Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työ* lojaliteettivelvo*
- Uutiset
15.4.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työnantajan lojaliteettivelvoite irtisanomisuhkatilanteessa – KKO:2024:24Lojaliteettiperiaatteen merkitystä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kokonaisuutena sekä työntekijän että työnantajan olosuhteet. Työntekijän osalta arviointiin voi vaikuttaa esimerkiksi hänen erityisolosuhteensa, työsuhteen pitkä kesto, työntekijän ikä sekä työssä osoitettu pätevöityminen. Työnantajan näkökulmasta arviointiin vaikuttavat muun ohella yrityksen koko sekä taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet ja niistä seuraavat rajoitteet. Työnantajaa velvoittavasta lojaliteettiperiaatteesta johtuu, että työnantajan tulee osana kokonaisharkintaa ottaa työtä tarjotessaan huomioon myös työntekijän perustellut edut. - Uutiset
23.3.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti, VT, LL.M. Helena Lamponen: Osapuolten lojaliteettivelvoite yhteistoiminnassaUudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) on tullut voimaan 1.1.2022. Lojaliteettivelvoite on työoikeudellinen yleisperiaate, joka koskee molempia työsopimuksen ja työsuhteen osapuolia, työnantajaa ja työntekijää. Velvoitetta on käytetty erityisesti kiperissä työoikeudellisissa soveltamis- ja tulkintatilanteissa. Periaatteen soveltamisala on kuitenkin tätä laajempi. Viime vuosina velvoitteen soveltamisala on laajentunut oikeuskäytännössä. Lojaliteettivelvoitetta on käsitelty oikeustieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuskirjallisuudessa. Yhteistoimintalain sääntely laajentaa lojaliteettivelvoitteen soveltamisalaa entisestään. - Uutiset
4.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen purkautuneena pitäminen ja lojaliteettivelvoite – KKO:2021:66Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöstä on perusteltu muun ohella sillä, että työsopimuksen toinen osapuoli saattaa olla tavoittamattomissa ilman, että hän on ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, jolloin työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista (HE 157/2000 vp s. 111). Työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskeva säännös sisältää kuitenkin ns. sanamuotoharhan. Sitä koskeva oikeuskäytäntö jakaantuu sanamuodon mukaiseen sekä työnantajan lojaliteettivelvoitetta korostavaan. Jälkimmäistä luonnehtivat työnantajan päättelyvelvollisuus ja siitä seuraava selonottovelvollisuus. Korkein oikeus vahvisti uudella tuomiollaan näiden aseman ns. nollatuntisopimuksen yhteydessä. Nämä velvollisuudet ovat siinä määrin juridisesti vahvoja, että työnantajan on syytä ottaa ne huomioon aina, kun on kyse työnantajan oikeudesta käsitellä työsopimusta purkautuneena. - Uutiset
7.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta, yksipuolista palkan alentamista, työnantajan direktio-oikeutta ja työntekijän lojaliteettivelvoitettaHO katsoi, että yhtiöllä oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Sopimuksen olennaista ehtoa oli ollut kuitenkin mahdollista muuttaa yksipuolisesti ainoastaan tiukkojen edellytysten vallitessa ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työntekijöillä oli ollut työehtosopimuksen mukainen oikeus lomarahaan, eikä tätä määräystä ollut voinut yksipuolisesti ohittaa. Palkanalennusten toteuttaminen olisi myös yhtiön kertomassa heikossa taloudellisessa tilanteessa edellyttänyt irtisanomisajan noudattamista. Näillä ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, että aihetta muuttaa KO:n tuomiota ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
26.10.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta kilpailevan toiminnan ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen perusteellaA:n työsuhde oli purettu vetoamalla kilpailevan toiminnan harjoittamiseen ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys sen arvioinnista, oliko A:n harjoittama toiminta laissa tarkoitettua kiellettyä kilpailevaa toimintaa ja oliko A:n menettely työsuhteessa ollut lojaliteettivelvoitteen vastaista. Kysymys myös siitä, oliko työsuhteen purkamiselle erittäin painavia syitä ja oliko purkaminen tapahtunut laissa säädetyssä määräajassa. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ollut kilpailevaa toimintaa hänen työnantajaansa B:hen nähden. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ilmeisesti vahingoittanut B:tä. A:n työsuhteen päättämistä seurannut B:n kehitystyön viivästyminen ei ollut kuitenkaan aiheutunut kilpailevasta toiminnasta vaan A:n työsuhteen purkamisesta. HO totesi, että A ei ollut toiminnassaan välttänyt kaikkea, mikä olisi ollut ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. HO katsoi, että varoitusten antaminen B:ssä vuonna 2009 ei ollut muodostunut sellaiseksi käytännöksi, jonka perusteella myös A:lle olisi tullut antaa varoitus ennen työsuhteen purkamista. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen purkamisoikeuden raukeamisen osalta. Työsuhteen purkaminen oli tapahtunut TSL 8 luvun 2 §:ssä säädetyssä määräajassa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2018) - Uutiset
20.8.2014 16.00
Lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen ja kiellettyyn kilpailevaan toimintaan perustunut hammaslaboratorion vahingonkorvauskanne irtisanomaansa työntekijää kohtaan hylättiinHammaslaboratorion, jonka kanne oli perustunut siihen, että 31. toukokuuta 2012 irtisanotun hammasteknikon menettely olisi kesä-heinäkuussa ollut työntekijän lojaliteettivelvollisuuden vastaista ja että hän olisi tuolloin ryhtynyt lisäksi hyvän tavan vastaisesti valmistelemaan yhtiön kanssa kilpailevaa toimintaa, kanne hylättiin, kun työsopimuksen katsottiin päättyneen irtisanomispäivänä 31. toukokuuta 2012. (Vailla lainvoimaa 20.8.2014) - Uutiset
11.4.2013 8.32
Päivi Tiilikka: Sananvapaus ja lojaliteettivelvollisuus työsuhteessaViestintäoikeuden ma. professori Päivi Tiilikan Lakimies-lehdessä julkaistun artikkelin tarkastelun kohteena on se, milloin työntekijä on käyttänyt sananvapautta työnantajan kannalta sopimattomalla tavalla. Artikkelissa tarkastellaan oikeutetun ja oikeudettoman sanankäytön rajanvetoa työsuhteessa. Virkamiesten oikeusaseman tarkastelu on rajattu kirjoituksen ulkopuolelle. - Uutiset
15.8.2012 9.15
TTT-lehti: Työsopimuslaki ja lojaliteettivelvoite pätevät myös vapaa-aikanaSosiaalisessa mediassa on helppo laukoa mielipiteitä työpaikasta, mutta kirjoittelua kannattaa miettiä tarkkaan. Työsopimuslaki ja lojaliteettivelvoite pätevät myös vapaa-aikana, esimerkiksi Facebookissa ja netin keskustelupalstoilla. Näin todetaan uusimmassa 14. elokuuta ilmestyneessä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2012. - Uutiset
13.9.2016 11.34
Voiko työpaikan epäkohdasta ilmoittavan irtisanoa, voiko asian saattaa julkisuuteen ja miten työntekijän lojaliteettivelvoite on otettava huomioon - OTT Jaana Paanetoja vastaa EdilexilleTyönantajan toiminnan epäkohdista ilmoittaneen työntekijän asema on ollut viime päivinä esille julkisuudessa. Aihetta käsiteltiin muun muassa A-studiossa tiistaina 6.9.2016. Oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja vastaa seuraavassa siihen, miten työntekijän toimintaa on arvioitava työlainsäädännön ja erityisesti työsuhdeturvan näkökulmasta. - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
13.6.2014 12.47
Hovioikeus: Kaupungilla oli ollut perusteltu syy tehdä reilun neljän vuoden aikana 45 määräaikaista työsopimusta sairaalassa työskennelleen lähihoitajan kanssa – mahdollisella lojaliteettivelvollisuuden rikkomisella ei ollut asiassa merkitystäTurun HO ei muuttanut Pirkanmaan KO:n tuomiota, jolla Tampereen kaupungilla työskennelleen lähihoitajan vaatimus työsuhteen pitämisestä toistaiseksi voimassa olevana ja korvausvaatimus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylätty. Jutun ratkaisemisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko työntekijä mahdollisesti rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan kaupunkia kohtaan. (Vailla lainvoimaa 13.6.2014. Ään.) - Uutiset
9.10.2018 10.01
Hovioikeuden tuomio työntekijän lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ja kilpailevasta toiminnasta - yhtiöllä oli työntekijän salaaman, kilpailevan toiminnan aiheuttaman vakavan luottamuspulan vuoksi erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen eikä purkamisoikeus ollut rauennutAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain säännösten nojalla oikeus purkaa tai irtisanoa työntekijän työsopimus, ja jos näin ei ollut, kysymys oli työntekijälle tuomittavista korvauksista. Lisäksi kysymys oli työntekijän oikeudesta lomarahaan ajalta 1.4.–28.12.2014 ja lomaviikolta lokakuussa 2014 sekä erillisiin korvauksiin eräästä projektista ja selvityksestä. Edelleen kysymys oli yhtiön oikeudesta vahingonkorvaukseen sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
10.11.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Rikokseen syyllistyminen vapaa-ajalla työsuhteen päättämisperusteenaLojaliteettiperiaatteen mukaan työnantajan on lähtökohtaisesti aina otettava työsuhteessa huomioon myös työntekijän edut. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että työnantajan on pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta, jollei työsuhteeseen liittyvä luottamussuhde ole horjunut niin vakavasti, että työnantajalta tällaista ei voida kohtuudella edellyttää. Jos työntekijän rikoksen tai rikkomuksen arvioidaan horjuttavan työsuhteeseen liittyvää luottamussuhdetta niin vakavalla tavalla, että työnantajalta ei voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista, työnantajalla ei ole edes muun työn tarjoamisvelvollisuutta. Tällöin työsuhde voidaan päättää myös työntekijän vapaalla tapahtuneen lojaliteettia vaarantaneen menettelyn johdosta. - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
30.12.2022 7.15
Oikeusasiamies: Kaupungin työntekijän sananvapausKantelijan sananvapauteen puuttuminen ei kaikilta osin ollut ollut oikeutettua. OA kiinnitti vastainen varalle Kemijärven kaupungin huomiota niiden osalta asiassa lausumaansa. Koska varoituksen tueksi oli kuitenkin OA:n mielestä esitetty myös oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita, varoitusta ei voitu kokonaisuudessaan pitää perusteettomana sikäli kuin perusteina oli käytetty kantelijan kirjoituksia. Tämän vuoksi kantelu ei johtanut OA:n puolelta jyrkempiin toimenpiteisiin. Sikäli kuin varoitus mahdollisesti oli perustunut muihin perusteisiin, OA ei voinut ottaa asiaan käytettävissään olleen aineiston perusteella enemmälti kantaa. OA saattoi päätöksessä esittämänsä käsitykset Kemijärven kaupungin tietoon lähettämällä sille jäljennöksen päätöksestään. - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
24.8.2018 11.06
Työnantalla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta henkilöön liittyvällä perusteella - sairauspoissaolot, ajokielto, polttoaineostot, luottamusmiehen valinta, työnantajan moittiminen, varoitusTyösopimuksen irtisanomisen syyksi oli irtisanomistilanteessa 7.4.2015 ilmoitettu lojaliteettivelvoitteen rikkominen. Työnantaja oli oikeudenkäynnissä täsmentänyt, että irtisanomisen syynä oli pitkäaikaiset laiminlyönnit ja sopimaton menettely, jolloin työnantajalla oli ollut kokonaisuutena arvioiden peruste irtisanoa kantajan työsuhde. Työnantaja oli vedonnut kantajan sairauspoissaoloihin, ajokieltoon, työnantajan luottokortin käyttämiseen omiin polttoaineostoihin ilman kuittia, luottamusmiesvaaliin ja työnantajan moittimiseen. KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut asiaa kokonaisuudessaan arvioiden TSL 7 luvun 1 ja 2 §:issä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää kantajan työsuhde henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n käsiteltäväksi. Ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
5.6.2018 14.16
Hovioikeuden ratkaisu työsuojeluvaltuutetun irtisanomisestaVaikka A:n menettelyä olikin pidettävä moitittavana, hänelle ei ollut annettu asiallista varoitusta ennen irtisanomista eikä aikaa korjata menettelyään. Hovioikeus katsoi, että työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä A:n irtisanomiselle. Todistajan hovioikeudessa kertoma ja se seikka, että puhelinkyselyjen tai suostumusasiakirjojen ajankohdasta ei esitetty tarkkaa selvitystä, hovioikeus katsoi, että asiassa ei riittävällä varmuudella tullut näytettyä, että henkilöstön enemmistön suostumukset irtisanomiselle oli saatu ennen irtisanomista. A oli itse toiminnallaan vaikuttanut työsuhteen irtisanomiseen. Yhtiö oli pyrkinyt toiminnassaan noudattamaan lakimieheltä saamiaan ohjeita varoituksen ja irtisanomisen toimittamisen osalta. A:lla ei ollut työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. Yhtiön ja A:n olosuhteet oli katsottava normaaleiksi eivätkä ne antaneet perusteita korottaa tai alentaa tuomittavan korvauksen määrää. Hovioikeus katsoi kohtuulliseksi korvauksen määräksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 35.348,04 euroa (12 kk x 169 x 17,43 €/h). (Vailla lainvoimaa 5.6.2018) - Uutiset
12.12.2022 10.54
Defensor Legis 4/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheita ovat muun muassa oikeudellinen ikärajasääntely, lakiosan täydennyskanteen määräaika, työnantajan lojaliteettivelvoitteen vaikutus sairausperusteiseen päättämissuojaan, rikosasian vastaajan asianajajan velvollisuus hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, velallisen epärehellisyys, rahanpesu ja kavallukset tuomioistuimissa, turvallisuusselvitys, sivullisen kolmannelta johtama oikeus keinotekoisena järjestelynä, luotettava arvonmääritysevidenssi, kiinnitysluottopankkitoimintaan ja katettuihin joukkolainoihin liittyvät juridiset kysymykset, virkatoiminnan salassapitovelvollisuus ja etätyö, lapsen mielipide ja kuuleminen tahdonvastaisessa huostaanotossa, Suomen kilpailulain eurooppaoikeudelliset kytkennät 1992–2022, ympäristön- ja ilmastonsuojelun vaikutus arvioitaessa valtiontukien soveltuvuutta unionin sisämarkkinoille ja Päivi Räsäsen vapauttava tuomio. - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
1.10.2021 13.13
Apulaisoikeusasiamies: Senaatti-kiinteistöjen työntekijän sivutoiminen yrittäjyysAOA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset VM:n ja Senaatti-kiinteistöjen tietoon. Lisäksi hän toimitti päätöksensä myös OM:n tietoon, koska asialla on liittymäkohtia virkarikosoikeudellisen vastuun epäsymmetriaan liittyviin kysymyksiin. Muihin toimenpiteisiin AOA:lla ei toimivaltuuksiensa puitteissa ollut mahdollisuuksia ryhtyä. - Uutiset
13.3.2017 13.52
KHO:n päätös kaupungin poliittista ja operatiivista johtoa kritisoineen virkamiehen irtisanomisesta, annetun varoituksen poistamisesta ja oikeudenkäyntikuluistaA oli valituksessaan vaatinut, että HAO:n päätös ja hänelle 2.10.2012 annettu varoitus kumotaan ja kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HAO:ssa ja KHO:ssa laillisine korkoineen. KHO ei tutkinut A:n valitusta siltä osin kuin siinä oli kysymys kaupunginjohtajaan kohdistuvasta esteellisyysväitteestä. Valitus hylättiin muilta osin. HAO:n päätöstä ei muutettu. KHO velvoitti A:n korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut KHO:ssa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen. - Uutiset
19.12.2016 8.05
Hovioikeuden ratkaisu toimitusjohtajan johtajasopimuksen tulkinnasta sopimuksen purkamista ja palkkaetuja koskienHovioikeus totesi muun muassa, että vaikka toimitusjohtajaan sovellettaisiin työntekijöitä varten säädettyä työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua purkamisperustetta, merkitsee häntä koskeva tavallista vaativampi lojaliteettivelvoite ja luottamuksellisuuden vaatimus sitä, että toimitusjohtajan työsuhteen päättämiskynnys ylittyy helpommin kuin työntekijän. Koska yhtiön suorittaman toimitusjohtajasopimuksen päättämisen syy oli ollut vastaava kuin työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä on säädetty, A:lla ei ollut oikeutta toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen erokorvaukseen. (Vailla lainvoimaa 19.12.2016) - Uutiset
29.6.2015 11.14
Hovioikeus: Irtisanoutuneen myyntipäällikön ei näytetty rikkoneen lojaliteettivelvoitettaan sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron käytön osalta eikä käyttäneen hyödykseen tai ilmaisseen muille liikesalaisuuksina pidettäviä asiakastietojaMyyntipäällikön ei näytetty syyllistyneen lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen käyttämällä aktiivisesti entisen työnantajansa sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa. Vastaajan ei myöskään näytetty ennen kantajayhtiöstä palveluksesta irtisanoutumistaan kopioineen yhtiön asiakasrekisteriä ja ilmaisseen sen sisältöä toiselle yhtiölle tai hyödyntäneen rekisteriä toisen yhtiön palvelukseen uudelleen siirryttyään. (Vailla lainvoimaa 29.6.2015) - Uutiset
21.3.2012 11.46
Nettivieraana asianajaja Pirkko Pesonen: Sananvapaus työsuhteessaSuomalaisessa riita-asioiden oikeudenkäynnissä nojaudutaan harvoin perus- ja ihmisoikeuksiin, jollainen oikeus esimerkiksi oikeus sananvapauteen on. Tästä syystä oikeuskäytännöstä ei voida päätellä, miten kotimaiset tuomioistuimet tulkitsevat sananvapautta tilanteessa, jossa sen käyttö on muiden oikeuksien ja velvollisuuksien sitoma. Sananvapaus oikeuttaa työntekijän esittämään mielipiteitä kenenkään ennalta estämättä ja ilman kohtuuttomia seuraamuksia, mutta ilmaisuissa on muistettava lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useissa tuomioissa punninnut työelämän sananvapautta, Edilexin nettivieras, asianajaja Pirkko Pesonen kirjoittaa. - Uutiset
20.2.2023 11.45
Hovioikeus äänesti miljoonariidassa: Urakkasopimuksen kattohintaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko Kiinteistö Oy velvollinen maksamaan Y-Palveluille sen vaatimat 673.807,43 euroa (alv 0 %) arvonlisäveroineen vai muodostiko urakkasopimuksen mukainen kattohinta Kiinteistö Oy:n maksuvelvollisuuden ylärajan siten, ettei Kiinteistö Oy ollut velvollinen suorittamaan enempää kuin 4.893.000 euroa (alv 0 %), minkä Kiinteistö Oy oli jo maksanut. Käräjäoikeuden tuomiota oli tuomiossa mainituin perustein muutettava siten, että Kiinteistö Oy:n maksuvelvollisuus alennettiin 485.334,05 euron määrään lisättynä 24 prosentin arvonlisäverolla. Vähemmistöön jäänyt hovioikeudenneuvos oli eri mieltä hovioikeuden enemmistön kanssa perustelujen kohdista 4 ja 5. Hovioikeuden enemmistön kannasta poiketen hän katsoi, ettei Y-Palvelut ollut oikeutettu korkeampaan tavoite- ja kattohintaan. Tämän vuoksi hän hylkäsi Y-Palveluiden vaatimukset kokonaan. (Vailla lainvoimaa 20.2.2023) - Uutiset
13.6.2022 11.48
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Työnantajan muun työn tarjoamisvelvoite – erityisesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:33 herättämiä kysymyksiäJokaisella työnantajalla on kollektiiviperusteisessa irtisanomisessa velvollisuus selvittää, voidaanko irtisanominen välttää niin, että työntekijä ryhtyy tekemään jotain muuta tarjolla olevaa tehtävää. Selvittelyä on jatkettava koko irtisanomisajan. Tätä velvoitetta kutsutaan työnantajan muun työn tarjoamisvelvoitteeksi ja joskus myös uudelleensijoittamisvelvoitteeksi. Sen ohella työnantajalla on koulutusvelvollisuus.
Työsopimuslaissa ei kuitenkaan säädetä siitä, miten työtä tulee tarjota ja millaisilla toimenpiteillä työnantaja käytännössä voi edellä tarkoitetun tarjoamisvelvoitteen täyttää.
Korkein oikeus käsitteli asiaa ennakkopäätöksessään KKO:2022:33. Ratkaisu on tervetullut lisä suhteellisen vähäiseen asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön. Lopputulos ja sen argumentointi herättävät kuitenkin useita kysymyksiä. - Uutiset
11.10.2019 10.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjoikeuden tuomiota toimitusjohtajasopimuksen rikkomista koskevassa riidassa - oikeudenkäyntiä ei näytetty myöskään pitkitetyn eikä asianajaja ollut velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle yhteisvastuullisesti päämiehensä kanssaHO:een valittaneella yhtiöllä ei katsottu olleen perusteita katsoa, että sillä olisi ollut oikeus purkaa toimitusjohtajasopimus. A ei ollut rikkonut 21.4.2016 saakka voimassa ollutta kilpailu- ja houkuttelukieltoa. Edellytyksiä velvoittaa A:ta suorittamaan sopimussakkoa ei ollut, eikä B Oy:llä ollut ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen maksamisesta A:lle. Edellytyksiä kohtuullistaa B Oy:n velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta ei myöskään ollut. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
23.4.2019 11.50
Seppo Koskinen: KKO:2019:35 – Rajanvetoa neutraliteettioikeuden ja työnantajan direktio-oikeuden välilläKorkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:35 oli kyse palkanmaksuvelvollisuudesta työsuorituksen estymisen yhteydessä ja siinä yhteydessä mahdollisesta työntekijöiden syrjinnästä. Korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että työntekijän kieltäydyttyä työtaistelun vuoksi hänelle osoitetusta perehdyttämistyöstä työnantajalla ei ollut velvollisuutta hyväksyä häneltä sellaista työsuoritusta, joka olisi käsittänyt vain lajittelu- ja jakelutyötä. Koska työnteko ei ollut estynyt työnantajasta johtuvasta syystä vaan työtaistelun vuoksi, työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnteon estymisen ajalta. Työnantaja ei ollut tällä menettelyllään myöskään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takia. Alemmat tuomioistuimet olivat ratkaisseet asian toisin ja hyväksyneet työntekijöiden palkkavaatimukset sekä katsoneet työnantajan syyllistyneen syrjintään. Korkeimmassa oikeudessakin asiasta äänestettiin ja lopputulos syntyi äänin 3-2. Tässä lyhyessä kirjoituksessa ei ole mahdollista käydä läpi vähemmistön perusteluja. - Uutiset
7.9.2018 13.16
Työtuomioistuin: Yhtiöllä oli Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä sovellettavan työehtosopimuksen ja sen perusteella sovellettavien TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien perusteella oikeus irtisanoa työntekijöiden työsopimuksetYhtiö oli irtisanonut kahden työntekijänsä työsopimukset tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö menetellyt Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä sovellettavan työehtosopimuksen 35.1 ja 46.2 kohtien vastaisesti. Työtuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että yhtiöllä oli työehtosopimuksen ja sen perusteella sovellettavien TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien perusteella oikeus irtisanoa työntekijöiden työsopimukset. Työtuomioistuin hylkäsi kantajan ensisijaiset vaatimukset sen vahvistamisesta, että työnantaja olisi menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, sekä vaatimukset työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavista korvauksista. Asiassa jäi näyttämättä, että yhtiö olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta, jolloin myöskään työnantajaliiton ei voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen myös kantajan toissijaiset vaatimukset hyvityssakoista hylättiin. - Uutiset
10.11.2022 11.00
Hovioikeus: Vahingonkorvaus positiivisen tai negatiivisin sopimusedun mukaan – oliko hankintasopimus syntynytAsiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko X Oy:n ja Siuntion kunnan välille syntynyt sopimus rakennusurakan toteuttamista koskevasta hankinnasta. Tältä osin tarkemmin oli kysymys siitä, oliko julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu hankintasopimus voinut syntyä myös muutoin kuin erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä. Mikäli sopimuksen katsottiin syntyneen X Oy:n ja Siuntion kunnan välille, asiassa oli tällöin ratkaistava, oliko Siuntion kunta velvollinen suorittamaan X Oy:lle sopimuksen purkamisen tai siitä vetäytymisen seurauksena yhtiölle aiheutuneesta vahingosta korvausta positiivisen sopimusedun tai negatiivisen sopimusedun mukaan. Jos tällainen korvausperuste oli olemassa, ratkaistava oli myös vahingonkorvauksen määrä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2022) - Uutiset
27.5.2022 16.00
Hovioikeus: Kuntayhtymällä oli ollut oikeus irtisanoa epäasiallisesti käyttäytyneen ja työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan laiminlyöneen sairaanhoitajan työsopimusAsiaa kokonaisuutena arvioiden HO totesi, että kantaja oli epäasiallisella käytöksellä, kirjaamisen puutteilla ja epäselvyyksillä sekä työtehtävien ja määräysten laiminlyönnillä rikkonut ja laiminlyönyt työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vakavasti ja että kuntayhtymällä siten oli ollut peruste työsuhteen irtisanomiseen. Kuntayhtymä oli omilla toimenpiteillään pyrkinyt riittävästi puuttumaan kantajan menettelyyn ennen irtisanomista ja oli asianmukaisesti varoittanut siitä. Kuntayhtymän ei voitu muutoinkaan katsoa menetelleen lojaliteettivelvoitteensa vastaisesti suhteessa kantajaan. Ottaen huomioon erityisesti kantajan epäasiallisen käytöksen toistuvuus pitkällä ajanjaksolla ja sen kohdistuminen sekä potilaiden omaisiin että osastolla työskentelevään opiskelijaan kuntayhtymältä ei ollut enää kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista, eikä työnantajalla sen vuoksi ollut ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa kantaja muuhun työhön. (Vailla lainvoimaa 27.5.2022) - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää." - Uutiset
16.1.2020 11.26
Luottamuspula työsuhteen purkuperusteena - hovioikeus arvioi ammattiliiton aluetoimitsijan menettelyä toisin kuin käräjäoikeusToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että moitittavasti ja sopimattomasti menetelleen ammattiliiton aluetoimitsijan työsuhde voitiin irtisanoa varoittamatta, mutta ei purkaa. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
21.10.2014 8.00
Lojaliteettivelvoitetta sekä kilpailevan toiminnan kieltoa ja liike- ja ammattisalaisuuden ilmaisukieltoa sekä vaitiolovelvollisuutta rikottiin – yhtiö oli oikeutettu 40 000 euron korvauksiinHuomioon ottaen B:n ja C:n työn luonne, heidän asemansa sekä menettelynsä kokonaisuudessaan hovioikeus katsoi, että B ja C olivat toimenpiteillään menetelleet tavalla, jonka oli katsottava näissä olosuhteissa rikkoneen työsopimuslain mukaista lojaliteettivelvoitettaan sekä työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa ja 3 luvun 4 §:n liike- ja ammattisalaisuuden ilmaisukieltoa sekä vakuutusedustuksesta annetun lain 44 §:n mukaista vaitiolovelvollisuutta. Entiset työntekijät olivat velvollisia korvaamaan kilpailevalle yhtiölle hovioikeuden arvioiman aiheutuneen vahingon kohtuullisen määrän 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.10.2014) - Uutiset
22.5.2012 7.35
Prof. Seppo Koskinen: Työnantajan oikeudet ja sosiaalinen mediaTyönantajalla on oikeus puuttua sosiaalisen median käyttöön työaikana. Moitittava käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa voi myös joissakin tilanteissa oikeuttaa työnantajan päättämään työsuhteen, joissakin tilanteissa siitä voidaan antaa vain varoitus. - Uutiset
30.9.2011 10.12
Sananvapaus kuuluu myös työelämäänSAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto pohtii uusimman Palkkatyöläinen-lehden artikkelissaan työntekijän sananvapauden rajoja. Hänen mukaansa Suomessa lojaliteettivelvollisuus vetää pitemmän korren perustuslailla turvatusta sananvapaudesta. Hän toivoo ja odottaa, että suomalaiseen oikeuskäytäntöön saadaan uusia linjauksia EIT:n päätösten mukaisesti. - Uutiset
6.7.2023 11.59
Hovioikeus: Korjaustyöt ja vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiössäHovioikeus totesi säädöspohjaan vedoten, että asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluville asetettavat vaatimukset ovat hallinnon järjestämistä koskevien yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden soveltamisen seurauksena käytännössä lievemmät kuin mitä pidetään lähtökohtana sellaisessa liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä, jossa omistus ja johto ovat eriytyneet. Liiketoimintaa harjoittavista osakeyhtiöistä poiketen asunto-osakeyhtiöissä on tavanomaista, että kaikki hallintopalvelut ostetaan ulkopuolisilta tahoilta eikä yhtiö voi taloudellisten rajoitteidensa takia edellyttää johtoon kuuluvilta suurta ajankäytöllistä panosta tai nimenomaista ammatillista osaamista. Tämä vaikuttaa johdon jäsenille asetetun huolellisuusvaatimuksen arviointiin vahingonkorvausvastuun syntymisen osalta. Vastuuta ei synny, jos johtoon kuuluva on toiminut normaaliin asunto-osakeyhtiöiden hallinnointitapaan verrattuna huolellisesti. Myös yksittäisten johdon jäsenten henkilökohtaisen osaamisen tasolla on merkitystä arvioitaessa vahingonkorvausvastuun syntymistä ja jakautumista johdon jäsenten välillä. Jos hallituksen jäsenet ovat tavanomaiseen tapaan maallikoita ja isännöitsijä asunto-osakeyhtiöiden asioihin perehtynyt ammattilainen, kykenee isännöitsijä arvioimaan esimerkiksi jatkuvaa kunnossapitotarvetta hallituksen maallikkojäseniä paremmin, mikä luonnollisesti vaikuttaa eri tahojen vahingonkorvausvastuuseen. (Vailla lainvoimaa 6.7.2023) - Uutiset
9.5.2023 11.00
Hovioikeus: Yhdistys purki kavalluksesta epäiltynä olleen työntekijän määräaikaisen työsopimuksen perusteettomastiKantaja oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa 19.2.2018 alkaen. Kantaja oli ollut epäiltynä yhdistyksen varojen kavalluksesta (1.1. - 30.9.2018) ja hallinnan loukkauksesta (10.10.2018). Syyttäjä oli 18.10.2019 tehnyt asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä. Kantajan määräaikainen työsuhde oli purettu 10.10.2018. Kyse oli HO:ssa ensinnäkin siitä, oliko yhdistyksellä ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy päättää kantajan työsopimus. Mikäli tällaista syytä ei katsottu olleen, oli asiassa toiseksi kyse kantajan oikeudesta TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, korvauksen määrästä sekä työttömyyspäivärahan TSL 12 luvun 3 §:n mukaisesta vaikutuksesta korvauksen maksamiseen. (Vailla lainvoimaa 9.5.2023) - Uutiset
21.4.2023 10.40
Huomattavan alhaisen tarjouksen yhtiön puolesta jättäneen senior managerin 30 vuotta kestänyttä työsuhdetta varoitusta antamatta ei katsottu päätetyn perusteettomastiYhtiön mukaan kantaja oli jättänyt yhtiön tarjouksen kaupungille omavaltaisesti päättämällään, liiketoimintakatselmoinnin hyväksymää 450 000 euron vuosihintaa 59 000 euroa alemmalla 390 948 euron vuosihinnalla. Irtisanomisperusteeksi oli ilmoitettu yhtiön nimenomaisten toimintaohjeiden ja sääntöjen noudattamatta jättämisen ja työntekijän menettelyn aiheuttama syvä luottamuspula. KO oli katsonut, että irtisanomisen perusteena oli ollut niin vakava työsuhteeseen liittyvä laiminlyönti, ettei yhtiöltä ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista työntekijäen menettelyn aiheuttama vakava luottamuspula huomioon ottaen. Kantajan työsuhdetta ei ollut päätetty perusteettomasti. Samasta syystä työnantajalla ei myöskään ollut ollut velvollisuutta selvittää kantajan mahdollista uudelleensijoittamista irtisanomisen välttämiseksi. - Uutiset
28.2.2023 14.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta kaukojäähdytyslaitoksen prosessiurakkaa koskevassa riidassa (YSE)Kantaja ja vastaaja olivat erimielisiä siitä, kuinka paljon urakkasopimuksen urakkahintaan oli sisältynyt sekundäärikannakointia. Kantajan mukaan urakkahintaan oli sisältynyt ainoastaan tarjouksen mukaisesti 10.000 kilogrammaa sekundäärikannakkeita, kun taas vastaajan mukaan urakkahintaan oli sisältynyt tarjouspyynnön mukaisesti edellä mainittujen sekundäärikannakkeiden lisäksi 55.000 kilogrammaa sekundääriterästä eli yhteensä 65.000 kilogrammaa sekundäärikannakointia. Näin ollen asiassa oli ratkaistavana, mitä urakkahintaan sisällytettävästä sekundäärikannakoinnin määrästä oli katsottava sovitun osapuolten kesken. Vastaaja velvoitettin suorittamaan kantajalle urakkahinta 116.292,00 sekä alv:n määrä 27.910,08 euroa eli yhteensä 144.202,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.6.2020 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.2.2023) - Uutiset
7.10.2020 16.00
Millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työanantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli hänet irtisanottaessa ollut iältään 57-vuotias. A:n työura B Oy:n palveluksessa oli jatkunut lähes 30 vuotta. A oli edelleen työttömänä asiaa HO:ssa käsiteltäessä syksyllä 2020, jolloin A täyttää 60 vuotta. Asiassa oli HO:ssa näytön osalta kyse siitä, oliko yhtiön toimitusjohtaja tarjonnut työntekijälle kahdenkeskisessä neuvottelussa Pohjois-Suomen yksikönpäällikön tehtävää jo ennen työpaikkailmoituksen lähettämistä ja jos oli, oliko työntekijä kieltäytynyt tehtävästä. Edelleen riitaista oli, oliko A:lle lähetettyyn työpaikkailmoitukseen liitetty mukaan lappu, jossa oli viitattu mainittuun aiempaan keskusteluun ja kehotettu ottamaan yhteyttä, mikäli työntekijä kuitenkin olisi kiinnostunut ottamaan tehtävän vastaan. Oikeudellisesti kysymys oli siitä, millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä, jotta TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus täyttyisi. A:n vaatimuksen menestyessä kysymys oli lisäksi korvauksen määrästä. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiö ollut tarjonnut työntekijälle työtä TSL 7 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, eikä yhtiöllä näin ollen ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle. Osapuolten keskinäinen lojaliteettivelvollisuus ei puoltanut sen enempää korvauksen alentamista kuin sen korottamistakaan. Työntekijällä oli oikeus saada 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
17.9.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio lasten perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta ja muun työn tarjoamisvelvollisuudesta ja työn tarjoamisen mahdollisuuden selvittämisestä kun työnteon keskeytys oli johtunut perhepäivähoitajaan ja tämän puolisoon kohdistuneesta rikosepäilystäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset A:n työkyvystä ja kunnan tietoisuudesta. Koska A oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kunnalla oli ollut A:sta johtuva syy irtisanoa tällä perhepäivähoidossa olleiden lasten hoitopaikat, jolloin palkanmaksuvelvollisuus oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla loppunut välittömästi. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kunta ollut voinut tarjota A:lle työtä, jota tämä olisi koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella pystynyt tekemään. Kunnan ei ollut voitu myöskään kohtuudella edellyttää kouluttavan jo eläkeikää lähellä olevaa A:ta uusiin tehtäviin. Kunta oli täyttänyt asiassa lojaliteettivelvollisuutensa. Valittajan vaatimus kunnan velvoittamisesta suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta, vaatimus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta maksettavasta 10 000 euro hyvityksestä ja korvausvaatimus perhepäivähoitajan hoitopaikkojen irtisanomisajan palkkasta oli voitu hylätä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.9.2018) - Uutiset
9.7.2018 10.14
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sovintosopimuksen sopimussakostaSekä X Oy:n että A:n oli katsottava osaltaan rikkoneen sovintosopimusta, X:n sopimuksen luottamuksellisuus- ja A:n sen lojaliteettivelvoitetta. Sovintosopimukseen kirjatun sopimussakkoa koskevan ehdon mukaan kumpikin osapuoli olisi siten velvollinen maksamaan vastapuolelle 80.000 euron sopimussakon. Saatavien ollessa pääomaltaan samansuuruiset niiden katsottiin kuitenkin kuittaantuvan keskenään. (Vailla lainvoimaa 9.7.2018) - Uutiset
22.9.2017 9.28
Hovioikeuden tuomio online-tuottajan työsuhteen irtisanomisesta tuotannollisella perusteella - kysymys mm. oikeustosiseikkoihin vetoamisesta hovioikeudessa ja alihankintaan siirtymisen aitoudesta ja pysyvyydestäHO katsoi mm., ettei kysymys ollut laissa tarkoitetuista uusista oikeustosiseikoista, vaan jo KO:ssa vedottujen seikkojen tarkemmasta perustelemisesta asiassa ilmi tulleiden todistustosiseikkojen valossa. Pääasian osalta HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa alihankintaan siirtymisen vuoksi työntekijän työsopimus. Yhtiön suoritettavaksi määrätty vahingonkorvaus alennettiin 7 kuukauden palkkaa vastaavaksi määräksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
1.3.2016 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Velvollisuus hoitaa työtehtäviä vapaa-ajallaVapaa-aika voidaan työoikeudellisesti jakaa työpäivän sisäisiin sekä sen ulkopuolelle sijoittuviin. Työpäivän sisäisiä vapaita ovat esimerkiksi ruoka- ja kahvitauot. Työpäivän ulkopuolelle sijoittuvia vapaita ovat esimerkiksi päivittäisen työajan ulkopuolinen työaika sekä viikonloppuvapaa. Muita vapaita ovat esimerkiksi sairausloma, vuosiloma sekä erilaiset perhevapaat. Tiettyyn asemaan voi kuulua hoitaa vapaa-ajallakin omaan vastuualueensa kuuluvia tehtäviä jopa työsuhteen päättämisen uhalla. Lakia ei voida kuitenkaan kiertää siirtämällä työtehtäväksi katsottavaa toimintaa laajemmin vapaa-ajalle. - Uutiset
21.1.2016 10.18
Oikeusasiamies: Kaupunki loukkasi suullisen huomautuksen antamisella sosiaalisessa mediassa vapaa-ajallaan kirjoittaneen työntekijän sananvapauttaOikeusasiamies totesi, että sairaanhoitajana työskennelleen kantelijan saama huomautus oli nojautunut osaksi sellaisiin kirjoituksiin, joita oli voitu käyttää hyväksyttävällä tavalla huomautuksen perusteina ja osaksi sellaisiin, joihin huomautusta ei oikeusasiamiehen mielestä olisi voinut perustaa. Viimeksi mainituilta osin kantelijan sananvapauteen puuttuminen ei siten ollut oikeutettua. - Uutiset
21.12.2013 13.01
Työnantajaa arvostellut työntekijä voitiin irtisanoaTyönantajaa muun muassa mielipidekirjoituksissa arvostelleen työntekijän katsottiin toiminnallaan rikkoneen työnantajan ja työntekijän sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja siihen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalla oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen ja painava syy työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. - Uutiset
20.9.2013 17.45
Kirjallisella varoituksella loukattiin opettajan sananvapautta - loukkaus tuli hyvittääRiihimäen kaupunki oli antanut luokanopettajalle kirjallisen varoituksen tämän paikallislehti Aamupostin yleisönosastoon kirjoittaman artikkelin johdosta. Oikeusasiamies piti sananvapauden kannalta huolestuttavana, että kirjoitus oli johtanut kirjalliseen varoitukseen. Hän katsoi, että varoituksen antaminen sananvapauden käytöstä oli ollut EIS:n ja PL:n vastaista. - Uutiset
4.1.2013 8.02
Työtuomioistuimen ratkaisu irtisanomissuojasta kun toimihenkilö harjoitti kilpailevaa toimintaaTyötuomioistuin katsoi muun muassa, että toimihenkilön oma yritystoiminta, johon hän oli aikanaan saanut silloisen esimiehensä luvan, oli enintään vähäiseltä osin työnantajayrityksen toiminnan kanssa kilpailevaa. Toimihenkilölle ei ollut annettu irtisanomista edeltävää huomautusta tai varoitusta asian johdosta. Näissä olosuhteissa työsopimuksen päättämiseen ei ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta. - Uutiset
24.10.2023 11.50
Hovioikeus: Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneenaAsiassa oli arvioitava sitä, oliko työnantajalle syntynyt työnantajan lojaliteettivelvollisuudesta johdettava päättely- ja selonottovelvollisuus ennen kuin se oli voinut arvioida työsopimuksen purkautuneen, ja jos oli, oliko työnantaja täyttänyt kyseisen velvollisuuden. HO katsoi, että työnantaja oli täyttänyt kohtuullisen selonottovelvollisuutensa yrittämällä soittaa kantajalle sen jälkeen, kun tämän viimeisin lääkärintodistuksella todennettu sairauspoissaolojakso oli päättynyt. Työsopimuksen purkautuneena pitämistä ei tässä asiassa ollut pidettävä kohtuuttomana, kun otettiin huomioon kantajan oma ilmoittamatta jättäminen. Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Vailla laivoimaa 24.10.2023) - Uutiset
28.9.2022 7.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta purkaa noin 27 vuotta kestänyttä piirimyynti- eli edustussopimusta sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen toisen yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli perustanut uuden yrityksen ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteenAsiassa oli kysymys siitä, oliko B Oy:llä 3.4.2018 oikeus purkaa 9.11.1990 lukien voimassa ollut piirimyynti- eli edustussopimus sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen A Oy:n hallituksen puheenjohtaja C oli perustanut uuden yrityksen D Oy:n ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteen. HO katsoi, että D Oy:n perustaminen yhdessä F:n ja G:n kanssa, jotka olivat omistajina myös K Oy:ssä, joka oli B Oy:n asiakas, mutta myös yksi B Oy:n asiakkaana olleen rautakauppaketjun suurin kilpailija Pohjois-Suomen alueella, oli perustellusti järkyttänyt B Oy:n luottamusta A Oy:hyn. Kun kuitenkin otettiin huomioon edustussopimuksen pitkä kesto ja ne haitat, jotka sopimuksen välittömästä päättämisestä olisivat aiheutuneet edustajalle, sekä se, ettei D Oy:n liiketoimintaa ollut vielä aloitettu, HO päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että B Oy:ltä oli tässä sopimushäiriötilanteessa kohtuudella voitu vielä edellyttää sopimuksen purkamisen sijasta sopimuksen päättämistä tavanomaiseen tapaan eli noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Näin ollen kauppaedustajalla katsottiin olevan oikeus hyvitykseen ja irtisanomisajan provisioon, jotka oli laskettava arvonlisäverollisina. Sen sijaan kauppaedustajan vaatimus verkkokauppamyyntiin perustuvasta provisiosta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.9.2022) - Uutiset
26.8.2022 11.30
Hovioikeus: Pankki laiminlöi yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisen oikea-aikaisesti - noin 30 vuoden työuran pankissa tehneen osalta rikottiin uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuttaHO katsoi, että työnantajan laiminlyöntiä voitiin pitää vakavana erityisesti kun otettiin huomioon työnantajan koko ja kantajan työsuhteen kesto. Aihetta alentaa KO:n tuomitseman 10.000 euron hyvityksen määrää ei ollut. Asiassa oli selvitetty, että työtehtävien tarjoamisen sijaan kantajaa oli useaan otteeseen kehotettu ottamaan tukipaketti ja irtisanoutumaan itse. HO:lla ei ollut syytä arvioida asiaa uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuden laiminlyönnin osalta toisin kuin KO. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli tässä tapauksessa pidettävä KO:n katsomaa 20 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. Aineettomaan vahinkoon perustuvaksi korvauksen osuudeksi katsottiin se osuus, joka vastasi TSL 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaista 3 kuukauden vähimmäismäärää. (Vailla lainvoimaa 26.8.2022) - Uutiset
18.5.2022 10.40
Hovioikeus: Puitesopimuksen ja lojaliteettiperiaatteen vastaisuus julkisissa hankinnoissaAsiassa oli hovioikeudessa kyse siitä, oliko sairaanhoitopiiri toiminut puitesopimuksen ja lojaliteettiperiaatteen vastaisesti tilatessaan haitta-ainepurkutöitä yksikköhinnaltaan X Oy:tä kalliimmalta Z Saneeraus Oy:ltä tekemättä kapasiteetti- ja valmiuskyselyitä X Oy:ltä tai ilmoittamatta asiasta X Oy:lle. Lisäksi arvioitavaksi tuli kysymys siitä, oliko sekä sairaanhoitopiirillä että X Oy:llä ollut asiassa reklamointivelvollisuus ja oliko reklamaatio tehty oikea-aikaisesti. Asiassa oli myös ratkaistava, onko X Oy:lle aiheutunut asiassa vahinkoa ja mikä oli mahdollisen vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 18.5.2022) - Uutiset
12.4.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Sairauspoissaolot ja työsopimuksen päättäminen sairauden johdosta - Kolme kysymystä ja vastaustaOTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja on erikoistunut muun ohessa terveydentilaa ja työkykyä koskeviin työoikeudellisiin asioihin. Hän vastaa seuraavassa lyhyesti kolmeen aihepiiriä koskevaan kysymykseen. - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
1.11.2021 10.20
Hovioikeus: Vuodesta 1991 yhtiössä työskennelleen, varoitetun jäteautonkuljettajan ei näytetty käyttäytyneen toistuvasti epäasiallisesti siten, että työnantajalla olisi ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työsopimus henkilöperusteillaKorvausta alentavana tekijänä otettiin huomioon kantajan asiassa selvitetty moitittava menettely ja siten hänen itsensä antama aihe työsopimuksensa päättämiseen. Asiassa selostetut korvauksen määrää toisaalta korottavat ja toisaalta alentavat tekijät huomioon ottaen, KO oli arvioinut kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 1.11.2021) - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 11.20
Hovioikeus: Yhtiön olisi tullut irtisanomisen vaihtoehtona sijoittaa työntekijä avoinna olleeseen tehtävään - asiallisia ja painavia perusteita irtisanoa työsuhdetta ei ollutKantajan työsuhde oli alkanut 1.6.1978 ja päätynyt työnantajan aloitteesta, kun hänet oli irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein 29.6.2015. Työsuhde oli päättynyt irtisanomisajan jälkeen 31.1.2016. VR:n olisi tullut irtisanomisen vaihtoehtona sijoittaa työntekijä avoinna olleeseen tehtävään. Kun VR ei ollut näin menetellyt vaan palkannut tehtävään henkilön, jolla ei ollut ollut irtisanomisuhkaa, VR:llä ei ollut ollut asiallisia ja painavia perusteita irtisanoa työntekijän työsuhdetta. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittua 15 kk:n palkkaa vastaava määrää pidettiin kohtuullisena korvauksena. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
11.2.2019 11.45
Seppo Koskinen: Työnantajan oikeus määrätä ja valvoa sairauslomalla olevaaSairauslomalla olemista pidetään yleisesti aikana, jolloin työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta lukuun ottamatta lepäävät. Sairausloma ymmärretään usein tervehtymiseen tarkoitettuna lomana. Juridisesti työnantajalla ja työntekijällä on kuitenkin tänä aikanakin monia velvollisuuksia ja oikeuksia suhteessa toisiinsa. Yleiset työntekijän velvollisuudet kuten kilpailevan toiminnan kielto ja salassapitovelvollisuus ovat luonnollisesti olemassa sairausloman aikana. Lisäksi työnantajalla on oikeus velvoittaa sairauslomalla oleva yksittäistapauksellisesti vähäiseen välttämättömään työntekoon. Työnantajalla on myös rajallinen oikeus sairauslomalla olevan työntekijän valvontaan. - Uutiset
31.12.2018 14.00
Työntarjoamisvelvoitteen laiminlyönyt yhtiö tuomittiin korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan kohdan tieten rikkomisestaKoska yhtiö ei ollut täyttänyt työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, sillä ei ollut asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen. Asiassa ei tullut näytetyksi, että työsopimuksen irtisanomiseen olisivat vaikuttaneet epäasialliset, henkilöön liittyvät syyt. Korvauksen laskentaperusteena käytettiin työntekijän keskituntiansiota. Yhtiön katsottiin lisäksi rikkoneen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Työnantajaliiton ei sen sijaan katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. - Uutiset
21.2.2017 9.36
Terveydentilan perusteella irtisanotulle automekaanikolle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystäTerveydentilan perusteella tosiasiallisesti irtisanotulla automekaanikolla oli oikeus saada työsuhdeturvaa kiertäneeltä autoliikkeeltä sekä korvausta että hyvitystä, mutta TSL:n mukainen korvaus vähensi hyvityksen määrää. Yhtiön menettelyä oli voitu pitää varsin moitittavana. Kohtuulliseksi TSL:n mukaiseksi korvaukseksi myös työnantajan asema huomioon ottaen arvioitiin työntekijän 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Kohtuulliseksi yhdenvertaisuuslain mukaiseksi hyvityksen määräksi arvioitiin 5 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2107) - Uutiset
31.1.2017 10.12
Työnantajalla ei ollut oikeutta pitää sairauslomansa jatkumisesta ilmoittamatta jättäneen työntekijän työsopimusta purkautuneena - työntekijä ei ollut myöskään väärinkäyttänyt sairauslomaoikeuttaanTyöntekijän katsottiin olleen työstä poissa vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle sairauslomansa jatkumisesta. Työnantajan katsottiin kuitenkin voineen päätellä, että poissaolo oli edelleen johtunut samasta loukkaantumisesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja siten pätevästä esteestä. Työntekijän ei myöskään näytetty menetelleen työsuhteeseensa kuuluvan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti eikä väärinkäyttäneen sairauslomaoikeuttaan. Yhtiöllä ei ollut tälläkään perusteella oikeutta purkaa kantajan työsopimusta. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä pidettiin minimikorvausta eli 3 kuukauden palkkaa. (Vailla lainvoimaa 31.1.2017) - Uutiset
27.6.2016 9.39
Hovioikeus alensi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työntekijälle maksettavaa korvaustaKoska yhtiöllä sinänsä oli ollut peruste A:n työsuhteen päättämiselle irtisanomalla, korvaus oli perusteltua tuomita yksinomaan työsopimuslain säännösten vastaisen työsopimuksen päättämistavan ja -menettelyn aiheuttamasta aineettomasta vahingosta. Hovioikeus arvioi A:lle tuomittavaksi korvaukseksi kolmen kuukauden palkan yhteensä 6.237 euroa, joka oli hyvitystä aineettomasta vahingosta A:n henkilöä loukanneen päättämistavan ja -menettelyn vuoksi. (Ään.; vailla lainvoimaa 27.6.2016) - Uutiset
20.11.2015 7.11
JSN puuttui sananvapauden loukkaukseen Postissa: Varoituksen antaminen pääluottamusmiehelle oli omiaan kaventamaan kansalaisten ja median tiedonsaantimahdollisuuksiaJSN otti keskiviikkoisessa (18.11.) kokouksessaan lausumallaan kantaa Postin antamaan varoitukseen pohjoisen alueen pääluottamusmiehelle. JSN haluaa kannanotollaan kiinnittää huomiota yrityksiin rajoittaa perustuslaissa turvattua sananvapautta. JSN:n mielestä varoituksen antaminen pääluottamusmiehelle oli sananvapauteen kohdistuva toimenpide, joka on omiaan kaventamaan kansalaisten ja median tiedonsaantimahdollisuuksia. - Uutiset
