Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 9.00
Hovioikeus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä kun esitutkinta oli kestänyt 3,5 vuotta: Käräjäoikeus oli alentanut vastaajan sakkorangaistusta selvällä ja mitattavalla tavallaKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:73 (kohta 9) mukaan EIT:n ratkaisukäytännöstä ilmenee, että rikosasiassa sopimusloukkauksen olemassaolon kannalta hyvittäminen voidaan toteuttaa ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että hyvittäminen on tehty selvällä ja mitattavalla tavalla ja se on ollut seuraamuksen kannalta olennainen (esimerkiksi ratkaisut Beck v. Norja 26.6.2001, kohta 27 ja Pietiläinen v. Suomi 5.11.2002, kohta 44). (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen. - Uutiset
1.3.2021 10.30
Työtuomioistuin: Oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsaAsiassa oli kyse siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsa. Työtuomioistuin katsoi, että sillä ei esitetyn näytön perusteella ollut edellytyksiä arvioida opettajien oikeaa suoriutumistasoa muutoin kuin toteamalla, että heidän suoriutumisensa oli kokonaisuutena selvitetty täyttäneen heille asetetut tavoitteet ja heiltä kohtuudella edellytettävän työstä suoriutumisen tason ja että heidän työstä suoriutumisessaan ei ollut ollut merkittävää kehittymistarvetta. Selvitetyksi voitiin myös katsoa, että jos arviointi olisi tehty työehtosopimuksessa sovittujen arviointikriteerien mukaisesti, opettajien henkilökohtaiset palkanosat olisivat olleet korkeammalla tasolla. Kanteessa esitetyt toissijaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. Työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin. - Uutiset
26.2.2021 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaanOttaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
9.2.2021 10.21
Isänsä vuokraamassa asunnossa asunut poika tuomittiin vahingonteosta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin - syyte varkaudesta hylättiinTeon rikosoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että tekoaika oli ollut pitkä sekä se, että vahingonteko oli ollut laajaa ja kohdistunut asunnossa eri kohteisiin. Vastaaja tuomittiin vahingonteosta 75 ps rangaistukseen. Siitä, että juuri vastaaja olisi syyllistynyt tavaroiden anastamiseen, jäi varteenotettava epäilys. Syyte varkaudesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvauksena sen maksamista vakuutuskorvauksista yhteensä 2.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena kolmen kuukauden vuokran 1.320 euroa ja asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 3.795 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssaTuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
2.2.2021 12.40
Työtuomioistuimen tuomio välillisestä ikäsyrjinnästä (OVTES)Asiassa oli syntynyt olettama välillisestä ikäsyrjinnästä, kun määräyksen perusteella vanhuuseläkkeellä olevalle työntekijälle maksettiin samasta työstä pienempää palkkaa kuin työntekijälle, jolla oli vastaava työkokemus mutta joka ei saanut vanhuuseläkettä. Työnantajapuoli ei ollut kyennyt osoittamaan riittäviä perusteita syrjintäolettaman kumoamiseksi. Sopimusmääräyksen katsottiin olevan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetun välillisen ikäsyrjinnän kiellon vastaisena pätemätön. Koulutuskuntayhtymä velvoitettiin suorittamaan A:lle maksamatta jääneet vuosisidonnaiset lisät vähennettynä hänelle palvelussuhteen aikana maksetuilla henkilökohtaisilla lisillä. Tuomiossa todettiin, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lain mukainen valvontavelvollisuus ei ulottunut muuhun kuin kunnallisen virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimuksen määräysten noudattamiseen. Näin ollen hyvityssakkovaatimus hylättiin lakiin perustumattomana. (Ään. hyvityssakosta) - Uutiset
28.1.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Osa oikaisuvaatimuksista käsitellään Verohallinnossa liian hitaastiVerotuksen oikaisuvaatimusmenettely täyttää Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset, jos oikaisuvaatimukset käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä tapahdu. - Uutiset
21.1.2021 15.25
Apulaisoikeusasiamies: Asian käsittelyn jatkaminen pääkäsittelyn jälkeenKantelija pyysi tutkimaan Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin menettelyä hänen täydennettyään 26.6.2019 toimitetun rikosasian X pääkäsittelyä kirjallisessa menettelyssä, vaikka kantelijan yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta käsittely oli jo päättynyt. Kantelun mukaan käräjäoikeus oli osin hylännyt kantelijan vaatimukset, vaikka vastaaja oli ne pääkäsittelyssä myöntänyt määrältään ja perusteeltaan oikeaksi. Kantelijan mukaan menettely oli loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi menettelystä oli jäänyt tunne, ettei käräjätuomari ollut toiminut puolueettomasti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.3, 3.5 ja 3.6) esittämänsä käsitykset käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
18.1.2021 8.13
Hovioikeus arvioi konkurssipesään takaisinsaannin edellytyksiäJotta oikeustoimi olisi aiheuttanut konkurssivelkojille vahinkoa, sen on täytynyt koskea sellaista omaisuutta, joka olisi kuulunut velallisen konkurssipesään, jos oikeustoimea ei olisi tehty. Luovutetulla omaisuudella täytyisi myös olla jotakin arvoa konkurssivelkojille konkurssipesän realisaatiossa. Tuomiossa mainitulla näytöllä oli selvitetty, että X Oy:n vuokrakohteessa Y Oy:llä teettämät muutos- ja kunnostustyöt olivat sellaisia, että ne jäivät vuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokranantajan hyväksi. Näin ollen X Oy ei voisi maksun peräytyessäkään saada kyseistä omaisuutta haltuunsa taikka realisoida sitä, koska omaisuuden määräysvalta oli siirtynyt Osuuskauppa Keskimaalle. Konkurssipesä oli päin vastoin hyötynyt Y Oy:n menettelystä, koska se oli saanut hyvityksen tämän noutamasta omaisuudesta. Konkurssipesän nettovarallisuus ei ollut pienentynyt kyseisen oikeustoimen johdosta eikä oikeustoimilla suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Koska velkojille ei ollut tällaisessa tapauksessa voinut aiheutua vahinkoa, takaisinsaanti ei ollut mahdollinen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
30.12.2020 13.30
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa ratkaisuissa julkisista hankinnoista oli kyse muun muassa tarjoajan sulkemisesta tarjouskilpailusta, poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta, tiedon antamisesta asiakirjasta, hyvistysmaksusta, hankintasopimuksen muutoksesta, vertailuperusteista, puitejärjestelystä, hankintamenettelyn keskeyttämisestä ja tarjouspyynnön epäselvyyden arvioinnista.
Edilex-tiivistelmät