Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.12.2020 10.10
Hovioikeus: Piha-alueen maansiirtotyöhön sovellettiin kuluttajapalvelussopimusta koskevia säännöksiäHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut siitä, miksi sovellettavaksi tulevat kuluttajansuojalain 8 luvun kuluttajapalvelussopimusta koskevat säännökset eivätkä 5 luvun tavaran kauppaa koskevat säännökset. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 7.58
Asianajaja Anne Björklund: Mahdollisuudesta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä tarjouskilpailussaMarkkinaoikeus on antanut 28.10.2020 mielenkiintoisen päätöksen MAO:469/20, jossa se arvioi, oliko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen perusteella ja tarjoamatta mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ennen poissulkemista. - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
13.11.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolleOsapuolet olivat tuomiossa todetulla tavalla todenneet hovioikeudessa riidattomaksi, että A oli siirtänyt ilman hyväksyttävää syytä yhtiön varoja itselleen tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 yhteensä 32.888,20 euroa sekä tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 yhteensä 5.203,19 euroa eli ajalla 1.1.2013-31.12.2014 yhteensä 38.091,39 euroa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 17.2.2016. Yhtiön velat konkurssiin asettamishetkellä olivat olleet 245.108,13 euroa ja varat 75.875,70 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi tilikauden 2013 aikana ja oli ollut maksukyvytön viimeistään 31.12.2013. A oli teollaan tavoitellut huomattavaa hyötyä ja aiheuttanut huomattavaa vahinkoa velkojilleen. Velallisen epärehellisyys oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon osatekojen suuri määrä ja teon kesto.
Kysymys myös puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolle. (Ään. puolustajan palkkion valtiolle korvaamisen perusteluista. Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristörikkomuksestaYmpäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 10.13
Hovioikeus: Yhtiö oli reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiinYhtiö oli vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin HO oli asiassa lausunut kantaja A:n työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ollut vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. KO:n tuomiota ei ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
15.9.2020 12.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion yhtiöiden välisessä velkomusasiassaAsiassa oli riidatonta, että X Oy oli maksanut perintäilmoituksen 3.7.2018 viitenumerolla 412,15 euroa. Koko perintäilmoitukseen perustuva saatava oli siten tullut suoritetuksi. Koska saatava oli suoritettu ennen kyseistä saatavaa koskevia enempiä perintätoimenpiteitä, perustetta enemmille perintäkuluille ei ollut. Kanne oli hylättävä kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
1.9.2020 14.25
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimestaHovioikeus totesi muun muassa, että turvaamistoimea ei voida jättää määräämättä sen väitetyn kohtuuttomuuden perusteella, mikäli vaade- ja vaaraedellytykset täyttyvät. Sairaanhoitopiirin julkisoikeudellisella asemalla, jonka perusteella se oli vapautettu vakuuden asettamisvelvollisuudesta, ei ollut merkitystä turvaamistoimen edellytyksiä koskevassa harkinnassa. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
25.8.2020 11.24
Hovioikeus: Toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö, minkä tulisi olla kaikille lainopillisen koulutuksen saaneille henkilöille selvää - käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan 521,97 euron kuluttajariidanAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko A:n kanne pitänyt jättää tutkimatta sen vuoksi, että kanteessa velottu saatava oli kuulunut hänen toiminimelleen. Mikäli katsottiin, että KO:n tästä kysymyksestä antama välituomio oli oikea, kysymys oli siitä, oliko KO ollut tuomionvoipa. Siinä tapauksessa, että KO:n tuomion kumoamiseen ja asian palauttamiseen ei ollut tuomionvoipuutta koskevaan puutteeseen perustuvaa syytä, kysymys oli siitä, oliko KO:n tuomiota muutettava pääasian ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
14.7.2020 10.31
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokrasuhdetta koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kanteessa tarkoitettua sopimusta tulkittava kantajien kannan mukaisesti siten, että yhtiön maksamia suorituksia tarkastellaan kalenterivuosittain siten, että yhtiön vähimmäisottomäärään perustuvaa maksua siltä osin kuin se ylittää tosiasiasiassa otetusta maa-aineksesta määräytyvän maksun ei oteta yhtiön hyväksi huomioon sopimuksen päättyessä, vai oliko maksuja tarkasteltava yhtiön kannan mukaisesti vuokrasopimuksen koko keston ajalta yhtenä kokonaisuutena siten, että kaikki yhtiön suorittamat maksut otetaan huomioon yhtiön hyväksi sopimuksen päättyessä, jossa tapauksessa yhtiö ei olisi velvollinen maksamaan kanteen perusteena olevaa vuonna 2017 otettuja maa-aineksia koskevaa laskua. Kysymys oli myös siitä, kohdistuvatko kantajien saamat ennakkomaksut laskutusvuoden kiviainesottoihin kalenterivuosittain vai sopimuksen sanamuodon mukaisesti maksuvuotta seuraavan vuoden kiviainesottoihin ja oliko yhtiölle toimitettu viimeinen ennakkomaksua koskeva 2.1.2017 päivätty lasku ollut näin ollen aiheeton. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut tarpeettomia oikeudenkäyntikululuja käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
6.7.2020 14.00
Vakuutusoikeus: Hovioikeuden päätöksen oikeusvoima ei estänyt antamasta TEL:n nojalla vakuuttamisvelvollisesta ratkaisua, joka poikkesi hovioikeuden ratkaisustaA:lla oli ollut määräysvallassaan kaksi yritystä F Oy ja T Oy. F Oy:stä T Oy:öön vuokratut työntekijät oli vakuutettu työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan F Oy:n työeläkevakuutuksessa ja F Oy oli suorittanut työeläkevakuutusmaksut. Verotarkastuksessa F Oy:n liiketoimintaa ei pidetty todellisena itsenäisenä liiketoimintana ja hovioikeus oli katsonut kirjanpito- ja veropetosasiassa T Oy:n olleen todellinen työnantaja. A oli vedonnut hovioikeuden päätökseen ja vaatinut maksettujen eläkevakuutusmaksujen palauttamista ja eläkevakuutuksen ottamista takautuvasti toisesta eläkelaitoksesta työnantajana konkurssitilassa oleva T Oy. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että hovioikeuden päätöksellä ei ollut ratkaistu kysymystä siitä, kenellä työnantajalla oli asiassa lakisääteisen työeläketurvan järjestämisvastuu. Hovioikeuden päätöksen oikeusvoiman ei voitu katsoa estävän antamasta TEL:n nojalla vakuuttamisvelvollisesta työnantajasta ratkaisua, joka poikkesi hovioikeuden rikosasiassa antamasta tuomiosta. - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikulujaHO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.46
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen moitittavasti laiminlyömällä ilmoittaa kantelijalle mahdollisuudesta saattaa palkkioerimielisyys valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
14.5.2020 14.34
Hovioikeus korotti esitutkintalain mukaisen edunvalvojan palkkion 220 euroksi - oikeusavun saajan vastapuoli ei ollut velvollinen korvaamaan takaisin valtiolle valtion varoista maksettuja määriäKorkein oikeus on katsonut laadultaan varsin yksinkertaisessa ja selväpiirteisessä rikosasiassa, että 220 euron tuntiveloitus oli asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen. Oikeusapulain 22 §:ssä on säädetty oikeusavun saajan vastapuolen velvollisuudesta korvata takaisin valtiolle valtion varoista maksetut määrät. Esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan kohdalla tällaista sääntelyä ei ole, minkä vuoksi edellytyksiä velvoittaa vastapuolta korvaamaan takaisin valtiolle HO:ssa nyt maksettavia määriä ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
20.4.2020 9.30
Markkinaoikeuden ratkaisu sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksistaMarkkinaoikeus kumosi Energiaviraston päätöksen 21.12.2018 siltä osin kuin päätöksellä oli velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka Kotimaan Energia Oy oli veloittanut ennen kuin se oli ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti, ja palautti asian mainitulta osin Energiavirastoon uudelleen käsiteltäväksi palautusvelvollisuuden määrittelemiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
25.3.2020 16.00
