Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
27.2.2019 13.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kavalluksesta ulosottoasiassaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että syytteen teonkuvauksen mukaisesta A:n menettelystä jäi järkevä epäilys. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A olisi anastanut hallussaan olleet, ulosottoon tilitettäväksi tarkoitetut P:n varat. Näin ollen syyte törkeästä kavalluksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta ulosoton maksukieltoa ja menettelyllään syyllistynyt omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Asiassa oli kysymys myös oikeusaputoimistoa erehdyttämällä tehdystä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.00
Hovioikeus tulkitsi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeus: Vakuuden saamista koskeva edellytys oli niin ratkaiseva sopimuksen syntymiselle, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti sopimuksen syntymistä siten, ettei sopimusta ollut syntynytN:n ja osaksi V:n kertomuksen perusteella hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Alusin Oy oli edellyttänyt Enermax Oy:n sijaan sopijaosapuoleksi tulemisessa vakuuden saamista toimituksen kauppahinnan maksamiseksi takaisin yhtiölle ja että vakuuden saaminen oli myös ollut ratkaisevassa asemassa Alusin Oy:n sitoutumisessa Oilon Oy:n kanssa sopimukseen. Asiassa oli riidatonta, että vakuutta ei ollut saatu järjestettyä Alusin Oy:lle. Vaikka asiassa oli seikkoja, jotka puolsivatkin sopimuksen syntymistä, hovioikeus piti Alusin Oy:n vakuuden saamista koskevaa edellytystä niin ratkaisevana sopimuksen syntymisen edellytyksenä, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten välille voitu katsoa syntyneen sopimusta. Hovioikeus katsoi, että Alusin Oy:n ja Oilon Oy:n välille ei ollut syntynyt sopimusta Herttoniemen kartanoon toimitettavan lämpöpumppujärjestelmän tilaamisesta ja maksamisesta. Käräjäoikeuden tuomio oli näin ollen kumottava ja Oilon Oy:n kanne hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.47
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kun tämä ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimustaValvontalautakunta oli asiassa katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta. Lautakunnan mukaan sillä, onko kyseessä asianosaiskuluvaatimus vai asianajopalveluista muodostuva oikeudenkäyntikuluvaatimus, voi olla vaikutusta vastapuolen tai tuomioistuimen arvioidessa vaatimusten määrällistä kohtuullisuutta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta ei ollut pitänyt huomautusta riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä ottaen huomioon A:n valvontalautakunnalle antamat ristiriitaiset ja vähintään epätäsmälliset lausumat C:n roolista sekä sen, että A ei ollut ilmoittanut taloudellisia olojaan avoimesti. A:lle oli määrätty kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoitus, jota ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena ja joka ei sellaisenaan vaikuta A:n oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
12.4.2019 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistön virhettä koskevassa asiassa – kiinteistössä oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirheHovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko kiinteistössä ollut kaupantekohetkellä vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen oikeuttava maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe, kun kiinteistön lämmityskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä myyjät olivat ennen kaupantekoa tekemässään budjetissa ilmoittaneet. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko ostajalle syntynyt tilanteessa erityinen selonottovelvollisuus ja oliko ostaja laiminlyönyt erityisen selonottovelvollisuutensa. Vielä kysymys oli mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Vaikka myyjillä ei ollut tarkkaa tietoa lämmityskustannusten lopullista hintaa alentavan lauhteen määrästä, oli myyjien täytynyt ymmärtää, että myyjien aikaisemmin ilmoittama arvio vuotuisten lämmityskustannusten määrästä oli ollut selvästi virheellinen. Myyjien olisi tullut niillä ollut tiedonantovelvollisuus huomioon ottaen oma-aloitteisesti ilmoittaa kauppaneuvottelujen edelleen jatkuessa mittaustuloksesta ostajalle. Myyjät olivat siten ennen kaupan tekemistä jättäneet edellä mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kiinteistössä oli näin ollen ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Hovioikeus velvoitti myyjät maksamaan vahingonkorvausta 299.200 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan puolet ostajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 7.59
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikkomuksesta tuomitun teurastamotoimintaa harjoittavan yhtiön omistajan rangaistuksestaHovioikeus päätyi A:n menettelyä sekä kokonaisuutena että tuomiossa selostettujen yksittäisten tapausten valossa arvioidessaan siihen, ettei hänen voitu katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen asemaansa perustuvia velvollisuuksiaan siten, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden syyksilukemaan eläinsuojelurikkomukseen. Syyte oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
23.5.2019 13.10
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi että välitystuomio oli kumottavaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että välitystuomion ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, mutta välitystuomio oli välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla kumottava. X Ab ei ollut vedonnut niihin seikkoihin, joihin välimiesoikeus oli perustanut ratkaisunsa perusteettoman edun palautusta koskevan Y Oy:n ensisijaisen kannevaatimuksen hylätessään. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että välimies oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja jättänyt varaamatta Y Oy:lle tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.30
Hovioikeus kohtuullisti asianajajakantajalle maksettavia oikeudenkäyntikuluja 113 175,40 eurosta 20 000 euroonKO:n ensimmäinen valmisteluistunto oli pidetty 22.10.2015 kello 9.00 – 11.55 ja toinen 15.2.2016 kello 9.50 – 11.00. Kolmas valmisteluistunto oli pidetty vahingonkorvaussaatavan jo vanhennuttua 11.5.2017 kello 9.30 – 11.00 ja neljäs 20.11.2017 kello 9.00 – 10.00. Asianajajakantaja C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. HO totesi mm., että C:n ja hänen asiamiehensä olisi pitänyt havaita saatavan vanhentuminen 14.11.2016. Vanhentumisen seurauksena C:n oikeussuojan tarve oli muuttunut. C:llä ei ollut enää vanhentumisen jälkeen ollut aihetta ajaa asiaansa alkuperäisessä muodossa. HO katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Useat toimenpiteet pitivät sisällään oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä. Tämän osalta HO totesi, ettei asianajaja voi laskuttaa ammattitaitonsa ylläpitämistä päämiehensä vastapuolelta. Kokonaisuutena HO katsoi, että C oli tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman laajan oikeudenkäynnin. C:n asiamiehen KO:ssa esittämiä laskuja oli muutoinkin pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden liiallisina. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019, Ään.) - Uutiset
7.6.2019 8.20
