Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
14.2.2018 10.00
Markkinaoikeus hylkäsi tekijänoikeuden vahvistuskanteen: Toivon tuolla puolen -elokuvasta ei ollut erotettavissa kanteessa tarkoitettua itsenäistä ja omaperäistä lavastusteostaA oli vaatinut muun muassa, että markkinaoikeus
1. vahvistaa, että Toivon tuolla puolen -elokuvaan liittyvän lavastusteoksen tekijänoikeus kuuluu yksinomaan A:lle ja hänet tulee siksi yksin mainita elokuvan lavastajana;
2. toissijaisesti vahvistaa, että siinäkin tapauksessa, että A:ta ei olisi pidettävä lavastusteoksen yksinomaisena tekijänä, hänelle tekijänä kuuluvaa tekijänoikeutta loukatun virheellisellä kreditoinnilla, joka on tapahtunut mainitsemalla lavastusteoksen tekijöinä henkilöitä tai henkilön, joita/jota ei ole pidettävä lavastusteoksen tekijänä.
Markkinaoikeus katsoi, että lavastus on keskeinen osa käsillä olevaa elokuvaa eikä elokuvasta ole erotettavissa kanteessa tarkoitettua itsenäistä ja omaperäistä lavastusteosta. Näin ollen vahvistusvaatimusten 1 tai 2 hyväksymiselle ei ollut edellytyksiä. Kysymys elokuvan lopputekstien virheellisyydestä oli kanneperusteet huomioon ottaen merkityksellinen vain, jos elokuvasta voidaan erottaa itsenäinen lavastusteos. Elokuvan lopputekstien väitettyä virheellisyyttä ei siten ollut tarpeen arvioida tässä yhteydessä. Näin ollen vaatimukset 1 ja 2 samoin kuin niihin perustetut vaatimukset 3–5 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 11.32
Hovioikeuskin piti työsuhteen päättämisestä solmittua sopimusta pätemättömänä - yhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut työntekijän työsuhteen ja sairaudella oli ollut vaikutusta työsuhteen päättämiseenHO hyväksyi KO:n arvion siitä, että työntekijän ja yhtiön välinen sopimus oli solmittu sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoavan olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimus oli pätemätön ja yhtiön oli katsottava yksipuolisesti irtisanoneen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys myös työsopimuksen irtisanomisesta / purkamisesta, irtisanomisesta sairauden perusteella ja syrjinnästä sekä perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
18.1.2018 14.34
Työtuomioistuimen ratkaisu opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen tulkinnastaKaupunki muutti vuonna 2015 käytäntöjään siten, että uusien opettajien virkasuhde ja palkkaoikeus alkoivat opettajien suunnittelupäivästä, joka oli tuolloin 11.8.2015. Asiassa oli kysymys siitä, oliko OVTES:n määräystä tulkittava siten, että uusien toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin palkattujen opettajien ja lukuvuoden työkauden alusta 11.8.2015 lukien määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattujen opettajien palkkaoikeus alkoi 1.8. alkaen. JUKO ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
9.1.2018 13.26
Hovioikeus arvioi rangaistuksen lieventämisperusteita törkeässä petoksessa ja törkeässä velallisen epärehellisyydessäHovioikeuden ratkaistavana olevassa tapauksessa myönnetyn törkeän petoksen syytteen mukainen vahingonvaara oli ollut 1.877.100 euroa ja myönnetyn törkeän velallisen epärehellisyyden syytteen mukainen tavoiteltu huomattava hyöty ja aiheutettu huomattava vahinko oli ollut 293.902 euroa. Hovioikeus totesi, että A:n syyksi luetuista rikoksista tuomittava yhteinen rangaistus ilman lieventämisperusteen huomioon ottamista olisi noin 3 vuotta 4 kuukautta.
A:n ammattiin nähden ei ole ollut odottamatonta, että tämän laatuiset rikokset, joihin hän oli syyllistynyt, saattavat aiheuttaa seuraamuksia myös ammatissa toimimisen osalta. Näin ollen rikoksista aiheutuva ammatin menetys tai sen uhka ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka olisi otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. Myöskään A:n esittämä selvitys henkilökohtaisista olosuhteistaan ei antanut aihetta alentaa rangaistusta.
