Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
11.2.2022 11.15
Asumisoikeussopimus voitiin purkaa asukkaan häiritsevän käyttäytymisen perusteellaVastaajan kiistäminen yksinään ei antanut aihetta epäillä muiden asukkaiden kertomusten luotettavuutta. Henkilötodistelun ja sitä tukevien kirjallisten todisteiden perusteella oli selvitetty, että vastaaja oli asumisaikanaan toistuvasti häirinnyt taloyhtiön muita asukkaita yhteisellä piha-alueella huutamalla solvauksia ja uhkauksia ja käyttäytymällä muuten aggressiivisesti ja uhkaavasti. Vastaaja oli myös kuvannut piha-alueella muita asukkaita, heidän lapsiaan tai heidän vieraitaan lupaa kysymättä. Esitetyn näytön perusteella kokonaisuutena arvioiden piha-alueella tapahtunut vastaajan pitkään jatkunut toistuva häiritsevä käyttäytyminen oli ollut niin epäasiallista ja loukkaavaa, että kantaja ja talon muut asukkaat eivät olleet kohtuudella velvollisia sitä sietämään. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
21.1.2022 11.00
Ammuskelu sekä muu vuokralaisen muita häiritsevä ja pelkoa herättävä menettely huomioon ottaen vuokranantajalla oli oikeus purkaa vuokrasopimus ilman varoitustaAsiassa oli ollut ensin kysymys siitä, oliko vuokranantajalla ollut oikeus purkaa vuokrasopimus ilman varoitusta, koska vuokralainen oli huoneenvuokralain 62 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla viettänyt häiritsevää elämää ja toiminut erittäin moitittavalla tavalla. Kysymys ei ilmeisesti ollut kovin suuritehoisesta aseesta, koska isännöitsijän mukaan vain ulompaan ikkunaan oli tullut reikä ammuksesta ja vuokranantaja oli arvellut, että kysymys oli ilma-aseesta, kuula-aseesta tai värikuula-aseesta. Vuokranantajan vaatimuksesta vuokrasopimus purettiin ja vastaaja velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan huoneistosta ja jättämään se vuokranantajan vapaaseen hallintaan. KO:n tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
17.1.2022 14.30
Apulaisoikeusasiamies: Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ei toiminut hyvän hallinnon edellytysten mukaisesti viivytyksettä hyvityksen toteuttamisessaKantelija arvosteli sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän menettelyä liittyen hyvityksen toteuttamiseen asiassa EOAK/4070/2020. Kantelija kirjoitti, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ei ollut hänen tietämänsä mukaan osoittanut hänen vanhemmilleen hyvitystä 31.5.2021 mennessä asiassa, joka koski avioparin oikeutta asua yhdessä ja tavata toisiaan ja läheisiään koronapandemian aikana. AOA saattoi kohdassa 3.1.2 ja 3.2.2 esittämänsä käsityksen menettelyn puutteellisuudesta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tietoon. - Uutiset
29.12.2021 10.00
Työtuomioistuin: Osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, olivatko työehtosopimuksen osapuolet voineet alayhdistystä sitovasti sopia alayhdistysten sidottuisuudesta työrauhavelvoitetta koskevan sopimusmääräyksen mukaisella tavalla. Tuomiossa todettiin, että työehtosopimukseen sidottuisuutta koskeva työehtosopimuslain 4 § ja työrauhavelvollisuutta koskeva työehtosopimuslain 8 § ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen alayhdistys on lain mukaan sidottu työehtosopimukseen vain ollessaan osallisyhdistyksen jäsen. Edelleen vain työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen välttämään työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä sekä huolehtimaan siitä, että myös sen jäsenet välttävät tällaisia toimenpiteitä. Koska työehtosopimukseen osalliset eivät voi sopimuksella laajentaa lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta muuten kuin omalta osaltaan, osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti. Alayhdistys ei työtaistelutoimien alkaessa enää ollut työehtosopimukseen sidottu eikä siten myöskään työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus koskenut yhdistystä. Kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