27.4.2015 11.37
Prof. Seppo Koskinen: Julkiset puheenvuorot – virkatehtäviä ja viraston toimialaan kuuluvaa?Apulaisoikeuskansleri arvioi vastauksessaan 31.3.2015 mm. eräiden lääkärien ja yhden ministerin tiedotusvälineissä esittämiä mielipiteitä luontaishoidoista ja luontaishoitajista. Prof. Seppo Koskisen mielestä AOK:n vastaus kyseiseen kanteluun on monin osin hämmentävä, eikä kannanottoa voida pitää arvioitujen virkamiesten ja ministerin osalta oikeana. - Uutiset
22.12.2014 10.55
Opettajalle kirjallinen varoitus koulujen mielenterveystyötä koskevasta lehtikirjoituksesta - Tampereen kaupunki loukkasi opettajan sananvapauttaEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut tamperelaisen koulun rehtorille huomautuksen opettajan sananvapauden loukkaamisesta. Lisäksi hän pyytää kaupunkia arvioimaan, miten kirjallisen varoituksen aiheuttama sananvapauden loukkaus voitaisiin oikaista ja hyvittää opettajalle. - Uutiset
10.9.2014 14.30
Uhkaavan sähköpostin lähettäminen työtovereille ja luottamuksellisten tietojen antaminen ulkopuoliselle oikeuttivat työsopimuksen irtisanomiseenTyöntekijän, jonka viaksi yksittäisinä rikkomuksina olivat jääneet uhkaavan sähköpostin lähettäminen työtovereille ja luottamuksellisten tietojen antaminen ulkopuoliselle sataman kulunvalvonnan tietokannasta, minkä lisäksi työntekijän esiintyminen ja menettelytavat työpaikalla yleensä olivat vakavasti häirinneet työpaikan työilmapiiriä, työsuhde oli voitu päättää sopimattoman käyttäytymisen ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen johdosta varoitusmenettelyä käyttämättä. - Uutiset
20.6.2013 8.20
Julkisen sanan neuvosto huolissaan työntekijöiden sananvapauden rajoittamisestaJulkisen sanan neuvosto on seurannut huolestuneena kehityssuuntaa, jossa eri organisaatioiden esimiehet rajoittavat ja jopa suoranaisesti kieltävät direktio-oikeutensa perusteella alaisiaan ilmaisemasta julkisuudessa omia mielipiteitään. - Uutiset
2.10.2020 8.00
Hovioikeus arvioi yhtiön oikeutta purkaa syväporauskaluston vuokrasopimusX Oy ja Y Ab olivat huhtikuussa 2016 allekirjoittaneet päiväämättömän H Ltd:n valmistaman syväporauskaluston vuokraa koskevan sopimuksen. Vuokrasopimuksen mukaista kalustoa tarvittiin geotermisen lämpökaivon porausvaiheeseen. Sopimuksen mukainen vuokranmaksu ei ollut sidottu aikaan vaan poraamisen edistymiseen. Kyseessä oli ollut pitkäkestoiseksi tarkoitettu sopimus. Y oli purkanut sen ja X:n välisen vuokrasopimuksen 9.6.2017. Asiassa oli kysymys siitä, oliko Y:llä ollut oikeus purkaa vuokrasopimus ja oliko tuo sopimus purettu. Mikäli Y:llä ei katsottaisi olleen oikeutta purkaa sopimusta, tuli asiassa ratkaistavaksi, oliko sillä ollut oikeus irtisanoa kyseinen vuokrasopimus ja oliko vuokrasopimus irtisanottu tai oliko vuokrasopimuksen katsottava rauenneen. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että vuokrasopimus oli purettu. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ollut siten aihetta muuttaa. Näin ollen asiassa ei ollut myöskään tarvetta lausua hovioikeudessa sopimuksen irtisanomiseen ja sopimuksen raukeamiseen liittyvistä toissijaisista Y:n vaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
5.1.2024 13.12
Hovioikeus vahingonkorvausasiassa: Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate sekä huolellisuus- ja lojaliteettivelvoiteArvioitavana oli, oliko Z Oy:n enemmistöosakkeenomistaja Y Oy rikkonut osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta ja huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitetta koskevia säännöksiä ja siten aiheuttanut vähemmistöosakkeenomistaja X Oy:lle osakeyhtiölain 22 luvun 2 §:n mukaisesti korvattavaa vahinkoa, joka on ilmennyt X:n omistamien Z:n osakkeiden arvon alentumisena. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko väitetty vahinko korvattava vahingonkorvauslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 5.1.2024) - Uutiset
23.10.2023 10.00
Hovioikeus: Oliko yhtiö aidosti tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän vai oliko työntekijä irtisanottu henkilökohtaisesta syystä ja oliko irtisanottavien työntekijöiden valinta ollut syrjivääEdelleen kysymys oli siitä, oliko yhtiö tarjonnut kantajalle työtä tytäryhtiöstään. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko kantaja oikeutettu korvaukseen työsopimuksen perusteettoman päättämisen perusteella sekä korvauksen määrästä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain 47 § :n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vai oliko yhtiö jättänyt antamatta työntekijöille selvityksen niistä periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät olivat määräytyneet ja oliko tiedot tullut antaa kirjallisesti. Kysymys oli myös siitä, olivatko yhteistoimintaneuvottelut järjestetty edellä mainitun lain 50 §:n mukaisesti yhteistoiminnan hengessä vai oli vatko ne olleet vain muodolliset ja siten yhteistoiminnan hengen vastaiset. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen yhtiön mahdollisten yhteistoimintalain velvoitteiden laiminlyöntien perusteella sekä hyvityksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
17.10.2023 11.41
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei yhtiöllä ollut merityösopimuslain 9 luvun 1 §:n 1 momentin mukaista perustetta purkaa eikä irtisanoa aluksen päällikön työsopimustaKantajan työsuhde yhtiössä oli kestänyt yli 10 vuotta, ja työsuhteen purkuhetkellä hän oli ollut 39-vuotias. Hän ei ollut milloinkaan työsuhteen aikana saanut huomautusta tai varoitusta. Hän oli kertonut olleensa työsuhteen purkamisen jälkeen yli vuoden työttömänä ja tällä hetkellä, yli 3 vuotta työsuhteen purkamisen jälkeen, työskentelevänsä ainoastaan projektiluonteisesti maanrakennusalan yrityksessä. Yhtiö velvoitetiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 82.946,94 euroa sekä irtisanomisajan palkkana 16.950 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 4.12.2020 lukien. Kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavaa määrää oli pidettävä korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja toinen puoliosuus oli korvausta aineettomasta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023) - Uutiset
5.10.2023 10.30
Hovioikeus: Yhtiö ei täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan - korvaukseksi 20 kuukauden palkkaYhtiö ei ollut täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan ja oli siten päättänyt 52-vuotiaan kantajan työsopimuksen työsopimuslain vastaisesti. Näin ollen yhtiö oli KO:n toteamin tavoin velvoitettava maksamaan korvausta kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä TSL 12 luvun 2 §:n nojalla. HO päätyi asiassa kerrotuilla perusteilla KO:n tavoin siihen johtopäätökseen, että korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
26.7.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Asiallinen syy irtisanomiselle – miten se on Ruotsissa ymmärrettySuomessa Orpon hallituksen ohjelmassa esitetään, että henkilökohtaisella perusteella tapahtuva irtisanominen edellyttää asiallista syytä. Nykyisen työsopimuslain mukaan irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Julkisuudessa on runsaasti keskusteltu ja arvioitu uudistuksen merkitystä. Hallituksen esitys muutoksesta tultaneen antamaan hetimmiten syysistuntokauden alkaessa. Tällä hetkellä muutoksen merkitystä voidaan vain varovaisesti arvioida. Seuraavaksi tarkastellaan ensin, mitä ilmaisulla asiallinen ja painava syy on meillä työsopimuslaissa tarkoitettu ja onko löydettävissä lainsäätäjän käsitys siitä, mitä ilmaisun loppuosalla painava on tarkoitettu. Toiseksi lyhyesti esitellään Ruotsissa vastikään tehtyä muutosta irtisanomisperusteeseen. Siellä irtisanomisperuste säädetään nyt samoin kuin miten hallitusohjelmassakin se esitetään (sakliga skäl). Vertailun osalta on toki muistettava se, että sama ilmaus voidaan naapurimaissakin tulkita ainakin hieman eri tavoin. - Uutiset
31.1.2023 10.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa toisen työnantajan palveluksessa sairauslomansa aikana työskennelleen vartijan työsopimusta (ään.)Irtisanomiseen johtaneen menettelyn ei selvitetty ilmentäneen samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamista kohtaan kuin varoitusten perusteena olevien rikkomusten. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että sairausloman aikaisella työskentelyllä toisen työnantajan palveluksessa olisi ollut haitallisia seurauksia työntekijän työkyvyn palautumisen kannalta. Asiassa esitetyn näytön perusteella työntekijä ei ollut myöskään pyrkinyt tahallaan erehdyttämään työnantajaansa tai toiminut muutoin epärehellisesti siten, että työnantajalle olisi voitu katsoa muodostuneen irtisanomiseen oikeuttava luottamuspula. Näillä ja muilla tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle 8 kk:n palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.) - Uutiset
1.12.2022 11.50
Työtuomioistuin: Hoitokodissa lähihoitajana työskennelleen luottamusmiehen työsopimus voitiin purkaaEsitetyn näytön perusteella ei voitu katsoa, että työsopimus olisi purettu epäasiallisin syin. Asiaa kokonaisuutena arvioiden työtuomioistuin katsoi, että työnantajalta ei ollut kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Kanne hylättiin tältä osin. - Uutiset
23.9.2022 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista saatiin lopulta korkeatasoinen hallituksen esitys – siirtymäaikaa koskevaa sääntelyä on kuitenkin vielä tarkennettavaHallitus on antanut esityksen niin sanotuksi ilmoittajansuojelulaiksi (HE 147/2022 vp), ja viimeistään tämä vauhdittaa sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden valmistautumista uusien velvoitteiden täyttämiseen. Toisin kuin vielä runsaan vuoden takainen luonnosversio, lopullinen hallituksen esitys on laadittu perusteellisesti ja huolellisesti. Lain yleinen systematiikka on niin ikään valmisteltu ajatuksella. Eduskuntakäsittelyssä tullee vielä tarkennustarpeita, mutta jo nyt lain keskeinen sisältö on hyvin pitkälle ennakoitavissa. Organisaatioille on tulossa lain yleisestä voimaantulosta laskettava kolmen kuukauden siirtymäaika sisäisen ilmoituskanavan perustamista varten. Alle 250 henkeä työllistäviin yrityksiin ja vapaaehtoisesti perustettuihin sisäisiin ilmoituskanaviin sovellettava siirtymäaika on pidempi, 17.12.2023 saakka. Siirtymäaikoihin liittyy kuitenkin yleisesti ongelma, jota hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon. Tämä ongelma olisi otettava eduskuntakäsittelyssä tarkasteltavaksi. - Uutiset
30.8.2022 14.29
Naispuoleiset alaiset kokivat pankin konttorinjohtajan käytöksen epäasialliseksi - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäKantajan oli väitetty lähettäneen seksuaalissävytteisiä viestejä, kehuneen tai kommentoineen alaistensa ulkonäköä sekä muutenkin käyttäneen keskusteluissa seksuaalissävytteisiä ja epäasiallisia ilmauksia myös muiden kantajan alaisena työskennelleiden henkilöiden läsnäollessa. Yksi työntekijöistä oli kertonut kantajan lähennelleen häntä. Kantajan väitetysti epäasiallinen käytös oli kohdistunut pääasiassa neljään hänen alaiseensa, joista kolmea oli kuultu asiassa todistajina. Kyseiset alaiset olivat laatineet kirjalliset muistiot kokemuksistaan pankillle ennen kantajan irtisanomista. Pankin valituksen johdosta HO:ssa oli arvioitavana, oliko kantajan epäasiallinen menettely ollut KO:n tuomiossa katsottua laajempaa ja jatkuvampaa. Arvioitavana oli lisäksi se, oliko kantajan menettelyssä ollut kyse TSL 7 luvun 2 §:n 5 momentin mukaisesta niin vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, ettei pankilta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista eikä sen vuoksi 3 ja 4 momentissa säädetyn noudattamista. HO katsoi, että pankilla oli ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus eikä pankilta ollut voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
17.6.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaupungin päättäneen lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen lainvastaisesti - yli 5 vuotta kestäneestä oikeudenkäynnistä 3 000 euron hyvitysHO katsoi, että asianmukainen työsopimuksen irtisanominen olisi tässä tapauksessa edellyttänyt sitä, että kaupunki olisi antanut kantajalle yksilöidyn irtisanomisuhkaisen varoituksen niistä menettelyistä, joihin työsopimuksen päättäminen oli irtisanomisilmoituksen mukaan perustunut. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, työsopimus oli päätetty vastoin TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (55/2001) säädettyä. Koska työsopimuksen irtisanominen oli ollut lain vastainen, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, olisiko kaupungin tullut selvittää sitä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. HO harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työsuhteen päättämistä voitiin pitää osittain kantajaa henkilönä loukkaavana. Tästä syystä määrättävästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaavaa osuutta oli pidettävä korvauksena aineettomasta vahingosta. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
13.5.2022 9.30
KKO arvioi valtakunnallisen yrityksen työn tarjoamisvelvollisuuden täyttymistäTyönantajana toiminut valtakunnallinen yritys ei ollut täyttänyt TSL 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä palvelupäällikkönä toimineelle työntekijälle irtisanomisaikana viikoittain rekrytointikirjeitä, joihin oli listattu kaikki yrityksessä irtisanomisaikana avoimiksi tulleet tehtävät. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
25.11.2021 8.30
Työneuvosto tarkasteli lausunnossaan koronapandemian aiheuttamien lomautusten lukeutumista työssäolon veroiseen aikaanArvioitavana oli se, mitä ”kerrallaan” -ilmaisu tarkoittaa lausuntopyynnössä yksilöidyissä tapauksissa. Osasta lausuntoa äänestettiin. - Uutiset
20.10.2021 11.00
Hovioikeus kilpailukieltosopimusta ja salassapitovelvollisuutta koskevassa riidassa: Yhtiöllä ei ollut riittävää oikeussuojan tarvetta esittää käräjäoikeudessa toissijaisena esittämäänsä vaatimusta, minkä vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa sitä tutkittavakseenKO oli hylännyt kanteen siltä osin, kun yhtiö oli vaatinut vahvistettavan vastaajan menetelleen vastoin kilpailukielto-, rekrytointikielto- ja salassapitosopimusta ja vaatinut vastaajan velvoitettavan suorittamaan sopimussakkoa väitetystä rikkomuksesta. Kanne oli hylätty myös TSL 3 luvun 4 §:n vastaisen menettelyn vahvistamisen osalta. Yhtiö oli vaatinut toissijaisessa vaatimuksessaan, että KO vahvistaa vastaajan rikkoneen TSL 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa ja 3 luvun 4 §:n liikesalaisuuksien käyttämisen ja ilmaisemisen kieltoa, ja velvoittaa vastaajan korvaamaan yhtiölle asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. HO kumosi KO:n tuomion siltä osin kuin KO oli hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen ja vahvistanut työntekijän menetelleen vastoin TSL 3 luvun 3 § 2 momentin mukaista kieltoa valmistella kilpailevaa toimintaa sekä oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun osalta. Yhtiön toissijainen vaatimus jätettiin tutkimatta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 19.733,36 euroa ja HO:ssa 9.182,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
24.5.2021 14.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoulu päätti yliopettajan työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 ja 2 momentin vastaisestiAsiassa selostetun mukaisesti HO katsoi kuten KO, ettei ammattikorkeakoulu ollut esittänyt sellaista perustetta, joka olisi osoittanut sen täyttäneen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa T:n tehtävän osalta. Näin ollen ammattikorkeakoulu oli päättänyt kantajan työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 ja 2 momentin vastaisesti. Kantajalle oli tällä perusteella oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, jonka määrästä ei ollut HO:ssa kyse. Näyttämättä oli jäänyt, että aiemmat erimielisyydet olisivat vaikuttaneet kantajan valikoitumiseen irtisanottavaksi. (Vailla lainvoimaa 24.5.2021) - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksiHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
26.3.2021 11.30
Työtuomioistuin äänesti - työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdostaYhtiö oli irtisanonut työntekijän vedoten tämän epäasialliseen, eräisiin muihin yhtiön työntekijöihin kohdistuneeseen käytökseen. Työntekijälle oli jo joitain vuosia aiemmin annettu kaksi huomautusta ja noin vuosi ennen irtisanomista varoitus samasta syystä. Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että huomautukset ja varoitus olivat olleet aiheellisia ja että niillä oli asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Koska työntekijän menettely oli työnantajan kiellosta huolimatta jatkunut huomautusten antamisen jälkeen oleellisilta osin samanlaisena, huomautukset voitiin ottaa asian kokonaisarvioinnissa huomioon. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijää oli varoitettu asianmukaisesti ennen työsopimuksen irtisanomista. Esitetty näyttö ei viitannut siihen, että irtisanominen olisi tapahtunut kantajan vetoamista epäasiallisista syistä, jotka liittyivät irtisanotun luottamustehtäviin ja hänen aluehallintovirastolle tekemäänsä valvontapyyntöön. Työnantajalla ei voitu kohtuudella katsoa olleen käytössään sellaisia keinoja, joilla irtisanominen olisi ollut vältettävissä. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdosta. (Ään.) - Uutiset
18.11.2020 11.10
Työntekijä ei ollut valikoitunut irtisanottavaksi epäasiallisella perusteella - hovioikeus vapautti yhtiön kaikesta korvausvelvollisuudestaHO totesi, että työnantajan velvollisuutena ei ole irtisanomisen asiallisuutta arvioitaessa esittää eri työntekijöiden pätevyyttä tai osaamista koskevaa tarkempaa keskinäistä vertailua. Riittävää on sen osoittaminen, että arvioinnissa käytetyt kriteerit ovat olleet asiallisia. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioidessaan HO katsoi jääneen selvittämättä, että esimiesten suorittaman arvioinnin taustalla olisi ollut kantajaa syrjiviä seikkoja. Kanne oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
7.9.2020 11.00
Hovioikeus: Aluekohtaisten tietojen antamatta jättäminen toimihenkilöihin kohdistuvasta arvioidusta vähennystarpeesta ei ollut yhteistoimintalain vastaistaHO:ssa oli yhteistoimintalain rikkomisen osalta enää kysymys siitä, oliko B Oy sisällöllisesti rikkonut yhteistoimintalain mukaisia velvoitteitaan, kun se ei yhteistoimintaneuvottelujen aikana ollut antanut aluekohtaisia tietoja toimihenkilöihin kohdistuvasta arvioidusta vähennystarpeesta. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että aluekohtaisten tietojen antamatta jättäminen olisi ollut yhteistoimintalain vastaista. Yhtiö oli työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa edustaneen todistajan kertomuksella näyttänyt, että tietojen antamatta jättäminen oli ollut perusteltua. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei siten ollut. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Ks. KKO:2022:33. HO:n tuomiota muutettiin) - Uutiset
25.5.2020 9.49
Oliko henkilökohtaisen avustajan työsuhde päätetty perusteettomasti vai oliko työsuhteen päättämisestä sovittu yhdessäKO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että työsuhde olisi päättynyt osapuolten yhteisestä vapaasta tahdosta heti ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen työnantajan oli katsottava purkaneen työntekijän työsopimuksen. Ajoittainen tiuskiminen, erimielisyydet, anastusepäilyt tai loman pyytäminen eivät asiassa selostettujen oikeusohjeiden ja oikeuskirjallisuudessa esitetyn perusteella riittäneet osoittamaan, että kysymys olisi ollut sellaisesta työntekijästä johtuvasta luottamuspulasta, jonka perusteella työsopimus olisi voitu päättää. KO:n tuomiosta valittanut työnantaja ilmoitti HO:lle osapuolten sopineen asian. - Uutiset
12.5.2020 11.30
Seppo Koskinen: Lomautuksen muutostilanteet ja koronaKoronapandemia on aiheuttanut monia vaikeasti ennakoitavia tilanteita työnantajan harkitessa ja toteuttaessa lomauttamisia. Välttämättä kaikki nopeasti suoritetut lomauttamispäätökset eivät ole olleet onnistuneita. Tästä syystä työnantajat ovat voineet joutua miettimään joko kokonaisuudessaan tai ainakin osittain lomautuksen peruuttamisia, siirtämisiä, keskeyttämisiä ja lakkauttamisia. Valitettavasti työsopimuslaissa ei ole näitä tilanteita koskevia määräyksiä ja siksi tiedon löytäminen oikeasta toimintatavasta saattaa olla monelle työnantajalle hankalaa. Myös lomautuksen muuttamisesta irtisanomiseksi on työsopimuslaissa vain vähän säännöksiä. - Uutiset
25.3.2020 16.00
Työsopimus voitiin purkaa matkalaskuepäselvyyksien vuoksiHuomioonottaen matkalaskuissa olevat epäselvyydet, epäselvyyksien toistuvuus ja lukuisuus, kantajan työtehtävä työsuojeluvaltuutettuna ja yhtiön palveluksessa sekä kantajan toiminnassa asiassa todettu vilpillisyys, KO:n käsityksen mukaan kantajan työsuhteen purkamiselle oli ollut erittäin painava syy. Työnantajalle oli syntynyt niin syvä epäluottamus kantajaan matkalaskujen vuoksi ja tätä kautta kantajan koko toimintaan, että työsuhteen jatkaminen edes irtisanomisajan olisi ollut työnantajan kannalta tässä tilanteessa kohtuutonta. HO oli 3.2.2020 toimitetussa pääkäsittelyssä kehottanut asianosaisia sopimaan asian. Tämän jälkeen asianosaiset ilmoittivat päässeensä asiassa sovintoon ja pyytäneet sen vahvistamista. HO vahvisti sovinnon. Sovinnon vahvistamista koskeva HO:n tuomio kumosi KO:n tuomion. Sovinto on pidettävä salassa 60 vuotta asian vireille tulosta 9.4.2078 saakka. - Uutiset
26.2.2020 9.09
Hovioikeus arvioi kauppaedustajan edustussopimuksen purkamisen edellytyksiäHovioikeus totesi, että kauppaedustus ei ollut X Oy:n edustajien päätoimi vaan he ovat tehneet työtä osa-aikaisesti. Saamiinsa provisioihin ja toimen osa-aikaisuudesta johtuen X:llä ei ollut sopimussuhteessa sellaista voimakasta taloudellista riippuvuussuhdetta, joka nostaisi purkamiskynnystä. Y Oy:n toisin toimimismahdollisuutta ei voinut tarkastella luontevasti lojaliteettivelvoitteen pohjalta X:n väittämin tavoin, koska purkamisella oli reagoitu X:n aloittamaan menettelyyn. Y:llä ei myöskään ollut velvollisuutta sietää X:n menettelyä, koska X oli laiminlyönyt yhteydenpidon Y:n kanssa tilanteessa, jossa Y oli laatinut tarjousta. Siten X:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan suurta haittaa Y:lle. Kauppaedustajan on katsottava olevan velvollinen noudattamaan päämiehensä antamia kohtuullisia toimintaohjeita silloinkin, kun ne eivät välttämättä ole edullisia edustajalle. (Takki s. 237.) Hovioikeus katsoi, että Y:llä oli ollut sopimusehtojen mukaan oikeus purkaa sopimus heti, koska X oli kieltäytymällä yhteydenpidosta ja laiminlyömällä ainakin osaksi asiakassuhteiden hoitamisen rikkonut sekä edustussopimuksessa että myös laissa säädettyjä velvoitteita. Y ei ollut omalla menettelyllään myötävaikuttanut kauppaedustajan menettelyyn sillä tavalla, että Y:llä olisi ollut velvollisuus pysyä sopimuksessa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
14.2.2020 11.51
Työnantajan katsottiin päättäneen työsuhteen jättämällä tarjoamatta työntekijälle töitä ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavallaKO katsoi asiassa mainituin perustein tulleen näytetyksi, että vastaaja oli ilman työsopimuslain mukaista perustetta päättänyt sen ja kantajan välisen työsuhteen jättämällä tarjoamatta kantajalle töitä KO:n tuomion perusteluissa selostetun ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavalla. Vastaaja ei ollut KO:ssa vedonnut siihen, että työvuorojen tarjoamatta jättämiseen olisi ollut syynä vastaajan saamien työtilausten määrän väheneminen. KO harkitsi oikeudenmukaiseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen, josta puolet oli kantajan vaatimuksen mukaisesti katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Ottaen huomioon tuomittavan korvauksen vähäinen määrä KO harkitsi kohtuulliseksi jättää tekemättä TSL 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähennyksen tuomittavasta korvauksesta. Mitä tuli kantajan vaatimuksiin irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta, KO katsoi, ettei vastaajan vetoamalla ns. nollatuntisopimuksella ollut merkitystä korvauksen perusteen tai määrän osalta ottaen huomioon, ettei vastaaja ollut väittänyt, että sen työvoiman tarve olisi vähentynyt nyt tarkastelun kohteena olleena aikana. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
5.11.2019 11.00
Terveydentilan perusteella irtisanotulle korvaukseksi vuoden palkka - käräjäoikeuden tuomio kumottiinTyönantajan lojaliteettiperiaatteeseen työntekijää kohtaan kuuluu, että työnantajan on työsuhteen irtisanomisesta päättäessään otettava huomioon työntekijän etu ja pyrittävä turvaamaan työsuhteen jatkuvuutta. Kantajalla oli neuvottelussa sovitun perusteella ollut oikeus luottaa työsuhteensa jatkuvuuteen sairausloman jatkamisesta huolimatta. Yhtiö oli siten menetellyt irtisanomisessa sekä lain että sitä velvoittavan lojaliteettiperiaatteen vastaisesti. Irtisanominen oli ollut laiton jo näillä perusteilla. Yhtiö ei ollut irtisanomisaikanakaan menetellyt velvollisuuksiensa mukaisesti eikä korjannut laittomasti tekemäänsä irtisanomista. Kantajan vaatiman korvauksen määrän puolesta puhuivat ne seikat, että yhtiö oli irtisanonut yhtiössä pitkäaikaisesti työskennelleen kantajan tämän terveydentilan perusteella, menetellyt työsopimuslain nimenomaisen säännöksen vastaisesti kuulematta kantajaa ennen irtisanomista sekä se, että hänen uudessa työssään ansaitsemansa palkka oli selvästi aikaisempaa alempi. Siten se, että hän oli työllistynyt välittömästi uudestaan, eikä hänen 51-vuoden ikänsäkään perustellut vaadittua alempaa korvausta. HO katsoi, että kantajan oli saatava vaatimansa suuruinen korvaus työsuhteensa perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
14.10.2019 15.27
Oikeusasiamies: Kunta loukkasi opettajan sananvapauttaOikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan kunta loukkasi matemaattisten aineiden lehtorin sananvapautta, kun hänelle oli annettu suullinen huomautus hänen blogikirjoituksensa johdosta. Työnantaja oli pitänyt kirjoituksen yhtä kohtaa työnantajaa loukkaavana. - Uutiset
13.6.2019 10.00
Työtuomioistuimen ratkaisut hiusalan työehtosopimuksen irtisanomisen työehtosopimuksen mukaisuudesta ja yleissitovuudestaErimielisyys asiassa TT 2019:66 koski sitä, oliko työehtosopimuksen irtisanomiselle ollut sen allekirjoituspöytäkirjan mukainen peruste. TT katsoi, että SHY ry:n 30.10.2018 tekemä työehtosopimuksen irtisanominen oli tapahtunut allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Työehtosopimuksen irtisanominen oli pätevä. Tämän vuoksi PAM ry:n kanne oli hylättävä. Toisessa asiassa, TT 2019:67 TT katsoi, ettei yleissitovuuden vahvistamislautakunnan yleissitovaksi vahvistamaa Hiusalan työehtosopimusta voitu enää pitää soveltamisalallaan edustavana eikä siten yleissitovana työehtosopimuksena. TT kumosi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvisti, ettei Hiusalaa koskeva työehtosopimus ole alallaan TSL 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova. Työehtosopimuksen yleissitovuus oli päättynyt 30.10.2018. - Uutiset
7.6.2019 11.00
Mainostoimistossa työskennelleen (ent. osakas) irtisanomiselle ei näytetty olleen perustetta - korvaukseksi seitsemän kuukauden palkkaAsiassa oli kantajan pääasiallisten työtehtävien, eli www-töiden, olennaisen ja pysyvän vähentymisen osalta esitetty uskottavaa näyttöä. Irtisanomisperusteen asiallisen ja painavan syyn osalta asiassa oli esitetty perustetta tukevaa ja sitä vastaan puhuvaa näyttöä. Näyttötaakka työsuhteen irtisanomisperusteiden olemassaolosta on työnantajalla. Kantajan irtisanomismenettelyn voitiin katsoa synnyttäneen siinä määrin vahvan epäilyksen menettelyn epäasianmukaisuudesta, ettei mainostoimistolla voitu katsoa olleen painavaa ja asiallista syytä työsuhteen irtisanomiselle. Irtisanomiselle ei siten ollut ollut TSL 7:1 §:n mukaista perustetta. Edelleen uuden työntekijän palkkaamisen ja muun asiassa esitetyn näytön perusteella oli pääteltävissä, että yhtiössä tehtävät asennus- ja tuotantopuolen työt eivät olleet olennaisesti ja pysyvästi vähentyneet. Kantaja oli tehnyt asennustöitä ja hänet olisi voitu kouluttaa tuotantopuolen tehtäviin. Mainostoimiston oli katsottava laiminlyöneen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. Irtisanomiselle ei siten ollut ollut TSL 7:3 §:n 1 momentin mukaista perustetta TSL 7:4 §:n 1 ja 2 momenteissa mainittujen velvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi. Vajaat 5 kk työttömänä olleeen kantajan korvaukseksi arvioitiin 7 kk palkkaa vastaava määrä. Korvauksesta 1 kk:n osuus katsottiin aineettomaksi vahingoksi. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiusaaminen ja työsuhteen päättäminen työtuomioistuimen uudessa oikeuskäytännössä – TT 2018:79, TT 2018:95 ja TT 2018:109Työsopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen irtisanomisperusteena voi muun ohella olla työntekijän epäasianmukainen käyttäytyminen (HE 157/2000 vp s. 97). - Uutiset
20.5.2019 11.00
Hovioikeus tulkitsi kauppaedustusta, sopimusrikkomusta luottamuksen menettämisen ja kilpailevan toiminnan vuoksi sekä hyvityksen kohtuullistamista klapikoneasiassa – käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko Y Oy suunnitellut ja valmistanut omaa klapikonetta X Oy:n kanssa solmimansa edustussopimuksen ollessa voimassa siten, että Y:n menettely oli katsottava sopimusrikkomukseksi luottamuksen menettämisen ja kilpailevan toiminnan johdosta. Kysymys oli lisäksi siitä, olisiko X:llä ollut mainitulla perusteella heti oikeus purkaa Y:n kanssa tekemänsä edustussopimus, jos peruste olisi tullut X:n tietoon ennen edustussopimuksen irtisanomista, ja voitiinko mainittuun perusteeseen provision epäämisperusteena vedota vielä edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen. Kysymys oli myös provision määrästä. Hovioikeus muun muassa katsoi, että kokonaisarvioinnin perusteella Y:lle maksettavan hyvityksen määrä oli kohtuullistettava nollaan euroon. (KKO:ssa. Valituslupa myönnetty, VL:2019-93)