A:lle rangaistusta mitatessaan hovioikeus otti huomioon sitä alentavina seikkoina käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät A:n nyt kysymyksessä olevien rikosten syytteiden myöntämiset ja oikeudenkäynnin keston. Oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n rikoksista oli pidettävä käräjäoikeuden mittaamaa yhteistä 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta, joka käräjäoikeuden lausumalla perusteella oli tuomittava ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2018) - Uutiset
5.1.2018 15.30
Sairausloman palkan maksamisesta kieltäytynyt ja yksipuolisesti työntekijän työaikaa muuttanut työnantaja tuomittiin korvauksiin irtisanoutuneelle työntekijälleTyönantaja ei ollut pitänyt lääkärintodistuksiin kirjattua sairausdiagnoosia todellisena. Työnantaja oli myös ilmoittanut yksipuolisesti työnjohto-oikeuteensa vedoten, että työntekijä siirretään talvilomaviikolta palattuaan iltavuoroon pintakäsittelijän työhön. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työnantajan sopimusrikkomuksen takia irtisanoutuneelle työntekijälle (työsuojeluvaltuutettu) sairausajan palkan ja muiden työsuhdesaatavien lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaatimukset yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Yhtiö velvoitettiin korvamaan 2/3 työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 14.00
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäynnin viivästymisestäHovioikeus arvioi, että oikeudenkäynti oli L:n, P:n, S:n ja T:n osalta viivästynyt käräjäoikeuden katsoman kahden vuoden sijasta valtion vastuulla olevasta syystä yhteensä neljällä vuodella. Näin ollen kukin valittaja oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen kultakin vuodelta eli yhteensä 6.000 euron hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
22.12.2017 10.36
Hovioikeuden ratkaisu elatusapuriitaan sovellettavasta laista, elatusavun alentamisesta, oikeudenkäynnin viivästymisestä ja ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimeltaIsän ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus hylättiin. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko asiaan soveltaa Suomen vai Saksan lakia ja siitä, mikä oli vanhempien elatuskyky ja lasten elatuksen tarve sekä tuliko lasten isän maksettavaksi määrättyä elatusapua alentaa isän vaatimalla tavalla ja jo maksettuja elatusapuja määrätä palautettavaksi. Lisäksi kysymys oli vielä siitä, oliko isä oikeutettu saamaan valtiolta korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi, että asiaan oli sovellettava Suomen lakia 31.7.2014 saakka ja Saksan lakia 1.8.2014 (väestötietojärjestelmän tietojen mukainen lasten muuttopäivä) lukien. Isän kanne hylättiin lasten Suomessa asumisen ajalta. Elatusavun alentamiselle ei ollut perusteita myöskään Saksan lain mukaan laskettuna. Saksan lainsäädännön soveltaminen ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista eikä se johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten isän kanne oli hylättävä myös lasten Saksassa asumista koskevalta ajalta. Vaikka asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt tavanomaista huomattavasti pidempään, käsittelyaikaa ei voitu asiassa mainitut seikat huomioon ottaen pitää niin pitkänä, että isä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvityslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
21.12.2017 11.54
KKO: Yhtiö oli samastamisen perusteella vastuussa valtion palkkaturvasaatavien maksamisestaKuljetuspalvelutoimintaa harjoittaneen osakeyhtiö A:n koko henkilöstö oli siirretty osakeyhtiö B:lle, joka ainoana liiketoimenaan oli vuokrannut henkilöstön takaisin A:lle. Kuljetuskalusto ja kuljetussopimukset olivat A:n nimissä. Molemmat yhtiöt olivat saman henkilön omistuksessa ja määräysvallassa. B:n toiminta oli alusta alkaen ollut tappiollista. Kun B asetettiin konkurssiin, sen työntekijöille maksettiin palkkaturvana työsuhdesaatavia. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla katsottiin, että A oli samastamisen perusteella vastuussa valtion palkkaturvasaatavien maksamisesta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
