Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
- Uutiset
29.11.2013 14.00
Markkinaoikeus kielsi toteennäyttämättömän vertailevan markkinoinninMarkkinaoikeus kielsi SLP Group OSK:ta jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa esitetään toteennäyttämättömästi, että SLP Group OSK:n Ukko.fi-laskutuspalvelu olisi Odeal Oy:n laskutuspalvelua edullisempi. Kieltoa oli noudatettava heti 50 000 euron sakon uhalla. - Uutiset
9.10.2023 11.00
Hovioikeus: Isännöitsijäyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessa korvausriidassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettavaKantajan vetoaminen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä oli ollut osittain seurausta KO:n puutteellisesta prosessinjohdosta asian valmistelussa eli siitä, että KO oli laiminlyönyt selvittää kanneperusteen epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet sekä laiminlyönyt varmistaa sen, että asianosaiset mainitsevat jo valmistelussa kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota. Tästä oli seurauksena ollut se, ettei isännöitsijäyhtiö ollut voinut esittää laskutuksen oikeellisuudesta vastanäyttöä. Tuomio oli ollut perusteluiltaan siinä määrin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustui. Koska asunto-osakeyhtiö oli isännöitsijäyhtiön syystä menettänyt reklamaatio- ja kanneoikeutensa urakoitsijan loppulaskutuksesta, oli laskutuksen oikeellisuus ratkaistava tässä oikeudenkäynnissä niin, että molemmilla asianosaisille on mahdollisuus esittää asiasta näyttöä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 9.10.2023) - Uutiset
6.4.2023 12.12
Hovioikeus: Palkkio ja kulut keskeytyneistä remonttitöistäK:n valituksen johdosta ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko P jättänyt maksamatta K:lle sovittuja palkkioita sekä materiaaleista ja niiden kuljetuksesta johtuneita kuluja K:n P:n asunnossa 7.7.2020 aloittamista ja 16.9.2020 P:n puolelta keskeytetyistä remonttitöistä, ja lisäksi siitä, oliko K:lle aiheutunut sanotusta remonttitöiden keskeyttämisestä kuluja. Näiltä osin kysymys oli ensisijaisesti asianosaisten välisen sopimuksen sisällöstä ja K:n suorituksesta. Toiseksi ratkaistavana oli se, oliko K:lla oikeus korvaukseen siltä remonttitöiden keskeyttämisen 16.9.2020 jälkeiseltä ajalta, jona K:n remonttitöissä käyttämät työvälineet olivat olleet P:n hallussa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
2.12.2022 8.28
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Luoton todellinen vuosikorko siihen liittyvine kuluineen oli kohtuutonLuoton todelliseksi vuosikoroksi oli muodostunut Blue Finance Oy:n ilmoittamalla tavalla 255,40 prosenttia. Luoton vuotuinen nimelliskorko oli jo yksin ollut lähes kaksinkertainen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ssä tarkoitettuun korkokattosäännöksen sallimaan enimmäiskorkoon verrattuna. Luoton todellinen vuosikorko oli sen sijaan ollut noin viisinkertainen korkokattosäännöksen enimmäiskorkoon nähden. Tässä asiassa luottokustannukset muodostuivat kuluttajan kannalta suhteettoman suuriksi ja kohtuuttomiksi. Koska kysymys oli ollut lähtökohtaisesti heikommassa asemassa olevasta kuluttajasta ja elinkeinonharjoittajan laatimista vakioehdoista, luotonaikaista todellista vuosikorkoa oli siihen sisältyvine kuluineen pidettävä kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 2.12.2022) - Uutiset
26.4.2021 16.00
Oliko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan 10 prosentin arvonlisäverokantaa - KHO poisti KVL:n ennakkopäätöksen puutteelliseen selvitykseen perustuvanaYhtiö oli pyytänyt ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Onko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse AVL 29 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan lain 85 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti 10 prosentin arvonlisäverokantaa? KHO totesi, ettei yhtiön keskusverolautakunnalle tekemä ennakkoratkaisuhakemus ollut sisältänyt verohallinnosta annetun lain 15 §:n edellyttämällä tavalla asian ratkaisemiseksi tarvittavaa selvitystä. Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätös oli kumottava ja ennakkoratkaisu puutteelliseen selvitykseen perustuvana poistettava. (Julkaisematon) - Uutiset
