Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työsopi* purka*
- Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukienTyöntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
11.12.2020 10.49
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy linja-autonkuljettajan työsopimuksen purkamiseen tiliepäselvyyksien vuoksiYhtiö oli antanut kuljettajalle kirjallisen varoituksen 17.9.2016 tilitysohjeiden laiminlyönnistä ja hänen palkkatuloistaan oli kuitattu yhteensä 6.208,10 euroa. Yhtiö oli purkanut kuljettajan työsuhteen 16.3.2017. Yhtiö oli ilmoittanut syyksi tiliepäselvyydet. Yhtiö oli kuitannut kuljettajan loppupalkasta 3.874,00 euroa. HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut peruste ja oikeus purkaa kuljettajan työsopimus 16.3.2017. Näin ollen KO:n ratkaisun lopputulosta pääasian osalta ei ollut aihetta muuttaa. KO:n ratkaisua ei ollut myöskään oikeudenkäyntikulujen osalta aihetta muuttaa. Kantajan oli korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
14.5.2020 8.00
Työtuomioistuin arvioi oliko työnantaja voinut pitää työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä palkattomalle vapaalle lähteäkseen lomamatkalle YhdysvaltoihinTyönantaja oli ilmoittanut työntekijälle tämän työsopimuksen purkautumisesta luvattoman poissaolon vuoksi. Tuomiossa katsottiin näytetyksi, että työntekijä oli sopinut palkattomasta vapaasta työnantajansa kanssa. Työnantaja oli ilmoittanut palkattoman vapaan peruutetuksi kaksi päivää ennen loman alkamista, minkä ei katsottu olleen vallitsevissa olosuhteissa työntekijän kannalta kohtuullista. Työntekijällä oli siten ollut pätevä syy poissaololleen eikä työnantajalla ollut perustetta pitää hänen työsopimustaan purkautuneena. Sen sijaan näytetyksi ei tullut, että työntekijä olisi työsuojeluvaltuutetun asemansa vuoksi asetettu purkuperusteita arvioitaessa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Työnantaja velvoitettiin maksamaan irtisanomisajan palkka ja korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asian kokonaisarvioinnin kannalta tarpeellinen selvitys oli ollut työnantajaliiton saatavissa vasta oikeudenkäynnin yhteydessä työtuomioistuimessa. Työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asiassa. - Uutiset
22.4.2020 11.30
Työntekijällä oli ollut peruste purkaa työsopimus - hovioikeus lausui korvausten yhteisvastuullisuudestaHO:ssa oli yhtiön valituksen johdosta kysymys siitä, oliko työntekijän 12.6.2016 suorittamaan työsuhteen purkamiseen ollut työsopimuslain mukaiset perusteet sekä oliko ja missä määrin yhtiö velvollinen suorittamaan työntekijälle tämän kanteessa vaadittuja korvauksia. HO katsoi, että B Oy:n korvausvelvollisuus KO:n kantajalle maksettavaksi tuomitsemista korvauksista oli yhteisvastuullista D Oy:n kanssa. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.4.2020) - Uutiset
7.4.2020 13.00
Jätti toimittamatta lääkärinlausunnot sairaspoissaoloistaan - työsopimus voitiin katsoa purkautuneeksiKun asiassa selostetun näytön mukaan kantajan olisi tullut toimittaa lääkärinlausunto työkyvyttömyydestään 19.-21.11.2018, mutta hän ei ollut toimittanut sitä ennen 6.12., hän oli ollut ilman pätevää syytä poissa 19.11.2018 alkaen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittu korvausvaatimus hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.4.2020) - Uutiset
27.3.2020 11.23
Asiakas sai sairauskohtauksen - työsopimusta ei olisi tullut purkaa eikä edes irtisanoa varoitusta antamattaTyönantajalla ei katsottu olleen erittäin painavaa syytä purkaa kantajan työsopimusta päättyväksi heti, vaikka asiaa jälkeenpäin arvioitaessa oli voitu todeta, että kantaja olisi voinut toimia tilanteessa aktiivisemmin hankkimalla oma-aloitteisesti aikaisemmin apua, sillä asiakkaan tilan ei ollut voitu ainakaan olettaa parantuneen tämän siirryttyä lattialle makaamaan. Vaikka kantaja olisi voinut toimia tilanteessa aktiivisemmin hankkimalla apua, laiminlyönti ei ollut myöskään ollut niin vakava, että työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimus varoitusta antamatta. Kohtuullisena korvauksena pidettiin 12 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää, josta puolet tuli olla loukkauksen johdosta tuomittavaa aineettoman vahingon korvausta ja puolet palkkaetujen menetyksestä johtuvaa aineellisen vahingon korvausta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 16.00
