Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- varoitus* irtisano* työsop*
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
13.4.2022 11.00
Hovioikeus: Työriidan hävinnnyt työntekijä oli velvollinen korvaamaan puolet yliopiston oikeudenkäyntikuluistaKantaja oli hävinnyt työsopimuksen irtisanomista ynnä muuta koskeneen riita-asian KO:ssa. KO oli katsonut, että kantajan velvoittaminen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut KO:ssa täysimääräisesti olisi ollut OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta ja tämän vuoksi velvoittanut kantajan korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikuluista puolet. HO:sa kysymys oli siitä, oliko asiassa perusteita alentaa asian hävinneen kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta seuraavilla perusteilla: ensiksikin OK 21 luvun 8 b §:n nojalla, koska oikeudenkäyntikulujen korvaaminen olisi ilmeisen kohtuutonta; toiseksi saman luvun 8 a §:n nojalla, koska asia olisi ollut oikeudellisesti epäselvä ja kolmanneksi saman luvun 5 §:n nojalla, koska yliopistolle olisi aiheutunut lainkohdassa tarkoitettuja kuluja. (Vailla lainvoimaa 13.4.2022) - Uutiset
12.4.2022 14.40
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusta tuotannollisella tai taloudellisella perusteella eikä myöskään henkilökohtaisella irtisanomisperusteella sen vuoksi, ettei hän olisi enää kyennyt selviytymään työtehtävistään - yliopisto oli kohdistanut sisäilma-asioita esille ottaneeseen työntekijään mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa välitöntä syrjintääKorvauksen määrää harkitessaan HO otti ottanut huomioon, että työntekijän työsuhde yliopistolla oli ennen irtisanomista kestänyt lähes 30 vuotta. Työntekijä ei ollut kyennyt työllistymään irtisanomisensa jälkeen. Työntekijälle tuomittiin asiassa selostetuin tavoin maksettavaksi myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 12 kuukauden palkkaa vastaavat 29.936,40 euroa. Koska yliopisto oli kantajan työsuhteen irtisanoessaan kohdistanut häneen mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä kiellettyä välitöntä syrjintää, yliopisto oli lain 23 §:n nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle hyvitystä, jonka määrä tuli lain 24 §:n 1 momentin mukaan olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioitiin ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. HO harkitsi loukkauksen laatu, TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus ja muut asiassa todetut seikat huomioon ottaen hyvityksen määräksi 8.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
8.4.2022 11.50
Hovioikeus: Työntekijän sairautta ja sairauslomaa käytettiin perusteena valittaessa työntekijän tehtävä lakkautettavaksi ja työntekijä irtisanottavaksiVaikka yhtiöllä olikin ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen, työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut ollut TSL 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä. Yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (45.862,64 euroa), yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä 5.000 euroa ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 7.000 euroa. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
29.3.2022 11.44
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitus esteellisyyden vuoksiHyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kohdan 3.3 mukaan asianajajan on tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön. Kohdan 6.7 mukaan kun asianajaja tai muu lakimies on siirtynyt uuteen toimistoon, uuden toimiston asianajajien on esteellisyysarvioinnissaan otettava huomioon ne tehtävät, joita siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on hoitanut aiemmin henkilökohtaisesti tai joita koskevia salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on muutoin saanut. Hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2022) - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.00
Hovioikeus: Työturvallisuusvelvoitteiden rikkomisesta varoitetun varastomiehen työsopimus oli voitu purkaaMainitsemillaan ja muuten KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätöksen siitä, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus ja että kantajan irtisanomisajan palkkaa ja työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevat korvausvaatimukset olivat perusteettomia. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.30
Kioskityöntekijän osa-aikainen työsuhde voitiin purkaa yhtiön tuotteiden luvattoman ottamisen perusteella - osapuolet vastasivat omista kuluistaan hovioikeudessa kantajan peruutettua valituksensaKO oli katsonut, että työnantajalla oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus heti päättyväksi. Purkamisperuste oli tullut kantajan tietoon 21.1.2020 ja työsopimus oli purettu seuraavana päivänä. Oikeus vedota purkamisperusteeseen ei siten ollut rauennut. Kanne oli hylättävä. Kantajan peruutettua valituksensa HO:ssa pääasian osalta lausunnon antaminen siitä raukesi. Käräjäoikeuskulujen osalta kantaja ei ollut, ottaen huomioon, että valitus oli pääasian osalta peruutettu, esittänyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella asia olisi syytä ratkaista toisin kuin mitä KO oli tehnyt. HO katsoi, että tässä tapauksessa kantajan velvoittaminen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa olisi ollut kohtuutonta ottaen huomioon yhtiön prosessin aikana tapahtunut ja sen varallisuusasemaan vaikuttanut yllättävä konkurssi ja kantajan asema oikeudenkäynnissä työntekijänä. Näin ollen asiassa oli olemassa erityinen syy poiketa lain pääsäännöstä hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulujen osalta ja määrätä, että osapuolet vastaavat omista kuluistaan. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksiLaivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
