Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
- Uutiset
22.1.2019 11.00
Hovioikeus pohti irtisanomisedellytyksiä, irtisanomisajan palkan määrää, työntekijän asemaa luottamusmiehenä tai luottamusvaltuutettuna ja oikeudenkäyntikulujen korvausvastuutaKO oli hylännyt kanteen muilta kuin irtisanomispalkan osalta. B Oy oli velvoitettu suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 2.787,50 euroa. A oli velvoitettu suorittamaan B Oy:lle korvaukseksi yhtiön oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa korkoinen. A:n valituksen johdosta asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko irtisanominen voinut kohdistua A:han ottaen huomioon TSL 7 luvun 10 §:ssä säädetty luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun korostettu irtisanomissuoja. Riitaista oli, oliko A ollut ensisijaisesti luottamusmiehen tai toissijaisesti luottamusvaltuutetun asemassa. Tähän nähden riitaista oli, oliko A voitu valita luottamusmieheksi tai luottamusvaltuutetuksi eli oliko hänen työhönsä sovellettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämän arvioimiseksi asiassa oli selvitettävä, mitä tehtäviä A:n työhön tosiasiallisesti kuului. A:n vaatimuksen perusteen menestyessä kysymys oli vielä maksettavan korvauksen määrästä. Yhtiön valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, tuliko yhtiö velvoittaa korvaamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa ajalta 22.4. - 22.5.2014. Arvioitavaksi tuli, oliko A kutsuttu töihin lomautuksensa aikana vähintään seitsemän vuorokautta ennen irtisanomisajan alkamista. Lisäksi arvioitavaksi tuli, oliko A ollut 30.4. - 22.5.2014 työkyvytön ja oliko hän toisaalta luopunut oikeudestaan esittää vaatimuksia tältä osin. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut oikeus TSL 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkka. HO vapautti A:n velvollisuudesta suorittaa B Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
9.1.2019 14.00
Hovioikeus piti varatuomarin 200 euron tuntiveloitusta kohtuullisena ja korotti esitutkintalain mukaista edunvalvojan palkkiotaKO oli hyväksyen varatuomarin ilmoittaman 12,25 tunnin ajankäytön määrännyt palkkion maksettavaksi 110 euron tuntiveloitusperusteen mukaan. HO:ssa kysymys oli siitä, minkä perusteiden nojalla esitutkintalain mukaiselle edunvalvojalle maksettavan tuntipalkkion suuruus määräytyi ja oliko varatuomarin 200 euron tuntiveloitukseen perustunut palkkiovaatimus KO:ssa ollut tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen. HO korotti palkkiota yhteensä 1 367,10 eurolla. Varatuomarin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta palkkiotaan koskevassa asiassa hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
29.10.2018 10.30
KKO:n ratkaisu edunvalvojan palkkiosta esitutkinnassaAlaikäiselle asianomistajalle esitutkintalain 4 luvun 8 §:n nojalla määrätylle edunvalvojalle valtion varoista maksettava palkkio määrättiin noudattaen holhoustoimesta annetun lain 44 §:stä ilmeneviä periaatteita. (Ään.) - Uutiset
24.10.2018 10.58
KHO hyväksyi hankinnan ja kumosi markkinaoikeuden kumouspäätöksen laitostekstiilien vuokrauspalvelun julkisesta hankinnasta TurussaAsiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistava ensinnä kysymys siitä, oliko Turun kaupunki menetellyt laitostekstiilien vuokrauspalveluiden hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa valituksenalaisessa markkinaoikeuden päätöksessä katsotulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt muutoin hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti Lännen Tekstiilihuolto Oy:n valituksessaan markkinaoikeudessa esittämällä tavalla. KHO katsoi, että markkinaoikeuden ei olisi valituksenalaisessa päätöksessään mainitsemillaan perusteilla tullut pitää tarjouspyyntöä virheellisenä eikä siitä syystä kumota hankintapäätöstä ja kieltää sen täytäntöönpanoa. - Uutiset
15.10.2018 10.05
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutosperusteella, kun asiassa oli ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta siltä osin kuin käräjoikeus oli arvioinut takaisinsaantihakemuksen tutkimisen edellytyksiäKO oli antanut vastaaja A:ta vastaan yksipuolisen tuomion katsottuaan, että hän oli vastauksessaan vedonnut ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ollut vaikutusta asian ratkaisemiseen. A:n haettua takaisinsaantia ja annettua KO:n pyynnöstä lausuman KO jätti takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska A:n asiassa antamat kirjelmät eivät täyttäneet OK 5 luvun 10 §:n 1 momentissa vastaukselle asetettuja vaatimuksia ja koska A:n antamasta lausumasta ei ilmennyt hänen kantansa lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli ilmennyt aihetta epäillä KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta siltä osin kuin KO oli arvioinut takaisinsaantihakemuksen tutkimisen edellytyksiä. Hovioikeuden olisi tullut myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
28.5.2018 11.00
