Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
15.12.2020 15.00
Hovioikeus: Velan vanhentumista ei ollut katkaistuAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja katkaissut velan vanhentumisen tai oliko se katkennut muutoin velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Mikäli velka ei ollut vanhentunut, asiassa oli myös kysymys siitä, olivatko vastaajat A ja B velvollisia maksamaan velan kanteessa vaaditulla tavalla kantajalle. HO katsoi, ettei kantaja ollut osoittanut saatavan vanhentumisen katkenneen ennen A:n ja B:n myöntämää kantajan asianajajan yhteydenottoa 4.2.2015. Näin ollen saatava oli KO:n toteamin tavoin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
6.11.2020 9.58
Työtuomioistuin: Työnantaja menetteli työehtosopimuksen vastaisesti kieltäessään aluksella työskenteleviltä merimiehiltä alkoholin tuonnin alukselleKieltäessään alkoholin tuonnin alukselle (vuonna 2016) työnantaja oli samalla estänyt merimiehiltä työehtosopimuksen mukaisen oikeuden alkoholin ulosvientiin. Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Yhtiö velvoitettiin maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. - Uutiset
2.11.2020 11.00
Ostajia erehdyttäneet asuntokauppiaat tuomittiin törkeistä petoksista vankeusrangaistuksiin ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksiinAsiassa ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaajat olivat yhdessä erehdyttäneet teonkuvauksissa mainituin tavoin ostajia hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Lisäksi teot olivat erehdyttämisen sekä vuoden 2012 kuntotarkastuksen ja salaojituksen virheiden salaamisen osalta olleet hyvin samankaltaisia, mikä muun asiassa esitetyn näytön ohella osoitti tekojen suunnitelmallisuutta ja kokonaistörkeyttä samoin kuin osakeyhtiön myynti virhevastuun välttämiseksi. HO:ssa vastaanotettu todistelu ei siten antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin kuin KO oli tehnyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun tuomittujen rangaistusten (1 v 4 kk) ja korvausten osalta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
24.9.2020 9.45
Työtaisteluilla uhannut Sähköliitto tuomittiin hyvityssakkoonTyötaisteluilla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto tuomittiin maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa. - Uutiset
22.9.2020 9.05
Työtuomioistuin arvioi luottamusmiehen tietojensaantioikeuttaTyöpaikalla oli syntynyt epäselvyyttä palkkasopimuksen erityistekijälisiä koskevien määräysten tasapuolisesta soveltamisesta yhtiössä. Pääluottamusmies oli pyytänyt yhtiötä toimittamaan yksiköittäin tiedot niistä työntekijöistä, joille erityistekijälisiä oli maksettu. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä työehtosopimukseen perustuva velvoite tietojen luovuttamiseen. Tuomiossa katsottiin, että luottamusmiehen tietopyyntö oli koskenut työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä selvitettävää tapausta, eikä tietojen saaminen tai erimielisyyden selvittely ollut edellyttänyt asianomaisten työntekijöiden suostumusta. Vaikka pääluottamusmiehen tietopyyntö oli sinänsä ollut laaja, se oli kuitenkin ollut sillä tavoin yksilöity, että sen perusteella oli ollut selvää, mitä tietoja pyynnöllä oli tarkoitettu. Kun yhtiö oli kieltäytynyt toimittamasta tietoja ja työnantajaliitto tukenut työnantajaa asiassa ja hyväksynyt työnantajan menettelyn puuttumatta asiaan, yhtiö tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. - Uutiset
14.9.2020 11.00