Työsopimus voitiin purkaa matkalaskuepäselvyyksien vuoksiHuomioonottaen matkalaskuissa olevat epäselvyydet, epäselvyyksien toistuvuus ja lukuisuus, kantajan työtehtävä työsuojeluvaltuutettuna ja yhtiön palveluksessa sekä kantajan toiminnassa asiassa todettu vilpillisyys, KO:n käsityksen mukaan kantajan työsuhteen purkamiselle oli ollut erittäin painava syy. Työnantajalle oli syntynyt niin syvä epäluottamus kantajaan matkalaskujen vuoksi ja tätä kautta kantajan koko toimintaan, että työsuhteen jatkaminen edes irtisanomisajan olisi ollut työnantajan kannalta tässä tilanteessa kohtuutonta. HO oli 3.2.2020 toimitetussa pääkäsittelyssä kehottanut asianosaisia sopimaan asian. Tämän jälkeen asianosaiset ilmoittivat päässeensä asiassa sovintoon ja pyytäneet sen vahvistamista. HO vahvisti sovinnon. Sovinnon vahvistamista koskeva HO:n tuomio kumosi KO:n tuomion. Sovinto on pidettävä salassa 60 vuotta asian vireille tulosta 9.4.2078 saakka. - Uutiset
12.3.2020 11.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä - työsuhteen purkautuneena pitämistä ei pidetty uskottavanaAsiassa oli todettu, että kun kyseessä on jatkuva syy, kuten palkan maksamatta jättäminen tai työn tarjoamatta jättäminen, työntekijällä on oikeus vedota purkuperusteeseen niin kauan, kuin työnantajan työsopimuksen vastainen toiminta jatkuu. Näin ollen työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota purkuperusteeseen. Yhtiö oli hävinnyt asian lähes kokonaan lukuun ottamatta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaadittavan korvauksen suuruutta. Yhtiön tuli korvata muutoin määrällisesti oikeaksi myöntämänsä työntekijän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan KO:ssa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
4.10.2019 11.49
Työsopimukseen otettua koeaikaehtoa oppisopimuskoulutusjakson jälkeen pidettiin työsopimuslain vastaisena - erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle ei ollutKO katsoi, että uuden työsopimuksen koeaikaa koskeva ehto oli työsopimuslain vastainen. Kantajan laiminlyönnit oppisopimuksen aikana ja hänelle tällöin annettu varoitus puolsivat osaltaan työsuhteen päättämistä. Varoitus oli kuitenkin annettu useita kuukausia ennen nyt todettuja laiminlyöntejä ja eri työsuhteen aikana. Sille ei siten voitu antaa ratkaisevaa merkitystä asiassa. Kantajan luvattomat poissaolot olivat olleet melko lyhyitä. Hänen menettelyänsä ei voitu katsoa toistuvaksi, vaikka laiminlyöntejä olikin ollut useita. Kantajalle ei esitetyn näytön perusteella ollut lainkaan huomautettu hänen menettelystään. Nämä seikat huomioon ottaen KO katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut TSL:n mukaista erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle. Yhtiö tuomittiin maksamaan korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 9 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, irtisanomisajan ja odotusajan palkan (määrät riidattomat) ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista 14.438,56 euroa. Vaatimukset hylättiin enemmälti. Kantajan asiamiehen 280 euron tuntilaskutuksen osalta KO katsoi, että kysymyksessä on pääkaupunkiseudulla käytössä oleva normaali ja hyväksyttävä tuntihinta riita-asioissa. Yhtiö perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
1.8.2019 10.03
Hovioikeus ei myöntänyt siivouspalveluja tarjoavalle yhtiölle jatkokäsittelylupia työaikamerkintöjen väärentämistä ja työsopimusten purkamista koskevissa riidoissaKO oli katsonut viidessä eri tuomiossaan mm., ettei yhtiö ollut näyttänyt, että kulkukortin tai leimauslaitteen käyttötapaan olisi yhtiön puolelta puututtu siten, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin annettua ohjetta. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin työnantajan antamaa ohjetta koskien työtuntien ilmoittamista. Työsopimukset purkaneella yhtiöllä ei katsottu olleen edes TSL:n 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua perustetta irtisanoa kantajien työsopimuksia. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupia. KO:n ratkaisut jäivät pysyviksi. (Vailla lainvoimaa 1.8.2019) - Uutiset
11.7.2019 14.00