Markkinaoikeus pyydettyään ennakkoratkaisun unionin tuomioistuimelta: Sähköyhtiön oli sallittua antaa e-laskun valinneille loppukäyttäjille alennusta sähkön perusmaksustaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, onko Oulun Sähkönmyynti Oy:n sallittua sähkön vähittäismyyjänä antaa laskun toimitustavaksi e-laskun valinneille loppukäyttäjille alennusta sähkön perusmaksusta vai merkitseekö tällainen alennus sitä, että muun laskutustavan valinneet loppukäyttäjät eivät ole saaneet laskujansa maksutta sähkömarkkinalain 69 §:n 5 momentissa edellytetyllä tavalla. Markkinaoikeus katsoi, ettei Oulun Sähkönmyynti Oy ole menetellyt sähkömarkkinalain 69 §:n 5 momentin vastaisesti myöntäessään alennuksen perusmaksusta e-laskutusvaihtoehdon valinneille asiakkailleen. Energiaviraston päätös oli siten virheellinen ja se oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.26
Hovioikeus: 280 euron tuntiveloitusperuste työturvallisuusrikosjutussa oli liian korkeaSyyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
27.9.2019 13.25
Hovioikeus: Turvaamistoimelta vaadittava vaade-edellytys puuttui korotetun näyttövaatimuksen vuoksiAsian summaarinen luonne ja vaade-edellytyksen täyttymiselle korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä asetettu korotettu näyttövaatimus huomioon ottaen A ei tässä tilanteessa saattanut oikeuttaan riittävän todennäköiseksi, minkä vuoksi hakemus oli kaikilta osin hylättävä. Koska hakemus tuli hylättäväksi jo vaade-edellytyksen puuttumisen johdosta, hovioikeus ei lausunut vaaraedellytyksen täyttymisestä tai moitittujen päätösten luonnetta koskevista väitteistä. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 11.15
Asianajaja toimi hyvän asianajotavan vastaisesti toimittaessaan laskun asiakkaalleen yli vuoden kuluttua toimeksiannon päättymisestä - varoitus voitiin antaaValvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ottaen huomioon, että AA:n oli katsottu toimineen hyvän asianajotavan vastaisesti sekä laskuttamansa palkkion määrän kohtuullisuuden että laskun toimittamisen osalta, kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä menettelystä, että ratkaisu olisi kohtuuton tai ilmeisen virheellinen AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
28.10.2019 8.45
Hovioikeus arvioi törkeää huolimattomuutta ympäristön pilaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetyksi, että C oli kertonut B:lle ja A:lle, että kiinteistöille on lupa tuoda maa-aineksia. Selvittämättä jäi, onko C nimenomaisesti kertonut viranomaisluvan olevan kunnossa. Nämä seikat puolsivat sitä, että B ja A olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heidän menettelylleen oli ollut asianmukainen lupa. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja A:lla olisi ollut syytä epäillä heidän toimestaan kuljetetun maa-aineksen olleen pilaantunutta. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajat olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että B:n kuljettamat maa-ainekset eivät aiheuta ainakaan merkittävänä pidettävää haittaa ympäristölle tai vaaraa terveydelle ja että toimintaan on ollut tarvittava viranomaislupa. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoo, ettei B:n ja A:n menettely ole ollut törkeän huolimatonta. Mainituilla perusteilla syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
28.10.2019 9.45
Julkisasiamies: sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää sähkömarkkinadirektiivissä tarkoitettuna osapuolena, jota Energiaviraston päätös koskee ja joka olisi siten oikeutettu hakemaan päätökseen muutostaJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman hallinto-oikeuden esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 17 kohtaa on tulkittava siten, että pääasian olosuhteissa sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna osapuolena, jota sääntelyviranomaisen päätös koskee. - Uutiset
15.11.2019 15.40
Hovioikeus tuomitsi väärää tietoa terveydentilastaan vakuutusyhtiölle antaneen miehen törkeän petoksen asemasta petoksesta ja velvoitti miehen korvaamaan vakuutusyhtiölle 20.517,89 euroaVastaaja oli vakuutushakemuksensa terveysselvityksessä 17.2.2009 jättänyt ilmoittamatta sairauksista, jotka olisivat vaikuttaneet vakuutuksen myöntämiseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiölle yhteensä 20.517,89 euron suuruisen taloudellisen vahingon, kun hän oli aikavälillä 26.5.2010–7.11.2015 hakenut korvausta hoitokuluista sekä päivärahaa sairausajalta. KO oli hylännyt syytteen törkeästä petoksesta. Sekä syyttäjä että vakuutusyhtiö vaativat HO:ssa, että vastaaja tuomitaan KO:n tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä petoksesta. HO katsoi, ettei vastaajan menettelyä ollut pidettävä erityisen suunnitelmallisena, vaikka rikoksen tekoaika olikin melko pitkä (17.2.2009 - 17.11.2015). Tekoa ei siten kokonaisuutena arvostellen ollut pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettava siksi petos eikä törkeää petosta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 4 kk:n pituista vankeusrangaistusta, joka voitiin määrä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 16.00
Yhtiön katsottiin menetelleen yt-lain mukaisesti irtisanoessaan palveluesimiehenYhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen irtisanomalla hänet taloudellisin, tuotannollisin ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvin perustein. Asiassa oli riitaa siitä, oliko yhtiö täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen sisällölliset vaatimukset, oliko kantajan työsuhteen irtisanominen ollut perusteltua tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja oliko yhtiö laiminlyönyt velvollisuuden tarjota kantajalle muuta työtä. Työntekijän 34.140 euron vaatimus yhteistoimintalain 62 §:n mukaisesta hyvityksestä ja 20 kuukauden palkkaa vastaava 63.580,00 euron vaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
9.12.2019 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi kaupunkia perusteettomasti kuljetuskilometreistä laskuttaneen yrittäjän törkeästä petoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTeon törkeysarvostelun osalta HO totesi, että vastaajan tavoittelema hyöty oli ollut 32.992,76 euroa, jota oli pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Ylilaskutuksen säännöllisyys ja pitkä kesto (melkein 1 v) huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Asiassa lausutun perusteella vastaaja oli syyllistynyt törkeään petokseen (2.1. - 31.10.2015). Vastaaja oli velvollinen korvaamaan kaupungille sille aiheutuneen vahingon määrältään 29.693,49 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennutVanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 14.00
Työaikasuojelurikosta koskevat syytteet kaatuivat: Hovioikeus muutti valtion varoista maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää - kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin 220 euroaAsiassa mainitut jutun erityispiirteet sekä asian laatu ja laajuus, sen vaatima työn määrä sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus huomioon ottaen valmisteluun käytetty aika ei ollut ollut kohtuullinen, mutta toisaalta siihen oli voitu HO:n näkemyksen mukaan perustellusti käyttää jonkin verran enemmän aikaa kuin mitä KO oli hyväksynyt. HO piti valmistelun osalta kohtuullisena ajankäyttönä asiassa 50 tuntia. Valittajat eivät olleet esittäneet perusteluja sille, miksi kahden lakimiehen käyttäminen pääkäsittelyssä olisi ollut tarpeellista, joten pääkäsittelyn osalta valtion varoista korvattiin 13 tunnin ajankäyttöön perustuva palkkio. Vastaajan ja vastaaja Oy:n avustajan laskussaan käyttämä tuntiveloitus oli ollut 220, 250 tai 280 euroa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kohtuullinen tuntiveloitus oli tavanomaisena pidettävä 220 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 7.55