20.4.2020 9.30
Markkinaoikeuden ratkaisu sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksistaMarkkinaoikeus kumosi Energiaviraston päätöksen 21.12.2018 siltä osin kuin päätöksellä oli velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka Kotimaan Energia Oy oli veloittanut ennen kuin se oli ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti, ja palautti asian mainitulta osin Energiavirastoon uudelleen käsiteltäväksi palautusvelvollisuuden määrittelemiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
23.5.2019 13.10
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi että välitystuomio oli kumottavaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että välitystuomion ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, mutta välitystuomio oli välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla kumottava. X Ab ei ollut vedonnut niihin seikkoihin, joihin välimiesoikeus oli perustanut ratkaisunsa perusteettoman edun palautusta koskevan Y Oy:n ensisijaisen kannevaatimuksen hylätessään. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että välimies oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja jättänyt varaamatta Y Oy:lle tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
15.3.2017 10.35
Sorvilla ilman valvontaa työskennellyt työharjoittelija loukkaantui - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi työturvallisuusrikosta koskevan syytteenVälittömän valvonnan järjestämisen mahdollisella laiminlyömisellä ei näytetty olleen syy-yhteyttä tapaturman aiheutumiseen. Työtä pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna erityistä vaaraa aiheuttavana työnä, jota oli saanut tehdä vain siihen soveltuva henkilö. HO katsoi, että työharjoittelijalla oli tapaturman sattuessa ollut riittävät edellytykset turvalliseen itsenäiseen työskentelyyn sorvilla. Työntekijän kokemuksella, jota työharjoittelijalla oli ollut vasta vähän, ei ollut selvitetty olleen ratkaisevaa merkitystä tapaturman aiheutumiselle. Vahinko olisi voinut yhtä hyvin sattua niin kokeneelle ammattilaiselle kuin työharjoittelijalle. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
13.2.2024 11.30
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kahdessa eri tapauksessa, joissa toisessa oli menetelty useiden tapaohjeiden kohtien vastaisestiTapaus 1: Valvontalautakunta oli määrännyt B:lle seuraamuksena varoituksen. Hovioikeus katsoi, ettei varoitusta voitu valvontalautakunnan katsoman tehtävän viivästymisen keston huomioon ottaen pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut.
Tapaus 2: Vaikka tapaohjeiden vastaista menettelyä voitiin pitää yksittäisesti arvioituna osin vähäisenä, hovioikeus katsoi ottaen huomioon, että B oli kyseistä toimeksiantoa hoitaessaan menetellyt kolmen tapaohjeiden kohdan vastaisesti, ettei varoitusta voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut.
(Vailla lainvoimaa 13.2.2024) - Uutiset
14.5.2020 14.34
Hovioikeus korotti esitutkintalain mukaisen edunvalvojan palkkion 220 euroksi - oikeusavun saajan vastapuoli ei ollut velvollinen korvaamaan takaisin valtiolle valtion varoista maksettuja määriäKorkein oikeus on katsonut laadultaan varsin yksinkertaisessa ja selväpiirteisessä rikosasiassa, että 220 euron tuntiveloitus oli asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen. Oikeusapulain 22 §:ssä on säädetty oikeusavun saajan vastapuolen velvollisuudesta korvata takaisin valtiolle valtion varoista maksetut määrät. Esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan kohdalla tällaista sääntelyä ei ole, minkä vuoksi edellytyksiä velvoittaa vastapuolta korvaamaan takaisin valtiolle HO:ssa nyt maksettavia määriä ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
2.1.2020 9.00
Hovioikeus: Kun yhtiö ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, velallinen ei ollut velvollinen korvaamaan yhtiön perintä- ja selvittelykulujaSelvittely- ja perintäkulujen osalta oli arvioitava sitä, oliko S Oy menetellyt hyvän perintätavan mukaisesti, kun se itse ja asiamiehen välityksellä oli lähettänyt kaikki perintäkirjeet X:n kaupparekisteriin merkittyyn postiosoitteeseen S:n tiedossa olleiden yhteystietojen sijasta. Asiassa oli arvioitava siten myös sitä, mikä merkitys kaupparekisterissä julkaistulla virheellisellä osoitetiedolla oli hyvän perintätavan kannalta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että S Oy ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, eikä menettelyä voitu moitittavuudeltaan pitää vähäisenä. A X:n toiminimen haltijana ei siten ollut velvollinen korvaamaan S:n perintä- tai selvittelykuluja. (Vailla lainvoimaa 2.1.2020) - Uutiset
