Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
27.2.2019 13.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kavalluksesta ulosottoasiassaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että syytteen teonkuvauksen mukaisesta A:n menettelystä jäi järkevä epäilys. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A olisi anastanut hallussaan olleet, ulosottoon tilitettäväksi tarkoitetut P:n varat. Näin ollen syyte törkeästä kavalluksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta ulosoton maksukieltoa ja menettelyllään syyllistynyt omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Asiassa oli kysymys myös oikeusaputoimistoa erehdyttämällä tehdystä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.00
Hovioikeus tulkitsi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeus: Vakuuden saamista koskeva edellytys oli niin ratkaiseva sopimuksen syntymiselle, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti sopimuksen syntymistä siten, ettei sopimusta ollut syntynytN:n ja osaksi V:n kertomuksen perusteella hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Alusin Oy oli edellyttänyt Enermax Oy:n sijaan sopijaosapuoleksi tulemisessa vakuuden saamista toimituksen kauppahinnan maksamiseksi takaisin yhtiölle ja että vakuuden saaminen oli myös ollut ratkaisevassa asemassa Alusin Oy:n sitoutumisessa Oilon Oy:n kanssa sopimukseen. Asiassa oli riidatonta, että vakuutta ei ollut saatu järjestettyä Alusin Oy:lle. Vaikka asiassa oli seikkoja, jotka puolsivatkin sopimuksen syntymistä, hovioikeus piti Alusin Oy:n vakuuden saamista koskevaa edellytystä niin ratkaisevana sopimuksen syntymisen edellytyksenä, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten välille voitu katsoa syntyneen sopimusta. Hovioikeus katsoi, että Alusin Oy:n ja Oilon Oy:n välille ei ollut syntynyt sopimusta Herttoniemen kartanoon toimitettavan lämpöpumppujärjestelmän tilaamisesta ja maksamisesta. Käräjäoikeuden tuomio oli näin ollen kumottava ja Oilon Oy:n kanne hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.47
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kun tämä ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimustaValvontalautakunta oli asiassa katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta. Lautakunnan mukaan sillä, onko kyseessä asianosaiskuluvaatimus vai asianajopalveluista muodostuva oikeudenkäyntikuluvaatimus, voi olla vaikutusta vastapuolen tai tuomioistuimen arvioidessa vaatimusten määrällistä kohtuullisuutta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta ei ollut pitänyt huomautusta riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä ottaen huomioon A:n valvontalautakunnalle antamat ristiriitaiset ja vähintään epätäsmälliset lausumat C:n roolista sekä sen, että A ei ollut ilmoittanut taloudellisia olojaan avoimesti. A:lle oli määrätty kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoitus, jota ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena ja joka ei sellaisenaan vaikuta A:n oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
12.4.2019 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistön virhettä koskevassa asiassa – kiinteistössä oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirheHovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko kiinteistössä ollut kaupantekohetkellä vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen oikeuttava maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe, kun kiinteistön lämmityskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä myyjät olivat ennen kaupantekoa tekemässään budjetissa ilmoittaneet. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko ostajalle syntynyt tilanteessa erityinen selonottovelvollisuus ja oliko ostaja laiminlyönyt erityisen selonottovelvollisuutensa. Vielä kysymys oli mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Vaikka myyjillä ei ollut tarkkaa tietoa lämmityskustannusten lopullista hintaa alentavan lauhteen määrästä, oli myyjien täytynyt ymmärtää, että myyjien aikaisemmin ilmoittama arvio vuotuisten lämmityskustannusten määrästä oli ollut selvästi virheellinen. Myyjien olisi tullut niillä ollut tiedonantovelvollisuus huomioon ottaen oma-aloitteisesti ilmoittaa kauppaneuvottelujen edelleen jatkuessa mittaustuloksesta ostajalle. Myyjät olivat siten ennen kaupan tekemistä jättäneet edellä mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kiinteistössä oli näin ollen ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Hovioikeus velvoitti myyjät maksamaan vahingonkorvausta 299.200 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan puolet ostajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 7.59