Hallinto-oikeus kumosi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen ja palautti asian opiskeluoikeuden myöntämiseksiHAO oli valittajan valituksen johdosta antamallaan lainvoimaisella päätöksellä 1.4.2020 nro 20/0190/2 kumonnut dekaanin päätöksen hylätä valittajan oikaisuvaatimus opiskelijavalinnasta ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. HAO:n päätöksestä ilmenee selvästi, että sillä on ratkaistu valittajan pääsykokeen tehtävän 6 pisteytys. HAO:n päätös sitoo tältä osin yliopistoa siitä riippumatta, onko päätös ollut oikea vai ei. Koska HAO:n päätöksen mukainen pisteytys olisi oikeuttanut opiskelupaikkaan eikä muutakaan syytä evätä opiskelupaikkaa ole ollut, valittajalle olisi tullut myöntää opiskeluoikeus. Valituksenalainen päätös oli siksi kumottava ja asia palautettava opiskeluoikeuden myöntämiseksi. Asiamiehen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina oli pidettävä 500 euroa. - Uutiset
1.9.2020 14.25
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimestaHovioikeus totesi muun muassa, että turvaamistoimea ei voida jättää määräämättä sen väitetyn kohtuuttomuuden perusteella, mikäli vaade- ja vaaraedellytykset täyttyvät. Sairaanhoitopiirin julkisoikeudellisella asemalla, jonka perusteella se oli vapautettu vakuuden asettamisvelvollisuudesta, ei ollut merkitystä turvaamistoimen edellytyksiä koskevassa harkinnassa. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
1.9.2020 11.00
Hovioikeus arvioi syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavia korvauksia toisin kuin käräjäoikeusValtiokonttori oli syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla korvannut A:lle 273 vuorokauden vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä 210 euroa vuorokaudelta eli yhteensä 57.330 euroa. KO oli A:n kanteen johdosta korottanut kokonaiskorvauksen 81.600 euroksi eli 298,90 euroksi päivältä. Valtio oli vaatinut, että korvaus alennetaan sen jo A:lle maksamaan määrään. HO muutti KO:n tuomiota. Kanne kohdissa 1, 5, 7 ja 8 hylättiin. Suomen valtio vapautettiin velvollisuudesta suorittaa A:lle korvausta kärsimyksestä, puhelinkuluista, matkakuluista, asiamieskuluista ja asianosais- sekä oikeudenkäyntikuluista. Kohdassa 3 Suomen valtion korvausvelvollisuus alennettiin 3.000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
7.7.2020 11.00
Työtuomioistuin tuomitsi työrauhavelvollisuuttaan rikkoneen ammattiosaston hyvityssakkoonTyötaistelun syynä oli ollut yhteistoimintaneuvotteluissa harkinnan kohteena olleet irtisanomistoimenpiteet. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijät sekä määrätä työn johtamisesta. Kanteeseen annetussa vastauksessa myönnettiin ammattiosaston rikkoneen työrauhavelvollisuutensa, ja ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
25.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli todennut, että asiassa oli ollut kysymys OK 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta, niin sanotusta osavoittotilanteesta, jossa osa vaatimuksista on ratkaistu toisen osapuolen ja osa toisen hyväksi. Tällöin lainkohdan sisältämän pääsäännön mukaan osapuolet saavat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan. KO oli katsonut, ettei erityisiä syitä velvoittaa toista osapuolta korvaamaan toisen kuluja asiassa ollut osoitettu. Koska Kantaja Oy oli kuitenkin myös hävinnyt osan esittämistään vaatimuksista, ja vahingonkorvausta koskeva vaatimus oli ollut kokonaisuutena arvioiden määrällisesti selvästi liiallinen, HO harkitsi Vastaaja Oy:n korvattavaksi osuudeksi kolme neljäsosaa korvattavien kulujen täydestä määrästä. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
12.5.2020 12.00
Työtuomioistuin äänesti myötätuntotyötaistelutoimien kieltämisestäTuomiossa katsottiin, että työehtosopimuslain 8 §:ää ei voida tulkita laajentavasti siten, että työtuomioistuin voisi säännöksen nojalla kieltää myös sellaiset myötätuntotyötaistelutoimet, joilla tuetaan työehtosopimuslain mukaan sallittuja, mutta työehtosopimuksen velvoitemääräyksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. - Uutiset
14.4.2020 8.30
Yhtiö tuomittiin 6 000 euron hyvityssakkoon lomarahan maksamatta jättämisestä tuntityöntekijälle - sakon määrää arvioitaessa huomioitiin menettelyn toistaminenTuomion TT 2019:15 perusteella oli selvää, että työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisen tulkinnan mukaan lomaraha tuli maksaa työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan nojalla tuntityöntekijälle. Riidatonta oli, että yhtiö oli ollut tietoinen edellä mainitusta tulkinnasta 23.3.2017 lukien ja että se ei ollut maksanut A:lle lomarahaa loppupalkan 13.6.2019 yhteydessä. Työtuomioistuin katsoi, että yhtiö oli näin menetellessään tieten rikkonut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan määräystä. Hyvityssakon määrää arvioitaessa oli otettu huomioon se, että yhtiö oli toistanut samaa menettelyä, josta se oli jo ratkaisulla TT 2019:15 tuomittu 4.000 euron hyvityssakkoon. - Uutiset
20.3.2020 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vapautti vastaajan vahingonkorvausvelvollisuudesta maksuvälinepetosasiassaHovioikeus katsoi, ettei A:lla havaintonsa perusteella ollut aihetta epäillä sitä, että hänen äitinsä C:n tilillä olevia varoja olisi käytetty väärin, saati sitä, että B:n ja D:n hallussa olevalla pankkikortilla nostetaan tililtä rahaa luvattomasti. Asiassa ei muutoinkaan ilmennyt seikkoja, joiden perusteella A:lla olisi ollut aihetta epäillä B:n nostavan C:n pankkikortilla rahaa omiin tarpeisiinsa. A:n sisaren S:n kertomin tavoin tilitapahtumien seuraaminen tiliotteiden avulla oli kuulunut hänelle. Hovioikeus katsoi, ettei näissä olosuhteissa vahingonkorvausvelvollisuuden perustavaa huolimatonta menettelyä osoittanut se, että A ei ollut alkanut 14.9.2013 tekemänsä havainnon perusteella heti tarkemmin selvittää C:n tilitapahtumia. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi huolimattomuudellaan aiheuttanut korvattavaa vahinkoa C:lle. A:ta vastaan ajettu vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 10.30
Varoitus oli ollut perusteeton, työtehtävien laiminlyönti oli jäänyt näyttämättä, ei näyttöä yhteistyökyvyttömyydestä, ei syrjitty - hovioikeus alensi irtisanotulle palveluesimiehelle maksettavaa korvaustaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan huonekaluliikkeessä palveluesimiehenä siten, että 17.8.2016 annettu varoitus oli ollut aiheellinen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan hiihtokeskuksessa (hotellissa) siten, että vastaajayhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Mikäli kantajan olisi katsottu laiminlyöneen työtehtäviään vakavalla tavalla, asiassa oli kysymys siitä, oliko 19.12.2016 järjestetty tilaisuus täyttänyt TSL 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvoitteen vaatimukset, oliko työantaja tarjonnut kantajalle muuta työtä ja oliko asiassa kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä. Vielä HO:n ratkaistavana oli kysymys korvausten ja hyvityksen määristä. KO:n tuomiota muutettiin. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 20 kk:n (josta 10 kk oli katsottu aineettoman vahingon korvaukseksi) palkan asemasta 12 kk:n palkka. Mainitusta määrästä puolet oli korvausta aineettomasta vahingosta ja puolet aineellisesta vahingosta.Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 ja 24 §:n mukaisena hyvityksenä 6.000 euroa korkoineen. Vastaaja Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.320,01 eurolla korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjä- että hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 14.30
Työtuomioistuin: Kuntayhtymä ei toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta sopimuksen mukaisen hälytysrahan suuronnettomuusharjoitukseen kutsutuille työntekijöilleSosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille. Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kyseessä olleen suuronnettomuusharjoituksen osalta. Hoitohenkilöstö KoHo ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
3.3.2020 11.00
Vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvaatimukset asunnon terveyshaitan perusteella hylättiinVahingon aiheutuminen ja syy-yhteys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyöntiin eivät tulleet osoitetuksi pelkällä vuokranalennuksesta sopimisella. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi harkitut 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
27.2.2020 11.30
Isyyslomansa jälkeen virantoimituksesta poissa olleen johtavan lääkärin virkasuhde voitiin päättää koeajalla - ei syrjitty eikä häirittyKantajaan ei ollut kohdistettu tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää eikä viimeksi mainitussa laissa tarkoitettua häirintää. Kun asiassa oli päädytty siihen, että 3.9.2018 pidetyssä neuvottelussa kantajan virkasuhdetta ei ollut purettu, väite virkasuhteen tuolloin laittomasti purkamisesta oli jäänyt näyttämättä. Virkasuhteen purkaminen 30.10.2018 oli tehty sen vuoksi, että kantaja oli ollut poissa virantoimituksesta 17.9.-30.10.2018 ilman hyväksyttävää syytä. Virkasuhteen purkaminen ei ollut ollut perusteeton. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 9.09
Hovioikeus arvioi kauppaedustajan edustussopimuksen purkamisen edellytyksiäHovioikeus totesi, että kauppaedustus ei ollut X Oy:n edustajien päätoimi vaan he ovat tehneet työtä osa-aikaisesti. Saamiinsa provisioihin ja toimen osa-aikaisuudesta johtuen X:llä ei ollut sopimussuhteessa sellaista voimakasta taloudellista riippuvuussuhdetta, joka nostaisi purkamiskynnystä. Y Oy:n toisin toimimismahdollisuutta ei voinut tarkastella luontevasti lojaliteettivelvoitteen pohjalta X:n väittämin tavoin, koska purkamisella oli reagoitu X:n aloittamaan menettelyyn. Y:llä ei myöskään ollut velvollisuutta sietää X:n menettelyä, koska X oli laiminlyönyt yhteydenpidon Y:n kanssa tilanteessa, jossa Y oli laatinut tarjousta. Siten X:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan suurta haittaa Y:lle. Kauppaedustajan on katsottava olevan velvollinen noudattamaan päämiehensä antamia kohtuullisia toimintaohjeita silloinkin, kun ne eivät välttämättä ole edullisia edustajalle. (Takki s. 237.) Hovioikeus katsoi, että Y:llä oli ollut sopimusehtojen mukaan oikeus purkaa sopimus heti, koska X oli kieltäytymällä yhteydenpidosta ja laiminlyömällä ainakin osaksi asiakassuhteiden hoitamisen rikkonut sekä edustussopimuksessa että myös laissa säädettyjä velvoitteita. Y ei ollut omalla menettelyllään myötävaikuttanut kauppaedustajan menettelyyn sillä tavalla, että Y:llä olisi ollut velvollisuus pysyä sopimuksessa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 11.00
Ryhmäkodin hoitaja tuomittiin asiakkaansa pahoinpitelystä 45 päiväsakon rangaistukseen - kärsimyksen korvaamista ei hyväksyttyVastaajan syytteen teonkuvauksen mukainen menettely oli tullut toteennäytetyksi. Vastaajan syyllisyydestä ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Teko oli tapahtunut ryhmäkodissa, jossa asianomistaja oli ollut hoidettavana ja asunut. Vaaditun kärsimyskorvauksen osalta KO oli kokonaisarvionaan päätynyt siihen, ettei asianomistajan henkilökohtaista koskemattomuutta ollut loukattu niin vakavalla tavalla, että hänen vaatimuksensa kärsimyksen korvaamisesta olisi voitu hyväksyä. HO hyväksyi pääkäsittelyn pidettyään KO:n johtopäätökset ja perustelut. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 25.2.2020)