Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työ* lojaliteettivelvo*
- Uutiset
2.5.2022 12.24
Hallinto-oikeuden ratkaisu säätiön hallituksen jäsenen valinnastaAsiassa oli kysymys siitä, oliko PRH:lla ollut perusteita kieltää säätiön hallituksen 26.4.2021 tekemän hallituksen jäsenten valintaa koskevan päätöksen täytäntöönpano ja määrätä säätiö korjaamaan sääntöjen vastainen menettely hallitusten jäsenten valinnassa, sekä tehostaa velvoitteen noudattamista säätiön hallituksen puheenjohtajaan kohdistetun sakon uhalla. (Vailla lainvoimaa 2.5.2022) - Uutiset
28.4.2022 11.00
Hovioikeus piti liikehuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomista hyvän tavan vastaisenaArviossa painoi erityisesti se, että vuokranantaja oli ilman tilanteen ja vuokrasuhteen tarkempaa selvittämistä tullut hyötymään vuokralaisen luomasta liiketoiminnasta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen koskien muuttokustannuksista, uuden liikehuoneiston hankinnasta, asiakaspiirin vähentymisestä ja vuokra-arvon lisäyksestä vaadittuja korvauksia. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen koskien myös menetetystä liiketoimintakaupasta vaadittua korvausta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2022) - Uutiset
29.3.2018 14.30
Hovioikeuden ratkaisu hevosen ravinnoksi tarkoitettujen heinien virheellisyydestä ja virheestä reklamoinnistaHovioikeus katsoi selvitetyksi, että paaleissa ei ollut ennen niiden avaamista ulkonaisesti havaittavaa virhettä. Osa heinistä oli kuitenkin ollut hevosen ravinnoksi kelpaamatonta. Asiassa ei ollut aihetta johtopäätökselle, että heinien pilaantuminen olisi johtunut ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta. Oli siten tehtävä se johtopäätös, että tavaraa luovutettaessa siinä oli ollut virhe, joka oli ilmennyt vasta, kun kukin yksittäinen paali oli avattu ja siinä oleva heinä oli otettu käytettäväksi. Kysymyksessä oli näin ollen tavaran virhe, josta myyjä vastaa. Asiassa ei näytetty, että myyjälle olisi kohtuullisessa ajassa ilmoitettu virheestä heinän laadussa kuin enintään muutaman paalin osalta. Myyjälle ei näytetty kohtuullisessa ajassa ilmoitetun virheellisten paalien lukumäärää ja niitä koskevaa taloudellista vaatimustakaan. Ostaja oli laiminlyömällä oikea-aikaiset virheilmoitukset menettänyt oikeutensa vedota kaupan kohteen virheisiin. Hänet oli siten velvollinen suorittamaan myyjän vaatimat saatavat. (Vailla lainvoimaa 29.3.2018) - Uutiset
22.9.2016 11.55
Professori Veikko Vahtera ja KTT Janne Ruohonen: Huomioita osakeyhtiölakiin kaavailluista muutoksista – Arviomuistio (OM 20/2016)Oikeusministeriö julkaisi toukokuussa Osakeyhtiölain muutostarve -arviomuistion (OM 20/2016)1. Nykyinen osakeyhtiölaki on ollut voimassa 10 vuoden ajan. Oikeusministeriö on katsonut tarpeelliseksi arvioida, onko osakeyhtiölakiin syytä tehdä muutoksia, sillä osakeyhtiöiden toimintaympäristö on muun muassa digitalisoinnin ja kansainvälistymisen myötä muuttunut ja jatkuvasti muuttumassa. Arviomuistio on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 18.8.2016. Ennen arviomuistion laatimista, syksyllä 2015 järjestettiin verkkokeskustelu osakeyhtiölain muutostarpeista. Arviomuistion eräänä tavoitteena on parantaa yrittäjyyden edellytyksiä madaltamalla kynnystä perustaa osakeyhtiö sekä sujuvoittaa sääntelyä nykyisestä. Arviomuistiossa esitetään muun muassa yksityisen ja julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman keventämistä, osakkeiden luovutusrajoitusten vapauttamista, maksukykytestin selkeyttämistä ja kaikille osakkeenomistajille oikeutta tutustua yhtiön kirjanpitoon ja asiakirjoihin pienyhtiöissä. - Uutiset
17.12.2015 14.36
Hovioikeus hylkäsi kilpailukieltosopimusta rikkoneen toimitusjohtajan joka oli antanut määräyksen yli 40 000 euron saamisen kirjaamisesta markkinointikuluksi irtisanomiskorvausta koskevan vaatimuksenToimitusjohtajan menettelyn katsottiin olleen siinä määrin toimitusjohtajalta edellytettävän lojaliteettivelvollisuuden vastaista, että sovitun korvauksen maksaminen olisi johtanut OikTL 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen. Tämän vuoksi irtisanomiskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. Yhtiö vapautettiin suorittamasta kantajalle irtisanomiskorvausta 34 000 euroa. Yhtiö oli voitu velvoittaa suorittamaan toimitusjohtajalle lomakorvauksena 7 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.12.2015) - Uutiset
3.5.2024 11.40
Hovioikeus arvioi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrättävän korvauksen ja yhteistoimintalain mukaisen hyvityksen suuruutta toisin kuin käräjäoikeus (ään.)Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena KO:n tuomitseman 18.932,72 euron asemesta 12.216,72 euroa ja yhteistoimintalain (2007/334) 62 §:n mukaista hyvitystä KO:n tuomitseman 5.000 euron asemesta 3.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi hyvityksen kohtuulliseksi määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.5.2024) - Uutiset
2.4.2024 16.00
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi yhteistoimintavelvoitettaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja Oy oli 26.4.-24.5.2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen lomauttanut A:n taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 9.7.2018 lukien. A oli ollut vastaaja Oy:n yhteistoimintaneuvottelujen piirissä myös 3.-16.4.2019, minkä jälkeen hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 30.4.2019. Asiassa oli edelleen riidatonta, että ennen A:n irtisanomista oli pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut. Asiassa oli arvioitavana, oliko A voitu 30.4.2019 irtisanoa vuonna 2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen perusteella vai oliko ennen hänen irtisanomistaan pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut myös vuonna 2019. (Vailla lainvoimaa 2.4.2024) - Uutiset
14.3.2024 14.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Sopimuksen sisältö ja sopimuksen purkaminenX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, mikä oli ollut osapuolten välille syntyneen sopimuksen sisältö ja oliko sopimuksen voimassaolo päättynyt siten, että X Oy oli peruuttanut hyväksytyn tarjouksensa ja Y Oy oli hyväksynyt peruutuksen. Mikäli X Oy ei ollut peruuttanut tarjoustaan, oli ratkaistava, oliko Y Oy purkanut sopimuksen ja jos näin oli, oliko sillä ollut oikeus purkamiseen. Mikäli purkamisoikeutta ei ollut, kysymys oli vahingonkorvauksen määrästä. Mikäli X Oy ei ollut peruuttanut tarjoustaan eikä Y Oy ollut purkanut sopimusta, oli lausuttava siitä, oliko X Oy oikeutettu saamaan Y Oy:ltä alkuperäisen laskun mukaisen suorituksen täysimääräisenä. (Vailla lainvoimaa 14.3.2024) - Uutiset
21.2.2024 11.55
Hovioikeus: Lentoyhtiö rikkoi TSL 2 luvun 2 §:ssä säädettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta irtisanoessaan wifi-yhteyttä lentojen aikana toistuvasti luvatta käyttäneen lentoemännän työsuhteen varoitusta antamattaArvioituaan kokonaisuutena irtisanomista varoitusta antamatta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja sekä otettuaan huomioon lisäksi sen, että Finnairin oli katsottava toimineen työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti, HO katsoi, että Finnairin olisi tullut varoituksella antaa kantajalle mahdollisuus korjata menettelynsä ja mahdollisuus osoittaa, että edellytykset sopimussuhteen jatkamiselle olivat olemassa. Kantajan työsuhde oli siten päätetty perusteettomasti. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei näin ollen ollut. (Vailla lainvoimaa 21.2.2023) - Uutiset
20.2.2024 11.50
Alkoholi ja työsuhteen päättäminen - hovioikeus alensi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi tuomittua korvaustaKantaja oli puhaltanut töihin tullessaan sunnuntaina 16.6.2019 noin klo 9:n aikaan aamulla poliisin tarkkuusalkometriin lukema 0,38 mg/l (noin 0,8 ‰). Vastaaja oli päättänyt kantajan työsuhteen purkamalla sen 18.6.2019. Työsuhteen päättämisen perusteeksi vastaaja oli ilmoittanut törkeän työturvallisuusohjeiden laiminlyönnin ja sen, että vastaaja oli menettänyt luottamuksensa kantajaan. HO katsoi, ettei yhtiöllä ollut ollut erittäin painavaa syytä työntekijän työsopimuksen purkamiseen eikä asiallista ja painavaa perustetta hänen työsopimuksensa irtisanomiseen varoitusta antamatta. HO alensi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi tuomitun korvauksen 44 894,20 eurosta (12 kk palkka) 35 552,32 euroksi (9 kk palkka). (Vailla lainvoimaa 20.2.2024) - Uutiset
14.2.2024 11.30