3.12.2021 12.10
Hallinto-oikeus: Kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 3 §:n mukaiset perusteet ottaa hakija määräaikaisiin tuntiopettajan virkasuhteisiinAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko hakija otettu Helsingin kaupungin palvelukseen ilman viranhaltijalain 3 §:n 2 momentin mukaista perustetta määräajaksi tai ilman perusteltua syytä toistuvasti määräajaksi, ja oliko hakijalla siten oikeus hakemaansa 24 kk:n palkkaa vastaavan korvaukseen. Hakijalle oli annettu 9 viranhoitomääräystä ajalle 1.8.2010–31.7.2019. Hakija oli HAO:ssa esittänyt, että määräaikaisille virkasuhteille ei ollut ollut viranhaltijalaissa säädettyä perustetta 1.8.2014 alkaen tai viimeistään 1.8.2015 alkaen. Näin ollen HAO arvioi kysymystä hakijan määräaikaisten virkasuhteiden viranhaltijalain mukaisuudesta 1.8.2014 alkaen. Asiassa oli riidatonta, että hakijalla oli ollut ranskan kielen aineenopettajan kelpoisuus mutta ei englannin tai ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuutta. HAO katsoi, että kaupungilla oli asiassa mainituilla perusteilla ollut viranhaltijalain 3 §:n mukaiset perusteet ottaa hakija määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hänellä ei näin ollen ollut oikeutta korvaukseen ja hakemus oli hylättävä. Hakija sai pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 3.12.2021) - Uutiset
22.11.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vahvisti kunnan ja vuokralaisen välillä allekirjoitetun vuokrasopimuksen puretuksiAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, voitiinko Kiinteistö Oy L:n Vuokratalot ja L:n kunta KO:n toteamin tavoin samastaa vuokranantajana toisiinsa. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko kyseessä ollut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa tarkoitettu jälleenvuokraus. Mikäli kyseessä katsottiin olevan jälleenvuokraus, tuli kolmanneksi esiin kysymys jälleenvuokrasuhteen päättämisessä noudatettavasta menettelystä ja siitä, oliko vuokralaisella oikeus vaatia vuokrasuhteen jatkamista. Tähän liittyi kysymys siitä, olisiko L:n vuokrataloilla tai kunnalla ollut oikeus purkaa vuokrasuhde kantajan menettelyn johdosta. Neljäntenä kysymyksenä tuli esiin mahdollisuus muuttopäivän siirtämiseen. (Vailla lainvoimaa 22.11.2021) - Uutiset
5.11.2021 14.24
Hovioikeus hylkäsi Stockmannin saneerausohjelmasta tehdyt valituksetMuutoksenhaun kohteena oli käräjäoikeuden 9.2.2021 antama päätös saneerausohjelman vahvistamisesta. LähiTapiola haki lisäksi muutosta käräjäoikeuden 19.3.2021 antamaan päätökseen, jolla käräjäoikeus oli hylännyt LähiTapiolan esittämän pyynnön 9.2.2021 annetun päätöksen täydentämisestä. LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n, ECR Finland Investment I Oy:n ja Pirkanmaan Osuuskaupan valitukset hylättiin. Käräjäoikeuden päätöksiä 9.2.2021 ja 19.3.2021 ei muutettu. (KKO:ssa: VL:2022-10) - Uutiset
1.10.2021 15.40
Erääntyneitä asumisoikeussopimukseen perustuvia maksuja maksamatta yli 3 kk:n käyttövastiketta vastaava summa - asumisoikeussopimus voitiin purkaaVakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vuokranantajalla on oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen vuokralaisen maksulaiminlyönnin perusteella, kun vuokra on maksamatta kahdelta tai kolmelta kuukaudelta. Arvio vähäisyydestä perustuu kokonaisharkintaan. (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
28.9.2021 11.45
Hovioikeus ympäristön turmelemisestaHovioikeus totesi muun muassa, että A oli hänen syykseen luetuilla menettelyillään syyllistynyt:
(1) kohdissa 1 ja 3 kerrottujen rikosten osalta yhteen ympäristön turmelemiseen 1.1.2012–2.2.2018, ja
(2) kohdassa 2 kerrotun rikoksen osalta ympäristön turmelemiseen 1.9.2015–9.11.2017. (Vailla lainvoimaa 28.9.2021) - Uutiset
23.9.2021 11.20
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää ylemmän toimihenkilön työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella (kiky)Edellytyksiä alentaa yhtiön kantajalle korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää ei ollut osaksikaan. (Vailla lainvoimaa 23.9.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
6.9.2021 12.00
Hovioikeus: Käräjänotaari oli ollut toimivaltainen ratkaisemaan vuokrasaatavaa koskevan riidan - tuomion lopputulosta takauksen osalta ei ollut aihetta muuttaaKysymyksessä ei ollut ollut yleistakaus. Pelkästään se, että takaaja oli sitoumuksen sanamuodon mukaisesti sitoutunut vastuuseen vuokrasopimuksen kaikista velvoitteista, joista suuri osa oli vielä erikseen yksilöity, ei tehnyt takauksesta yleistakausta, vaan osoitti ainoastaan sen, että takaaja oli sitoutunut vastuuseen myös päävelkasopimuksen mukaisista liitännäiskustannuksista. Vuokrasopimusta tai siihen liittyvää takausta ei ollut katsottava pätemättömäksi. KO oli tuomionsa perusteluissa lausunut muuttavansa KO:n 4.6.2019 antamaa yksipuolista tuomiota. Oli selvää, ettei KO ollut voinut muuttaa kyseistä yksipuolista tuomiota. KO:n ei olisi tullut lausua sanotulla tavalla. HO poisti tältä osin kyseisen lausuman KO:n tuomiosta. Selvyyden vuoksi HO totesi, ettei HO:ssa ollut kysymys saatavien määristä, erittelystä eikä maksettavaksi tuomittujen viivästyskorkojen määräytymisestä. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
1.9.2021 10.30
Tarkoituksettomia asianajotoimeksiantoja? Hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä ja yhdistyksen 64.463,30 euron korvausvaatimuksenAsiassa oli selvitettävänä, mikä oli ollut valittajan rooli toisaalta yhdistyksen ryhtyessä oikeustoimiin ns. ruokataukopalkka-asioissa ja toisaalta yhdistyksen osallistumisessa ns. maistraattioikeudenkäynteihin ja oliko hän toiminut siten, että hän oli tietoisesti ylittänyt asemaansa kuuluvan toimivallan. Luottamusaseman väärinkäytön syyksilukeminen edellytti lisäksi, että valittaja oli pitänyt vähintään varsin todennäköisenä, että hänen menettelynsä aiheuttaa vahinkoa yhdistykselle. (Vailla lainvoimaa 1.9.2021) - Uutiset
15.7.2021 11.30
Vuokrien maksamisen säädetyssä ajassa laiminlyöneen ja häiritsevää elämää viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus purettiin ja vuokralainen velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan vuokraamastaan huoneistostaVuokralainen oli laiminlyönyt suorittaa vuokria säädetyssä tai sovitussa ajassa sekä viettänyt tai sallinut vietettävän huoneistossa, rakennuksen yhteisissä tiloissa ja pihamaalla häiritsevää elämää. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomo jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 15.7.2021) - Uutiset
24.6.2021 15.16