Työsopimus voitiin purkaa matkalaskuepäselvyyksien vuoksiHuomioonottaen matkalaskuissa olevat epäselvyydet, epäselvyyksien toistuvuus ja lukuisuus, kantajan työtehtävä työsuojeluvaltuutettuna ja yhtiön palveluksessa sekä kantajan toiminnassa asiassa todettu vilpillisyys, KO:n käsityksen mukaan kantajan työsuhteen purkamiselle oli ollut erittäin painava syy. Työnantajalle oli syntynyt niin syvä epäluottamus kantajaan matkalaskujen vuoksi ja tätä kautta kantajan koko toimintaan, että työsuhteen jatkaminen edes irtisanomisajan olisi ollut työnantajan kannalta tässä tilanteessa kohtuutonta. HO oli 3.2.2020 toimitetussa pääkäsittelyssä kehottanut asianosaisia sopimaan asian. Tämän jälkeen asianosaiset ilmoittivat päässeensä asiassa sovintoon ja pyytäneet sen vahvistamista. HO vahvisti sovinnon. Sovinnon vahvistamista koskeva HO:n tuomio kumosi KO:n tuomion. Sovinto on pidettävä salassa 60 vuotta asian vireille tulosta 9.4.2078 saakka. - Uutiset
18.3.2020 12.08
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi yhtiön edustajan yhtiönsä puolesta suullisesti sitoutuneen vastaamaan lakiasiaintoimistolle aiheutuvista asiamiespalkkioistaHovioikeus katsoi kuultujen yhdenmukaisten kertomusten sekä kirjallisen todistelun tukevan sitä, että K oli sitoutunut vastaamaan edustamansa Y Oü:n puolesta O:n ja Lakiasiaintoimisto X Oy:n välisestä toimeksiantosopimuksesta johtuvista kuluista Lakiasiaintoimisto X Oy:lle. Tätä johtopäätöstä tuki lisäksi se, että K ei ennen kanteen vireilletuloa käräjäoikeudessa ollut yhteydenpidossaan toimiston kanssa kiistänyt maksuvelvollisuuttaan, vaikka sähköpostinvaihtoa oli käyty muista laskuihin liittyvistä asioista. Vaikka K oli yhden kerran 2017 vastannut U:lle O:n hoitavan laskut, tämä voitiin ymmärtää joko niin, että K oli vastannut viestiin O:n puolesta tai niin, että K aikoi neuvotella O:n kanssa siitä, että tämä ottaisi huolehtiakseen laskuista. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 13.00
KHO:n muu päätös julkisesta hankinnastaHangon kaupunki oli ilmoittanut 16.12.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta palveluntuottajan valinnasta Nova Palvelutaloon ajalle 1.4.2017–31.12.2019 ja kahdelle optiovuodelle. Hangon kaupungin perusturvalautakunta oli 25.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Esperi Care Oy:n tarjouksen. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ilman optiovuosia oli hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2,2 miljoonaa euroa. Markkinaoikeus, jossa Hangon palveluasunnot säätiö – Stiftelsen Hangö servicebostäder oli ollut valittajana, Hangon kaupunki vastapuolena ja Esperi Care Oy kuultavana, oli valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen ja velvoittanut säätiön korvaamaan Hangon kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. KHO katsoi, että markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
5.3.2020 12.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta yhtiökokouksen päätöksen moittimista ym. koskevan asiassa – kantajan maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennettiin 70.543,30 eurosta 40.999,30 euroonKerrotuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan (valittaja HO:ssa) myöntämää määrää 40.999,30 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
19.2.2020 11.43
Työsuhde voitiin päättää koeajalla - työntekijän maksettavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinYhtiöllä oli ollut perusteet kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Perusteet eivät olleet olleet syrjiviä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia. Siten yhtiöllä oli ollut laillinen peruste kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Yhtiö ei ollut kuullut kantajaa ennen työsuhteen päättämistä. Hänet kutsuttiin neuvotteluhuoneeseen kesken työpäivän ja ilmoitettiin vain purusta. Luottamusmiehen osallistumisesta tilaisuuteen ei ollut huolehdittu. Yhtiön puutteellinen menettely vaikutti oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
8.1.2020 11.25
Hovioikeus: Vene- ja uimapaikan osakaskunnan kokouksen päätös oli pätemätönHovioikeus arvioi, että osakaskunnan kokouksessa 1.10.2017 kohdan 11 § 1 kohdassa 1 oli päätetty asiasta, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Päätös ei ollut siten syntynyt yhteisaluelain 12 §:n edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi Vehkajärven vene- ja uimapaikan kokouksen päätöstä oli pidettävä pätemättömänä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
2.1.2020 9.00
Hovioikeus: Kun yhtiö ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, velallinen ei ollut velvollinen korvaamaan yhtiön perintä- ja selvittelykulujaSelvittely- ja perintäkulujen osalta oli arvioitava sitä, oliko S Oy menetellyt hyvän perintätavan mukaisesti, kun se itse ja asiamiehen välityksellä oli lähettänyt kaikki perintäkirjeet X:n kaupparekisteriin merkittyyn postiosoitteeseen S:n tiedossa olleiden yhteystietojen sijasta. Asiassa oli arvioitava siten myös sitä, mikä merkitys kaupparekisterissä julkaistulla virheellisellä osoitetiedolla oli hyvän perintätavan kannalta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että S Oy ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, eikä menettelyä voitu moitittavuudeltaan pitää vähäisenä. A X:n toiminimen haltijana ei siten ollut velvollinen korvaamaan S:n perintä- tai selvittelykuluja. (Vailla lainvoimaa 2.1.2020) - Uutiset
30.12.2019 7.55
Markkinaoikeus kielsi Kuovi Oy:tä käyttämästä mainonnassa ja markkinoinnissa viittauksia Arabian / Fiskars Finlandin Paratiisi-astioihin 100.000 euron sakon uhallatekijänoikeus - asiavaltuus - tavaramerkki - tavaramerkin vakiinnuttaminen - sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - maineen norkkiminen - Uutiset
17.12.2019 14.00
Työaikasuojelurikosta koskevat syytteet kaatuivat: Hovioikeus muutti valtion varoista maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää - kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin 220 euroaAsiassa mainitut jutun erityispiirteet sekä asian laatu ja laajuus, sen vaatima työn määrä sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus huomioon ottaen valmisteluun käytetty aika ei ollut ollut kohtuullinen, mutta toisaalta siihen oli voitu HO:n näkemyksen mukaan perustellusti käyttää jonkin verran enemmän aikaa kuin mitä KO oli hyväksynyt. HO piti valmistelun osalta kohtuullisena ajankäyttönä asiassa 50 tuntia. Valittajat eivät olleet esittäneet perusteluja sille, miksi kahden lakimiehen käyttäminen pääkäsittelyssä olisi ollut tarpeellista, joten pääkäsittelyn osalta valtion varoista korvattiin 13 tunnin ajankäyttöön perustuva palkkio. Vastaajan ja vastaaja Oy:n avustajan laskussaan käyttämä tuntiveloitus oli ollut 220, 250 tai 280 euroa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kohtuullinen tuntiveloitus oli tavanomaisena pidettävä 220 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennutVanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi kaupunkia perusteettomasti kuljetuskilometreistä laskuttaneen yrittäjän törkeästä petoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTeon törkeysarvostelun osalta HO totesi, että vastaajan tavoittelema hyöty oli ollut 32.992,76 euroa, jota oli pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Ylilaskutuksen säännöllisyys ja pitkä kesto (melkein 1 v) huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Asiassa lausutun perusteella vastaaja oli syyllistynyt törkeään petokseen (2.1. - 31.10.2015). Vastaaja oli velvollinen korvaamaan kaupungille sille aiheutuneen vahingon määrältään 29.693,49 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
19.11.2019 16.00
Yhtiön katsottiin menetelleen yt-lain mukaisesti irtisanoessaan palveluesimiehenYhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen irtisanomalla hänet taloudellisin, tuotannollisin ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvin perustein. Asiassa oli riitaa siitä, oliko yhtiö täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen sisällölliset vaatimukset, oliko kantajan työsuhteen irtisanominen ollut perusteltua tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja oliko yhtiö laiminlyönyt velvollisuuden tarjota kantajalle muuta työtä. Työntekijän 34.140 euron vaatimus yhteistoimintalain 62 §:n mukaisesta hyvityksestä ja 20 kuukauden palkkaa vastaava 63.580,00 euron vaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
15.11.2019 15.40