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena eikä purkaa sitäKantaja oli kertonut, että yhtiön toimitusjohtaja olisi esittänyt hänestä perättömiä väitteitä hänen toiselle työnantajalleen koskien epäiltyjä lääkevarkauksia. Mitään muuta näyttöä tästä ei ollut esitetty. Kantajan kertomus ei riittänyt osoittamaan, että Tj olisi menetellyt väitetyllä tavalla, joten tällä väitteellä ei ollut merkitystä korvauksen suuruutta määrättäessä. Ottaen huomioon muut KO:n tuomiosta ilmenevät korvauksen määrää arvioitaessa huomioon otettavat seikat sekä lisäksi se, että kantaja oli ollut noin viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa, hänen työntekonsa oli ollut moitteetonta ja hänen työllistymisensä työsuhteen päättämisen jälkeen kokoaikaisesti oli kestänyt noin kymmenen kuukautta, ja työsuhteen päättämisestä hänelle aiheutunut aineellinen vahinko oikeudenmukainen korvaus oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2024) - Uutiset
5.2.2024 11.00
Hovioikeus: Riittävällä varmuudella oli jäänyt näyttämättä, että osapuolten kesken olisi syntynyt kumpaakin osapuolta sitova ja velvoittava työsuhdeHO:ssa esitettiin sama todistelu kuin KO:ssa. HO:n pääkäsittelyssä ei tullut esiin seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO oli tehnyt. HO katsoi kuten KO, että asiassa oli jäänyt riittävällä varmuudella näyttämättä, että osapuolten kesken olisi syntynyt kumpaakin osapuolta sitova ja velvoittava työsuhde. Näin ollen KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan vastaajayhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 5.576 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2024) - Uutiset
15.1.2024 11.08
Hovioikeus: Oulaisten kaupungin petosasian vastaajat tuomittiin 2 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksiin sekä korvaamaan kaupungille petoksella aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta 1.300.000 euroa viivästyskorkoineenHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että perusteettoman laskutuksen kokonaismäärä oli ollut 1,3 miljoonaa euroa. Siltä osin kuin asiassa oli kysymys tekijäkumppanuudesta kohdassa 1 (törkeä petos) ja syytekohdasta 4 (törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen), hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut. Tuomiossa kerrotulla tavalla täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja sen perustelut näytön arvioinnin ja oikeudellisen arvioinnin osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2024) - Uutiset
14.12.2023 9.00
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus tämän käyttäydyttyä työpaikalla usean kuukauden ajan epäasiallisesti ja rasistisesti toista työntekijää kohtaanIrtisanomisperusteita kokonaisuutena arvioitaessa voitiin ottaa huomioon työntekijälle aiemmin annettu varoitus, koska varoitus ja irtisanominen olivat johtuneet asiallisesti hyvin samantyyppisistä syistä. - Uutiset
27.11.2023 10.30
Hovioikeus: Työsopimusta ei näytetty irtisanotun yhtiön edustajalle lähetetyllä ilmoituksella ja samana päivänä tehdyllä Facebook-päivityksellä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinTyösuhteen päättäminen on oikeusvaikutuksiltaan merkittävä oikeustoimi. Tämän vuoksi on edellytettävä, että se toteutetaan niin, ettei osapuolten tarkoituksesta päättää työsopimus jää epäselvyyttä. Tämä korostuu myös TSL 9 luvun 4 §:n 1 momentin määräyksessä, jonka mukaan irtisanominen on tehtävä ensisijaisesti henkilökohtaisesti ja vain jollei tämä ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että epäselvässä tilanteessa toisen osapuolen, erityisesti työnantajan velvollisuus on varmistaa, onko toisen tarkoituksena ollut päättää työsuhde. Asiassa mainitun perusteella yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantaja olisi irtisanonut työsuhteensa yhtiön katsomalla tavalla 16.8.2020. Tämän vuoksi oli katsottava, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen maksamalla tälle 16.9.2020 irtisanomisajan palkan yhdeltä kuukaudelta sekä lomakorvauksen työsuhteen päättyessä. (Vailla lainvoimaa 27.11.2023) - Uutiset
24.11.2023 11.00