Hovioikeus työsuhteen päättämismenettelystä: Asiassa jäi näyttämättä että kumpikaan osapuoli olisi purkanut työsopimuksenOikeuskäytännössä on katsottu, että sen, joka väittää vastapuolen päättäneen työsuhteen, on näytettävä väitteensä toteen. Tapauksissa, joissa kumpikin osapuoli väittää toisen päättäneen työsuhteen, on näytöllisesti ristiriitaisissa tilanteissa harkittava vastakkaisten kertomusten ja mahdollisen muun, niin päättämistä edeltäneiden kuin sen jälkeisten tapahtumien punninnan sekä todistelun kokonaisharkinnan perusteella, mitä asiassa on näytetty. On mahdollista päätyä myös siihen, että päättäminen on tapahtunut molemminpuolisin toimin. Tässä tapauksessa kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa toiselle työsopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä. Näytön kokonaisharkinnan perusteella hovioikeus päätyi siihen, että asiassa jäi näyttämättä, että B tai A kumpikaan olisi purkanut työsopimuksen. (Vailla lainvoimaa 11.7.2019) - Uutiset
5.2.2019 11.30
Toistuvasti työvelvoitettaan laiminlyöneen työsopimus voitiin irtisanoa varoitusta antamatta mutta ei purkaaVastaajalla oli mainittujen työvelvoitteen laiminlyöntien perusteella ollut asiallinen ja painava syy kantajan työsuhteen irtisanomiseen, vaikka kantajaa ei ollut erikseen varoitettu työsuhteen päättämisen perusteeksi vedotuista seikoista. Näyttämättä oli jäänyt, että kantajan menettelyä olisi kokonaisuutena pidettävä niin vakavana velvoitteiden rikkomisena, että vastaajalla olisi ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus päättymään välittömästi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
4.12.2018 10.00
Työtuomioistuimen tuomio luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimusten purkamisesta työpaikkakiusaamista koskevassa asiassaTyötuomioistuin katsoi, että vastaajaliitto ja asiassa kuultavana oleva yhtiö eivät olleet esittäneet sellaista erityisen painavaa syytä, jonka vuoksi yhtiöltä ei olisi voitu kohtuudella edellyttää luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimusten jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Heidän työsopimustensa irtisanominen olisi puolestaan edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita he ovat luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna edustaneet. Kun tällaista suostumusta ei ollut pyydetty, työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes irtisanoa työsopimuksia. Kanne hyväksyttiin ja työnantaja velvoitettiin maksamaan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvausta alentavana seikkana otettiin huomioon heidän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. - Uutiset
26.10.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta kilpailevan toiminnan ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen perusteellaA:n työsuhde oli purettu vetoamalla kilpailevan toiminnan harjoittamiseen ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys sen arvioinnista, oliko A:n harjoittama toiminta laissa tarkoitettua kiellettyä kilpailevaa toimintaa ja oliko A:n menettely työsuhteessa ollut lojaliteettivelvoitteen vastaista. Kysymys myös siitä, oliko työsuhteen purkamiselle erittäin painavia syitä ja oliko purkaminen tapahtunut laissa säädetyssä määräajassa. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ollut kilpailevaa toimintaa hänen työnantajaansa B:hen nähden. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ilmeisesti vahingoittanut B:tä. A:n työsuhteen päättämistä seurannut B:n kehitystyön viivästyminen ei ollut kuitenkaan aiheutunut kilpailevasta toiminnasta vaan A:n työsuhteen purkamisesta. HO totesi, että A ei ollut toiminnassaan välttänyt kaikkea, mikä olisi ollut ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. HO katsoi, että varoitusten antaminen B:ssä vuonna 2009 ei ollut muodostunut sellaiseksi käytännöksi, jonka perusteella myös A:lle olisi tullut antaa varoitus ennen työsuhteen purkamista. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen purkamisoikeuden raukeamisen osalta. Työsuhteen purkaminen oli tapahtunut TSL 8 luvun 2 §:ssä säädetyssä määräajassa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2018) - Uutiset
11.9.2018 9.25
Hovioikeus hyväksyi uuden todistajan kuulemisen työsopimuksen purkamista koskevassa asiassaValittaja oli nimennyt T:n todistajaksi jo KO:ssa, mutta oli joutunut luopumaan hänen kuulemisestaan, koska T oli sairastunut ja ollut hoidossa ulkomailla. HO katsoi asiassa mainituin perustein, että valittajan vaatimus uuden todistajan kuulemisesta oli OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla hyväksyttävä. HO totesi, että asiaa oli käsitelty KO:ssa asiakirjojen mukaan valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä yhteensä kahdeksana eri päivänä, joista pääkäsittely oli toimitettu neljän eri päivän aikana. Tähän nähden valittajan esittämää siitä, että pääkäsittelyä olisi käytännössä ollut mahdoton lykätä todistajan sairaudesta aiheutuneen poissaolon johdosta, voitiin pitää uuden todistajan hyväksymistä puoltavana seikkana. Hyväksymistä puoltavana seikkana voitiin pitää lisäksi sitä, mitä valittaja oli esittänyt T:n tiedoista asian ratkaisemisen kannalta mahdollisesti merkityksellisistä seikoista. - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