18.2.2022 11.34
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisuja esteellisyydestäTapaohjeissa esteellisyyttä säännellään tarkemmin 6. luvussa, mutta esteettömyys on myös yksi asianajajan perusarvoista (TO 3.3). Tapaohjeiden 6. luvun esteellisyyssäännöistä voi samassa tilanteessa toteutua kerralla useampikin; asianajaja voi olla yhtä aikaa esteellinen esimerkiksi sekä lojaalisuusvelvollisuutensa että salassapito- ja vaitiolovelvollisuutensa perusteella. Tapaohjeiden 3.3-kohdan yleistä esteettömyysvaatimusta on sovellettu tilanteissa, joissa mikään 6. luvun säännöistä ei esteellisyysperusteena sovellu kyseessä olevaan tapaukseen, kirjoittaa vt. valvontayksikön päällikkö Kaisa Marttinen. Hän kertoo myös, että lisää esteellisyysratkaisuja ja valvontalautakunnan muuta ratkaisukäytäntöä kaipaaville valvontalautakunnan nettisivuilta löytyy ratkaisuhakemisto, josta ratkaisuja voi hakea tapaohje- tai aihepiirikohtaisesti. - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
16.2.2022 10.00
Hovioikeus: Arvokuljettajien työn ei näytetty vähentyneen TSL 7 luvun 3 §:ssä mainituista syistä olennaisesti ja pysyvästi työntekijöiden työsuhteiden päättyessäHO katsoi viidessä eri tuomiossaan jääneen näyttämättä, että arvokuljettajan työ yhtiön toimipisteessä olisi ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä mainituista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi työntekijöiden työsuhteen päättyessä. Työsopimusten irtisanomiselle ei siten ollut ollut perusteita. Asioissa ei ollut tarpeen lausua työntarjoamisvelvoitteen laiminlyönnistä irtisanomisperusteiden arvioinnin kannalta (KKO 2018:26, kohta 15). Käräjäoikeuden tuomiot kumottiin ja työntekijät vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2022) - Uutiset
15.2.2022 10.26
Työntekijän ei näytetty anastaneen kassakaapista 200 euroa keskellä yötä liikkeen aukioloajan ulkopuolella - työnantajalla ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusTyönantaja oli lähtenyt siitä, että työntekijän käynti työpaikalla yöllä oli liittynyt rahoihin ja että käynnin aikana työntekijä olisi käynyt kassakaapilla ja ottanut kassakaapista rahat. Työnantaja oli katsonut lisäksi, että työntekijä oli samana päivänä palauttanut rahat kassalippaan alle toisen käyntinsä yhteydessä. KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut riittävällä varmuudella näyttänyt toteen, että työntekijä olisi menetellyt siten kuin hänen viakseen oli työnantajan taholta työsuhteen purkamisen yhteydessä väitetty. Asiassa todetulla tavalla rahojen jääminen kassalippaan alle oli johtunut sinällään työntekijän huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta hänen jäädessä samana päivänä sairauslomalle. KO oli katsonut, ettei kyse ollut seikasta, joka sellaisenaan olisi oikeuttanut työsuhteen päättämiseen. KO oli katsonut, ettei työnantajalla ollut ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimus. Kuuleminen oli sinällään tapahtunut asianmukaisesti. - Uutiset
24.1.2022 15.00
Työsopimuksen purkautuneena pitäminen: Käräjäoikeus jätti lausumatta työnantajan vetoamasta perusteesta - tuomio työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kumottiinHO katsoi, että niillä kantajan poissaolojaksoilla, joita KO ei ollut ratkaisussaan käsitellyt, voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantajalla ollut oikeus käsitellä kantajan työsopimusta purkautuneena. Näiden poissaolojen merkitys asian lopputuloksen kannalta olisi tullut nyt arvioitavaksi ensimmäistä kertaa vasta HO:ssa, mikä menettely olisi rikkonut instanssijärjestystä ja olisi vaarantanut osapuolten oikeuden asianmukaiseen muutoksenhakuun. Näin ollen HO katsoi, että vastaajana olleen Ky:n yhtiömiehen vetoamien perusteiden sivuuttaminen käräjäoikeusvaiheessa oli muodostanut sellaisen menettelyvirheen, jonka vuoksi asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 24.1.2022) - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessaKantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
14.12.2021 11.00
Työnantajalla oli ollut tyosopimuslain mukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa työsuhteet osa-aikaiseksiAsiassa oli ollut kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslainmukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa kantajien työsuhteita osa-aikaiseksi. Ensisijaisesti oli ollut ratkaistava se, oliko työ ja sen tarjoamisen edellytykset vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi ja mikä merkitys asiassa oli sillä, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin. KO oli hylännyt kantajien vaatimukset. Kantajat peruuttivat valituksensa HO:ssa.