Hallinto-oikeus kumosi päätöksen virkamiehelle annetusta kirjallisesta varoituksestaTyönantaja oli sinänsä voinut pitää valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitettujen sähköpostiviestien lähettämistä sekä työtoverin läksiäisiä koskevan viestin lähettämistä harkitsemattomana ja myös moitittavana. Kun kuitenkin otettiin huomioon muutoin asiassa sanottu, työnantaja ei ollut voinut päättää antaa valittajalle virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettua kirjallista varoitusta valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla. Asiassa ei ollut tullut esille, että työnantaja olisi aikaisemmin kiinnittänyt valittajan huomiota virkatehtävien asianmukaiseen suorittamiseen tai että valittajaa olisi aikaisemmin edes huomautettu virkavelvollisuuksiensa laiminlyönnistä. Kirjallista varoitusta ei sanotuissa olosuhteissa ollut pidettävä oikeasuhtaisena seuraamuksena valituksenalaisessa päätöksessä yksilöityihin valittajan menettelyihin nähden. (Ei lainvoim. 24.11.2023) - Uutiset
31.10.2023 11.30
Työaikoja ja niiden merkitsemistä laiminlyöneen ammattiliiton työntekijän työsopimus oli voitu irtisanoaAsiassa lausutuilla perusteilla kantajan oli näytetty laiminlyöneen noudattaa työaikoja ja olleen luvatta poissa useaan otteeseen töistä. Lisäksi kantajan oli näytetty tehneen työnantajan ohjeiden vastaisesti työaikaleimauksia ja välillä laiminlyöneen leimausten ja kalenterikirjausten tekemisen kokonaan. Kantajan oli näytetty olleen kulloinkin voimassa olleesta ohjeistuksesta ja työnantajan määräyksistä tietoinen. Asiassa oli näytetty, että 4.11.2020 annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta kantajan ohjeiden ja määräysten vastainen menettely sekä laiminlyönnit jatkuivat. Lisäksi kantajan oli näytetty laiminlyöneen työtehtäviään asiassa selostetusti palkkaturvahakemuksen, jäsenhakemusten ja luottamusmieskaavakkeiden osalta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
25.10.2023 9.21
KKO äänesti: Osallistumisjäävin perusteella esteellisen asiamiehen kanssa samassa toimistossa työskentelevä asianajaja ei ollut esteellinen toimimaan asiassa asiamiehenäAsianajaja A oli toiminut X:n avustajana käräjäoikeudessa vireillä olleessa asiassa, jonka valmistelussa tuomarina toiminut ja tietyltä osin asianosaisten sovinnon vahvistanut B oli siirtynyt työskentelemään samassa toimistossa A:n kanssa.
Korkein oikeus katsoi, että asianajaja A ei ollut tullut esteelliseksi toimimaan X:n avustajana kysymyksessä olevassa asiassa. (Ään.) - Uutiset
13.10.2023 11.56
Hovioikeus: Työsopimus oli voitu irtisanoa - valittajan korvausvastuuta hovioikeuskuluista kohtuullistettiinHO totesi, että kantaja oli irtisanottu TSL 7 luvun 2 §:n tarkoittamalla henkilökohtaisella eikä TSL 7 luvun 3 §:n tarkoittamalla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Kantajalle oli tarjottu hänen aiempaa työtehtäväänsä palveluohjaajana irtisanomisen vaihtoehtona. HO katsoi, että kantajalle tarjottu toimenkuvan muuttaminen ei ollut edellyttänyt yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä, koska toisen työtehtävän tarjoaminen irtisanomisen vaihtoehtona ei ollut johtunut työnantajan taloudellisesta tai tuotannollisesta perusteesta taikka muustakaan yhteistoimintalain 16 §:ssä tarkoitetusta perusteesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset kantajan kanteen hylkäämisen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kantajan velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista HO:n kohtuulliseksi harkitsemat 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2023) - Uutiset
5.10.2023 14.00
Hovioikeus: Hyvin hoidettujen asiakkaiden siirtäminen myyjältä toiselle työnantajan yksipuolisella päätöksellä - yhtiö velvoitettiin suorittamaan myyjälle TSL 12 luvun 1 §:n mukaisena vahingonkorvauksena 208.665,96 euroaHO:ssa oli ratkaistavana, olivatko yhtiö ja kantaja sopineet suullisesti tai hiljaisesti, ettei yhtiö siirrä hyvin hoidettuja asiakkuuksia kantajalta toiselle myyjälle ilman hänen suostumustaan, tai oliko osapuolten välille syntynyt vakiintunut käytäntö, joka oli muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi. Kysymys oli myös siitä, oliko kysymys työsuhteen olennaisesta ehdosta, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa ja oliko työnantajan menettelystä aiheutunut kantajalle vahinkoa sekä vahingon määrästä. HO hylkäsi yhtiön valituksen. KO:n tuomiota ei muutettu. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulut HO:ssa 22.015,29 eurolla (sis. alv) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023)