11.12.2017 8.48
KHO:n ratkaisu suorahankinnastaKun otettiin huomioon markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
15.11.2017 11.30
Maria Majanen: Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen hallintoprosessissaMaria Majanen toteaa DL:ssä (2017/5) julkaistussa artikkelissaan, että tulkintakäytäntö on vielä muotoutumassa eikä ratkaisuja ole kovinkaan runsaasti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kynnys viivästyshyvityksen vaatimiselle on suhteellisen matala ja lainsäädännölle asetetut tavoitteet asianosaisten oikeusturvan parantamisesta tehokkaan ja yksinkertaisen menettelyn avulla olisivat tältä osin täyttyneet. Niissä asioissa, joissa hyvitysvaatimukset ovat menestyneet, kokonaiskäsittelyajat ovat olleet hieman yli kahdesta vuodesta 18 vuoteen. - Uutiset
25.10.2017 15.15
Oikeudenkäynnin viivästymistä tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä enintään noin 10 kuukaudella ei hyvitetty valtion korvausvastuusta syyttömästi vangitulle tai tuomitulle koskevassa asiassaOttaen huomioon Helsingin käräjäoikeuden yhteenvedon ja käräjäoikeuden tuomion laatimiseen tarvittavat kohtuulliset ajat voitiin oikeudenkäynnin asiassa katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä enintään noin 10 kuukaudella. Käräjäoikeuden vastuulla oleva viivästyminen oli siten ollut kokonaiskestoltaan lyhyempi kuin yksi vuosi. Käräjäoikeus totesi, ettei A ollut väittänytkään, että hänelle olisi aiheutunut jotakin erityistä haittaa asian viipymisestä. Käräjäoikeus katsoi, että perusteita hyvityksen maksamiselle A:lle ei ollut olemassa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.10.2017) - Uutiset
4.10.2017 10.30
Työtuomioistuimen tuomio poliittisesta työtaistelustaLentoaseman turvatarkastajat poistuivat työpisteiltään 15 minuutiksi vastalauseena työnantajan henkilöstöpolitiikalle. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnseisaus luonteeltaan poliittinen ja mikäli ei ollut, rikkoiko ammattiosastojen lisäksi myös ammattiliitto työrauhavelvoitettaan. TT katsoi, ettei työnantaja ollut puuttunut työntekijöiden järjestäytymisvapauteen vastaajan esittämällä tavalla. Työnseisaus oli kohdistunut työehtosopimukseen. Työtaistelu oli ammattiosastojen toimeenpanema, joten ammattiosastot olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Ilmailualan Unioni IAU oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. - Uutiset
25.9.2017 15.28
Työtuomioistuin hylkäsi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n tekemän oikeudenkäyntiväitteen PALTA:n kanneoikeuden puuttumisestaLiikkeenluovutuksen johdosta yhtiöön siirtyneet työntekijät olivat työtaistelutoimenpiteenä alkaneet kieltäytyä uuden henkilöstön perehdyttämisestä luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa. Vastaajaliiton oikeudenkäyntiväitteen mukaan yhtiö ei ollut tullut työehtosopimuslain 5 §:n nojalla työehtosopimukseen sidotuksi, eikä sopimukseen osallisella työnantajaliitolla ollut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaista oikeutta ajaa yhtiön puolesta työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta. Oikeudenkäyntiväite hylättiin perusteettomana. - Uutiset
15.9.2017 13.00
Työtuomioistuimen tuomio lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta matkatoimiston osa-aikaisille työntekijöilleTyötuomioistuin katsoi asiassa näytetyksi, että työnantaja oli tarjonnut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. - Uutiset
29.8.2017 11.28
VT, sopimusvalmentaja Pia Klementjeff: Reklamointi urakkasopimuksiin liittyen – vaikea taitolaji sopimusehtojen viidakossa. Mitä tehdä YSE-uudistusta odotellessa?Rakennusprojektien riita-asioissa reklamaatiot nousevat usein merkittävään rooliin. Reklamaatioiden jälkikäteiseen tutkimiseen ja sen arviointiin miten niiden kanssa oikeudenkäynnissä mahtaa käydä, menee yrityksiltä paljon aikaa ja rahaa. YSE 1998 -ehtojen ja sivu-urakan alistamissopimuksen RT 80271 määräykset ovat monimutkaiset ja tulkinnanvaraiset. Alan toimijoiden – niin urakoitsijoiden kuin tilaajienkin – kannattaisi panostaa ennakoivaan sopimiseen ja henkilökuntansa sopimusosaamiseen tältä osin. Urakkasopimuksiin kannattaa sisällyttää vakioehtojen reklamaatiosääntöjen aukkoja ja tulkinnanvaraisuuksia parantavia sopimusehtoja, VT, sopimusvalmentaja Pia Klementjeff kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. Klementjeff myös kouluttaa aiheesta Edilex Pro -koulutuksessa "Rakennushankkeen vastuusuhteet" 21. marraskuuta. - Uutiset