KHO:n ratkaisu virkasuhteen purkamisestaKorkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla, että A:ta oli kuultu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:ssä edellytetyllä tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi muutoin, että päätös A:n virkasuhteen purkamisesta oli tehty ennen kuin oikeus purkamiseen oli rauennut. A:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämä ei antanut aihetta hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin. - Uutiset
16.5.2018 14.04
Hovioikeus tulkitsi vuokrasopimusta sähkömaksun osaltaHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään. Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla. Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista. (Vailla lainvoimaa 16.5.2018) - Uutiset
30.4.2018 15.00
Työnantajalla katsottiin olleen perusteltu syy epäillä työntekijän vieneen rahat ja siten erittäin painava syy purkaa työntekijän työsuhde - yhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta työntekijällePunnittuaan asiassa mainittuja seikkoja HO päätyi siihen, että työnantajalla oli ollut vallinneissa olosuhteissa perusteltu syy epäillä kantajan vieneen rahat ja siten TSL 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsuhde. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen perusteella, että KO oli tuomiollaan 1.7.2016, joka on lainvoimainen, hylännyt kantajaa vastaan ajetun syytteen X Oy:n varojen 900 euroa anastamisesta 13.10.2015 ja yhtiön korvausvaatimukset. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. Yhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta kantajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.4.2018) - Uutiset
21.3.2018 11.30
KHO palautti peiteltyä osingonjakoa koskevan asian HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi - asiassa oli esitetty uutta selvitystä (esitutkinta-aineisto)HAO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko A ollut aikuisviihdetoimialalla toimivan Kyprokselle rekisteröidyn X Ltd:n osakas tai tosiasiallinen toimija yhtiössä ja voitiinko hänen katsoa saaneen yhtiöstä VML 28 § ja 29 §:n perusteella peiteltyä osinkoa. HAO oli katsonut, ettei A:n tuloon vuosille 2007-2011 ollut voitu lisätä X Ltd:n tuloksesta peitellyksi osingoksi katsottua määrää. Tästä johtuen HAO oli kumonnut valituksenalaiset päätökset ja poistanut määrätyt veronkorotukset. KHO myönsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan. KHO ei ottanut ensi asteena ratkaistavakseen, mikä merkitys uusille selvityksille (esitutkinta-aineisto) oli asiassa annettava, vaan kumosi HAO:n päätöksen ja palautti asian HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. (Julkaisematon 21.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.00
Hovioikeuden päätös rikosasian valmistautumisen osalta maksettavasta palkkiosta ja avustajan oikeudesta saada valtion varoista korvaus omaa palkkiota koskevan valituksen laatimisestaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko palkkiota valmistautumisesta maksettava pidemmältä kuin KO:n kohtuulliseksi katsoman 7 tunnin ajalta. Valtion varoista maksettiin AA:lle palkkioksi A:n avustamisesta KO:ssa KO:n tuomitsemien määrien lisäksi 14,88 tunnin ajankäyttöä vastaavat. Avustajan vaatimus saada valtion varoista korvaus omaa palkkiota koskevan valituksen laatimisesta oli lakiin perustumaton (KKO 2001:107 ja KKO 1986 II 120). (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
22.2.2018 11.32
Hovioikeuden päätös tuomion täydentämisestäHO katsoi, ettei HO:n tuomiossa ollut mitään sellaista täydennyshakemuksessa esitettyä vaatimusta, josta olisi jäänyt tuomiossa lausumatta ja jonka vuoksi tuomiota olisi pitänyt täydentää. Tuomion täydentämismenettely voi koskea vain sellaista tilannetta, jossa jostakin vaatimuksesta on jäänyt kokonaan lausumatta. Näillä perusteilla hakijan esittämä vaatimus tuli hylätä. Koska tuomion täydentämisen osalta ei oikeudenkäyntikuluista ole erillisiä säännöksiä, HO sovelsi tässä asiassa tavanomaisia kulusäännöksiä. HO harkitsi kohtuulliseksi palkkioksi lausuman laatimisesta kahta tuntia vastaavat 600 euroa, jotka asian lopputulos huomioiden hakija velvoitettiin suorittamaan vastapuolelle. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
13.2.2018 11.30
Herkko Hietanen: 13 teesiä legal designistaKansainvälinen Legal Design Summit -tapahtuma keräsi marraskuussa Helsinkiin kirjavan joukon ihmisiä keskustelemaan oikeudellisen muotoilun eli legal designin merkityksestä lakialalle. Tapahtuma oli loppuunmyyty. Mistä oikein on kyse? Oikeudellinen muotoilu koskettaa meitä kaikkia. Siinä on kyse vanhojen oikeudellisten toimintamallien korjaamisesta palvelumuotoilun keinoin, mutta myös uusien oikeudellisten liiketoimintojen mahdollistamisesta. Kyse ei ole uudesta oikeudenalasta vaan käytännöistä, joita juristit ovat omaksuneet erityisesti palvelumuotoilijoilta. Voidaanko juristien laatimista sopimuksista, käyttöehdoista ja päätöksistä tehdä ymmärrettäviä, kauniita ja jopa rakastettuja? Miten muotoilu vaikuttaa päätöksiin, myyntiin, riitelyyn, turvallisuuteen tai bisneksen tekemiseen? Mitä juristin tulisi oppia muotoilijalta? - Uutiset