Hovioikeus tuomitsi väärää tietoa terveydentilastaan vakuutusyhtiölle antaneen miehen törkeän petoksen asemasta petoksesta ja velvoitti miehen korvaamaan vakuutusyhtiölle 20.517,89 euroaVastaaja oli vakuutushakemuksensa terveysselvityksessä 17.2.2009 jättänyt ilmoittamatta sairauksista, jotka olisivat vaikuttaneet vakuutuksen myöntämiseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiölle yhteensä 20.517,89 euron suuruisen taloudellisen vahingon, kun hän oli aikavälillä 26.5.2010–7.11.2015 hakenut korvausta hoitokuluista sekä päivärahaa sairausajalta. KO oli hylännyt syytteen törkeästä petoksesta. Sekä syyttäjä että vakuutusyhtiö vaativat HO:ssa, että vastaaja tuomitaan KO:n tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä petoksesta. HO katsoi, ettei vastaajan menettelyä ollut pidettävä erityisen suunnitelmallisena, vaikka rikoksen tekoaika olikin melko pitkä (17.2.2009 - 17.11.2015). Tekoa ei siten kokonaisuutena arvostellen ollut pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettava siksi petos eikä törkeää petosta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 4 kk:n pituista vankeusrangaistusta, joka voitiin määrä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
28.10.2019 9.45
Julkisasiamies: sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää sähkömarkkinadirektiivissä tarkoitettuna osapuolena, jota Energiaviraston päätös koskee ja joka olisi siten oikeutettu hakemaan päätökseen muutostaJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman hallinto-oikeuden esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 17 kohtaa on tulkittava siten, että pääasian olosuhteissa sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna osapuolena, jota sääntelyviranomaisen päätös koskee. - Uutiset
28.10.2019 8.45
Hovioikeus arvioi törkeää huolimattomuutta ympäristön pilaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetyksi, että C oli kertonut B:lle ja A:lle, että kiinteistöille on lupa tuoda maa-aineksia. Selvittämättä jäi, onko C nimenomaisesti kertonut viranomaisluvan olevan kunnossa. Nämä seikat puolsivat sitä, että B ja A olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heidän menettelylleen oli ollut asianmukainen lupa. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja A:lla olisi ollut syytä epäillä heidän toimestaan kuljetetun maa-aineksen olleen pilaantunutta. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajat olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että B:n kuljettamat maa-ainekset eivät aiheuta ainakaan merkittävänä pidettävää haittaa ympäristölle tai vaaraa terveydelle ja että toimintaan on ollut tarvittava viranomaislupa. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoo, ettei B:n ja A:n menettely ole ollut törkeän huolimatonta. Mainituilla perusteilla syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 11.15
Asianajaja toimi hyvän asianajotavan vastaisesti toimittaessaan laskun asiakkaalleen yli vuoden kuluttua toimeksiannon päättymisestä - varoitus voitiin antaaValvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ottaen huomioon, että AA:n oli katsottu toimineen hyvän asianajotavan vastaisesti sekä laskuttamansa palkkion määrän kohtuullisuuden että laskun toimittamisen osalta, kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä menettelystä, että ratkaisu olisi kohtuuton tai ilmeisen virheellinen AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
27.9.2019 13.25
Hovioikeus: Turvaamistoimelta vaadittava vaade-edellytys puuttui korotetun näyttövaatimuksen vuoksiAsian summaarinen luonne ja vaade-edellytyksen täyttymiselle korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä asetettu korotettu näyttövaatimus huomioon ottaen A ei tässä tilanteessa saattanut oikeuttaan riittävän todennäköiseksi, minkä vuoksi hakemus oli kaikilta osin hylättävä. Koska hakemus tuli hylättäväksi jo vaade-edellytyksen puuttumisen johdosta, hovioikeus ei lausunut vaaraedellytyksen täyttymisestä tai moitittujen päätösten luonnetta koskevista väitteistä. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.26
Hovioikeus: 280 euron tuntiveloitusperuste työturvallisuusrikosjutussa oli liian korkeaSyyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
7.6.2019 8.20
Markkinaoikeus pyydettyään ennakkoratkaisun unionin tuomioistuimelta: Sähköyhtiön oli sallittua antaa e-laskun valinneille loppukäyttäjille alennusta sähkön perusmaksustaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, onko Oulun Sähkönmyynti Oy:n sallittua sähkön vähittäismyyjänä antaa laskun toimitustavaksi e-laskun valinneille loppukäyttäjille alennusta sähkön perusmaksusta vai merkitseekö tällainen alennus sitä, että muun laskutustavan valinneet loppukäyttäjät eivät ole saaneet laskujansa maksutta sähkömarkkinalain 69 §:n 5 momentissa edellytetyllä tavalla. Markkinaoikeus katsoi, ettei Oulun Sähkönmyynti Oy ole menetellyt sähkömarkkinalain 69 §:n 5 momentin vastaisesti myöntäessään alennuksen perusmaksusta e-laskutusvaihtoehdon valinneille asiakkailleen. Energiaviraston päätös oli siten virheellinen ja se oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.30
Hovioikeus kohtuullisti asianajajakantajalle maksettavia oikeudenkäyntikuluja 113 175,40 eurosta 20 000 euroonKO:n ensimmäinen valmisteluistunto oli pidetty 22.10.2015 kello 9.00 – 11.55 ja toinen 15.2.2016 kello 9.50 – 11.00. Kolmas valmisteluistunto oli pidetty vahingonkorvaussaatavan jo vanhennuttua 11.5.2017 kello 9.30 – 11.00 ja neljäs 20.11.2017 kello 9.00 – 10.00. Asianajajakantaja C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. HO totesi mm., että C:n ja hänen asiamiehensä olisi pitänyt havaita saatavan vanhentuminen 14.11.2016. Vanhentumisen seurauksena C:n oikeussuojan tarve oli muuttunut. C:llä ei ollut enää vanhentumisen jälkeen ollut aihetta ajaa asiaansa alkuperäisessä muodossa. HO katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Useat toimenpiteet pitivät sisällään oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä. Tämän osalta HO totesi, ettei asianajaja voi laskuttaa ammattitaitonsa ylläpitämistä päämiehensä vastapuolelta. Kokonaisuutena HO katsoi, että C oli tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman laajan oikeudenkäynnin. C:n asiamiehen KO:ssa esittämiä laskuja oli muutoinkin pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden liiallisina. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019, Ään.) - Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
23.5.2019 13.10
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi että välitystuomio oli kumottavaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että välitystuomion ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, mutta välitystuomio oli välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla kumottava. X Ab ei ollut vedonnut niihin seikkoihin, joihin välimiesoikeus oli perustanut ratkaisunsa perusteettoman edun palautusta koskevan Y Oy:n ensisijaisen kannevaatimuksen hylätessään. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että välimies oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja jättänyt varaamatta Y Oy:lle tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
18.4.2019 7.59
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikkomuksesta tuomitun teurastamotoimintaa harjoittavan yhtiön omistajan rangaistuksestaHovioikeus päätyi A:n menettelyä sekä kokonaisuutena että tuomiossa selostettujen yksittäisten tapausten valossa arvioidessaan siihen, ettei hänen voitu katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen asemaansa perustuvia velvollisuuksiaan siten, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden syyksilukemaan eläinsuojelurikkomukseen. Syyte oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
12.4.2019 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistön virhettä koskevassa asiassa – kiinteistössä oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirheHovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko kiinteistössä ollut kaupantekohetkellä vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen oikeuttava maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe, kun kiinteistön lämmityskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä myyjät olivat ennen kaupantekoa tekemässään budjetissa ilmoittaneet. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko ostajalle syntynyt tilanteessa erityinen selonottovelvollisuus ja oliko ostaja laiminlyönyt erityisen selonottovelvollisuutensa. Vielä kysymys oli mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Vaikka myyjillä ei ollut tarkkaa tietoa lämmityskustannusten lopullista hintaa alentavan lauhteen määrästä, oli myyjien täytynyt ymmärtää, että myyjien aikaisemmin ilmoittama arvio vuotuisten lämmityskustannusten määrästä oli ollut selvästi virheellinen. Myyjien olisi tullut niillä ollut tiedonantovelvollisuus huomioon ottaen oma-aloitteisesti ilmoittaa kauppaneuvottelujen edelleen jatkuessa mittaustuloksesta ostajalle. Myyjät olivat siten ennen kaupan tekemistä jättäneet edellä mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kiinteistössä oli näin ollen ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Hovioikeus velvoitti myyjät maksamaan vahingonkorvausta 299.200 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan puolet ostajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.47