Markkinaoikeus kielsi Kuovi Oy:tä käyttämästä mainonnassa ja markkinoinnissa viittauksia Arabian / Fiskars Finlandin Paratiisi-astioihin 100.000 euron sakon uhallatekijänoikeus - asiavaltuus - tavaramerkki - tavaramerkin vakiinnuttaminen - sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - maineen norkkiminen - Uutiset
2.1.2020 9.00
Hovioikeus: Kun yhtiö ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, velallinen ei ollut velvollinen korvaamaan yhtiön perintä- ja selvittelykulujaSelvittely- ja perintäkulujen osalta oli arvioitava sitä, oliko S Oy menetellyt hyvän perintätavan mukaisesti, kun se itse ja asiamiehen välityksellä oli lähettänyt kaikki perintäkirjeet X:n kaupparekisteriin merkittyyn postiosoitteeseen S:n tiedossa olleiden yhteystietojen sijasta. Asiassa oli arvioitava siten myös sitä, mikä merkitys kaupparekisterissä julkaistulla virheellisellä osoitetiedolla oli hyvän perintätavan kannalta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että S Oy ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, eikä menettelyä voitu moitittavuudeltaan pitää vähäisenä. A X:n toiminimen haltijana ei siten ollut velvollinen korvaamaan S:n perintä- tai selvittelykuluja. (Vailla lainvoimaa 2.1.2020) - Uutiset
8.1.2020 11.25
Hovioikeus: Vene- ja uimapaikan osakaskunnan kokouksen päätös oli pätemätönHovioikeus arvioi, että osakaskunnan kokouksessa 1.10.2017 kohdan 11 § 1 kohdassa 1 oli päätetty asiasta, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Päätös ei ollut siten syntynyt yhteisaluelain 12 §:n edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi Vehkajärven vene- ja uimapaikan kokouksen päätöstä oli pidettävä pätemättömänä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 11.43
Työsuhde voitiin päättää koeajalla - työntekijän maksettavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinYhtiöllä oli ollut perusteet kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Perusteet eivät olleet olleet syrjiviä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia. Siten yhtiöllä oli ollut laillinen peruste kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Yhtiö ei ollut kuullut kantajaa ennen työsuhteen päättämistä. Hänet kutsuttiin neuvotteluhuoneeseen kesken työpäivän ja ilmoitettiin vain purusta. Luottamusmiehen osallistumisesta tilaisuuteen ei ollut huolehdittu. Yhtiön puutteellinen menettely vaikutti oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
5.3.2020 12.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta yhtiökokouksen päätöksen moittimista ym. koskevan asiassa – kantajan maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennettiin 70.543,30 eurosta 40.999,30 euroonKerrotuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan (valittaja HO:ssa) myöntämää määrää 40.999,30 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 13.00
KHO:n muu päätös julkisesta hankinnastaHangon kaupunki oli ilmoittanut 16.12.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta palveluntuottajan valinnasta Nova Palvelutaloon ajalle 1.4.2017–31.12.2019 ja kahdelle optiovuodelle. Hangon kaupungin perusturvalautakunta oli 25.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Esperi Care Oy:n tarjouksen. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ilman optiovuosia oli hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2,2 miljoonaa euroa. Markkinaoikeus, jossa Hangon palveluasunnot säätiö – Stiftelsen Hangö servicebostäder oli ollut valittajana, Hangon kaupunki vastapuolena ja Esperi Care Oy kuultavana, oli valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen ja velvoittanut säätiön korvaamaan Hangon kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. KHO katsoi, että markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
18.3.2020 12.08
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi yhtiön edustajan yhtiönsä puolesta suullisesti sitoutuneen vastaamaan lakiasiaintoimistolle aiheutuvista asiamiespalkkioistaHovioikeus katsoi kuultujen yhdenmukaisten kertomusten sekä kirjallisen todistelun tukevan sitä, että K oli sitoutunut vastaamaan edustamansa Y Oü:n puolesta O:n ja Lakiasiaintoimisto X Oy:n välisestä toimeksiantosopimuksesta johtuvista kuluista Lakiasiaintoimisto X Oy:lle. Tätä johtopäätöstä tuki lisäksi se, että K ei ennen kanteen vireilletuloa käräjäoikeudessa ollut yhteydenpidossaan toimiston kanssa kiistänyt maksuvelvollisuuttaan, vaikka sähköpostinvaihtoa oli käyty muista laskuihin liittyvistä asioista. Vaikka K oli yhden kerran 2017 vastannut U:lle O:n hoitavan laskut, tämä voitiin ymmärtää joko niin, että K oli vastannut viestiin O:n puolesta tai niin, että K aikoi neuvotella O:n kanssa siitä, että tämä ottaisi huolehtiakseen laskuista. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 16.00
Työsopimus voitiin purkaa matkalaskuepäselvyyksien vuoksiHuomioonottaen matkalaskuissa olevat epäselvyydet, epäselvyyksien toistuvuus ja lukuisuus, kantajan työtehtävä työsuojeluvaltuutettuna ja yhtiön palveluksessa sekä kantajan toiminnassa asiassa todettu vilpillisyys, KO:n käsityksen mukaan kantajan työsuhteen purkamiselle oli ollut erittäin painava syy. Työnantajalle oli syntynyt niin syvä epäluottamus kantajaan matkalaskujen vuoksi ja tätä kautta kantajan koko toimintaan, että työsuhteen jatkaminen edes irtisanomisajan olisi ollut työnantajan kannalta tässä tilanteessa kohtuutonta. HO oli 3.2.2020 toimitetussa pääkäsittelyssä kehottanut asianosaisia sopimaan asian. Tämän jälkeen asianosaiset ilmoittivat päässeensä asiassa sovintoon ja pyytäneet sen vahvistamista. HO vahvisti sovinnon. Sovinnon vahvistamista koskeva HO:n tuomio kumosi KO:n tuomion. Sovinto on pidettävä salassa 60 vuotta asian vireille tulosta 9.4.2078 saakka. - Uutiset
20.4.2020 9.30
Markkinaoikeuden ratkaisu sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksistaMarkkinaoikeus kumosi Energiaviraston päätöksen 21.12.2018 siltä osin kuin päätöksellä oli velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka Kotimaan Energia Oy oli veloittanut ennen kuin se oli ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti, ja palautti asian mainitulta osin Energiavirastoon uudelleen käsiteltäväksi palautusvelvollisuuden määrittelemiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
14.5.2020 14.34
Hovioikeus korotti esitutkintalain mukaisen edunvalvojan palkkion 220 euroksi - oikeusavun saajan vastapuoli ei ollut velvollinen korvaamaan takaisin valtiolle valtion varoista maksettuja määriäKorkein oikeus on katsonut laadultaan varsin yksinkertaisessa ja selväpiirteisessä rikosasiassa, että 220 euron tuntiveloitus oli asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen. Oikeusapulain 22 §:ssä on säädetty oikeusavun saajan vastapuolen velvollisuudesta korvata takaisin valtiolle valtion varoista maksetut määrät. Esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan kohdalla tällaista sääntelyä ei ole, minkä vuoksi edellytyksiä velvoittaa vastapuolta korvaamaan takaisin valtiolle HO:ssa nyt maksettavia määriä ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.46
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen moitittavasti laiminlyömällä ilmoittaa kantelijalle mahdollisuudesta saattaa palkkioerimielisyys valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikulujaHO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
6.7.2020 14.00