23.1.2018 9.10
Hovioikeuden ratkaisu osapuolten välillä sovitusta laskutuksesta ja vaatimuksen kuittauskelpoisuudestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin kuin kysymys oli siitä, oliko vastaajayhtiön ja Tmi K:n välillä sovittu kokonaisurakasta vai tuntiperusteisesta laskutuksesta, ja katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että työ oli sovittu tehtäväksi tuntiperusteisena. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys osoitti, että yhtiö oli valvonut työmaalla tehtyä työtä ja oli sen perusteella hyväksynyt laskut maksukelpoisiksi. Tätä arviota tukivat myös kirjallisena todisteena esitetyt yhtiön sähköpostikuittaukset laskuista ja kirjallisena todisteena esitetty sähköpostikeskustelu. Asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että laskuihin perustuvaa työtä ei ollut tehty tai että laskut olisivat muusta syystä virheelliset. Myöskään täryjyrän käytöstä laskutetun määrän osalta asiassa ei esitetty seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Näin ollen hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kantajan pääomaa koskeva vaatimus oli myös määrältään oikea. Ottaen huomioon, että yhtiön vahingonkorvausvaatimus ei perustunut kysymyksessä oleviin siirrettyihin laskusaataviin eikä laskuihin perustuvaan työhön, vaan väitettyyn Tmi K:n myöhemmin tekemään sopimusrikkomukseen hovioikeus katsoi, että tämän laatuiseen vahinkoon perustuva vaatimus ei ollut kuittauskelpoinen eikä sitä voitu muutoinkaan haastetta ottamatta kohdistaa kantajaan tässä oikeudenkäynnissä. Vaatimus oli näin ollen käräjäoikeuden toteamalla tavalla jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 12.00
KHO kumosi osittain markkinaoikeuden julkista hankintaa koskevan päätöksenAsiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa Oy Aga Ab:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS-Logistiikka liikelaitoksen kilpailuttamassa lääkkeellisten, laboratorio- ja teollisten kaasujen hankintamenettelyssä ollut kyse puitejärjestelystä, jonka kesto olisi ylittänyt puitejärjestelyn neljän vuoden enimmäiskeston, sekä siitä, oliko Oy Woikoski Ab:n kyseisessä hankintamenettelyssä antama tarjous ollut Oy Aga Ab:n esittämillä perusteilla tarjouspyynnön vastainen. - Uutiset
24.11.2017 14.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle 65-vuotiaalle toista velkajärjestelyäHakijan velkaantumista oli pidettävä VJL 10 §:n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla piittaamattomana ja vastuuttomana. Velkajärjestelylle oli näin ollen lain 10 §:n 7 kohdan yleinen este. VJL 10 a §:n kokonaisarvioinnissa velkajärjestelyä puoltavina seikkoina olivat velkajärjestelyn suuri merkitys hakijalle ja sen vähäinen merkitys velkojille. Vastaanpuhuvina seikkoina olivat kaksi esteperustetta, joista asiassa mainituissa olosuhteissa tapahtunut VJL 10 §:n 7 kohdan esteperusteen mukainen velkaantuminen oli erityisen moitittava. Hakijan toimet eivät myöskään olleet osoittaneet selvää pyrkimystä velkojen maksamiseen. Kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyä vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sitä puoltavat seikat. Näin ollen velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 9.00
Käräjäoikeuden tuomio koirankaupasta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoirankauppa oli tehty 11.12.2015 ja koirasta maksettu hinta oli 1.500 euroa. Koira oli kuollut äkillisesti 2,5 kuukauden iässä 30.12.2015. Käräjäoikeus katsoi kantajan A:n kertoman ja sitä tukevan facebook-viestittelyn, ennen kaikkea viestin 6.4.2016, jossa sopimuksen olemassaolo vahvistetaan, osoittavan, että asianosaisten välillä oli ollut suullinen sopimus uuden korvaavan koiranpennun toimittamisesta. Se, että heinäkuussa 2016 oli keskusteltu vielä luovutettavan pennun sukupuolesta ei osoittanut, etteikö sopimus sinänsä olisi voimassa. Näin ollen B oli rikkonut asianosaisten välistä sopimusta uuden koiranpennun toimittamisesta. B oli kieltäytynyt vastoin sopimusta luovuttamasta A:lle uutta koiranpentua, jonka hankintahintana oli pidettävä 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
24.8.2017 14.21
Käräjäoikeudessa käsiteltiin työriidassa esitettyä esiintymiskieltovaatimustaTyöntekijän avustajana työsuhderiidassa toiminutta asianajajaa ei vastaajayhtiön vaatimuksesta määrätty esiintymiskieltoon. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n päätöksen varaan eikä HO:n ratkaisuun saa hakea muutosta. - Uutiset
8.8.2017 13.00
Hovioikeus urakkasopimuksen suoritusrikkomuksesta: Osapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ollut että projektinjohtopalkkioon lisätään arvonlisäveroHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei Hausia Oy näyttänyt osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen, että projektinjohtopalkkioon lisätään arvonlisävero. (Vailla lainvoimaa 8.8.2017)