28.7.2017 11.50
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa poikkeuksellisen alhaisisista tarjoushinnoista, tarjouspyynnön mukaisudesta, projektinjohdosta, suorahankinnoista, hankintamenettelyn keskeyttämisestä, vertailuperusteiden soveltamisesta sekä epäselvistä tarjouspyynnöistä. Hankintojen kohteena olivat muun muassa Helsingin keskustakirjasto, päiväkodin putkiurakka, puheentunnistusjärjestelmä, kielikoulutuspalvelut, esiopetustilat sekä vahinkovakuutukset. - Uutiset
24.7.2017 9.23
KHO:n päätös mobiililaitteiden etähallintaa ja siihen liittyviä palveluja koskevasta julkisesta hankinnasta - MAO:n päätös kumottiinAsiassa oli KHO:ssa kysymys siitä, oliko KL-Kuntahankinnat Oy menetellyt mobiililaitteiden etähallintaa ja siihen liittyviä palveluja koskevan puitejärjestelyn kilpailuttamisessa ja hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. KHO katsoi toisin kuin MAO, että KL-Kuntahankinnat Oy oli menetellyt hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. - Uutiset
12.7.2017 14.01
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestäHovioikeus totesi, että oikeuskäytännössä viikon poissaoloa sairausloman yhteydessä ei ole pidetty edes irtisanomisperusteena, eikä ABB Oy:llä olisi ollut oikeutta purkaa A:n työsuhdetta ilman varoitusmenettelyä. ABB Oy oli velvoitettava korvaamaan A:lle maksamatta jäänyt sairausajan palkka ajalta 1.9.-14.9.2014. Hovioikeus otti tuomittavan korvauksen määrää kokonaisuutena arvioidessaan huomioon, että A:n työsuhde oli kestänyt yli 14 vuotta eikä työsuhteen aikana ole edes väitetty ilmenneen mitään ongelmia. Päättämiskorvauksen määrää arvioitaessa huomioitiin myös, että ABB Oy on iso työnantaja. Yhden työntekijän poissaolon korvaaminen lienee järjesteltävissä vähin toimenpitein, eikä korvauksen määrääminen vaaranna ABB Oy:n toiminnan jatkumista. Asiassa on huomioitu lisäksi se, että ABB Oy oli perusteettomasti päättänyt työsuhteen. Toisaalta asiassa huomioitiin, että A:n työttömyys ei ollut kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetuksi kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että A:ta olisi syrjitty terveydentilan vuoksi. Tästä syystä vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. ABB velvoitettiin maksamaan myös A:n oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 12.7.2017) - Uutiset
7.7.2017 14.04
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 16.385,55 euroa sekä irtisanomisajan palkanHovioikeuden tuomion lopputulos oli, että tuomiossa todetulla tavalla työntekijä voitti kanteensa työsuhteen määräaikaisuuden perusteettomuutta, irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta sekä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevien vaatimusten osalta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei sitä vastoin ollut siltä osin kuin kanne oli hylätty lisätöiden tarjoamisvelvollisuutta, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ja työnantajan tiedottamista koskevien vaatimusten osalta. (Ään., vailla lainvoimaa 7.7.2017) - Uutiset
6.7.2017 14.04
Hovioikeus: Oy:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet – käräjäoikeuden tuomio 63.771,22 euron korvauksesta työntekijälle kumottiinHovioikeus katsoi, että A:n tekemä työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että Moilas Oy oli näyttänyt lain edellyttämin tavoin selvittäneensä A:n uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet konsernissa. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että Moilas Oy:llä oli ollut A:n työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 6.7.2017)