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kun tämä ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimustaValvontalautakunta oli asiassa katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta. Lautakunnan mukaan sillä, onko kyseessä asianosaiskuluvaatimus vai asianajopalveluista muodostuva oikeudenkäyntikuluvaatimus, voi olla vaikutusta vastapuolen tai tuomioistuimen arvioidessa vaatimusten määrällistä kohtuullisuutta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta ei ollut pitänyt huomautusta riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä ottaen huomioon A:n valvontalautakunnalle antamat ristiriitaiset ja vähintään epätäsmälliset lausumat C:n roolista sekä sen, että A ei ollut ilmoittanut taloudellisia olojaan avoimesti. A:lle oli määrätty kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoitus, jota ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena ja joka ei sellaisenaan vaikuta A:n oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.00
Hovioikeus tulkitsi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeus: Vakuuden saamista koskeva edellytys oli niin ratkaiseva sopimuksen syntymiselle, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti sopimuksen syntymistä siten, ettei sopimusta ollut syntynytN:n ja osaksi V:n kertomuksen perusteella hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Alusin Oy oli edellyttänyt Enermax Oy:n sijaan sopijaosapuoleksi tulemisessa vakuuden saamista toimituksen kauppahinnan maksamiseksi takaisin yhtiölle ja että vakuuden saaminen oli myös ollut ratkaisevassa asemassa Alusin Oy:n sitoutumisessa Oilon Oy:n kanssa sopimukseen. Asiassa oli riidatonta, että vakuutta ei ollut saatu järjestettyä Alusin Oy:lle. Vaikka asiassa oli seikkoja, jotka puolsivatkin sopimuksen syntymistä, hovioikeus piti Alusin Oy:n vakuuden saamista koskevaa edellytystä niin ratkaisevana sopimuksen syntymisen edellytyksenä, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten välille voitu katsoa syntyneen sopimusta. Hovioikeus katsoi, että Alusin Oy:n ja Oilon Oy:n välille ei ollut syntynyt sopimusta Herttoniemen kartanoon toimitettavan lämpöpumppujärjestelmän tilaamisesta ja maksamisesta. Käräjäoikeuden tuomio oli näin ollen kumottava ja Oilon Oy:n kanne hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
27.2.2019 13.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kavalluksesta ulosottoasiassaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että syytteen teonkuvauksen mukaisesta A:n menettelystä jäi järkevä epäilys. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A olisi anastanut hallussaan olleet, ulosottoon tilitettäväksi tarkoitetut P:n varat. Näin ollen syyte törkeästä kavalluksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta ulosoton maksukieltoa ja menettelyllään syyllistynyt omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Asiassa oli kysymys myös oikeusaputoimistoa erehdyttämällä tehdystä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
7.2.2019 10.00
KKO: Valvontalautakunta oli menetellyt harkintavaltansa puitteissa kun se oli määrännyt asianajajalle varoituksen kohtuuttoman laskutuksen perusteella – suullista käsittelyä ei tarvittu hovioikeudessaAsianajaja oli toiminut kantelijoiden asiamiehenä näiden asuinhuoneiston remonttia koskeneessa riita-asiassa. Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta oli palkkioriita-asiassa suositellut asianajajan palkkion alentamista. Valvontalautakunta oli samana päivänä valvonta-asiassa antamassaan ratkaisussa palkkioriita-asian ratkaisuun perustuen katsonut, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laskuttaessaan päämiehiään ylittäen olennaisesti sen, mitä voitiin pitää asiassa kohtuullisena.
Korkein oikeus katsoi, että valvontalautakunta oli menetellyt harkintavaltansa puitteissa, kun se oli määrännyt asianajajalle varoituksen kohtuuttoman laskutuksen perusteella.
Kysymys myös hovioikeuden tutkimisvelvollisuuden laajuudesta valvonta-asioissa ja velvollisuudesta toimittaa suullinen käsittely. - Uutiset
30.1.2019 9.18
KKO: Liikesalaisuudet eivät olleet esteenä asiakirjan esittämisvelvollisuudelleA Oy ja B Oy vaativat riita-asiassa, että C Oy ja D Oy sekä mainitut yhtiöt omistaneet henkilöt määrätään esittämään C Oy:n ja D Oy:n yhdessä omistaman yhdysvaltalaisen yhtiön asiakirjoja. Vastapuolet kiistivät vaatimuksen sillä perusteella, että asiakirjoja ei ollut yksilöity riittävästi, niillä ei ollut merkitystä näyttönä eivätkä ne olleet vastapuolten, vaan yhtiön hallussa. Lisäksi asiakirjat sisälsivät yhtiön liikesalaisuuksia.
Korkeimman oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että asiakirjan esittämisvelvollisuuden edellytykset täyttyivät eräiden asiakirjojen osalta ja että erittäin tärkeät syyt vaativat liikesalaisuuksista todistamista. (Ään.) - Uutiset
28.1.2019 15.00
Isännöitsijälle 60 päivän vankeusrangaistus luottamusaseman väärinkäytöstäIsännöitsijän katsottiin syyllistyneen luottamusaseman väärinkäyttöön 19.7.2010 - 21.12.2011. Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä 5.2.2012 - 16.4.2013. Käräjäoikeuden tuomitsema 3 kk ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 60 päivään. Asunto Oy B:lle maksettavaksi tuomittu korvaus piha-alueen kunnostustyön urakkatarjouksen ylittymisestä aiheutuneesta vahingosta alennettiin 9.398,40 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen. Vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta Asunto Oy C:lle. (Vailla lainvoimaa 28.1.2019) - Uutiset
22.1.2019 11.00
Hovioikeus pohti irtisanomisedellytyksiä, irtisanomisajan palkan määrää, työntekijän asemaa luottamusmiehenä tai luottamusvaltuutettuna ja oikeudenkäyntikulujen korvausvastuutaKO oli hylännyt kanteen muilta kuin irtisanomispalkan osalta. B Oy oli velvoitettu suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 2.787,50 euroa. A oli velvoitettu suorittamaan B Oy:lle korvaukseksi yhtiön oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa korkoinen. A:n valituksen johdosta asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko irtisanominen voinut kohdistua A:han ottaen huomioon TSL 7 luvun 10 §:ssä säädetty luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun korostettu irtisanomissuoja. Riitaista oli, oliko A ollut ensisijaisesti luottamusmiehen tai toissijaisesti luottamusvaltuutetun asemassa. Tähän nähden riitaista oli, oliko A voitu valita luottamusmieheksi tai luottamusvaltuutetuksi eli oliko hänen työhönsä sovellettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämän arvioimiseksi asiassa oli selvitettävä, mitä tehtäviä A:n työhön tosiasiallisesti kuului. A:n vaatimuksen perusteen menestyessä kysymys oli vielä maksettavan korvauksen määrästä. Yhtiön valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, tuliko yhtiö velvoittaa korvaamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa ajalta 22.4. - 22.5.2014. Arvioitavaksi tuli, oliko A kutsuttu töihin lomautuksensa aikana vähintään seitsemän vuorokautta ennen irtisanomisajan alkamista. Lisäksi arvioitavaksi tuli, oliko A ollut 30.4. - 22.5.2014 työkyvytön ja oliko hän toisaalta luopunut oikeudestaan esittää vaatimuksia tältä osin. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut oikeus TSL 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkka. HO vapautti A:n velvollisuudesta suorittaa B Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
9.1.2019 14.00