27.8.2018 10.20
Hovioikeus: Sairauslomalla olleen työntekijän määräaikainen työsopimus voitiin purkaa koeajallaA oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 20.10.2014 ja 23.1.2015 välisenä aikana määräaikaisessa työsuhteessa. A:n ja yhtiön välillä oli sovittu 24.1.2015 päättyvästä koeajasta ja 30.4 2015 saakka kestävästä työsuhteesta. A:n työsopimus oli purettu 23.1.2015 hänen ollessaan sairauslomalla. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko työsopimuksen purkamiselle ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen syy. HO katsoi yhtiön näyttäneen, että työsopimuksen purkamiselle oli ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen peruste. A:n kanne tuli sen vuoksi hylättäväksi. HO totesi, että se seikka, että yhtiö oli virheellisesti käyttänyt A:n työsopimusta koeaikana purkaessaan termiä irtisanominen, ei tarkoittanut, että A olisi oikeutettu irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. A velvoitettiin maksamaan B Ltd:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 7 186 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.7.2018) - Uutiset
3.8.2018 14.10
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus – laulunopettajan työsopimuksen purkamiselle ei ollut perusteitaLaulunopettajana B ry:ssä toiminut A oli vaatinut käräjäoikeudessa vastaajan velvoittamista suorittamaan hänelle lomapäiväkorvausta ja lomarahaa viivästyskorkoineen ja vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL:n 12:2 §:n nojalla. B:n mukaan A oli käyttäytynyt huonosti työyhteisössä ja esimiestään kohtaan. A oli B:n mukaan jättänyt noudattamatta työnantajan antamia ohjeita sekä laiminlyönyt työtehtäviään. Työsuhteen purkamisen pääasiallinen syy oli ollut B:n mukaan se, että A oli kohdellut oppilaitaan sopimattomasti. A oli B:n kertoman mukaan haukkunut oppilastaan laiskaksi ja osaamattomaksi ja saanut tämän itkemään. KO hylkäsi A:n kanteen kokonaan. A vaati HO:ssa, että B ry velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa ei A:n mukaan ollut työsopimuslaissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä työsuhteen purkamiselle. HO:n mukaan kyse oli yksittäisestä ja lyhytkehtoisesta tapahtumasta, joka ei kelvannut irtisanomisperusteeksi. HO kumosi KO:n tuomion siltä osin kuin A:n kanne oli hylätty ja A oli velvoitettu korvaamaan B ry:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. B ry velvoitettiin suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4.389,40 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 3.8.2018) - Uutiset
24.5.2018 11.08
Työntekijällä ei ollut oikeutta purkaa työsopimustaan työnantajan palkanmaksun laiminlyönnin perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinVaikka palkanmaksun laiminlyönti oli tässä tapauksessa ollut olennainen, HO totesi, että kysymyksessä oli ollut kertaluontoinen laiminlyönti. Palkanmaksu oli purkamishetkellä ollut viivästyneenä kahdeksan päivää. Lisäksi työnantaja oli maksanut viidesosan työntekijä kuukausipalkasta sen jälkeen, kun työntekijä oli varannut työnantajalle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Työntekijän itsensäkin kertoman perusteella tuolloin oli ollut odotettavissa, että työnantaja kykenisi maksamaan maksamatta jääneet palkkasaatavat elokuussa 2015. Tähän nähden ja huomioon ottaen asiassa hovioikeuskäytännöstä työnantajan toistuvista laiminlyönneistä todettu sekä se asiassa oikeuskirjallisuudesta todettu seikka, että purkaminen on mahdollista, mikäli lievempiä menettelyjä kuten esimerkiksi työsopimuksen irtisanomista, työstä kieltäytymistä tai neuvottelua ei enää voida edellyttää käytettävän, HO katsoi, ettei työntekijällä tässä tapauksessa ollut oikeutta purkaa työsopimustaan. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja yhtiö vapautettava KO:n sille tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 24.5.2018)