Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 10.13
Hovioikeus: Yhtiö oli reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiinYhtiö oli vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin HO oli asiassa lausunut kantaja A:n työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ollut vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. KO:n tuomiota ei ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristörikkomuksestaYmpäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolleOsapuolet olivat tuomiossa todetulla tavalla todenneet hovioikeudessa riidattomaksi, että A oli siirtänyt ilman hyväksyttävää syytä yhtiön varoja itselleen tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 yhteensä 32.888,20 euroa sekä tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 yhteensä 5.203,19 euroa eli ajalla 1.1.2013-31.12.2014 yhteensä 38.091,39 euroa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 17.2.2016. Yhtiön velat konkurssiin asettamishetkellä olivat olleet 245.108,13 euroa ja varat 75.875,70 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi tilikauden 2013 aikana ja oli ollut maksukyvytön viimeistään 31.12.2013. A oli teollaan tavoitellut huomattavaa hyötyä ja aiheuttanut huomattavaa vahinkoa velkojilleen. Velallisen epärehellisyys oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon osatekojen suuri määrä ja teon kesto.
Kysymys myös puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolle. (Ään. puolustajan palkkion valtiolle korvaamisen perusteluista. Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
1.12.2020 7.58
Asianajaja Anne Björklund: Mahdollisuudesta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä tarjouskilpailussaMarkkinaoikeus on antanut 28.10.2020 mielenkiintoisen päätöksen MAO:469/20, jossa se arvioi, oliko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen perusteella ja tarjoamatta mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ennen poissulkemista. - Uutiset
2.12.2020 10.10
Hovioikeus: Piha-alueen maansiirtotyöhön sovellettiin kuluttajapalvelussopimusta koskevia säännöksiäHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut siitä, miksi sovellettavaksi tulevat kuluttajansuojalain 8 luvun kuluttajapalvelussopimusta koskevat säännökset eivätkä 5 luvun tavaran kauppaa koskevat säännökset. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
9.12.2020 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Julkisoikeudellisen saatavan yksilöiminen ulosottohakemuksessaApulaisoikeusasiamiehen tutkittavana olleen ulosottoviranomaisen menettelyä koskeneen kantelun yhteydessä kiinnittyi huomio siihen, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) välittämän ulosottohakemuksen saatavan yksilöintitiedot olivat niin puutteelliset, ettei velallisella niiden perusteella ollut mahdollista saada tietoa siitä, mistä ulosottoperinnässä olleessa saatavassa oli kysymys. Oikeusasiamiehen kanslia selvitti asiaa Helsingin HO:sta, OM:stä ja Palkeista. Asiassa esitetyn perusteella apulaisoikeusasiamies totesi pitävänsä tärkeänä, että Palkeiden ulosottoviranomaiselle välittämissä ulosottohakemuksissa saatava on yksilöity niin, että velallinen voi jo hakemuksen perusteella saada vaivatta tiedon, mistä saatavasta asiassa on kysymys. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä Palkeiden olisi ohjeistuksessaan ja yhteistyössään velkojina olevien viranomaisten kanssa tarvittaessa aiheellista kiinnittää velkojan huomiota siihen, että Palkeet saa ulosottoon siirrettävästä saatavasta riittävät yksilöintitiedot. - Uutiset
17.12.2020 11.38
KHO ei muuttanut markkinaoikeuden Paraisten kaupungille julkisessa hankinnassa määräämää 200.000 euron seuraamusmaksuaMarkkinaoikeus oli katsonut, että Paraisten kaupunki oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankkiessaan ruokapalvelujen tuottamisen Arkea Oy:ltä suorahankintana sitä kilpailuttamatta. Hankintayksikön virhettä ei voitu pitää erityisen vähäisenä. Kun otettiin huomioon hankinnan arvo ja hankintayksikön virheen laatu markkinaoikeus katsoi, että Paraisten kaupunki oli määrättävä maksamaan 200.000 euron suuruinen seuraamusmaksu. KHO tutki asian seuraamusmaksun osalta eikä muuttanut MAO:n päätöstä. - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 8.43
Markkinaoikeus kumosi toiminimen rekisteröinnin käyttämättömyyden perusteellaTuomiossa todetuilla perusteilla näyttämättä jäi, että aputoiminimeä olisi tosiasiallisesti käytetty toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla 8.5.2015 alkaen viiden vuoden aikana. BWS ei esittänyt, että käyttämättömyyteen olisi ollut jokin hyväksyttävä syy. Näin ollen aputoiminimen WIKESTRÖM & KROGIUS rekisteröinti oli kumottava käyttämättömyyden perusteella mainitun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
19.4.2021 16.00
Hovioikeus arvioi välituomion antamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa ollut edellytyksiä antaa OK 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu välituomio reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöntiä ja reklamaatiovelvollisuudesta vapautumista koskevista kysymyksistä kantajayhtiön vastustuksesta huolimatta. Mikäli välituomion antamisen edellytykset olivat olleet olemassa, asiassa oli erikseen ratkaistava kysymys siitä, oliko kantajayhtiöllä ollut ylipäätään reklamaatiovelvollisuutta vastaajayhtiön lähettämistä laskuista ja oliko kantajayhtiö laiminlyönyt tämän reklamaatiovelvollisuutensa. Koska välituomiolla ratkaistava kysymys ei ollut merkittävästi rajoitetumpi eikä myöskään asian ratkaisemisen edellyttämä todistelu muodostanut vain rajoitettua osaa kaikesta asiassa nimettävästä todistelusta, ei välituomion antaminen ollut tässä asiassa sillä tavoin prosessiekonomisesti perusteltua, että välituomio olisi voitu antaa vastoin kantajan tahtoa. Asiassa mainituin perustein KO:n antama päätös ja välituomio oli kumottava ja asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021)