Hovioikeus piti varatuomarin 200 euron tuntiveloitusta kohtuullisena ja korotti esitutkintalain mukaista edunvalvojan palkkiotaKO oli hyväksyen varatuomarin ilmoittaman 12,25 tunnin ajankäytön määrännyt palkkion maksettavaksi 110 euron tuntiveloitusperusteen mukaan. HO:ssa kysymys oli siitä, minkä perusteiden nojalla esitutkintalain mukaiselle edunvalvojalle maksettavan tuntipalkkion suuruus määräytyi ja oliko varatuomarin 200 euron tuntiveloitukseen perustunut palkkiovaatimus KO:ssa ollut tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen. HO korotti palkkiota yhteensä 1 367,10 eurolla. Varatuomarin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta palkkiotaan koskevassa asiassa hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 11.40
Hovioikeus poisti kahdelle asianajajalle annetun varoituksenKäsillä olevassa asiassa valvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A:n edustaman asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus ei valvontalautakunnan mukaan ollut ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 5.12 kohdan sekä palkkio-ohjeen 1.1 kohdan edellyttämällä tavalla oikeassa suhteessa tehtävän laatuun sekä sen vaatimaan työn määrään taikka muutoinkaan kohtuullinen [63.165,20 euroa, pois lukien arvonlisäveron määrä. Käräjäoikeus oli puolestaan katsonut kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 10.000 euroa]. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunnan ei olisi tullut esittämillään perusteilla katsoa A:n toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja määrätä hänelle kurinpidollista seuraamusta. Valvontalautakunnan päätös oli siten ilmeisen virheellisenä kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
3.1.2019 11.21
Vuoden 2018 luetuimmat jututEdilexissä on julkaistu kaiken kaikkiaan jo lähes 56 500 uutista. Vuonna 2018 uutisia julkaistiin 3 654 kappaletta. Lue vuoden 2018 luetuimmat jutut! - Uutiset
28.11.2018 13.03
Hovioikeus kumosi ja palautti valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisun asianajajalle annetusta varoituksesta tekijänoikeuskirjeisiin ja niiden laskutusperusteisiin liittyenValvontalautakunta ei ollut varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi kuluvaatimuksen erittelystä vastapuolen suuntaan tapaohjeiden kohdan 7.5 näkökulmasta, vaikka valvontalautakunnan ratkaisu oli siihen osittain perustunut. Mikäli A:ta kuultaisiin tästä seikasta hovioikeudessa, A:n asiaa koskeva selvitys tulisi hovioikeuden arvioitavaksi käytännössä ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen ilman asian palauttamista hovioikeuden ratkaisu perustuisi todennäköisesti ratkaisevilta osin sellaisen selvityksen ja näytön arviointiin, jota ei ollut otettu vastaan valvontalautakunnassa. Tämä olisi A:n oikeusturvan kannalta varsin ongelmallista ottaen huomioon hovioikeuden rooli valvonta-asioiden käsittelyssä sekä se, että A:n oikeus hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun on olennaisesti rajatumpi kuin ensimmäisenä asteena toimivan valvontalautakunnan ratkaisuun. Kuulemisen järjestäminen ei myöskään viivytä asian käsittelyä siinä määrin, että se olisi käsittelyn pitkittymisen välttämiseksi suoritettava hovioikeudessa ensimmäisenä asteena. Valvontalautakunnalla on katsottava olevan edellytykset järjestää kuuleminen kohtuullisessa ajassa. Hovioikeus katsoi, että asia oli palautettava valvontalautakuntaan A:n kuulemiseksi tapaohjeiden kohdassa 7.5 tarkoitetusta vaatimuksesta antaa erittely asianajokuluista vastapuolelle. (Vailla lainvoimaa 28.11.2018) - Uutiset
29.10.2018 10.30
KKO:n ratkaisu edunvalvojan palkkiosta esitutkinnassaAlaikäiselle asianomistajalle esitutkintalain 4 luvun 8 §:n nojalla määrätylle edunvalvojalle valtion varoista maksettava palkkio määrättiin noudattaen holhoustoimesta annetun lain 44 §:stä ilmeneviä periaatteita. (Ään.) - Uutiset
24.10.2018 10.58
KHO hyväksyi hankinnan ja kumosi markkinaoikeuden kumouspäätöksen laitostekstiilien vuokrauspalvelun julkisesta hankinnasta TurussaAsiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistava ensinnä kysymys siitä, oliko Turun kaupunki menetellyt laitostekstiilien vuokrauspalveluiden hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa valituksenalaisessa markkinaoikeuden päätöksessä katsotulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt muutoin hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti Lännen Tekstiilihuolto Oy:n valituksessaan markkinaoikeudessa esittämällä tavalla. KHO katsoi, että markkinaoikeuden ei olisi valituksenalaisessa päätöksessään mainitsemillaan perusteilla tullut pitää tarjouspyyntöä virheellisenä eikä siitä syystä kumota hankintapäätöstä ja kieltää sen täytäntöönpanoa. - Uutiset
22.10.2018 13.05
Hovioikeus arvioi lakiasiaintoimiston laskutustaHovioikeus totesi muun muassa, että yhtiö ei ollut antanut A:lle toimeksiannosta sovittaessa olennaisia tietoja jättäessään ilmoittamatta etukäteen toimeksiannon toteuttamistavan ja arvion kokonaishinnasta. A oli näin ollen antanut toimeksiannon riittämättömin tiedoin. (Vailla lainvoimaa 22.10.2018) - Uutiset
15.10.2018 10.05
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutosperusteella, kun asiassa oli ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta siltä osin kuin käräjoikeus oli arvioinut takaisinsaantihakemuksen tutkimisen edellytyksiäKO oli antanut vastaaja A:ta vastaan yksipuolisen tuomion katsottuaan, että hän oli vastauksessaan vedonnut ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ollut vaikutusta asian ratkaisemiseen. A:n haettua takaisinsaantia ja annettua KO:n pyynnöstä lausuman KO jätti takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska A:n asiassa antamat kirjelmät eivät täyttäneet OK 5 luvun 10 §:n 1 momentissa vastaukselle asetettuja vaatimuksia ja koska A:n antamasta lausumasta ei ilmennyt hänen kantansa lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli ilmennyt aihetta epäillä KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta siltä osin kuin KO oli arvioinut takaisinsaantihakemuksen tutkimisen edellytyksiä. Hovioikeuden olisi tullut myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. - Uutiset
26.9.2018 11.18
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa yritysjohtajille törkeää petosta koskevassa asiassaKKO ei tutki RETS Timber Oy Ltd:n (nyk. Mena Wood Oy Ltd) liiketoiminnassa tehtyjä törkeitä petoksia koskevaa rikosasiaa. - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
13.7.2018 11.19
Hovioikeuden ratkaisu sopimuksen vahvistamisestaHovioikeus päätyi siihen, että asiassa jäi epäselväksi, oliko A tehnyt Telian kanssa sopimuksen, jossa hän on henkilökohtaisesti sitoutunut maksamaan Telian yhtiön ravintolaan toimittamista palveluista. Näin ollen kanne A:han kohdistettuna oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.7.2018) - Uutiset
29.6.2018 9.47
Asianajajalle voitiin antaa huomautus - ei myöntänyt vakuutusyhtiölle vastaavaa alennusta, jonka oli päämiehelleen myöntänytAA oli myöntänyt, ettei hän ollut antanut vakuutusyhtiölle vastaavaa alennusta, jonka hän oli päämiehelleen myöntänyt. Valvontalautakunnan mukaan asianajajan oli annettava vakuutusyhtiölle sama alennus, joka päämiehelle oli annettu. Huolimattomasti toimiessaan ja palkkio-ohjetta rikkoessaan, oli AA toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. HO ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 29.6.2018) - Uutiset
28.5.2018 11.00
KHO:n ratkaisu virkasuhteen purkamisestaKorkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla, että A:ta oli kuultu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:ssä edellytetyllä tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi muutoin, että päätös A:n virkasuhteen purkamisesta oli tehty ennen kuin oikeus purkamiseen oli rauennut. A:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämä ei antanut aihetta hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin. - Uutiset
16.5.2018 14.04
Hovioikeus tulkitsi vuokrasopimusta sähkömaksun osaltaHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään. Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla. Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista. (Vailla lainvoimaa 16.5.2018) - Uutiset
9.5.2018 10.10