Vakuutusoikeus: Hovioikeuden päätöksen oikeusvoima ei estänyt antamasta TEL:n nojalla vakuuttamisvelvollisesta ratkaisua, joka poikkesi hovioikeuden ratkaisustaA:lla oli ollut määräysvallassaan kaksi yritystä F Oy ja T Oy. F Oy:stä T Oy:öön vuokratut työntekijät oli vakuutettu työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan F Oy:n työeläkevakuutuksessa ja F Oy oli suorittanut työeläkevakuutusmaksut. Verotarkastuksessa F Oy:n liiketoimintaa ei pidetty todellisena itsenäisenä liiketoimintana ja hovioikeus oli katsonut kirjanpito- ja veropetosasiassa T Oy:n olleen todellinen työnantaja. A oli vedonnut hovioikeuden päätökseen ja vaatinut maksettujen eläkevakuutusmaksujen palauttamista ja eläkevakuutuksen ottamista takautuvasti toisesta eläkelaitoksesta työnantajana konkurssitilassa oleva T Oy. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että hovioikeuden päätöksellä ei ollut ratkaistu kysymystä siitä, kenellä työnantajalla oli asiassa lakisääteisen työeläketurvan järjestämisvastuu. Hovioikeuden päätöksen oikeusvoiman ei voitu katsoa estävän antamasta TEL:n nojalla vakuuttamisvelvollisesta työnantajasta ratkaisua, joka poikkesi hovioikeuden rikosasiassa antamasta tuomiosta. - Uutiset
14.7.2020 10.31
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokrasuhdetta koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kanteessa tarkoitettua sopimusta tulkittava kantajien kannan mukaisesti siten, että yhtiön maksamia suorituksia tarkastellaan kalenterivuosittain siten, että yhtiön vähimmäisottomäärään perustuvaa maksua siltä osin kuin se ylittää tosiasiasiassa otetusta maa-aineksesta määräytyvän maksun ei oteta yhtiön hyväksi huomioon sopimuksen päättyessä, vai oliko maksuja tarkasteltava yhtiön kannan mukaisesti vuokrasopimuksen koko keston ajalta yhtenä kokonaisuutena siten, että kaikki yhtiön suorittamat maksut otetaan huomioon yhtiön hyväksi sopimuksen päättyessä, jossa tapauksessa yhtiö ei olisi velvollinen maksamaan kanteen perusteena olevaa vuonna 2017 otettuja maa-aineksia koskevaa laskua. Kysymys oli myös siitä, kohdistuvatko kantajien saamat ennakkomaksut laskutusvuoden kiviainesottoihin kalenterivuosittain vai sopimuksen sanamuodon mukaisesti maksuvuotta seuraavan vuoden kiviainesottoihin ja oliko yhtiölle toimitettu viimeinen ennakkomaksua koskeva 2.1.2017 päivätty lasku ollut näin ollen aiheeton. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut tarpeettomia oikeudenkäyntikululuja käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
25.8.2020 11.24
Hovioikeus: Toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö, minkä tulisi olla kaikille lainopillisen koulutuksen saaneille henkilöille selvää - käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan 521,97 euron kuluttajariidanAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko A:n kanne pitänyt jättää tutkimatta sen vuoksi, että kanteessa velottu saatava oli kuulunut hänen toiminimelleen. Mikäli katsottiin, että KO:n tästä kysymyksestä antama välituomio oli oikea, kysymys oli siitä, oliko KO ollut tuomionvoipa. Siinä tapauksessa, että KO:n tuomion kumoamiseen ja asian palauttamiseen ei ollut tuomionvoipuutta koskevaan puutteeseen perustuvaa syytä, kysymys oli siitä, oliko KO:n tuomiota muutettava pääasian ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
1.9.2020 14.25
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimestaHovioikeus totesi muun muassa, että turvaamistoimea ei voida jättää määräämättä sen väitetyn kohtuuttomuuden perusteella, mikäli vaade- ja vaaraedellytykset täyttyvät. Sairaanhoitopiirin julkisoikeudellisella asemalla, jonka perusteella se oli vapautettu vakuuden asettamisvelvollisuudesta, ei ollut merkitystä turvaamistoimen edellytyksiä koskevassa harkinnassa. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 12.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion yhtiöiden välisessä velkomusasiassaAsiassa oli riidatonta, että X Oy oli maksanut perintäilmoituksen 3.7.2018 viitenumerolla 412,15 euroa. Koko perintäilmoitukseen perustuva saatava oli siten tullut suoritetuksi. Koska saatava oli suoritettu ennen kyseistä saatavaa koskevia enempiä perintätoimenpiteitä, perustetta enemmille perintäkuluille ei ollut. Kanne oli hylättävä kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 10.13
Hovioikeus: Yhtiö oli reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiinYhtiö oli vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin HO oli asiassa lausunut kantaja A:n työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ollut vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. KO:n tuomiota ei ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristörikkomuksestaYmpäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolleOsapuolet olivat tuomiossa todetulla tavalla todenneet hovioikeudessa riidattomaksi, että A oli siirtänyt ilman hyväksyttävää syytä yhtiön varoja itselleen tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 yhteensä 32.888,20 euroa sekä tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 yhteensä 5.203,19 euroa eli ajalla 1.1.2013-31.12.2014 yhteensä 38.091,39 euroa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 17.2.2016. Yhtiön velat konkurssiin asettamishetkellä olivat olleet 245.108,13 euroa ja varat 75.875,70 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi tilikauden 2013 aikana ja oli ollut maksukyvytön viimeistään 31.12.2013. A oli teollaan tavoitellut huomattavaa hyötyä ja aiheuttanut huomattavaa vahinkoa velkojilleen. Velallisen epärehellisyys oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon osatekojen suuri määrä ja teon kesto.
Kysymys myös puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolle. (Ään. puolustajan palkkion valtiolle korvaamisen perusteluista. Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
1.12.2020 7.58
Asianajaja Anne Björklund: Mahdollisuudesta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä tarjouskilpailussaMarkkinaoikeus on antanut 28.10.2020 mielenkiintoisen päätöksen MAO:469/20, jossa se arvioi, oliko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen perusteella ja tarjoamatta mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ennen poissulkemista. - Uutiset
2.12.2020 10.10
Hovioikeus: Piha-alueen maansiirtotyöhön sovellettiin kuluttajapalvelussopimusta koskevia säännöksiäHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut siitä, miksi sovellettavaksi tulevat kuluttajansuojalain 8 luvun kuluttajapalvelussopimusta koskevat säännökset eivätkä 5 luvun tavaran kauppaa koskevat säännökset. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
9.12.2020 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Julkisoikeudellisen saatavan yksilöiminen ulosottohakemuksessaApulaisoikeusasiamiehen tutkittavana olleen ulosottoviranomaisen menettelyä koskeneen kantelun yhteydessä kiinnittyi huomio siihen, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) välittämän ulosottohakemuksen saatavan yksilöintitiedot olivat niin puutteelliset, ettei velallisella niiden perusteella ollut mahdollista saada tietoa siitä, mistä ulosottoperinnässä olleessa saatavassa oli kysymys. Oikeusasiamiehen kanslia selvitti asiaa Helsingin HO:sta, OM:stä ja Palkeista. Asiassa esitetyn perusteella apulaisoikeusasiamies totesi pitävänsä tärkeänä, että Palkeiden ulosottoviranomaiselle välittämissä ulosottohakemuksissa saatava on yksilöity niin, että velallinen voi jo hakemuksen perusteella saada vaivatta tiedon, mistä saatavasta asiassa on kysymys. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä Palkeiden olisi ohjeistuksessaan ja yhteistyössään velkojina olevien viranomaisten kanssa tarvittaessa aiheellista kiinnittää velkojan huomiota siihen, että Palkeet saa ulosottoon siirrettävästä saatavasta riittävät yksilöintitiedot. - Uutiset
17.12.2020 11.38
KHO ei muuttanut markkinaoikeuden Paraisten kaupungille julkisessa hankinnassa määräämää 200.000 euron seuraamusmaksuaMarkkinaoikeus oli katsonut, että Paraisten kaupunki oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankkiessaan ruokapalvelujen tuottamisen Arkea Oy:ltä suorahankintana sitä kilpailuttamatta. Hankintayksikön virhettä ei voitu pitää erityisen vähäisenä. Kun otettiin huomioon hankinnan arvo ja hankintayksikön virheen laatu markkinaoikeus katsoi, että Paraisten kaupunki oli määrättävä maksamaan 200.000 euron suuruinen seuraamusmaksu. KHO tutki asian seuraamusmaksun osalta eikä muuttanut MAO:n päätöstä. - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 8.43
Markkinaoikeus kumosi toiminimen rekisteröinnin käyttämättömyyden perusteellaTuomiossa todetuilla perusteilla näyttämättä jäi, että aputoiminimeä olisi tosiasiallisesti käytetty toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla 8.5.2015 alkaen viiden vuoden aikana. BWS ei esittänyt, että käyttämättömyyteen olisi ollut jokin hyväksyttävä syy. Näin ollen aputoiminimen WIKESTRÖM & KROGIUS rekisteröinti oli kumottava käyttämättömyyden perusteella mainitun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
19.4.2021 16.00
Hovioikeus arvioi välituomion antamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa ollut edellytyksiä antaa OK 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu välituomio reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöntiä ja reklamaatiovelvollisuudesta vapautumista koskevista kysymyksistä kantajayhtiön vastustuksesta huolimatta. Mikäli välituomion antamisen edellytykset olivat olleet olemassa, asiassa oli erikseen ratkaistava kysymys siitä, oliko kantajayhtiöllä ollut ylipäätään reklamaatiovelvollisuutta vastaajayhtiön lähettämistä laskuista ja oliko kantajayhtiö laiminlyönyt tämän reklamaatiovelvollisuutensa. Koska välituomiolla ratkaistava kysymys ei ollut merkittävästi rajoitetumpi eikä myöskään asian ratkaisemisen edellyttämä todistelu muodostanut vain rajoitettua osaa kaikesta asiassa nimettävästä todistelusta, ei välituomion antaminen ollut tässä asiassa sillä tavoin prosessiekonomisesti perusteltua, että välituomio olisi voitu antaa vastoin kantajan tahtoa. Asiassa mainituin perustein KO:n antama päätös ja välituomio oli kumottava ja asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021) - Uutiset
21.4.2021 11.29
KHO kumosi HAO:n päätöksen ja Verohallinnon ennakkoratkaisun - osakkeiden luovutuksesta saatu luovutushinta katsottiin verovapaaksi tuloksi EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojallaA Oy oli pyytänyt ennakkoratkaisua siitä, onko B Oy:n osakkeiden luovutuksesta saatu luovutushinta vuoden 2018 verotuksessa A Oy:n verovapaata tuloa EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojalla, kun A Oy on omistanut luovutetut osakkeet yhtäjaksoisesti vähintään yli vuoden ajan ennen luovutusta ja luovutetut osakkeet edustavat yli 10 prosentin osuutta B Oy:n osakepääomasta. Verohallinto oli 10.1.2019 antamanaan ennakkoratkaisuna lausunut, että A Oy:n B Oy:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutushinta ei ole EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojalla verovapaata tuloa. Itä-Suomen HAO oli valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen. KHO puolestaan hyväksyi yhtiön valituksen. HAO:n päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumottiin. Uutena ennakkoratkaisuna lausuttiin, että B Oy:n osakkeiden luovutushinta katsotaan verovuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa A Oy:n verovapaaksi tuloksi EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojalla. A Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
23.4.2021 13.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Vakuutusten kilpailuttamisesta tehty toimeksiantosopimus oli pätevä ja toimeksisaajalla oli oikeus 203.000 euron palkkioonX Oy sekä Y Oy ja Y Pohjoinen Oy olivat 31.3.2016 tehneet kirjallisen toimeksiantosopimuksen Y-yhtiöiden vakuutusten kilpailuttamisesta. Toimeksiannon mukaan X:n tuli hankkia yhtiöiden vakuutus- ja vahinkotiedot ja pyytää tarjoukset oleellisilta osiltaan nykyisen turvan pohjalta, vastaanottaa tarjoukset ja tehdä niistä vertailu sekä tehdä suositukset turvamuutoksista ja valvoa toimeksiantajan valitseman vakuutusratkaisun voimaansaaton käytännön toteutusta. Sopimuksen sanamuodon mukaan toimeksiannon palkkio perustui vertailun mukaan saatavissa olevaan vuosisäästöön nykyisiin tai projektin aikana normaalisti uudistuviin vakuutusmaksuihin ja oli siitä kertapalkkiona (alv 0) 40 prosenttia. Hovioikeus katsoi, että toimeksiantosopimus oli pätevä, toimeksianto oli suoritettu asianmukaisesti ja siitä oli seurannut palkkioon oikeuttavaa vuosisäästöä. Palkkioehto ei ollut myöskään kohtuuton eikä se johda kohtuuttomuuteen, joten X Oy:llä oli oikeus yhteensä 203.000 euron palkkioon. (Vailla lainvoimaa 23.4.2021) - Uutiset
26.4.2021 16.00
Oliko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan 10 prosentin arvonlisäverokantaa - KHO poisti KVL:n ennakkopäätöksen puutteelliseen selvitykseen perustuvanaYhtiö oli pyytänyt ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Onko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse AVL 29 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan lain 85 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti 10 prosentin arvonlisäverokantaa? KHO totesi, ettei yhtiön keskusverolautakunnalle tekemä ennakkoratkaisuhakemus ollut sisältänyt verohallinnosta annetun lain 15 §:n edellyttämällä tavalla asian ratkaisemiseksi tarvittavaa selvitystä. Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätös oli kumottava ja ennakkoratkaisu puutteelliseen selvitykseen perustuvana poistettava. (Julkaisematon) - Uutiset
3.5.2021 10.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että linja-autoliikenne olisi järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi - työsuhteessa ei tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimustaAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko yhtiön päätoimiala kantajan työsuhteen aikana ollut taksiliikenne vai linja-autoliikenne. Mikäli päätoimiala oli ollut taksiliikenne, toiseksi oli ratkaistava, oliko linja-autoliikenne järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa kerrotun selvityksen perusteella yhtiön toiminnasta 70 - 80 prosenttia oli ollut taksiliikennettä ja 20 - 30 prosenttia linja-autoliikennettä kantajan työsuhteen aikana. Asiassa ei ollut tullut ilmi mitään siihen viittaavaa, että linja-autoliikenteen osuus yhtiön toiminnasta olisi ollut tätä suurempi. Yhtiö oli siten näyttänyt, että sen päätoimiala vuosina 2012 - 2016 oli ollut taksiliikenne. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että linja-autoliikenne olisi järjestetty taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa lausutuin perustein kantajan työsuhteessa ei ollut tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 13.27
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiöasiassa – kysymys myös oikeudenkäyntikuluistaOikeudenkäymiskaaren 14 luvun 5 §:n mukaan, jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta kuitenkin ratkaistava. Nyt kysymyksessä oli päätöksessä selostetussa säännöksessä tarkoitettu asia, jossa kantaja oli peruuttanut kanteensa, eikä vastaaja ollut vaatinut asian ratkaisemista. Pääasia oli siten jäänyt sillensä. Hovioikeus totesi, ettei sillensä jättämistä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta, sillä tällaisessa ratkaisussa ei ole asiaa, mitä voitaisiin muutoksenhakukeinoin muuttaa. Sen sijaan hovioikeus katsoi, että A:n valituksessa selostamat seikat kanteen tutkimatta jättämisestä voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 8.03
Hallinto-oikeus: Luotonantaja P2P Finland Oy:lle oli voitu antaa varoitusAluehallintoviraston saaman ilmoituksen mukaan ilmoittajalle oli lähetetty samasta luotonnostosta useita kymmeniä maksumuistutuksia jopa saman vuorokauden aikana. Ilmoitukseen ei ollut liitetty selvitystä maksumuistutuksista. Kun otettiin huomioon aluehallintovirastolle ilmoituksen yhteydessä toimitettu selvitys sekä aluehallintoviraston yhtiölle lähettämä selvityspyyntö, hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintovirasto ollut tältä osin selvittänyt asiaa riittävästi hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiön ei voitu yksin ilmoituksessa kerrotun perusteella arvioida menetelleen lain ja hyvän luotonantotavan vastaisesti käyttämällä sopimatonta ja aggressiivista menettelyä asiakassuhteessa. Kun kuitenkin otettiin huomioon päätöksessä luoton käyttöoikeuden rajoittamisesta ilmoittamatta jättämisestä lausuttu, hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintoviraston päätöksen lopputulosta ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.55
KHO:n muu päätös Salon kaupungin ostoliikenteen julkisesta hankinnastaMarkkinaoikeus oli valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Salon kaupungin kaupunkikehityslautakunnan hankintapäätöksen 26.2.2019 (§ 37) hankinnan kohteiden 1 ja 2 osalta ja kieltänyt asettamansa 500.000 euron sakon uhalla Salon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. KHO ei muuttanut markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
25.5.2021 10.30
Hovioikeus: Oliko timanttiporaustyöstä keittiön LVI-töiden yhteydessä syntynyt erillinen sopimusHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko poraustyö kuulunut osana yhtiön (B) ja kuluttajan (A) väliseen sopimukseen siten, että C Oy oli suorittanut työn B Oy:n alihankkijana vai oliko siitä syntynyt erillinen sopimus A:n ja C Oy:n välille. HO katsoi KO:n tavoin tulleen näytetyksi, että timanttiporausta koskeva sopimus oli syntynyt LVI-töitä kuluttajan keittiöön tehneen B Oy:n ja porauksen suorittaneen C Oy:n välille. B Oy velvoitettiin maksamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 6.070,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 11.50
Hovioikeus: Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ensihoidossa työskennelleen kohdalla ei ollut sallittuaKuntayhtymä oli solminut 18.6.2016 alkaen kantajan kanssa kanteessa tarkoitetut 17 määräaikaista työsopimusta. Viimeisen määräaikaisen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 9.1.2019. Riidatonta oli ollut, ettei kantajalla ollut hoitotason ensihoitajan pätevyyttä. Työvoiman tarpeen pysyvyyttä tukevat seikat huomioon ottaen asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että kantajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittivat työvoiman tarpeen pysyvyyden TSL 1 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ollut ollut kantajan kohdalla sallittua. Kantajan työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Kantaja työsuhde oli kestänyt hiukan yli 2,5 vuotta. Kantaja oli ollut työttömänä pääkäsittelyn ajankohtana reilun vuoden. Oikeana korvauksena pidettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
2.6.2021 8.05
Apulaisoikeusasiamies: Hakemusmaksun periminen käräjäoikeudessa menetetyn määräajan palauttamista rikesakkoasiassa koskevassa asiassa - Uutiset
21.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi oliko isännöitsijällä ollut oikeus siirtää asunto-osakeyhtiöiden varoja isännöintitoimiston tilille ja täyttikö menettely kavalluksen ja luottamusaseman väärinkäytön tunnusmerkistöt - syytteet hylättiinAsiassa oli ollut riidatonta, että Isännöinti Oy oli toiminut Asunto Oy A:n ja Asunto-Oy B:n isännöintiyrityksenä, vastaaja (V1) oli toiminut isännöitsijänä ja hänellä oli ollut asunto-osakeyhtiöiden tilien käyttöoikeudet. V1 oli Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. V1 oli siirtänyt yhtiöiden varoja Isännöinti Oy:n tilille rangaistusvaatimuksissa esitetyt määrät (ainakin 18.870,70 euroa). KO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Perusteita Isännöinti Oy:n tuomitsemiselle yhteisösakkoon ei ollut. Lausunnon antaminen oli rauennut toisen vastaajan (V2) osalta syyttäjän luovuttua rangaistusvaatimuksesta hänen osaltaan. Syyttäjä ja Asunto Oy hävisivät pääasiaa koskevat valituksensa HO:ssa. Syyttäjä voitti asian oikeudenkäyntikuluja KO:ssa koskevan vaatimuksensa osalta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
2.7.2021 16.00
Käräjäoikeuden tuomio konsulttisopimukseen perustuvassa velkomusriidassa ei täyttänyt tuomion perustelulle asetettuja vaatimuksiaHO totesi, että palauttamisen puolesta puhuvien seikkojen oli katsottava olevan painavampia kuin palauttamista vastaan puhuvien seikkojen. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 13.22
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi aliurakkasopimustaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus Destian syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Näin ollen käräjäoikeuden välituomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
10.8.2021 8.08
Asianajajien valvontalautakunnan uusia ratkaisuja- Palkkiota ei suositettu alennettavaksi
- Asianajaja osoitti laskun väärälle taholle
- Palkkiota suositettiin alennettavaksi
- Palkkioriitahakemusta ei otettu tutkittavaksi
- Palkkiota ei suositettu alennettavaksi. - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
24.9.2021 8.02
Syyte ympäristön turmelemisesta urakan suorittaneen yhtiön vastaavaa työnjohtajaa vastaan ei menestynyt hovioikeudessakaanTuomiossa ilmenevin tavoin hovioikeus päätyi siihen, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut A:n törkeästä huolimattomuudesta saattaneen, päästäneen tai jättäneen ympäristöön ainetta tai muuta sellaista ilman vesilaissa edellytettyä lupaa tai vastoin ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskieltoa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut syytteen hylkäämisen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
7.10.2021 13.05
Hovioikeus arvioi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeusTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n toimintaa hänen reklamoidessaan laskuista nrot 101 ja 118 sekä X:n sen jälkeisiä toimenpiteitä X:n toimittaessa A:lle hyvityslaskut nrot 159 ja 160 ja ryhdyttyä velkomaan laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia määriä Kiinteistö Oy M:ltä oli perusteltua arvioida siten, että A:n ja X:n välille oli syntynyt sopimukseen verrattava yhteisymmärrys siitä, että X ei enää vaadi laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia suorituksia A:lta. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä ja A vapautettava velvollisuudesta suorittaa X:lle pääomaa ja oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 14.29
Hovioikeus: Asianajotoimistolla ei ollut kanneoikeutta oikeusturvavakuutusta koskevassa asiassaHovioikeudessa oli ratkaistava, oliko Asianajotoimisto X Oy:llä asiassa kanneoikeus eli voiko se vaatia oikeusturvavakuutuksen perusteella suoraan LähiTapiolalta oikeudenkäyntikuluja, jotka LähiTapiola oli 19.1.2018 antamallaan päätöksellä kieltäytynyt korvaamasta oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutussopimuksen osapuolina ovat vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja. Ratkaisussa KKO 2000:103 on todettu, että oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus, jossa oikeus vakuutuskorvaukseen on vakuutetulla, eikä oikeusturvavakuutuksen olemassaolo sellaisenaan anna asiamiehelle oikeutta korvaukseen suoraan vakuutusyhtiöltä. Asianajotoimisto X Oy:llä ei siten ollut oikeutta vaatia korvausta suoraan LähiTapiolalta Y Oy:n oikeusturvavakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 11.10.2021) - Uutiset
18.10.2021 12.44
Uusi ohje: Ne bis in idem -periaate ja verotusVerohallinnon maanantaina 18.10. julkaisema ohje on voimassa 18. lokakuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
27.10.2021 12.50
Apulaisoikeusasiamies arvioi pitääkö käräjäoikeuden sähköisen asiakirjatilauksen tehneen ilmoittaa tilaajan nimi ja henkilötunnus sekä muitakin tilaajan henkilötietojaKantelija pyysi tutkimaan, oliko Helsingin käräjäoikeuden kotisivuilla oleva sähköinen asiakirjatilauksiin käytettävä lomake laillinen siltä osin kuin siinä vaadittiin ilmoittamaan tilaajan nimi ja henkilötunnus sekä muitakin tilaajan henkilötietoja. Kantelija viittasi julkisuuslain 13 §:ään, jonka mukaan julkisen tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään. - Uutiset
29.10.2021 15.40
Hovioikeus: Hakemus puolustajan palkkion määräämisestä jo esitutkintavaiheessa voitiin hylätä ennenaikaisenaOttaen huomioon ne esitöissä mainitut perusteet, joiden vuoksi avustajanpalkkioiden määrääminen on annettu pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen tehtäväksi, ei palkkioiden määräämisen pääsäännöstä yleensä ole perusteltua poiketa asiassa, joka on vasta esitutkintavaiheessa. Siinä vaiheessa, kun valittaja oli vaatinut palkkion maksamista, hän oli toiminut A:n puolustajana vajaa 9 kuukautta ilman, että asia olisi edennyt syyteharkintaan. Mainittu aika ei ollut poikkeuksellisen pitkä, eikä asia ollut laskun perusteella edellyttänyt erityisen suurta työmäärää. Nämä seikat puhuivat välilaskun maksamista vastaan. Kun otettiin huomioon asiassa sovellettava vahva pääsääntö, välilaskun maksamisen harkinnanvaraisuus sekä välilaskun maksamista vastaan puhuvat syyt, ei KO:n päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2021) - Uutiset
24.11.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen avustuspetokseen - vastaaja oli antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksistaKO oli katsonut asiassa mainitsemillaan perusteilla jääneen tuomitsemiseen riittävällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksista. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja antanut toimittamallaan maksatushakemuksella avustuksesta päättävälle Satakunnan ELY-keskukselle Leppäaronojan perkauksessa toteutuneista räjäytystöistä väärän tiedon, joka olisi johtanut avustuksen myöntämispäätöksen ehtojen perusteella 4.211,78 euroa suuremman avustuksen maksamiseen kuin mihin ojitusyhtiöllä olisi ollut oikeus. HO katsoi vastaajan syyllistyneen syytteen teonkuvauksen mukaiseen avustuspetokseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta oli tuntuva sakkorangaistus (100 ps). Vaikka vastaajan menettely sinänsä ilmensi hänessä kohtalaisen korkeaa syyllisyyttä, tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä oli vain hieman yli 4.000 euroa ja teosta oli kulunut jo yli viisi vuotta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
20.12.2021 17.00
Peri edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta (ään.)Vastaajan aviomies oli kuollut vuonna 1999. Vastaaja oli vuonna 2001 saanut perintönä edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin. Vastaaja oli tuolloin asunut Saksassa ja muuttanut vuonna 2005 Suomeen. Rangaistusvaatimuksen mukaan vastaaja oli henkilökohtaisessa verotuksessaan tahallaan antanut viranomaiselle väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, minkä seurauksena hän oli välttänyt veroa yhteensä 77.283,96 euroa. HO totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa mainitut seikat puhuivat sitä vastaan, että vastaaja olisi jättänyt alun perin ilmoittamatta tilistä saamansa tulot voidakseen välttää siihen liittyvän veron maksamisen Suomessa. Siitä, että vastaaja olisi toiminut kyseessä olevassa rikostunnusmerkistössä edellytetyssä veron välttämistarkoituksessa, jäi näin ollen järkevä epäily, samoin kuin siitä, että hän olisi ollut tietoinen sekä sijoitustilin kerryttämästä tulosta että sen verottamisesta Suomessa. Syyte veropetoksesta oli siten hylättävä. Eri mieltä ollut asessori luki vastaajan syyksi törkeän veropetoksen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 7.55
Hovioikeus: Yhtiöiden välille oli syntynyt konkludenttinen sopimuskäytäntö pihanhoitopalveluistaAsiassa tuli näytetyksi, että osapuolten välille oli vuosina 2017–2018 syntynyt konkludenttisesti sopimuskäytäntö, jossa X Oy on tuottanut Y Oy:lle pihanhoitopalvelua, jonka suorittamisen ja hinnoittelun Y on laskut maksaessaan hyväksynyt. X:n kanteen kohteena olevat kuusi laskua eivät sisältönsä puolesta poikenneet sopimuskäytännön mukaisista laskuista. Näin ollen Y oli lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan kysymyksessä olevat laskut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko X:n liiketoiminta siirtynyt V Oy:lle, koska Y oli huomautuksitta sallinut edellä kuvatun Y:n ja X:n välille konkludenttisesti syntyneen sopimuskäytännön jatkuvan väitetyn liiketoiminnan siirron jälkeenkin. Y ei osoittanut, että X:n laskuttamat työsuoritukset olisivat jääneet tekemättä tai laskut olisivat olleet selvästi osapuolten välisen sopimuksen vastaisia niin, että Y ei ole ollut velvollinen reklamoimaan laskuista tai niiden perusteina olleista suorituksista. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
2.2.2022 9.37
KKO: Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella avustajan palkkiota koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli peruuttanut oikeusapua saavan syytetyn avustajalle annetun määräyksen ja määrännyt uudeksi avustajaksi asianajaja A:n, joka ei yleisesti hoitanut asianajotehtäviä kyseisessä käräjäoikeudessa. A oli vaatinut palkkiota muun ohella toimeksiannon vastaanottamiseen liittyneistä toimenpiteistään ja pääkäsittelyyn saapumiseen kuluneelta matka-ajalta sekä korvausta matkakuluista. Käräjäoikeus oli hylännyt nämä vaatimukset kokonaisuudessaan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Korkein oikeus myönsi jatkokäsittelyluvan ja palautti asian hovioikeuteen. (Ään. palauttamisesta) - Uutiset
1.3.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei perintäyhtiö näyttänyt verkkokauppaostosta tehdyksiNäyttötaakastaan huolimatta Alektum ei esittänyt näyttönä sopimuksen syntymisestä alkuperäistä tilausvahvistusta, vaikka näytön hankkiminen siitä olisi ollut mahdollista viiden vuoden ajan kaupanteosta. Se, että Alektumin saatavan perintä oli ollut vuosikausia passiivista sen ryhtymättä riittävän ajoissa oikeudelliseen perintään niin, että se olisi säilyttänyt mahdollisuutensa esittää uskottavan näytön sopimuksen syntymisestä koitui yksin Alektumin vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
28.3.2022 11.39
Hovioikeus: Kaupungin virheellisestä hankintaoikaisupäätöksestä yhtiölle aiheutunut vahinko tuli korvata positiivisen sopimusedun mukaisestiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että korvattavaksi tuli positiivinen sopimusetu. Turun kaupunki velvoitettiin korvaamaan X Yhtiöt Oy:lle vahingonkorvauksena 50.365,00 euroa korkoineen, sekä suorittamaan X Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 25.000,00 euroa korkoineen. Kaupunki ja yhtiö molemmat hävisivät muutoksenhakunsa hovioikeudessa. Näin ollen osapuolet saivat pitää hovioikeuskulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.3.2022) - Uutiset
31.3.2022 11.30
Hovioikeus tulkitsi YSE 1998 -ehtoja ja kuluttajansuojaa peruskorjausurakassaYSE 1998 -ehdot olivat tulleet osaksi asianosaisten välistä urakkasopimusta. Sille, että kuluttajan asemassa olleet A ja B-A eivät olleet urakan kestäessä vedonneet YSE 1998 -ehtoihin, ei ollut annettava ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa mainittujen ehtojen soveltumista urakkaan. X-Rakennuspalvelu Oy:n ensisijainen vaatimus ja toissijainen vaatimus kustannusarvioon kuuluvien töiden eli 27.000 euron osalta oli hylättävä. Tuomiossa lausutusta seurasi, että yhtiön kokonaislaskutusoikeus urakasta oli ollut 247.002,73 euroa. Koska A ja B-A olivat riidattomasti maksaneet yhtiölle 176.143,20 euroa, laskutusoikeutta oli jäljellä 70.859,53 euroa, mikä määrä A ja B-A velvoitettiin suorittamaan yhtiölle. (Vailla lainvoimaa 31.3.2022) - Uutiset
21.4.2022 11.00
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisuja: Asianajajan vastaamisvelvollisuusTapaohjeissa asianajajalle on asetettu velvollisuus vastata niin valvontalautakunnalle, päämiehelleen kuin kaikkiin muihinkin asianajotoiminnassaan saamiinsa yhteydenottoihin. Kohtuulliseksi katsottava aika vastaamiselle riippuu yhteydenotosta. Kun kyseessä on oman asiakkaan tiedustelu, asianajajalta edellytetään vastausta ilman aiheetonta viivytystä (TO 5.4). Muihin yhteydenottoihin tulee vastata kohtuullisessa ajassa (TO 4.5). Valvontalautakunnalle asianajajan tulee vastata avoimesti, totuudenmukaisesti ja määräajassa (TO 12.1 ja laki asianajajista 7 d § 3 mom.). Huomautus on tavanomainen seuraamus asiakkaan tai vastapuolen yhteydenottoihin vastaamisen laiminlyönnistä, kun taas valvontalautakunnalle vastaamatta jättämisestä seuraa lähtökohtaisesti Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen, kertoo vt. valvontayksikön päällikkö Kaisa Marttinen. - Uutiset
29.4.2022 10.30
Hovioikeus: Omakotitalon maalämpölaitteiston asennus viivästyi - muuta menettelyä kuin sopimuksen purkamista kokonaan ei ollut pidettävä tilaajan kannalta kohtuullisenaKO oli katsonut, että yhtiön palveluksessa oli ollut virhe ja että se oli viivästynyt. KO oli lisäksi katsonut, että tilaaja oli ilmoittanut palveluksen viivästymisestä ja virheestä yhtiölle kohtuullisessa ajassa ja että tilaajalla oli ollut oikeus purkaa sopimus. KO oli velvoittanut yhtiön suorittamaan tilaajalle hänen vastakanteessaan vaatiman hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen määrän 3.621,13 euroa. HO:lla ei ollut vastaanotetun näytön perusteella aihetta arvioida toisin KO:n tekemää johtopäätöstä siitä, että yhtiö oli 14.12.2018 mennessä käyttänyt maalämpöpumpun asennukseen aikaa lähes kaksi viikkoa ja yhteensä 70 työtuntia. Edellä mainitulla lisäyksellä HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei palvelusta ollut suoritettu kohtuullisessa ajassa ja että se oli viivästynyt. HO:lla ei ollut aihetta arvioida palveluksen viivästymistä koskevaa kysymystä toisin kuin KO oli tehnyt. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
12.5.2022 11.25
Hovioikeus: Viivästyneenä maksettujen laskujen viivästyskorot ja perintäkulut – maksettavaksi viivästyskorkoa 1.603,72 euroa ja perintäkuluja 7.920 euroa korkoineen sekä 3/4 oikeudenkäyntikuluista - Uutiset
23.5.2022 9.30
KHO: Pikaruokaravintolan oli suoritettava lastenaterian yhteydessä luovutetun lelun myynnistä arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin verokannan mukaan (ään. 3-2)A Oy toimi pikaruokaravintolana ja myi ruoka-annoksia ateriakokonaisuuksina. Lastenateriaan sisältyi hampurilainen, ranskalaiset perunat ja juoma sekä kausittain vaihtuva lelu. Vuonna 2015 yhtiön myymä lastenateria maksoi 4,95 euroa ja vastaava ateriakokonaisuus ilman lelua 4 euroa. Lelun hinta erikseen myytynä oli 2 euroa. Koska lastenateriaa ja sen yhteydessä luovutettua lelua ei voitu arvonlisäverotuksessa pitää yhtenä kokonaisuutena, yhtiön oli suoritettava lastenaterian yhteydessä luovutetun lelun myynnistä arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin verokannan mukaan. Äänestys 3–2. - Uutiset
7.6.2022 15.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen tietosuojarikoksestaNäyttötaakka siitä, että A oli Kymsoten sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän päiväkirjan avatessaan menetellyt tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, on rangaistusvaatimuksen esittäjällä. Lokitiedoista riidattomasti ilmenevä T B:n päiväkirjan avaaminen tai T B:n motiiviksi esittämä edellisenä päivänä tehty facebook-kirjoitus eivät yksin riittäneet osoittamaan menettelyn olleen tahallista tai törkeän huolimatonta. (Vailla lainvoimaa 7.6.2022) - Uutiset
9.8.2022 11.30
Hovioikeus arvioi mikä merkitys noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyä konkursiin asetetun yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta - valitus jätettiin sillensä (ään.)Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, estikö yhtiön konkurssiin asettaminen valituksen ottamisen käsiteltäväksi. Jos valituksen käsittelemiselle ei ollut estettä, asiassa oli lisäksi kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä sille, että yhtiö jatkaa valitusteitse HO:ssa vireille saattamaansa oikeudenkäyntiä. Yhtiön edustajan toiminnan osalta HO totesi, että yhtiö oli sinänsä saapunut laillisesti edustettuna HO:n pääkäsittelyyn, mutta yhtiö ei ollut pääkäsittelyssä ryhtynyt mihinkään aktiivisiin prosessitoimiin pääkäsittelyssä ratkaistavaksi saatetun asian suhteen. Yhtiö ei ollut toisaalta halunnut lausua mitään asian käsittelyn jatkamisesta, mutta yhtiö ei ollut toisaalta myöskään ilmoittanut tulevansa peruuttamaan valituksen. HO totesi, että yhtiön edustaja oli saapunut pääkäsittelyyn tilanteessa, jossa yhtiö oli vain noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyn ilmoitettua alkamisajankohtaa asetettu konkurssiin. Yhtiöllä ei ollut ollut tässä tilanteessa edustajansa lisäksi lainoppinutta asiamiestä, ja HO piti ilmeisenä, että tämä oli vaikuttanut yhtiön edustajan kannanottojen sisältöön. HO katsoi, että näissä olosuhteissa tilanne oli oikeudellisesti perusteltua rinnastaa siihen, että yhtiö olisi jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
7.9.2022 11.21
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sähkönmyyntisopimusta koskevassa riidassaKSS vastusti kannetta sillä perusteella, että asianosaisten välille oli syntynyt sähkönsiirtoa koskeva sopimus, johon perustuvat laskut A oli ollut velvollinen maksamaan yhtiölle. A:n mukaan tällaista sopimusta ei ollut syntynyt. KSS:n oikeutta saada suoritus esitettyihin laskuihin ei asiassa riitautettu sen varalta, että asianosaisten välille katsottaisiin vastoin A:n käsitystä syntyneen sitova sopimus. Näin ollen, mikäli asianosaisten välille oli KSS:n vastauksessaan ja valituksessaan esittämin tavoin syntynyt sähkönsiirrosta sitova sopimus, tuli kanne tällä perusteella hylättäväksi. Jos taas sopimusta asianosaisten välille ei näytetty syntyneen, ratkaistavaksi tuli kysymys siitä, oliko KSS velvollinen palauttamaan A:n kanteessa kerrotuissa olosuhteissa, ilman sopimukseen perustuvaa velvollisuutta KSS:lle maksaman summan. (KKO:ssa; VL:2023-9) - Uutiset
23.9.2022 16.00
EUT: Asianajopalkkiot ja summaarinen menettely (Espanja)Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajien kannalta sopimattomat kaupalliset menettelyt – Tehokkuusperiaate – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Asianajopalkkioiden perimistä koskeva summaarinen menettely – Palkkiosopimuksen ehtojen mahdollinen kohtuuttomuus – Kansallinen säännöstö, joka ei mahdollista tuomioistuinvalvontaa – 4 artiklan 2 kohta – Poikkeuksen ulottuvuus – Direktiivi 2005/29/EY – 7 artikla – Harhaanjohtava kaupallinen menettely – Asianajajan ja päämiehen välinen sopimus, jossa päämiestä kielletään taloudellisen seuraamuksen uhalla luopumasta kanteesta asianajajan tietämättä tai hänen neuvojensa vastaisesti