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikkomuksesta tuomitun teurastamotoimintaa harjoittavan yhtiön omistajan rangaistuksestaHovioikeus päätyi A:n menettelyä sekä kokonaisuutena että tuomiossa selostettujen yksittäisten tapausten valossa arvioidessaan siihen, ettei hänen voitu katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen asemaansa perustuvia velvollisuuksiaan siten, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden syyksilukemaan eläinsuojelurikkomukseen. Syyte oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
23.5.2019 13.10
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi että välitystuomio oli kumottavaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että välitystuomion ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, mutta välitystuomio oli välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla kumottava. X Ab ei ollut vedonnut niihin seikkoihin, joihin välimiesoikeus oli perustanut ratkaisunsa perusteettoman edun palautusta koskevan Y Oy:n ensisijaisen kannevaatimuksen hylätessään. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että välimies oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja jättänyt varaamatta Y Oy:lle tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.30
Hovioikeus kohtuullisti asianajajakantajalle maksettavia oikeudenkäyntikuluja 113 175,40 eurosta 20 000 euroonKO:n ensimmäinen valmisteluistunto oli pidetty 22.10.2015 kello 9.00 – 11.55 ja toinen 15.2.2016 kello 9.50 – 11.00. Kolmas valmisteluistunto oli pidetty vahingonkorvaussaatavan jo vanhennuttua 11.5.2017 kello 9.30 – 11.00 ja neljäs 20.11.2017 kello 9.00 – 10.00. Asianajajakantaja C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. HO totesi mm., että C:n ja hänen asiamiehensä olisi pitänyt havaita saatavan vanhentuminen 14.11.2016. Vanhentumisen seurauksena C:n oikeussuojan tarve oli muuttunut. C:llä ei ollut enää vanhentumisen jälkeen ollut aihetta ajaa asiaansa alkuperäisessä muodossa. HO katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Useat toimenpiteet pitivät sisällään oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä. Tämän osalta HO totesi, ettei asianajaja voi laskuttaa ammattitaitonsa ylläpitämistä päämiehensä vastapuolelta. Kokonaisuutena HO katsoi, että C oli tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman laajan oikeudenkäynnin. C:n asiamiehen KO:ssa esittämiä laskuja oli muutoinkin pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden liiallisina. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019, Ään.) - Uutiset
7.6.2019 8.20
Markkinaoikeus pyydettyään ennakkoratkaisun unionin tuomioistuimelta: Sähköyhtiön oli sallittua antaa e-laskun valinneille loppukäyttäjille alennusta sähkön perusmaksustaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, onko Oulun Sähkönmyynti Oy:n sallittua sähkön vähittäismyyjänä antaa laskun toimitustavaksi e-laskun valinneille loppukäyttäjille alennusta sähkön perusmaksusta vai merkitseekö tällainen alennus sitä, että muun laskutustavan valinneet loppukäyttäjät eivät ole saaneet laskujansa maksutta sähkömarkkinalain 69 §:n 5 momentissa edellytetyllä tavalla. Markkinaoikeus katsoi, ettei Oulun Sähkönmyynti Oy ole menetellyt sähkömarkkinalain 69 §:n 5 momentin vastaisesti myöntäessään alennuksen perusmaksusta e-laskutusvaihtoehdon valinneille asiakkailleen. Energiaviraston päätös oli siten virheellinen ja se oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.26
Hovioikeus: 280 euron tuntiveloitusperuste työturvallisuusrikosjutussa oli liian korkeaSyyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
27.9.2019 13.25
Hovioikeus: Turvaamistoimelta vaadittava vaade-edellytys puuttui korotetun näyttövaatimuksen vuoksiAsian summaarinen luonne ja vaade-edellytyksen täyttymiselle korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä asetettu korotettu näyttövaatimus huomioon ottaen A ei tässä tilanteessa saattanut oikeuttaan riittävän todennäköiseksi, minkä vuoksi hakemus oli kaikilta osin hylättävä. Koska hakemus tuli hylättäväksi jo vaade-edellytyksen puuttumisen johdosta, hovioikeus ei lausunut vaaraedellytyksen täyttymisestä tai moitittujen päätösten luonnetta koskevista väitteistä. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 11.15
Asianajaja toimi hyvän asianajotavan vastaisesti toimittaessaan laskun asiakkaalleen yli vuoden kuluttua toimeksiannon päättymisestä - varoitus voitiin antaaValvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ottaen huomioon, että AA:n oli katsottu toimineen hyvän asianajotavan vastaisesti sekä laskuttamansa palkkion määrän kohtuullisuuden että laskun toimittamisen osalta, kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä menettelystä, että ratkaisu olisi kohtuuton tai ilmeisen virheellinen AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