KHO:n ratkaisu yksityistien tiekunnalta peritystä kiinteistötoimitusmaksustaPohjois-Suomen hallinto-oikeus oli valituksenalaisella päätöksellään alentanut kiinteistötoimitusmaksun 7.615 euroon ja hylännyt Äkäskeron yksityistien tiekunnan hoitokunnan Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunnon pyytämistä koskevan vaatimuksen ja kiinteistötoimitusmaksua koskevan perustevalituksen sekä asian näin päättyessä tiekunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. KHO:ssa asiassa oli kysymys maanmittaustoimituksesta perittyä maksua koskevasta perustevalituksesta. Hallintotuomioistuimen tehtävänä oli arvioida asiassa valituksen johdosta, oliko julkinen saatava määrätty tai maksuunpantu virheellisesti. Asiassa ei siten ollut kysymys kilpailulaissa tarkoitettua kilpailunrajoitusta koskevasta asiasta. Hallinto-oikeuden päätös ei ollut kumottavissa sillä perusteella, ettei Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausuntoa ollut pyydetty. Kun lisäksi otettiin huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen pääasiaratkaisun tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan ratkaisun osalta ei ollut perusteita. - Uutiset
30.4.2018 15.00
Työnantajalla katsottiin olleen perusteltu syy epäillä työntekijän vieneen rahat ja siten erittäin painava syy purkaa työntekijän työsuhde - yhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta työntekijällePunnittuaan asiassa mainittuja seikkoja HO päätyi siihen, että työnantajalla oli ollut vallinneissa olosuhteissa perusteltu syy epäillä kantajan vieneen rahat ja siten TSL 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsuhde. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen perusteella, että KO oli tuomiollaan 1.7.2016, joka on lainvoimainen, hylännyt kantajaa vastaan ajetun syytteen X Oy:n varojen 900 euroa anastamisesta 13.10.2015 ja yhtiön korvausvaatimukset. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. Yhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta kantajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.4.2018) - Uutiset
21.3.2018 11.30
KHO palautti peiteltyä osingonjakoa koskevan asian HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi - asiassa oli esitetty uutta selvitystä (esitutkinta-aineisto)HAO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko A ollut aikuisviihdetoimialalla toimivan Kyprokselle rekisteröidyn X Ltd:n osakas tai tosiasiallinen toimija yhtiössä ja voitiinko hänen katsoa saaneen yhtiöstä VML 28 § ja 29 §:n perusteella peiteltyä osinkoa. HAO oli katsonut, ettei A:n tuloon vuosille 2007-2011 ollut voitu lisätä X Ltd:n tuloksesta peitellyksi osingoksi katsottua määrää. Tästä johtuen HAO oli kumonnut valituksenalaiset päätökset ja poistanut määrätyt veronkorotukset. KHO myönsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan. KHO ei ottanut ensi asteena ratkaistavakseen, mikä merkitys uusille selvityksille (esitutkinta-aineisto) oli asiassa annettava, vaan kumosi HAO:n päätöksen ja palautti asian HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. (Julkaisematon 21.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.00
Hovioikeuden päätös rikosasian valmistautumisen osalta maksettavasta palkkiosta ja avustajan oikeudesta saada valtion varoista korvaus omaa palkkiota koskevan valituksen laatimisestaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko palkkiota valmistautumisesta maksettava pidemmältä kuin KO:n kohtuulliseksi katsoman 7 tunnin ajalta. Valtion varoista maksettiin AA:lle palkkioksi A:n avustamisesta KO:ssa KO:n tuomitsemien määrien lisäksi 14,88 tunnin ajankäyttöä vastaavat. Avustajan vaatimus saada valtion varoista korvaus omaa palkkiota koskevan valituksen laatimisesta oli lakiin perustumaton (KKO 2001:107 ja KKO 1986 II 120). (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
23.2.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu konsulttisopimuksen välityslausekkeen kohtuuttomuudestaAsiassa oli kysymys siitä, onko osapuolten välillä 10.4.2012 allekirjoitetun konsulttisopimuksen sisältämä välityslauseke jätettävä oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin tai työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla huomioon ottamatta. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, ettei käsillä olevassa asiassa ratkaista sitä, onko A ollut työsuhteessa B Oy:öön. Hovioikeus katsoi muun muassa välityslausekkeen sovittelua puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena harkittuaan, että käsillä olevassa asiassa välityslausekkeen sovittelua vastaan puhuville seikoille oli annettava suurempi painoarvo. Työsopimuslain 10 luvun 2 §:n soveltuminen tapauksessa riippuu siitä, onko A:n ja B Oy:n tekemä konsulttisopimus katsottava työsopimukseksi, eli toisin sanoen siitä, onko A ollut työsuhteessa B Oy:öön. Tämä asia tulee ratkaistavaksi pääasian yhteydessä. Vaatimusten arviointi työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla ei siten tullut tässä vaiheessa kyseeseen. (Ään., vailla lainvoimaa 23.2.2018) - Uutiset
22.2.2018 11.32
Hovioikeuden päätös tuomion täydentämisestäHO katsoi, ettei HO:n tuomiossa ollut mitään sellaista täydennyshakemuksessa esitettyä vaatimusta, josta olisi jäänyt tuomiossa lausumatta ja jonka vuoksi tuomiota olisi pitänyt täydentää. Tuomion täydentämismenettely voi koskea vain sellaista tilannetta, jossa jostakin vaatimuksesta on jäänyt kokonaan lausumatta. Näillä perusteilla hakijan esittämä vaatimus tuli hylätä. Koska tuomion täydentämisen osalta ei oikeudenkäyntikuluista ole erillisiä säännöksiä, HO sovelsi tässä asiassa tavanomaisia kulusäännöksiä. HO harkitsi kohtuulliseksi palkkioksi lausuman laatimisesta kahta tuntia vastaavat 600 euroa, jotka asian lopputulos huomioiden hakija velvoitettiin suorittamaan vastapuolelle. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
13.2.2018 11.30
Herkko Hietanen: 13 teesiä legal designistaKansainvälinen Legal Design Summit -tapahtuma keräsi marraskuussa Helsinkiin kirjavan joukon ihmisiä keskustelemaan oikeudellisen muotoilun eli legal designin merkityksestä lakialalle. Tapahtuma oli loppuunmyyty. Mistä oikein on kyse? Oikeudellinen muotoilu koskettaa meitä kaikkia. Siinä on kyse vanhojen oikeudellisten toimintamallien korjaamisesta palvelumuotoilun keinoin, mutta myös uusien oikeudellisten liiketoimintojen mahdollistamisesta. Kyse ei ole uudesta oikeudenalasta vaan käytännöistä, joita juristit ovat omaksuneet erityisesti palvelumuotoilijoilta. Voidaanko juristien laatimista sopimuksista, käyttöehdoista ja päätöksistä tehdä ymmärrettäviä, kauniita ja jopa rakastettuja? Miten muotoilu vaikuttaa päätöksiin, myyntiin, riitelyyn, turvallisuuteen tai bisneksen tekemiseen? Mitä juristin tulisi oppia muotoilijalta? - Uutiset
23.1.2018 9.10
Hovioikeuden ratkaisu osapuolten välillä sovitusta laskutuksesta ja vaatimuksen kuittauskelpoisuudestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin kuin kysymys oli siitä, oliko vastaajayhtiön ja Tmi K:n välillä sovittu kokonaisurakasta vai tuntiperusteisesta laskutuksesta, ja katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että työ oli sovittu tehtäväksi tuntiperusteisena. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys osoitti, että yhtiö oli valvonut työmaalla tehtyä työtä ja oli sen perusteella hyväksynyt laskut maksukelpoisiksi. Tätä arviota tukivat myös kirjallisena todisteena esitetyt yhtiön sähköpostikuittaukset laskuista ja kirjallisena todisteena esitetty sähköpostikeskustelu. Asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että laskuihin perustuvaa työtä ei ollut tehty tai että laskut olisivat muusta syystä virheelliset. Myöskään täryjyrän käytöstä laskutetun määrän osalta asiassa ei esitetty seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Näin ollen hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kantajan pääomaa koskeva vaatimus oli myös määrältään oikea. Ottaen huomioon, että yhtiön vahingonkorvausvaatimus ei perustunut kysymyksessä oleviin siirrettyihin laskusaataviin eikä laskuihin perustuvaan työhön, vaan väitettyyn Tmi K:n myöhemmin tekemään sopimusrikkomukseen hovioikeus katsoi, että tämän laatuiseen vahinkoon perustuva vaatimus ei ollut kuittauskelpoinen eikä sitä voitu muutoinkaan haastetta ottamatta kohdistaa kantajaan tässä oikeudenkäynnissä. Vaatimus oli näin ollen käräjäoikeuden toteamalla tavalla jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 12.00
KHO kumosi osittain markkinaoikeuden julkista hankintaa koskevan päätöksenAsiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa Oy Aga Ab:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS-Logistiikka liikelaitoksen kilpailuttamassa lääkkeellisten, laboratorio- ja teollisten kaasujen hankintamenettelyssä ollut kyse puitejärjestelystä, jonka kesto olisi ylittänyt puitejärjestelyn neljän vuoden enimmäiskeston, sekä siitä, oliko Oy Woikoski Ab:n kyseisessä hankintamenettelyssä antama tarjous ollut Oy Aga Ab:n esittämillä perusteilla tarjouspyynnön vastainen. - Uutiset
24.11.2017 14.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle 65-vuotiaalle toista velkajärjestelyäHakijan velkaantumista oli pidettävä VJL 10 §:n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla piittaamattomana ja vastuuttomana. Velkajärjestelylle oli näin ollen lain 10 §:n 7 kohdan yleinen este. VJL 10 a §:n kokonaisarvioinnissa velkajärjestelyä puoltavina seikkoina olivat velkajärjestelyn suuri merkitys hakijalle ja sen vähäinen merkitys velkojille. Vastaanpuhuvina seikkoina olivat kaksi esteperustetta, joista asiassa mainituissa olosuhteissa tapahtunut VJL 10 §:n 7 kohdan esteperusteen mukainen velkaantuminen oli erityisen moitittava. Hakijan toimet eivät myöskään olleet osoittaneet selvää pyrkimystä velkojen maksamiseen. Kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyä vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sitä puoltavat seikat. Näin ollen velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
22.11.2017 9.37
KKO:n äänestyspäätös teleyrityksen liittymäsopimuksestaTeleyritys oli puhelimitse myynyt asiakkaalleen mobiililaajakaistaliittymän. Kysymys siitä, oliko samalla sovittu siitä, että kuluttajan ja teleyrityksen välinen aiempi liittymäsopimus lakkasi. (Ään.) - Uutiset
2.11.2017 11.35
Käräjäoikeus katsoi ettei sopimusta ollut syntynyt huijarifirmaksi väitetyn kantajan kanssa – kantaja perui valituksensa hovioikeudessaA:n lähettämän kuittauksen ei voitu nyt käsillä olevassa tapauksessa asian olosuhteet huomioon ottaen katsoa olleen sellaisenaan itsenäinen oikeustoimilain tarjous-vastaus-mekanismin kaltainen hyväksyvä vastaus tarjoukseen. Sopimus syntyy vähintään silloin, jos molemmat osapuolet ovat saavuttaneet yksimielisyyden sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Nyt käsillä olevassa asiassa esitetyn näytön valossa sekä sopimukseen sitoutuminen että sopimuksen sisältö oli jäänyt vastaajalle perustellusti epäselväksi. Käräjäoikeus totesi, että sopimusta markkinointipalveluista ei ollut syntynyt osapuolten välille. A:n kuittaus info-Netiltä saatuun dokumenttiin ei olosuhteiden valossa ollut muodostanut sopimusta osapuolten välillä. Kantajan perimät maksut eivät siten perustuneet osapuolten väliseen sopimukseen. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 9.00
Käräjäoikeuden tuomio koirankaupasta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoirankauppa oli tehty 11.12.2015 ja koirasta maksettu hinta oli 1.500 euroa. Koira oli kuollut äkillisesti 2,5 kuukauden iässä 30.12.2015. Käräjäoikeus katsoi kantajan A:n kertoman ja sitä tukevan facebook-viestittelyn, ennen kaikkea viestin 6.4.2016, jossa sopimuksen olemassaolo vahvistetaan, osoittavan, että asianosaisten välillä oli ollut suullinen sopimus uuden korvaavan koiranpennun toimittamisesta. Se, että heinäkuussa 2016 oli keskusteltu vielä luovutettavan pennun sukupuolesta ei osoittanut, etteikö sopimus sinänsä olisi voimassa. Näin ollen B oli rikkonut asianosaisten välistä sopimusta uuden koiranpennun toimittamisesta. B oli kieltäytynyt vastoin sopimusta luovuttamasta A:lle uutta koiranpentua, jonka hankintahintana oli pidettävä 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
20.10.2017 15.30
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus katsoi naisen saaneen perusteetetonta etua miehen kustannuksella avoliiton päättyessäSaadun selvityksen mukaan osapuolten avoliitto oli päättynyt vuonna 2005. Näin ollen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei tullut sovellettavaksi asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko nainen saanut perusteetonta etua miehen kustannuksella miehen tekemän työn ja hänen maksamiensa naisen omistaman kiinteistön rakennustöihin liittyvien kustannusten johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko mies tarkoittanut suorituksensa joltakin osin vastikkeettomaksi tai oliko hän saanut siitä riittävän hyvityksen naisen miehen hyväksi tekemän työn tai kiinteistön vuoteen 2013 jatkuneen käyttöoikeuden muodossa. HO arvioi naisen miehen kustannuksella saaman perusteettoman edun määräksi yhteensä 30 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2017) - Uutiset
13.10.2017 15.35
Oulun kihlakunnan syyttäjät ovat nostaneet rikossyytteitä Kittilän kuntapäättäjiä vastaanOulun kihlakunnansyyttäjät ovat 13.10.2017 nostaneet rikossyytteitä Kittilän kunnan luottamushenkilöitä vastaan. Syytteitä nostettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, työturvallisuusrikoksesta sekä työsyrjinnästä. Syytteet liittyvät kunnanjohtajan erottamiseen 24.11.2014. Valtiovarainministeriö vaatii Kittilän kunnalta välittömiä toimenpiteitä syytteiden vuoksi. - Uutiset
27.9.2017 11.51
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan asianajajalle antamaa varoitusta asianajajan muun muassa jättäessä toimittamatta kantelijalle vastapuolen asiamiehen kanssa käydyn sähköpostikirjeenvaihdonValvontalautakunnan käytettävissä olevasta sähköpostikirjeenvaihdosta ilmeni, että kantelija oli tiedustellut asianajaja A:n toimistossa työskennelleeltä varatuomarilta, missä ja mihin aikaan valmisteluistunto pidetään ja ilmoitti halunsa olla myös itse paikalla valmisteluistunnossa. Valvontalautakunnan käytettävissä olevasta kirjallisesta aineistosta ei ilmennyt, että kantelijalle olisi pyynnöstä huolimatta ilmoitettu valmisteluistunnon ajankohta ja paikka. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan asiassa oli toimittu vastoin päämiehen toivetta ja etua. Valvontalautakunta katsoi, että toimeksiannon hoitamisesta vastannut A oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta katsoi, että varatuomarin/A:n olisi tullut toimittaa vastapuolen asiamiehen kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto kantelijalle oma-aloitteisesti jo toimeksiannon aikana tai viimeistään kantelijan pyydettyä sitä toimeksiannon päätyttyä. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan asianajaja ei voi kieltäytyä luovuttamasta päämiehelleen toimeksiannon hoitamiseen liittyviä sähköposteja eikä luovuttamiseen tarvita vastapuolen asiamiehen lupaa. Valvontalautakunta katsoi, että A oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti jättäessään toimittamatta kantelijalle vastapuolen asiamiehen kanssa käydyn sähköpostikirjeenvaihdon. Valvontalautakunta antoi A:lle varoituksen. Hovioikeus tutki valvontalautakunnan ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.9.2017)
- Uutiset
4.9.2017 14.15
KHO ei muuttanut markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta Espoon kaupungin vartiointipalvelujen hankinnassaKorkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjouspyyntö oli ollut tunti- ja kuukausihinnan välistä suhdetta koskevan vaatimuksen osalta siinä määrin tulkinnanvarainen ja epäselvä, ettei se ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Koska tarjouspyynnön vaatimus oli ollut epäselvä, asiassa ei tullut arvioitavaksi, olivatko tarjoukset olleet kyseisen tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisia. - Uutiset
24.8.2017 14.21
Käräjäoikeudessa käsiteltiin työriidassa esitettyä esiintymiskieltovaatimustaTyöntekijän avustajana työsuhderiidassa toiminutta asianajajaa ei vastaajayhtiön vaatimuksesta määrätty esiintymiskieltoon. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n päätöksen varaan eikä HO:n ratkaisuun saa hakea muutosta. - Uutiset
23.8.2017 9.34
KHO:n vuosikirjapäätös, joka liittyy verottajan ja verovelvollisen eriävään näkemykseen huoneiston osakkeiden myynnin verotuksestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:n katsottava esittäneen asiassa ilmeisen perusteettoman vaatimuksen hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla siten, että hänet oli velvoitettava korvaamaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikeudenkäyntikulut HAO:ssa. KHO katsoi, ettei kysymys ollut vain siitä, että A olisi HAO:lle osoittamassaan valituksessa jättänyt kertomatta itselleen epäedullisia seikkoja. Sen sijaan hän oli pyrkinyt tietoisesti luomaan olennaisesti väärän kuvan niistä seikoista, joilla hänen oli täytynyt ymmärtää olevan merkitystä arvioitaessa hänen asumistaan ja sen yhtäjaksoisuutta. Hänen oli siten katsottava esittäneen ilmeisen perusteettoman vaatimuksen niin, että hänet voitiin velvoittaa korvaamaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
9.8.2017 13.00
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua varoitusta palkkioriita-asiassa vaikka Asianajajaliiton hallituskin olisi muuttanut sen huomautukseksiHovioikeus totesi, että valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena varoituksen, mitä ei voitu pitää kohtuuttomana. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.8.2017) - Uutiset
8.8.2017 13.00
Hovioikeus urakkasopimuksen suoritusrikkomuksesta: Osapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ollut että projektinjohtopalkkioon lisätään arvonlisäveroHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei Hausia Oy näyttänyt osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen, että projektinjohtopalkkioon lisätään arvonlisävero. (Vailla lainvoimaa 8.8.2017) - Uutiset
10.7.2017 8.00
Hovioikeus selvitti kenen maksettavaksi kiinteistön kuntotarkastus kuuluiKuntotarkastuksen tilaussopimuksessa ei näytetty olevan kiinteistön omistajien (myyjien) allekirjoituksia. Tilaussopimukseen johtaneet muistiinpanot eivät osoittaneet, että Raksystems olisi sopinut omistajien kanssa muullakaan tavoin 100 prosentin laskutusosuudesta. Saamansa ostotarjouksen perusteella myyjillä ei ole ollut aihetta olettaa heidän maksuvelvollisuutensa kuntotarkastuksesta olevan enemmän kuin puolet. Koska myyjien ei näytetty allekirjoittaneen tai muullakaan tavalla hyväksyneen Raksystemsin yksipuolisesti laatimia tilaussopimuksen ehtoja, ne sitoivat myyjiä ainoastaan siltä osin kuin nämä olivat ne oikeudenkäynnissä oikeiksi myöntäneet. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
7.7.2017 15.15
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle määrättyä 7.500 euron seuraamusmaksuaValvontalautakunta oli palkkioriita-asian ratkaisussaan suositellut A:n laskutuksen alentamista siten, ettei toiselle hakijalle jäänyt lainkaan maksuvelvollisuutta ja toisen kantelijan maksettavaksi jäi noin 41 % alkuperäisen laskun summasta. Näin ollen A:n laskutus oli ollut toisen kantelijan osalta perusteeton ja toisen kantelijan osalta kohtuuttoman korkea. Valvontalautakunta katsoi, että A:n menettelyyn liittyi raskauttavia seikkoja A:n annettua kantelijalle virheellistä tietoa oikeusapulain sisällöstä sekä ohjeistettua kantelijaa siirtämään tilillään olevia varoja ulosoton välttämiseksi. A:lle määrättiin kurinpidollisena seuraamuksena seuraamusmaksu. (Vailla lainvoimaa 7.7.2017) - Uutiset
22.6.2017 15.35
Hovioikeuden tuomio isännöitsijänä työskennelleen työntekijän tulospalkkauksen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta ja uuden tulospalkkausjärjestelmän syrjivyydestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja voinut yksipuolisesti muuttaa tulospalkkauksen ehtoja. Mikäli tulospalkkauksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen oli ollut mahdollista, asiassa oli vielä kysymys uuden tulospalkkausjärjestelmän syrjivyydestä. HO katsoi, ettei työnantajalla ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa kantajan tulospalkkauksen ehtoja. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut tarvetta lausua uuden tulospalkkausjärjestelmän väitetystä syrjivyydestä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
22.6.2017 14.31
Hovioikeuden ratkaisu luottokustannusten kohtuullisuuden oma-aloitteisesta tutkimisesta käräjäoikeudessa - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi, että A:n luottosopimuksen ehdot oli laadittu luottokoron ja todellisen vuosikoron osalta riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. KO:lla ei siten ollut ollut perusteita viran puolesta tutkia sitä, ovatko luottokorkoa ja todellista vuosikorkoa koskevat ehdot kohtuuttomia. Koska A ei ollut vastannut kanteeseen eikä Intrumin kanne ollut selvästi perusteeton, KO:n olisi tullut hyväksyä kanne kokonaisuudessaan yksipuoliselle tuomiolla. A oli siten velvoitettava suorittamaan yksipuolisella tuomiolla Intrumille sen kanteen kohdassa 1 vaatima määrä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
19.6.2017 15.25
Jatkuvan tililuoton kulutusluottoehdot täyttivät kuluttajansuojalainsäädännön vähimmäisvaatimukset eikä käräjäoikeuden olisi tullut tutkia vaatimusten kohtuuttomuutta viran puolesta, vaan hyväksyä yhtiön kanne kokonaisuudessaan yksipuolisella tuomiollaHO katsoi asiassa todetuin tavoin, että kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ja että lainasopimus liitteineen oli täyttänyt kuluttajansuojalainsäädännön vähimmäisvaatimukset. A ei ollut vastustanut kannetta vetoamalla ehtojen kohtuuttomuuteen eikä KO:n olisi tullut tutkia (kohtien 4 ja 5) vaatimusten kohtuuttomuutta viran puolesta. A ei ollut vastannut asiassa eikä velkojayhtiön kanne ollut ollut selvästi perusteeton. Näin ollen KO:n ei olisi tullut hylätä tuomiolla kohdan 4 pääomaa koskevaa vaatimusta 1 990,22 euroa ylittäviltä osin eikä myöskään samaan kohtaan liittyvää korkovaatimusta siltä osin kuin korkoa oli vaadittu ennen 29.7.2016 kuten ei myöskään kohdan 5 korkosaatavaa koskevaa vaatimusta, vaan hyväksyä yhtiön kanne kokonaisuudessaan OK 5 luvun 13 §:n mukaisesti yksipuolisella tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 19.6.2017) - Uutiset
18.5.2017 11.33
Koulukuljetuksia ajaneen kuljettajan katsottiin toimineen itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana eikä työsopimussuhteessa - yhtiöllä oli peruste purkaa ylinopeutta ajaneen kuljettajan toimeksiantosuhdeAsiassa oli tullut esille seikkoja, jotka viittasivat siihen, että kantaja oli tehnyt työtä vastaajayhtiön johdon ja valvonnan alaisena ja seikkoja jotka viittasivat siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana. Lähtökohdaksi oli otettava sopijapuolten tahto. Kantajan tarpeista johtuen osapuolet olivat päätyneet siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kun kantajan itsenäiselle asemalle löytyi vallinneista olosuhteista asiassa selostetulla tavalla lisäksi tukea, kantajan asemaa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä ammatinharjoittajana. Kantaja ei huomautuksista huolimatta ollut muuttanut ajotapaansa, ja oli jatkuvasti rikkonut lakia. KO:n tuomiosta ilmenevillä seikoilla oli olennainen merkitys yhtiölle ja erityisesti kantajan ajotapa huomioon ottaen, kysymys oli ollut olennaisesta sopimusrikkomuksesta, jonka perusteella yhtiöllä oli ollut oikeus päättää toimeksiantosopimussuhde päättymään välittömästi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 14.07
Pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineelle asianajajalle annettu huomautus poistettiinAsiassa oli kyse siitä, oliko AA toiminut velkaa koskevassa asiassa huolimattomasti ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. HO katsoi, että AA:n menettely ei ollut ollut hyvän asianajajatavan vastaista. Aihetta huomautuksen antamiseen AA:lle ei siten ollut. Valvontalautakunnan ratkaisu kumottiin ja AA:lle määrätty huomautus poistettiin. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
22.3.2017 11.00
KHO:n päätös työsuojeluasian asiakirjojen julkisuudestaA oli 26.1.2015 sähköpostiviestillä pyytänyt, että hänelle toimitetaan kaikki hänen työsuojeluasiassaan vuosina 2007–2015 käsillä olleet asiakirjat, päätökset, valmisteluasiakirjat, kaupungin sisäinen ja ulkoinen sähköpostikirjeenvaihto ja puheluiden referaatit. A oli 29.1.2015 tarkentanut pyyntönsä koskemaan asiakirjoja, joiden laatimisesta asianajaja A on laskutusyhteenvedon perusteella laskuttanut kaupunkia, sekä puheluiden referaatteja. HAO oli valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt oli kysymys, hylännyt valittajan valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. KHO ei muuttanut HAO:n päätöksen lopputulosta. Kaupungin hallintojohtajan ei myöskään katsottu olleen ennakkoasenteen ja puolueellisuuden vuoksi esteellinen asiassa. (Julkaisematon) - Uutiset
15.3.2017 10.35
Sorvilla ilman valvontaa työskennellyt työharjoittelija loukkaantui - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi työturvallisuusrikosta koskevan syytteenVälittömän valvonnan järjestämisen mahdollisella laiminlyömisellä ei näytetty olleen syy-yhteyttä tapaturman aiheutumiseen. Työtä pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna erityistä vaaraa aiheuttavana työnä, jota oli saanut tehdä vain siihen soveltuva henkilö. HO katsoi, että työharjoittelijalla oli tapaturman sattuessa ollut riittävät edellytykset turvalliseen itsenäiseen työskentelyyn sorvilla. Työntekijän kokemuksella, jota työharjoittelijalla oli ollut vasta vähän, ei ollut selvitetty olleen ratkaisevaa merkitystä tapaturman aiheutumiselle. Vahinko olisi voinut yhtä hyvin sattua niin kokeneelle ammattilaiselle kuin työharjoittelijalle. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017)