Hovioikeus tulkitsi kulutusluottodirektiiviä ja EUT:n oikeuskäytäntöä toimituspalkkioita koskeneessa velkomusriidassaHO katsoi, että EUTI:n tulkintaa (yhdistetyt asiat C-224/19 ja C-259/19, Caixabank) on noudatettava kiinnelainojen lisäksi myös kuluttajaluotoissa eli A-Finance Oy:n oli osoitettava, että C-Vakuus Oy:n valittajalta perimät toimituspalkkiot vastasivat tosiasiallisesti suoritettavia palveluja ja sille aiheutuneita kuluja. HO katsoi, että C-Finance Oy oli riittävällä tavalla selvittänyt, että C-Vakuus Oy:n valittajalta perimät toimituspalkkiot vastasivat tosiasiallisesti suoritettuja palveluja ja sille aiheutuneita kuluja. HO myös katsoi, että KSL 7 luvun 27 §:n 2 momentin säännös ole direktiivin 2008/48 vastainen. HO oli katsonut C-Finance Oy:n riittävällä tavalla selvittäneen, että sen valittajalta perimät toimituspalkkiot vastasivat tosiasiallisesti suoritettuja palveluja ja sille aiheutuneita kuluja. Näin ollen valittajalla ei ollut oikeutta saada ensimmäisen lainan ennenaikaisen maksun osalta vaatimaansa hyvitystä peritystä toimitusmaksusta KSL 7 luvun 27 §:n 2 momentin nojalla. Valittaja oli hävinnyt valituksensa. (Vailla lainvoimaa 24.6.2021) - Uutiset
10.6.2021 14.00
Työtuomioistuin: Luottamusmiestä ei näytetty siirretyn liikkeen luovutuksen piiriin kuuluneeseen yksikköön tai luottamusmiessopimuksen määräyksessä tarkoitetusti toiseen työpaikkaanKanteessa vaadittiin vahvistamaan yhtiön menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti siirtäessään luottamusmiehenä toimineen työntekijän yhtiössä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluneeseen yksikköön ja luovuttaessaan myöhemmin hänen työsopimuksensa liikkeen luovutuksella toiseen yhtiöön. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus hylättiin. - Uutiset
3.6.2021 10.00
Työtuomioistuin: Työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajaltaSairausajan palkkaa koskevan puusepänteollisuuden työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin antama todistus hyväksytään palkanmaksun perusteeksi vain soveltamisohjeessa mainituissa poikkeustapauksissa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä ollut työkyvytön ja kuinka työkyvyttömyys tuli todentaa. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsottiin, että työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajalta tilanteessa, jossa työterveyslääkäri oli työntekijän sairausloman kestäessä todennut työntekijän samasta syystä työkyvyttömäksi ja siten varmentanut sairauden sekä sen aiheuttaman työkyvyttömyyden. (ks. TT 2003:23 ja TT 2009:19) - Uutiset
25.5.2021 16.00
Hovioikeus: Riidan koeaikapurusta hävinneen työntekijän oli korvattava täysimääräisesti yhtiön käräjäoikeuskulut ja puolet hovioikeuskuluistaKO:n mukaan kantajan työsuhde oli purettu tämän tyosuoritukseen liittyvien puutteellisuuksien perusteella. KO oli katsonut yhtiöllä olleen asiallinen ja hyväksyttävä peruste purkaa kantajan työsopimus koeaikana. Koeaikapurun ei ollut näytetty johtuneen miltään osin kantajan sairaudesta tai tämän sairauslomasta. HO totesi, että kysymys oli ollut varsin tavanomaisesta työsopimuksen päättämistä koskevasta riita-asiasta. Oikeudenkäynnissä oli selvitetty kysymystä siitä, oliko työsopimuksen päättäminen ollut laiton vai ei. Tapaukseen ei ollut liittynyt mitään sellaisia erityispiirteitä, että pääsäännön mukainen hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuuton. Kantajan oli siten korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta. KO oli epähuomiossa velvoittanut kantajan maksamaan myös yhtiön oikeudenkäyntikulujen arvonlisäveron ja sen lisäksi yhtiön nimeämien todistajien palkkiot kahteen kertaan. Vaikka kantajan valitus oli menestynyt, kumpaakaan osapuolta ei ollut kohtuullista velvoittaa korvaamaan tältä osin toisen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa lausutuilla perusteluilla kantaja oli velvollinen korvaamaan yhtiön hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista puolet. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021)