28.10.2019 8.45
Hovioikeus arvioi törkeää huolimattomuutta ympäristön pilaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetyksi, että C oli kertonut B:lle ja A:lle, että kiinteistöille on lupa tuoda maa-aineksia. Selvittämättä jäi, onko C nimenomaisesti kertonut viranomaisluvan olevan kunnossa. Nämä seikat puolsivat sitä, että B ja A olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heidän menettelylleen oli ollut asianmukainen lupa. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja A:lla olisi ollut syytä epäillä heidän toimestaan kuljetetun maa-aineksen olleen pilaantunutta. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajat olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että B:n kuljettamat maa-ainekset eivät aiheuta ainakaan merkittävänä pidettävää haittaa ympäristölle tai vaaraa terveydelle ja että toimintaan on ollut tarvittava viranomaislupa. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoo, ettei B:n ja A:n menettely ole ollut törkeän huolimatonta. Mainituilla perusteilla syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
28.10.2019 9.45
Julkisasiamies: sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää sähkömarkkinadirektiivissä tarkoitettuna osapuolena, jota Energiaviraston päätös koskee ja joka olisi siten oikeutettu hakemaan päätökseen muutostaJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman hallinto-oikeuden esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 17 kohtaa on tulkittava siten, että pääasian olosuhteissa sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna osapuolena, jota sääntelyviranomaisen päätös koskee. - Uutiset
15.11.2019 15.40
Hovioikeus tuomitsi väärää tietoa terveydentilastaan vakuutusyhtiölle antaneen miehen törkeän petoksen asemasta petoksesta ja velvoitti miehen korvaamaan vakuutusyhtiölle 20.517,89 euroaVastaaja oli vakuutushakemuksensa terveysselvityksessä 17.2.2009 jättänyt ilmoittamatta sairauksista, jotka olisivat vaikuttaneet vakuutuksen myöntämiseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiölle yhteensä 20.517,89 euron suuruisen taloudellisen vahingon, kun hän oli aikavälillä 26.5.2010–7.11.2015 hakenut korvausta hoitokuluista sekä päivärahaa sairausajalta. KO oli hylännyt syytteen törkeästä petoksesta. Sekä syyttäjä että vakuutusyhtiö vaativat HO:ssa, että vastaaja tuomitaan KO:n tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä petoksesta. HO katsoi, ettei vastaajan menettelyä ollut pidettävä erityisen suunnitelmallisena, vaikka rikoksen tekoaika olikin melko pitkä (17.2.2009 - 17.11.2015). Tekoa ei siten kokonaisuutena arvostellen ollut pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettava siksi petos eikä törkeää petosta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 4 kk:n pituista vankeusrangaistusta, joka voitiin määrä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 16.00
Yhtiön katsottiin menetelleen yt-lain mukaisesti irtisanoessaan palveluesimiehenYhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen irtisanomalla hänet taloudellisin, tuotannollisin ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvin perustein. Asiassa oli riitaa siitä, oliko yhtiö täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen sisällölliset vaatimukset, oliko kantajan työsuhteen irtisanominen ollut perusteltua tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja oliko yhtiö laiminlyönyt velvollisuuden tarjota kantajalle muuta työtä. Työntekijän 34.140 euron vaatimus yhteistoimintalain 62 §:n mukaisesta hyvityksestä ja 20 kuukauden palkkaa vastaava 63.580,00 euron vaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
9.12.2019 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi kaupunkia perusteettomasti kuljetuskilometreistä laskuttaneen yrittäjän törkeästä petoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTeon törkeysarvostelun osalta HO totesi, että vastaajan tavoittelema hyöty oli ollut 32.992,76 euroa, jota oli pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Ylilaskutuksen säännöllisyys ja pitkä kesto (melkein 1 v) huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Asiassa lausutun perusteella vastaaja oli syyllistynyt törkeään petokseen (2.1. - 31.10.2015). Vastaaja oli velvollinen korvaamaan kaupungille sille aiheutuneen vahingon määrältään 29.693,49 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019)