28.11.2018 13.03
Hovioikeus kumosi ja palautti valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisun asianajajalle annetusta varoituksesta tekijänoikeuskirjeisiin ja niiden laskutusperusteisiin liittyenValvontalautakunta ei ollut varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi kuluvaatimuksen erittelystä vastapuolen suuntaan tapaohjeiden kohdan 7.5 näkökulmasta, vaikka valvontalautakunnan ratkaisu oli siihen osittain perustunut. Mikäli A:ta kuultaisiin tästä seikasta hovioikeudessa, A:n asiaa koskeva selvitys tulisi hovioikeuden arvioitavaksi käytännössä ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen ilman asian palauttamista hovioikeuden ratkaisu perustuisi todennäköisesti ratkaisevilta osin sellaisen selvityksen ja näytön arviointiin, jota ei ollut otettu vastaan valvontalautakunnassa. Tämä olisi A:n oikeusturvan kannalta varsin ongelmallista ottaen huomioon hovioikeuden rooli valvonta-asioiden käsittelyssä sekä se, että A:n oikeus hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun on olennaisesti rajatumpi kuin ensimmäisenä asteena toimivan valvontalautakunnan ratkaisuun. Kuulemisen järjestäminen ei myöskään viivytä asian käsittelyä siinä määrin, että se olisi käsittelyn pitkittymisen välttämiseksi suoritettava hovioikeudessa ensimmäisenä asteena. Valvontalautakunnalla on katsottava olevan edellytykset järjestää kuuleminen kohtuullisessa ajassa. Hovioikeus katsoi, että asia oli palautettava valvontalautakuntaan A:n kuulemiseksi tapaohjeiden kohdassa 7.5 tarkoitetusta vaatimuksesta antaa erittely asianajokuluista vastapuolelle. (Vailla lainvoimaa 28.11.2018) - Uutiset
10.7.2017 8.00
Hovioikeus selvitti kenen maksettavaksi kiinteistön kuntotarkastus kuuluiKuntotarkastuksen tilaussopimuksessa ei näytetty olevan kiinteistön omistajien (myyjien) allekirjoituksia. Tilaussopimukseen johtaneet muistiinpanot eivät osoittaneet, että Raksystems olisi sopinut omistajien kanssa muullakaan tavoin 100 prosentin laskutusosuudesta. Saamansa ostotarjouksen perusteella myyjillä ei ole ollut aihetta olettaa heidän maksuvelvollisuutensa kuntotarkastuksesta olevan enemmän kuin puolet. Koska myyjien ei näytetty allekirjoittaneen tai muullakaan tavalla hyväksyneen Raksystemsin yksipuolisesti laatimia tilaussopimuksen ehtoja, ne sitoivat myyjiä ainoastaan siltä osin kuin nämä olivat ne oikeudenkäynnissä oikeiksi myöntäneet. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
7.7.2017 15.15
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle määrättyä 7.500 euron seuraamusmaksuaValvontalautakunta oli palkkioriita-asian ratkaisussaan suositellut A:n laskutuksen alentamista siten, ettei toiselle hakijalle jäänyt lainkaan maksuvelvollisuutta ja toisen kantelijan maksettavaksi jäi noin 41 % alkuperäisen laskun summasta. Näin ollen A:n laskutus oli ollut toisen kantelijan osalta perusteeton ja toisen kantelijan osalta kohtuuttoman korkea. Valvontalautakunta katsoi, että A:n menettelyyn liittyi raskauttavia seikkoja A:n annettua kantelijalle virheellistä tietoa oikeusapulain sisällöstä sekä ohjeistettua kantelijaa siirtämään tilillään olevia varoja ulosoton välttämiseksi. A:lle määrättiin kurinpidollisena seuraamuksena seuraamusmaksu. (Vailla lainvoimaa 7.7.2017) - Uutiset
8.5.2024 16.00
Hovioikeus: Kunnan ja osakeyhtiön maanvuokrasopimusta koskeva riita pienvenesatamahankkeessa – oliko kaupunki rikkonut sopimusta tai maanvuokralakiaAsiassa oli riidatonta, että X Oy ei ollut täyttänyt asianosaisten välisen maanvuokrasopimuksen 5. kohdan mukaista rakentamisvelvoitettaan. Aluehallintoviraston lupa oli sisältänyt haitta-aineiden käsittelemistä koskevia määräyksiä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko kaupunki vahingonkorvausvelvollinen X:lle maanvuokrasopimuksen mukaisten velvoitteidensa ja/tai maanvuokralain rikkomisen perusteella. Riitaa oli erityisesti siitä, minkä vuoksi alue oli jäänyt puhdistamatta. Asianosaiset olivat erimielisiä myös siitä, oliko kaupunki irtisanonut maanvuokrasopimuksen perusteettomasti. Lisäksi kysymys oli X:n vuokranmaksuvelvollisuudesta, vuokratulla alueella olevan maa-aineksen poistamisesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2024) - Uutiset
18.4.2024 11.52
Hovioikeus: Kun asianajaja oli eronnut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä, valvontalautakunnalla ei ollut enää toimivaltaa tutkia hänen menettelyään siltä ajalta kun hän oli ollut jäsenB:n jäsenyys Suomen Asianajajaliitossa oli päättynyt kantelijan toimeksiantojen hoitamisen aikana, ja hän oli hakenut luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (lupalakimieslaki) tarkoittamaa lupaa. B:llä oli ollut oikeudenkäyntiavustajan lupa 11.1.2018–11.8.2022. Asiassa oli kysymys siitä, oliko valvontalautakunnalla ollut toimivaltaa tutkia B:n menettelyä myös siltä ajalta, kun hän oli ollut asianajaja. (Vailla lainvoimaa 18.4.2024) - Uutiset
18.3.2024 11.50
Hovioikeus arvioi äänestäen välityslausekkeen merkitystä ja sen kohtuuttomuutta: Käräjäoikeuden toimivalta laskutussaatavia koskevassa asiassaHovioikeus totesi muun muassa, ettei osapuolten välillä voitu näyttää olevan yhteistä tarkoitusta liittyen vakiosopimukseen ja sen välityslausekkeen soveltamiseen. Asiassa ei myöskään näytetty, että Y Oy:n edustajat olisivat tienneet X Oy:n varsinaisesta tarkoituksesta. X Oy:n yksipuoliselle käsitykselle ei myöskään voitu antaa merkitystä sopimuksen tulkinnassa. Näin ollen sopimusta tuli tulkita sen sanamuodon mukaisesti. Lisäksi oli huomioitava se yleinen sopimusoikeudellinen periaate, jonka mukaan epäselvässä tilanteessa sopimusta lähtökohtaisesti tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Välityslauseke oli pätevä. (Vailla lainvoimaa 18.3.2024) - Uutiset
25.5.2023 16.00
Hovioikeus: Kuluttaja oli velvollinen maksamaan etämyyntisopimuksella tilaamansa turvapakettipalvelunkinHO totesi johtopäätöksenään, että vastaaja oli saanut asianmukaiset peruuttamisohjeet sopimuksen peruuttamiseksi myös turvapakettipalvelun osalta, mutta ei ollut menetellyt niiden mukaisesti. Vastaaja ei ollut näyttänyt peruuttaneensa turvapakettipalvelua, joten hän oli velvollinen maksamaan kantajayhtiölle sen kanteessa vaatimat määrältään riidattomat saatavat. Vastaaja oli asian hävinneenä OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan yhtiön kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 25.5.2023) - Uutiset
19.5.2023 11.00
KHO: Sähkönhankintaan liittyviä palveluja myyvän yhtiön laskuttamia ns. physical settlement -eriä oli pidettävä vastikkeena ALV 1 ja 18 §:n mukaisesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta palvelun myynnistäVeronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylättiin. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Julkaisematon). - Uutiset
6.3.2023 14.30
Hovioikeus ei muuttanut turvapaikanhakijoiden asuttamista koskevan vuokrasopimusriidan tuomiota (ään.)Vastaajalla sekä kantajilla oli erimielisyyttä vuokrasopimuksen vuokraa koskevan ehdon sisällöstä. HO:ssa ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko vastaajan sekä kantajien välisessä vuokrasopimuksessa sovittu vuokran vähimmäismäärästä ja oliko vastaaja siten velvollinen maksamaan kantajille näiden vaatimat vuokramäärät. Kysymys oli asianosaisten välisen vuokrasopimuksen tulkinnasta. Jos katsottiin, ettei vastaaja ollut ollut velvollinen maksamaan vähimmäisvuokraa, ratkaistavana oli kysymys virheellisiä laskuja koskevasta reklamaatiovelvollisuudesta. Jos katsottiin, että vastaaja oli ollut velvollinen maksamaan vähimmäisvuokraa, ratkaistavana oli kysymys viivästyskoron sovittelusta. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikuluista. KO oli hylännyt kanteen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Eriävä mielipide HO:ssa koski vuokrasopimuksen sekä vuokrasuhteen tulkintaa ja siitä johtuvaa maksuvelvollisuutta. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, että vastaajalla oli velvollisuus maksaa vähimmäisvuokrana kuukausittain 450 henkilön majoittumisesta kantajille. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023. Valituslupa myönnetty)