähetyspaikan tuomioistuimena Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen.
Jätettyään kanteen tutkimatta hovioikeus ei ollut käsitellyt pääasiaa. Oikeusastejärjestyksen periaatteen mukaisesti asia oli perusteltua palauttaa pääasian osalta hovioikeuden käsiteltäväksi. - Uutiset
15.2.2019 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu luottosopimuksen mitättömyydestä, kuluttajan käsitteestä ja Bryssel I -asetuksen soveltamisestaUnionin tuomioistuin totesi muun muassa, että kansallinen lainsäädäntö ei voi kumota takautuvasti, yleisellä ja automaattisella säännöksellä sellaisten ulkomaisten lainanantajien, joilla ei ollut lupaa tarjota luottopalveluja kyseisessä jäsenvaltiossa, kanssa tehtyjä luottosopimuksia. - Uutiset
7.2.2019 13.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden käsitteen tulkinnasta konkurssimenettelyssä - Bryssel I -asetusTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen 44/2001 1 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen perustuva vahingonkorvauskanne, jonka selvittäjä nostaa maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä ja jonka menestyessä saadut varat lisätään konkurssipesän omaisuuteen, kuuluu kyseisen säännöksen 1 kohdassa tarkoitetun siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden käsitteen piiriin ja näin ollen kyseisen asetuksen aineelliseen soveltamisalaan. - Uutiset
5.2.2019 15.15
Hovioikeus katsoi että tapauksen olosuhteissa Tarton alioikeuden antamaa päätöstä ei voitu tunnustaa täytäntöönpanokelpoiseksi SuomessaHovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys ainoastaan siitä, oliko Tarton alioikeus antamalla haasteasiakirjat A:n isäpuoleksi ilmoitetulle RK-nimiselle henkilölle tiedoksi menetellyt tiedoksiantamisessa Bryssel I -asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla. Asiassa ilmeni, että Tarton alioikeus oli tuloksetta yrittänyt antaa haasteasiakirjat A:lle tiedoksi eri postiosoitteisiin sekä viimeksi tiedossa olleen työnantajan kautta. Tiedoksianto oli lopulta annettu henkilökohtaisesti RK-nimiselle henkilölle, joka on merkitty asiakirjaan isäpuoleksi. Koska asiassa oli ilmeistä, että A:n asuinpaikka ei ollut tosiasiassa ollut alioikeuden tiedossa, kerrottu menettely ei täyttänyt oikeudenkäymiskaaressa haasteen tiedoksiannolle asetettuja vaatimuksia. Näin ollen haasteasiakirjojen tiedoksiannossa ei ollut tässä tapauksessa menetelty Bryssel I -asetuksen (44/2001) 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei myöskään vedottu eikä esitetty selvitystä siitä, että Tarton alioikeuden päätös olisi annettu A:lle tiedoksi siten, että hän olisi voinut hakea siihen muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Näin ollen Tarton alioikeuden antamaa päätöstä ei voitu tunnustaa täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
16.11.2018 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsitteestä - Kreikan joukkovelkakirjatBryssel I asetuksen 1215/2012 1 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että riita-asia, jossa on kyse kanteesta, jonka on nostanut jäsenvaltion liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja hankkinut luonnollinen henkilö kyseistä jäsenvaltiota vastaan ja jolla riitautetaan mainittujen joukkovelkakirjojen sellainen vaihtaminen vähempiarvoisiin joukkovelkakirjoihin, johon kyseinen luonnollinen henkilö on velvoitettu sellaisen lain nojalla, jonka kansallinen lainsäätäjä on antanut poikkeuksellisissa olosuhteissa ja jonka mukaan kyseisiä ehtoja on yksipuolisesti ja taannehtivasti muutettu sisällyttämällä niihin yhteistoimintalauseke, jonka nojalla joukkovelkakirjojen haltijoiden enemmistö voi pakottaa tällaisen vaihdon vähemmistölle, ei koske asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua siviili- ja kauppaoikeudellista asiaa. - Uutiset
5.10.2018 13.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Bryssel I -asetuksen tulkinnasta vakuustakavarikkoa ja hukkaamiskieltoa koskevassa asiassaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 38 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että Saksan kaltaista jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa säädetään määräajasta vakuustakavarikkoa tai hukkaamiskieltoa koskevan määräyksen täytäntöönpanolle, sovelletaan silloin, kun tällainen määräys on annettu toisessa jäsenvaltiossa ja julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa.