Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
25.2.2020 9.41
Hovioikeuden tuomio vahingonkorvaussaatavan vanhentumista koskevassa riidassaVireilläolovaikutus - Uusien seikkojen tutkimista koskevat väitteet - Deliktiperusteisen kanneperusteen vanhentuminen (vanhentumisen alkamisajankohta, vanhentumisen katkaisutoimet) - Sopimusperusteisen kanneperusteen vanhentuminen (vanhentumisen alkamisajankohta, vanhentumisen katkaisutoimet ) (Vailla lainvoimaa 25.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkiaPesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
6.2.2020 9.13
Työtuomioistuimen tuomio virkamiehelle osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana maksettavasta lentolisästäTyötuomioistuin vahvisti, että virkamiehellä oli oikeus upseereihin ja määräaikaisiin reserviupseereihin sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä tarkoitettuun lentolisään täysimääräisenä myös osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana silloin, kun hän oli suorittaessaan hänelle kuuluvaa tai määrättyä tehtävää lentänyt vähintään kaksi tuntia kalenterikuukaudessa. Valtiovarainministeriö tuomittiin hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Kysymys myös kanneoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
24.1.2020 11.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen irtisanomisesta, yt-lain rikkomisesta ja oikeudenkäyntikuluistaKantaja voitti HO:ssa muutoksenhaun irtisanomiskorvausta koskevan vaatimuksen osalta, joskin HO tuomitsi korvausta 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän kantajan vaatiman 24 kk:n palkkaa vastaavan määrän asemesta. HO:kin hylkäsi yt-lain rikkomiseen perustuvan hyvitysvaatimuksen. HO pysytti KO:n tuomion irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta, joka hyväksyttiin yhtiön myöntämään määrään. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa niin KO:ssa kuin HO:ssa vahinkonaan. Kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 15.25
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa luottamusmiehenä toimineen myymälätyöntekijän työsuhdeLuottamusmiehenä toimiva myymälätyöntekijä oli menetellyt työnantajayhtiön toimintaohjeiden ja käynnissä olleen asiakaskampanjan sääntöjen vastaisesti. Asian selvittelyssä työntekijä oli esittänyt työtoveriaan kohtaan syytöksen vastaavasta menettelystä. Syytös oli asiaa tutkittaessa osoittautunut aiheettomaksi. Kokonaisuutena arvioiden työntekijän katsottiin menettelyllään myymälässä ja asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla oli siten ollut erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen. Kysymys myös purkamisoikeuden raukeamisesta. - Uutiset
9.1.2020 17.04
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja Valtiokonttori velvoitettiin suorittamaan vastaajalle korvauksena hänen liikkumisvapautensa ja yksityiselämänsä loukkaamisesta aiheutuneesta kärsimyksestä 500 euroa korkoineenPoliisi oli pysäyttänyt kadulla ennestään rikollisesta menneisyydestä tietämänsä A:n. Hänelle oli tehty turvallisuustarkastus ja häntä oli pidetty poliisiautossa sen aikaa, kun hänelle oli kirjoitettu rangaistusmääräys A:n hallusta löydetyn kääntöveitsen johdosta. Kysymys siitä, oliko poliisilla pysäytyshetkellä virkatehtäväänsä liittyvä peruste A:n pysäyttämiseen ja turvallisuustarkastuksen tekemiseen vai oliko A:n ihmis- ja perusoikeuksia kysymyksessä olevalla menettelyllä loukattu valtion korvausvastuun perustavalla tavalla. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja Suomen valtio edustajanaan Valtiokonttori velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena hänen liikkumisvapautensa ja yksityiselämänsä loukkaamisesta aiheutuneesta kärsimyksestä 500 euroa korkoineen. (Lainvoimainen) - Uutiset
30.12.2019 11.00
Markkinaoikeus kumosi antamansa yksipuolisen tuomion ja velvoitti vastaajan suorittamaan Crystalis Entertainment UG:lle hyvityksenä televisiosarjan Spartacus kolmentoista jakson luvattomasta yleisön saataviin saattamisesta yhteensä 650 euroa 6.500 euron sijastaMarkkinaoikeus oli 23.4.2018 antamallaan yksipuolisella tuomiolla numero 244/18 velvoittanut vastaajan A:n suorittamaan Crystalis Entertainment UG:lle hyvityksenä televisiosarjan Spartacus kolmentoista jakson luvattomasta yleisön saataviin saattamisesta yhteensä 6.500 euroa viivästyskorkoineen. Nyt markkinaoikeus kumosi yksipuolisen tuomion velvoitti A:n suorittamaan Crystalis Entertainmentille tekijänoikeuslain 57 §:n mukaisena hyvityksenä televisiosarjan Spartacus kolmentoista jakson luvattomasta yleisön saataviin saattamisesta yhteensä 650 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 9.15
Markkinaoikeus vahvisti, että Sanoma Media Finland Oy loukkasi tekijänoikeutta saattamalla yleisön saataviin Vain elämää -ohjelmaa varten tehtyä muunnelmaa Joutsenlaulu-nimisestä teoksesta television, radion ja internetin välitykselläMarkkinaoikeus myös kielsi Sanoma Media Finland Oy:tä 50.000 euron sakon uhalla saattamasta yleisön saataviin A:n tekijänoikeudella suojatusta Joutsenlaulu-nimisestä alkuperäisteoksesta tehtyä muunnelmaa television, radion tai internetin välityksellä. Markkinaoikeus velvoitti Sanoma Media Finland Oy:n suorittamaan A:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisena hyvityksenä 5.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.12.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
19.11.2019 13.00
Työtuomioistuimen erimielinen tuomio terveyskeskussairaalan potilasosastolla työskentelevien osastonsihteerien työsuhteissa sovellettavasta työaikamuodostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko terveyskeskuksen terveyskeskussairaalan potilasosastolla työskentelevien osastonsihteerien työsuhteissa sovellettava työaikamuoto kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan toimistotyöaika vai yleistyöaika. Työtuomioistuin katsoi, että suurin osa osastonsihteerien työajasta kului tehtäviin, jotka luonteensa ja laatunsa puolesta kuuluivat toimistotyöaikaan. Työtuomioistuin katsoi, että työaikamuoto oli valittava pääasiallisten tehtävien perusteella, joten osastonsihteerien työaikamuoto oli toimistotyöaika. Koska kysymys oikeasta työaikamuodosta oli tulkinnanvarainen, asiassa ei katsottu työnantajan rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.) - Uutiset
4.11.2019 10.00
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - käräjätuomari ja valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 13 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettäneelle korvauksena kärsimyksestä 1.898,67 euroa ja tulojen vähentymisestä 338,67 euroaTuomari oli virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut asianomistajan rangaistukseen teoista, joiden syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. Tuomarin laiminlyönti oli ollut se, ettei hän ollut tarkistanut, oliko syyteoikeus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta ollut vanhentunut, kun hän oli sittemmin lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut teot. Epäiltyjen rikosten tekoaika oli 1.12.2014, ja A oli haastettu vastaamaan syytteeseen 6.1.2017, eli vasta sen jälkeen, kun syyteoikeuden vanhentumiselle säädetty kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Tämä oli johtanut siihen, että A oli KKO:n purkupäätöksen yhteydessä alentaman yhteisen vankeusrangaistuksen perusteella jälkikäteen arvioiden ollut aiheettomasti vapautensa menettäneenä 13 vuorokautta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
18.10.2019 16.00
Yhtiö purki raskaana olleen työntekijän työsuhteen kuultuaan edelliseltä työnantajalta työntekijän olleen edellisen työsuhteensa aikana sukupuoliyhteydessä vastaanottokeskuksen asiakkaan kanssa - hovioikeus katsoi, että työntekijän työsuhde oli päätetty syrjivällä ja epäasiallisella perusteellaYhtiö oli koeaikaan vedoten purkanut kantajan työsopimuksen 9.3.2017 saatuaan maaliskuussa 2017 tietää työntekijän edelliseltä työnantajalta, että työntekijä oli edellisen työsuhteensa aikana ollut sukupuoliyhteydessä vastaanottokeskuksessa asuvan asiakkaan kanssa. Työntekijä oli kuulemistilaisuudessa 7.3.2017 myöntänyt tämän. Yhtiö ei työsopimuksen purkaessaan ollut tiennyt, että kyse oli ollut seurustelusta, joka oli johtanut perheen perustamiseen. HO katsoi mainitsemillaan perusteilla (pääkäsittelyä pitämättä) KO:n tavoin selvitetyksi, ettei kantajan työsuhdetta ollut päätetty työsopimuslaissa tarkoitetusta työntekijän henkilöön tai hänen työsuoritukseensa liittyvästä, asiallisena pidettävästä syystä, vaan purkamisperuste oli ollut syrjivä ja epäasiallinen. Koeaikana tapahtunut työsuhteen purkaminen oli toimitettu ilmeisen perusteettomasti ja koeaikamääräysten vastaisesti. Työntekijän käytös ja toiminta työpaikalla ei ollut ollut sellaista, että työnantaja perustellusti olisi voinut pitää häntä työyhteisöön soveltumattomana. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen perusteettomasta päättämisestä maksetun korvauksen (4 kk) osalta. Korvauksen määrää ei ollut aihetta alentaa valituksessa mainituilla perusteilla. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
27.9.2019 10.56
Työtuomioistuimen tuomio sairaankuljettajan varallaoloajasta ja saatavien raukeamisestaSairaankuljettajan varallaoloaikana edellytetty lähtövalmiusaika ja tehtävän luonne eivät olleet tosiasiallisesti mahdollistaneet oleskelua muualla kuin varallaolijoille varatussa oleskelutilassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Sairaankuljettajan katsottiin varallaollessaan olleen tosiasiallisesti samalla tavalla työhön sidottu kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan, ja työnantajan varallaoloajaksi katsoma aika tuli näin ollen lukea työajaksi. Kysymys myös siitä, olivatko saatavat rauenneet. Vastaajien väite saatavien raukeamisesta hylätttiin. (Ään. saatavien raukeamisesta) - Uutiset
6.9.2019 13.30
Markkinaoikeus pohti tavaramerkkiloukkausta hiilidioksipullojen uudelleen täyttämisessäMarkkinaoikeus vahvisti, että MySoda Oy oli poistamalla hiilidioksidipulloista, jotka on varustettu niiden pintaan kaiverretulla tavaramerkillä SODASTREAM tai SODA-CLUB, niissä olleen etiketin sekä tämän jälkeen täyttämällä kyseiset hiilidioksidipullot uudelleen ja varustamalla ne perustelukappaleessa 19 kuvatulla etiketillä sekä tämän jälkeen myymällä ja markkinoimalla Suomessa kyseisiä hiilidioksidipulloja elinkeinotoiminnassaan loukannut Soda-Club (CO2) SA:n tavaramerkkejä numero 70211 SODASTREAM ja numero 77984 SODASTREAM sekä EU-tavaramerkkiä numero 87957 SODA-CLUB sekä SodaStream International B.V:n EU-tavaramerkkejä numero 295923 SODASTREAM, numero 1039965 SODASTREAM ja numero 1246511 SODASTREAM. Markkinaoikeus kielsi MySoda Oy:tä jatkamasta tai toistamasta edellä kerrottua menettelyä nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus katsoi myös muun muassa, ettei MySoda Oy:n menettelystä näytetty aiheutuvan kantajille sellaista vahinkoa, että sanotun perusteella kantajilla olisi perusteltua aihetta vastustaa MySoda Oy:n menettelyä. (KKO:ssa, VL:2020-67) - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
4.7.2019 14.11
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta yksityishenkilön rangaistusvaatimustaAsiassa ei ollut riidatonta, että A:n rangaistusvaatimuksessa kuvattu käsivarren puristaminen, vääntäminen tai repiminen olisi tapahtunut samassa yhteydessä kuin syyttäjän 19.8.2016 antamassa rangaistusmääräyksessä tarkoitettu kasvoihin lyöminen Helsingin rautatieasemalla. Se seikka, perustuivatko rangaistusvaatimus ja rangaistusmääräys olennaisesti samoihin tosiseikkoihin, ei ollut pääteltävissä pelkästään rangaistusvaatimuksen ja rangaistusmääräyksen tosiseikastoja vertaamalla. Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää rangaistusvaatimusta tutkimatta sillä perusteella, että A:n esittämän teonkuvauksen mukainen käteen kohdistunut väkivalta oli tapahtunut rangaistusmääräyksessä tarkoitetun tapahtuman yhteydessä ja että lainvoimaisen rangaistusmääräyksen oikeusvoimavaikutus oli siten esteenä samaa tekoa koskevan uuden rangaistusvaatimuksen tutkimiselle. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
26.6.2019 15.30
Työtuomioistuimen äänestystuomio viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tulkinnasta - palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä ilmoittaminen työntekijälleTyöehtosopimuksen mukaan saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle. Asianosaiset olivat erimielisiä määräyksen tulkinnasta siltä osin, missä vaiheessa määräyksessä tarkoitettu ilmoitus tuli antaa työntekijälle. Tuomiossa katsottiin, että määräyksen soveltamisen kannalta olennaista oli se, että kirjallinen ilmoitus palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että tälle ei aiheudu asiassa taloudellista haittaa. Tämän tarkoituksen toteutuminen ei välttämättä edellyttänyt sitä, että työnantaja heti lääkärintodistuksen saatuaan ilmoitti työntekijälle palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. Kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
24.6.2019 14.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vuokralaiset maksamaan vuokaranantajan velkomat vuokratHO totesi, että todistustaakka vuokranmaksusta on vuokralaisilla. Käteisvarojen nostaminen ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olivat käyttäneet käteisvarat maksamalla vuokranantajalle kesä-heinäkuun vuokrat 1.300 euroa. HO päätyi näytön arvioinnissa siihen, että yksin vuokralaisen kertomus ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olisivat maksaneet vuokranantajalle tämän velkomat vuokrat touko-heinäkuulta 2016. Näyttämättä oli myös jäänyt, että vuokran määrää olisi minkään kuukauden osalta alennettu 50 eurolla. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei syrjinyt pysäköinnintarkastajaa terveydentilan, määräaikaisuuden jatkamatta jättämisen, työvaatteiden, epäsiisteyden tai mielipiteen perusteella - hallintotuomioistuinten päätöksille ei ollut aihetta antaa vähäistä suurempaa todistusarvoaKaikki asiassa selostettu huomioon ottaen ja näyttöä kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi kuten KO, ettei valittajaa ollut syrjitty hänen väittäminsä (terveydentila, määräaikaisuuden jatkamatta jättäminen, työvaatteet, epäsiisteys ja mielipiteet) tavoin. Asiassa ei ollut siten tarpeen lausua valittajan hyvitys- ja korvausvaatimuksista. Valittaja velvoitettiin suorittamaan kaupungille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 15 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 16.11
Kuluttajalla ei ollut oikeutta peruuttaa asianajopalvelua koskevaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteellaKuluttajariitalautakunnassa käsitellyssä tapauksessa oli jäänyt epäselväksi, oliko sopimus asianajopalvelusta syntynyt puhelinkeskustelussa 20.10.2014 vai vasta osapuolten henkilökohtaisessa neuvottelussa 5.12.2014. Tällä epäselvyydellä ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä, sillä etämyyntiä koskevat säännökset eivät etämyyntijärjestelmän puuttuessa tulleet asiassa sovellettavaksi siinäkään tapauksessa, että sopimus toimeksiannosta olisi syntynyt jo puhelinkeskustelussa. Kuluttajalla ei siten ollut oikeutta peruuttaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteella. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa.