Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
24.5.2018 12.00
Työtuomioistuimen tuomio ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen matkustusliitteen tulkinnasta ja ateriakorvauksen ja osapäivärahan maksamisen edellytyksistäTyötuomioistuimen mainitsemilla perusteilla kantajan (Tehy) vahvistusvaatimukset oli hyväksyttävä ja työnantaja oli velvoitettava suorittamaan A:lle kanteessa vaaditut ateriakorvaukset ja osapäivärahat viivästyskorkoineen. Yhtiö tuomittiin hyvityssakkoon. Koska Hyvinvointialan liitto ry:n ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n ei ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnantajan virheellisen menettelyn oikaisemiseksi, liittojen oli katsottava laiminlyöneen niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden ja ne oli tuomittava hyvityssakkoon. - Uutiset
5.4.2018 8.55
Hovioikeuden ratkaisu törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksestaA myönsi syytteen kohdassa 1.4 ja kohdan 2 vaihtoehtoiset syytteet oikeiksi eikä myöntämisen oikeellisuutta muun aineiston perusteella ilmennyt aihetta epäillä. A oli myöntämällään menettelyllä syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeään kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 5.4.2018) - Uutiset
19.3.2018 11.05
Työtuomioistuin tuomitsi erisuuruisia palkkoja maksaneen työnantajan virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajajärjestön valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoonTyönantaja oli maksanut eräille fysioterapeuteille korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin samaa työtä tekeville, vaativuustasoltaan samalla tai korkeammalla tasolla oleville fysioterapeuteille. Tuomiossa katsottiin, ettei työnantaja ollut esittänyt hyväksyttävää, työntekijöiden tehtävistä tai heidän asemastaan johtuvaa perustetta maksaa erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja samoista tehtävistä huomattavan pitkän ajan tapahtuneen liikkeenluovutuksen jälkeen. Palkkaerojen tasoittamiseksi ei myöskään ollut enää olemassa suunnitelmaa. Kanne hyväksyttiin ja työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Myös työnantajajärjestön katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa. Asiassa oli kysymys myös kanteen tutkimisesta. - Uutiset
9.3.2018 11.02
Hovioikeuden tuomio kiinteistönvälittäjään kohdistetun vahingonkorvauskanteen vanhentumisestaKO oli antamassaan välituomiossa ratkaissut kysymykset vanhentumiseen sovellettavista säännöksistä, vanhenemisajan alkuajankohdasta sekä kanneoikeuden vanhentumisesta ottamatta kantaa siihen, oliko välittäjä ollut korvausvastuussa virheistä. Siten myös HO:ssa oli ratkaistavana ainoastaan kysymys kanneoikeuden vanhentumisesta. Jos kanneoikeuden katsottiin vanhentuneen, yhtiön kanne oli KO:n toteamalla tavalla hylättävä. Muussa tapauksessa KO:n välituomio oli kumottava ja asia palautettava käsiteltäväksi KO:een. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun lopputuloksen. KO:n ratkaisun lopputulosta ei muutettu. Oikeus vaatia vahingonkorvausta välittäjältä oli vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 9.3.2018) - Uutiset
5.3.2018 16.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta päihtyneenä työskentelyä ja lääkevarkauksia koskevan epäilyn perusteella sekä työntekijän oikeudesta yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseenHO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siitä, ettei yhtiöllä ollut riittäviä perusteita työntekijän työsopimuksen päättämiselle. Aihetta KO:n tuomitseman korvauksen (16 kk) alentamiseen ei ollut. HO kuitenkin vapautti yhtiön KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5 000 euroa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen käsittelyllä ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Näin ollen yhtiö oli velvollinen korvaamaan kaikki kantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2018) - Uutiset
14.2.2018 10.00
Markkinaoikeus hylkäsi tekijänoikeuden vahvistuskanteen: Toivon tuolla puolen -elokuvasta ei ollut erotettavissa kanteessa tarkoitettua itsenäistä ja omaperäistä lavastusteostaA oli vaatinut muun muassa, että markkinaoikeus
1. vahvistaa, että Toivon tuolla puolen -elokuvaan liittyvän lavastusteoksen tekijänoikeus kuuluu yksinomaan A:lle ja hänet tulee siksi yksin mainita elokuvan lavastajana;
2. toissijaisesti vahvistaa, että siinäkin tapauksessa, että A:ta ei olisi pidettävä lavastusteoksen yksinomaisena tekijänä, hänelle tekijänä kuuluvaa tekijänoikeutta loukatun virheellisellä kreditoinnilla, joka on tapahtunut mainitsemalla lavastusteoksen tekijöinä henkilöitä tai henkilön, joita/jota ei ole pidettävä lavastusteoksen tekijänä.
Markkinaoikeus katsoi, että lavastus on keskeinen osa käsillä olevaa elokuvaa eikä elokuvasta ole erotettavissa kanteessa tarkoitettua itsenäistä ja omaperäistä lavastusteosta. Näin ollen vahvistusvaatimusten 1 tai 2 hyväksymiselle ei ollut edellytyksiä. Kysymys elokuvan lopputekstien virheellisyydestä oli kanneperusteet huomioon ottaen merkityksellinen vain, jos elokuvasta voidaan erottaa itsenäinen lavastusteos. Elokuvan lopputekstien väitettyä virheellisyyttä ei siten ollut tarpeen arvioida tässä yhteydessä. Näin ollen vaatimukset 1 ja 2 samoin kuin niihin perustetut vaatimukset 3–5 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 11.32
Hovioikeuskin piti työsuhteen päättämisestä solmittua sopimusta pätemättömänä - yhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut työntekijän työsuhteen ja sairaudella oli ollut vaikutusta työsuhteen päättämiseenHO hyväksyi KO:n arvion siitä, että työntekijän ja yhtiön välinen sopimus oli solmittu sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoavan olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimus oli pätemätön ja yhtiön oli katsottava yksipuolisesti irtisanoneen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys myös työsopimuksen irtisanomisesta / purkamisesta, irtisanomisesta sairauden perusteella ja syrjinnästä sekä perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
18.1.2018 14.34
Työtuomioistuimen ratkaisu opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen tulkinnastaKaupunki muutti vuonna 2015 käytäntöjään siten, että uusien opettajien virkasuhde ja palkkaoikeus alkoivat opettajien suunnittelupäivästä, joka oli tuolloin 11.8.2015. Asiassa oli kysymys siitä, oliko OVTES:n määräystä tulkittava siten, että uusien toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin palkattujen opettajien ja lukuvuoden työkauden alusta 11.8.2015 lukien määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattujen opettajien palkkaoikeus alkoi 1.8. alkaen. JUKO ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
9.1.2018 13.26
Hovioikeus arvioi rangaistuksen lieventämisperusteita törkeässä petoksessa ja törkeässä velallisen epärehellisyydessäHovioikeuden ratkaistavana olevassa tapauksessa myönnetyn törkeän petoksen syytteen mukainen vahingonvaara oli ollut 1.877.100 euroa ja myönnetyn törkeän velallisen epärehellisyyden syytteen mukainen tavoiteltu huomattava hyöty ja aiheutettu huomattava vahinko oli ollut 293.902 euroa. Hovioikeus totesi, että A:n syyksi luetuista rikoksista tuomittava yhteinen rangaistus ilman lieventämisperusteen huomioon ottamista olisi noin 3 vuotta 4 kuukautta.
A:n ammattiin nähden ei ole ollut odottamatonta, että tämän laatuiset rikokset, joihin hän oli syyllistynyt, saattavat aiheuttaa seuraamuksia myös ammatissa toimimisen osalta. Näin ollen rikoksista aiheutuva ammatin menetys tai sen uhka ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka olisi otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. Myöskään A:n esittämä selvitys henkilökohtaisista olosuhteistaan ei antanut aihetta alentaa rangaistusta.
A:lle rangaistusta mitatessaan hovioikeus otti huomioon sitä alentavina seikkoina käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät A:n nyt kysymyksessä olevien rikosten syytteiden myöntämiset ja oikeudenkäynnin keston. Oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n rikoksista oli pidettävä käräjäoikeuden mittaamaa yhteistä 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta, joka käräjäoikeuden lausumalla perusteella oli tuomittava ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2018) - Uutiset
5.1.2018 15.30
Sairausloman palkan maksamisesta kieltäytynyt ja yksipuolisesti työntekijän työaikaa muuttanut työnantaja tuomittiin korvauksiin irtisanoutuneelle työntekijälleTyönantaja ei ollut pitänyt lääkärintodistuksiin kirjattua sairausdiagnoosia todellisena. Työnantaja oli myös ilmoittanut yksipuolisesti työnjohto-oikeuteensa vedoten, että työntekijä siirretään talvilomaviikolta palattuaan iltavuoroon pintakäsittelijän työhön. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työnantajan sopimusrikkomuksen takia irtisanoutuneelle työntekijälle (työsuojeluvaltuutettu) sairausajan palkan ja muiden työsuhdesaatavien lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaatimukset yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Yhtiö velvoitettiin korvamaan 2/3 työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
21.12.2017 11.54
KKO: Yhtiö oli samastamisen perusteella vastuussa valtion palkkaturvasaatavien maksamisestaKuljetuspalvelutoimintaa harjoittaneen osakeyhtiö A:n koko henkilöstö oli siirretty osakeyhtiö B:lle, joka ainoana liiketoimenaan oli vuokrannut henkilöstön takaisin A:lle. Kuljetuskalusto ja kuljetussopimukset olivat A:n nimissä. Molemmat yhtiöt olivat saman henkilön omistuksessa ja määräysvallassa. B:n toiminta oli alusta alkaen ollut tappiollista. Kun B asetettiin konkurssiin, sen työntekijöille maksettiin palkkaturvana työsuhdesaatavia. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla katsottiin, että A oli samastamisen perusteella vastuussa valtion palkkaturvasaatavien maksamisesta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
4.10.2017 10.30
Työtuomioistuimen tuomio poliittisesta työtaistelustaLentoaseman turvatarkastajat poistuivat työpisteiltään 15 minuutiksi vastalauseena työnantajan henkilöstöpolitiikalle. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnseisaus luonteeltaan poliittinen ja mikäli ei ollut, rikkoiko ammattiosastojen lisäksi myös ammattiliitto työrauhavelvoitettaan. TT katsoi, ettei työnantaja ollut puuttunut työntekijöiden järjestäytymisvapauteen vastaajan esittämällä tavalla. Työnseisaus oli kohdistunut työehtosopimukseen. Työtaistelu oli ammattiosastojen toimeenpanema, joten ammattiosastot olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Ilmailualan Unioni IAU oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. - Uutiset
25.9.2017 15.28
Työtuomioistuin hylkäsi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n tekemän oikeudenkäyntiväitteen PALTA:n kanneoikeuden puuttumisestaLiikkeenluovutuksen johdosta yhtiöön siirtyneet työntekijät olivat työtaistelutoimenpiteenä alkaneet kieltäytyä uuden henkilöstön perehdyttämisestä luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa. Vastaajaliiton oikeudenkäyntiväitteen mukaan yhtiö ei ollut tullut työehtosopimuslain 5 §:n nojalla työehtosopimukseen sidotuksi, eikä sopimukseen osallisella työnantajaliitolla ollut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaista oikeutta ajaa yhtiön puolesta työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta. Oikeudenkäyntiväite hylättiin perusteettomana. - Uutiset
15.9.2017 13.00
Työtuomioistuimen tuomio lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta matkatoimiston osa-aikaisille työntekijöilleTyötuomioistuin katsoi asiassa näytetyksi, että työnantaja oli tarjonnut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. - Uutiset
28.7.2017 11.50
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa poikkeuksellisen alhaisisista tarjoushinnoista, tarjouspyynnön mukaisudesta, projektinjohdosta, suorahankinnoista, hankintamenettelyn keskeyttämisestä, vertailuperusteiden soveltamisesta sekä epäselvistä tarjouspyynnöistä. Hankintojen kohteena olivat muun muassa Helsingin keskustakirjasto, päiväkodin putkiurakka, puheentunnistusjärjestelmä, kielikoulutuspalvelut, esiopetustilat sekä vahinkovakuutukset. - Uutiset
24.7.2017 9.23
KHO:n päätös mobiililaitteiden etähallintaa ja siihen liittyviä palveluja koskevasta julkisesta hankinnasta - MAO:n päätös kumottiinAsiassa oli KHO:ssa kysymys siitä, oliko KL-Kuntahankinnat Oy menetellyt mobiililaitteiden etähallintaa ja siihen liittyviä palveluja koskevan puitejärjestelyn kilpailuttamisessa ja hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. KHO katsoi toisin kuin MAO, että KL-Kuntahankinnat Oy oli menetellyt hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. - Uutiset
12.7.2017 14.01
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestäHovioikeus totesi, että oikeuskäytännössä viikon poissaoloa sairausloman yhteydessä ei ole pidetty edes irtisanomisperusteena, eikä ABB Oy:llä olisi ollut oikeutta purkaa A:n työsuhdetta ilman varoitusmenettelyä. ABB Oy oli velvoitettava korvaamaan A:lle maksamatta jäänyt sairausajan palkka ajalta 1.9.-14.9.2014. Hovioikeus otti tuomittavan korvauksen määrää kokonaisuutena arvioidessaan huomioon, että A:n työsuhde oli kestänyt yli 14 vuotta eikä työsuhteen aikana ole edes väitetty ilmenneen mitään ongelmia. Päättämiskorvauksen määrää arvioitaessa huomioitiin myös, että ABB Oy on iso työnantaja. Yhden työntekijän poissaolon korvaaminen lienee järjesteltävissä vähin toimenpitein, eikä korvauksen määrääminen vaaranna ABB Oy:n toiminnan jatkumista. Asiassa on huomioitu lisäksi se, että ABB Oy oli perusteettomasti päättänyt työsuhteen. Toisaalta asiassa huomioitiin, että A:n työttömyys ei ollut kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetuksi kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että A:ta olisi syrjitty terveydentilan vuoksi. Tästä syystä vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. ABB velvoitettiin maksamaan myös A:n oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 12.7.2017) - Uutiset
6.7.2017 14.04
Hovioikeus: Oy:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet – käräjäoikeuden tuomio 63.771,22 euron korvauksesta työntekijälle kumottiinHovioikeus katsoi, että A:n tekemä työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että Moilas Oy oli näyttänyt lain edellyttämin tavoin selvittäneensä A:n uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet konsernissa. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että Moilas Oy:llä oli ollut A:n työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 6.7.2017) - Uutiset
3.7.2017 8.50
Työtuomioistuimen ratkaisu osittaista hoitovapaata koskienIlmoitusta äitiysvapaan alkamisesta oli pidettävä samalla ilmoituksena osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä. Näin ollen uudelle äitiysvapaalle siirtyvän työntekijän äitiysvapaan palkka oli maksettava sen palkan mukaisesti, jota työntekijä sai ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämistä. Kanne hyväksyttiin. Työtuomioistuimen ratkaisu asiassa perustui työsopimuslain osittaisen hoitovapaan keskeyttämistä koskevan säännöksen tarkoituksen arviointiin ja jo työtuomioistuimen tuomiolla TT 2015:139 ratkaistuun kysymykseen. Lisäksi työtuomioistuimen ratkaisu perustui siihen, että työnantaja oli itsekin maksaessaan uudelta äitiysvapaalta työntekijälle äitiysvapaan palkkaa arvioinut työntekijän olevan osittaisen hoitovapaan sijaan äitiysvapaalla. Kun työtuomioistuimen ratkaisu perustui edellä mainittuihin seikkoihin, työnantajalla olisi ollut asiaa tarkemmin arvioituaan edellytyksen päätyä samaan ratkaisuun kuin työtuomioistuin. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Kunnallisella työmarkkinalaitoksella olisi ollut edellytykset havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja korjata väärä soveltaminen. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut toiminut näin, vaan oli asettunut tukemaan työnantajan menettelyä, se tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. - Uutiset
21.6.2017 14.07
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Jukka Peltomäen, Leila Tuomisen ja Tapio Päivisen lahjusrikoksista rangaistuksiinHelsingin käräjäoikeus on tänään 21.6.2017 antamallaan tuomiolla tuominnut Jukka Peltomäen törkeästä lahjuksen ottamisesta 2 vuoden 6 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 187 958,05 euroa, Leila Marjatta Tuomisen kahdesta törkeästä lahjuksen antamisesta yhteiseen 2 vuoden 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä viiden vuoden pituiseen liiketoimintakieltoon ja Tapio Päivisen törkeästä lahjuksen ottamisesta 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 34 335 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.6.2017). Ks. HHO:n tuomio, Edilex 6.3.2019.