Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
- Uutiset
17.11.2022 11.11
Hovioikeus: Auton mäntä- ja laakerivaurio – kaupan purku vai hinnanalennus ja myyjän vahingonkorvausvelvollisuusHovioikeudessa oli A:n 11.6.2019 ostamaan autoon tulleiden moottorivikojen osalta ensinnäkin kysymys siitä, oliko autossa ollut jo kaupantekohetkellä kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:ssä tarkoitettu virhe, jonka johdosta auton 3. sylinterin mäntä oli 9.10.2019 haljennut alareunastaan. Toiseksi oli kysymys siitä, oliko autoon 20.2.2020 tullut 1. sylinterin kiertokangen alapään laakerivaurio johtunut moottorin kestävyysongelmasta vai ensimmäisen vian johdosta suoritetusta korjauksesta. Jos autossa katsottiin olleen virhe jo kaupantekohetkellä, arvioitavaksi tuli, oliko virheen seurauksena kaupan purku vai hinnanalennus. Tässä arvioinnissa oli keskeistä arvioida, olisiko autossa 20.2.2020 ilmenneen toisen vian johdosta vaatimukset tullut kohdistaa ensimmäisen vian korjanneeseen liikkeeseen eikä myyjään. Lisäksi oli kysymys myyjän vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2022) - Uutiset
8.11.2022 13.12
Hovioikeus äänesti ja kumosi käräjäoikeuden tuomion: Säätiö voitiin vanhentumisväitteen estämättä velvoittaa suorittamaan asianajotoimistolle laskun mukainen saatavaAsiassa oli kysymys valituksen osalta ensiksi siitä, oliko Säätiön hallitus voinut kelpoisuutensa puitteissa tehdä tuomiossa kerrotun päätöksen ja siten sitoutua vastaamaan hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluista tulevassa oikeudenkäynnissä. Mikäli katsottiin, että hallitus oli ylittänyt kelpoisuutensa, oli seuraavaksi arvioitava, seurasiko kelpoisuuden ylityksestä valituksessa väitetyin tavoin päätöksen mitättömyys ja oliko tämä mitättömyys mahdollisesti korjaantunut Säätiön passiivisuuden johdosta Asianajotoimiston vastauksessa esitetyin tavoin. Toiseksi, mikäli päätöstä ei pidetty mitättömänä, kysymys oli siitä, oliko hallitus tehnyt päätöksen esteellisenä ja siten ylittänyt toimivaltansa, ja jos näin oli, seurasiko siitä päätöksen sitomattomuus. Vastavalituksen johdosta, mikäli Säätiö ei menestynyt valituksessaan, kysymys oli siitä, oliko hovioikeuskuluja koskeva laskusaatava ollut vanhentunut. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Lopputuloksena oli, että Säätiö voitiin vanhentumisväitteen estämättä velvoittaa suorittamaan Asianajotoimisto Y Oy:lle laskun 18.5.2016 mukaista pääomaa 52.224,14 euroa (sisältäen arvonlisäveron osuuden 10.107,90 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.6.2016 lukien. (KKO:ssa: VL:2023-72) - Uutiset
18.10.2022 11.52
Hoivayhtiön yksikönjohtajan irtisanomiselle varoitusta antamatta ei ollut henkilöön liittyvää asiallista ja painavaa perustetta - työntekijälle ei ollut myöskään varattu tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistäKantaja oli toiminut hoivayksikön yksikönjohtajana ja esimiehenä. Asiassa katsottiin, ettei yhtiöllä ollut ollut kantajasta johtuva tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa kantajan työsopimus. Kysymys ei ollut ollut niin vakavista työsuhteeseen liittyvistä rikkomuksista, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. (Vailla lainvoimaa 18.10.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
7.10.2022 12.36
Hovioikeus käsitteli asian vahvennetussa kokoonpanossa ja äänesti: Tuliko rikosasian avustajien palkkiot maksaa oikeusapulain vai palkkioasetuksen nojalla?Käräjäoikeus oli määrännyt kahden asianomistajan avustajat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (rikosoikeudenkäyntilaki) 2 luvun 1 a §:n tarkoittamiksi oikeudenkäyntiavustajiksi siten, että toisen heistä määräys oli rajoitettu asianomistajan oikeusturvavakuutuksen 15 prosentin omavastuuosuuteen ja toisen 20 prosentin omavastuuosuuteen. Lisäksi käräjäoikeus oli määrännyt kyseiset avustajanpalkkiot maksettavaksi yleisten oikeudenkäyntikuluja koskevien säännösten nojalla. Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, ettei mainitun lainkohdan nojalla avustajanmääräyksen saaneen avustajan palkkiota määrättäessä tullut soveltaa oikeusapulain 3 b §:ää, jossa säädetään oikeusturvavakuutuksen vaikutuksesta oikeusapuun, ja määräsi avustajanpalkkiot maksettavaksi oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä säädetyn 110 euron tuntipalkkion perusteella. Hovioikeudessa oli kysymys myös avustajanmääräyksen peruuttamisen edellytyksistä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
23.9.2022 16.00
EUT: Asianajopalkkiot ja summaarinen menettely (Espanja)Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajien kannalta sopimattomat kaupalliset menettelyt – Tehokkuusperiaate – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Asianajopalkkioiden perimistä koskeva summaarinen menettely – Palkkiosopimuksen ehtojen mahdollinen kohtuuttomuus – Kansallinen säännöstö, joka ei mahdollista tuomioistuinvalvontaa – 4 artiklan 2 kohta – Poikkeuksen ulottuvuus – Direktiivi 2005/29/EY – 7 artikla – Harhaanjohtava kaupallinen menettely – Asianajajan ja päämiehen välinen sopimus, jossa päämiestä kielletään taloudellisen seuraamuksen uhalla luopumasta kanteesta asianajajan tietämättä tai hänen neuvojensa vastaisesti - Uutiset
7.9.2022 11.21
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sähkönmyyntisopimusta koskevassa riidassaKSS vastusti kannetta sillä perusteella, että asianosaisten välille oli syntynyt sähkönsiirtoa koskeva sopimus, johon perustuvat laskut A oli ollut velvollinen maksamaan yhtiölle. A:n mukaan tällaista sopimusta ei ollut syntynyt. KSS:n oikeutta saada suoritus esitettyihin laskuihin ei asiassa riitautettu sen varalta, että asianosaisten välille katsottaisiin vastoin A:n käsitystä syntyneen sitova sopimus. Näin ollen, mikäli asianosaisten välille oli KSS:n vastauksessaan ja valituksessaan esittämin tavoin syntynyt sähkönsiirrosta sitova sopimus, tuli kanne tällä perusteella hylättäväksi. Jos taas sopimusta asianosaisten välille ei näytetty syntyneen, ratkaistavaksi tuli kysymys siitä, oliko KSS velvollinen palauttamaan A:n kanteessa kerrotuissa olosuhteissa, ilman sopimukseen perustuvaa velvollisuutta KSS:lle maksaman summan. (KKO:ssa; VL:2023-9) - Uutiset
9.8.2022 11.30
Hovioikeus arvioi mikä merkitys noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyä konkursiin asetetun yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta - valitus jätettiin sillensä (ään.)Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, estikö yhtiön konkurssiin asettaminen valituksen ottamisen käsiteltäväksi. Jos valituksen käsittelemiselle ei ollut estettä, asiassa oli lisäksi kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä sille, että yhtiö jatkaa valitusteitse HO:ssa vireille saattamaansa oikeudenkäyntiä. Yhtiön edustajan toiminnan osalta HO totesi, että yhtiö oli sinänsä saapunut laillisesti edustettuna HO:n pääkäsittelyyn, mutta yhtiö ei ollut pääkäsittelyssä ryhtynyt mihinkään aktiivisiin prosessitoimiin pääkäsittelyssä ratkaistavaksi saatetun asian suhteen. Yhtiö ei ollut toisaalta halunnut lausua mitään asian käsittelyn jatkamisesta, mutta yhtiö ei ollut toisaalta myöskään ilmoittanut tulevansa peruuttamaan valituksen. HO totesi, että yhtiön edustaja oli saapunut pääkäsittelyyn tilanteessa, jossa yhtiö oli vain noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyn ilmoitettua alkamisajankohtaa asetettu konkurssiin. Yhtiöllä ei ollut ollut tässä tilanteessa edustajansa lisäksi lainoppinutta asiamiestä, ja HO piti ilmeisenä, että tämä oli vaikuttanut yhtiön edustajan kannanottojen sisältöön. HO katsoi, että näissä olosuhteissa tilanne oli oikeudellisesti perusteltua rinnastaa siihen, että yhtiö olisi jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
7.6.2022 15.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen tietosuojarikoksestaNäyttötaakka siitä, että A oli Kymsoten sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän päiväkirjan avatessaan menetellyt tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, on rangaistusvaatimuksen esittäjällä. Lokitiedoista riidattomasti ilmenevä T B:n päiväkirjan avaaminen tai T B:n motiiviksi esittämä edellisenä päivänä tehty facebook-kirjoitus eivät yksin riittäneet osoittamaan menettelyn olleen tahallista tai törkeän huolimatonta. (Vailla lainvoimaa 7.6.2022) - Uutiset
23.5.2022 9.30
KHO: Pikaruokaravintolan oli suoritettava lastenaterian yhteydessä luovutetun lelun myynnistä arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin verokannan mukaan (ään. 3-2)A Oy toimi pikaruokaravintolana ja myi ruoka-annoksia ateriakokonaisuuksina. Lastenateriaan sisältyi hampurilainen, ranskalaiset perunat ja juoma sekä kausittain vaihtuva lelu. Vuonna 2015 yhtiön myymä lastenateria maksoi 4,95 euroa ja vastaava ateriakokonaisuus ilman lelua 4 euroa. Lelun hinta erikseen myytynä oli 2 euroa. Koska lastenateriaa ja sen yhteydessä luovutettua lelua ei voitu arvonlisäverotuksessa pitää yhtenä kokonaisuutena, yhtiön oli suoritettava lastenaterian yhteydessä luovutetun lelun myynnistä arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin verokannan mukaan. Äänestys 3–2. - Uutiset
29.4.2022 10.30
Hovioikeus: Omakotitalon maalämpölaitteiston asennus viivästyi - muuta menettelyä kuin sopimuksen purkamista kokonaan ei ollut pidettävä tilaajan kannalta kohtuullisenaKO oli katsonut, että yhtiön palveluksessa oli ollut virhe ja että se oli viivästynyt. KO oli lisäksi katsonut, että tilaaja oli ilmoittanut palveluksen viivästymisestä ja virheestä yhtiölle kohtuullisessa ajassa ja että tilaajalla oli ollut oikeus purkaa sopimus. KO oli velvoittanut yhtiön suorittamaan tilaajalle hänen vastakanteessaan vaatiman hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen määrän 3.621,13 euroa. HO:lla ei ollut vastaanotetun näytön perusteella aihetta arvioida toisin KO:n tekemää johtopäätöstä siitä, että yhtiö oli 14.12.2018 mennessä käyttänyt maalämpöpumpun asennukseen aikaa lähes kaksi viikkoa ja yhteensä 70 työtuntia. Edellä mainitulla lisäyksellä HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei palvelusta ollut suoritettu kohtuullisessa ajassa ja että se oli viivästynyt. HO:lla ei ollut aihetta arvioida palveluksen viivästymistä koskevaa kysymystä toisin kuin KO oli tehnyt. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
28.3.2022 11.39
Hovioikeus: Kaupungin virheellisestä hankintaoikaisupäätöksestä yhtiölle aiheutunut vahinko tuli korvata positiivisen sopimusedun mukaisestiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että korvattavaksi tuli positiivinen sopimusetu. Turun kaupunki velvoitettiin korvaamaan X Yhtiöt Oy:lle vahingonkorvauksena 50.365,00 euroa korkoineen, sekä suorittamaan X Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 25.000,00 euroa korkoineen. Kaupunki ja yhtiö molemmat hävisivät muutoksenhakunsa hovioikeudessa. Näin ollen osapuolet saivat pitää hovioikeuskulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.3.2022) - Uutiset
1.3.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei perintäyhtiö näyttänyt verkkokauppaostosta tehdyksiNäyttötaakastaan huolimatta Alektum ei esittänyt näyttönä sopimuksen syntymisestä alkuperäistä tilausvahvistusta, vaikka näytön hankkiminen siitä olisi ollut mahdollista viiden vuoden ajan kaupanteosta. Se, että Alektumin saatavan perintä oli ollut vuosikausia passiivista sen ryhtymättä riittävän ajoissa oikeudelliseen perintään niin, että se olisi säilyttänyt mahdollisuutensa esittää uskottavan näytön sopimuksen syntymisestä koitui yksin Alektumin vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
2.2.2022 9.37
KKO: Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella avustajan palkkiota koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli peruuttanut oikeusapua saavan syytetyn avustajalle annetun määräyksen ja määrännyt uudeksi avustajaksi asianajaja A:n, joka ei yleisesti hoitanut asianajotehtäviä kyseisessä käräjäoikeudessa. A oli vaatinut palkkiota muun ohella toimeksiannon vastaanottamiseen liittyneistä toimenpiteistään ja pääkäsittelyyn saapumiseen kuluneelta matka-ajalta sekä korvausta matkakuluista. Käräjäoikeus oli hylännyt nämä vaatimukset kokonaisuudessaan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Korkein oikeus myönsi jatkokäsittelyluvan ja palautti asian hovioikeuteen. (Ään. palauttamisesta) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
20.12.2021 17.00
Peri edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta (ään.)Vastaajan aviomies oli kuollut vuonna 1999. Vastaaja oli vuonna 2001 saanut perintönä edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin. Vastaaja oli tuolloin asunut Saksassa ja muuttanut vuonna 2005 Suomeen. Rangaistusvaatimuksen mukaan vastaaja oli henkilökohtaisessa verotuksessaan tahallaan antanut viranomaiselle väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, minkä seurauksena hän oli välttänyt veroa yhteensä 77.283,96 euroa. HO totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa mainitut seikat puhuivat sitä vastaan, että vastaaja olisi jättänyt alun perin ilmoittamatta tilistä saamansa tulot voidakseen välttää siihen liittyvän veron maksamisen Suomessa. Siitä, että vastaaja olisi toiminut kyseessä olevassa rikostunnusmerkistössä edellytetyssä veron välttämistarkoituksessa, jäi näin ollen järkevä epäily, samoin kuin siitä, että hän olisi ollut tietoinen sekä sijoitustilin kerryttämästä tulosta että sen verottamisesta Suomessa. Syyte veropetoksesta oli siten hylättävä. Eri mieltä ollut asessori luki vastaajan syyksi törkeän veropetoksen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
24.11.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen avustuspetokseen - vastaaja oli antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksistaKO oli katsonut asiassa mainitsemillaan perusteilla jääneen tuomitsemiseen riittävällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksista. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja antanut toimittamallaan maksatushakemuksella avustuksesta päättävälle Satakunnan ELY-keskukselle Leppäaronojan perkauksessa toteutuneista räjäytystöistä väärän tiedon, joka olisi johtanut avustuksen myöntämispäätöksen ehtojen perusteella 4.211,78 euroa suuremman avustuksen maksamiseen kuin mihin ojitusyhtiöllä olisi ollut oikeus. HO katsoi vastaajan syyllistyneen syytteen teonkuvauksen mukaiseen avustuspetokseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta oli tuntuva sakkorangaistus (100 ps). Vaikka vastaajan menettely sinänsä ilmensi hänessä kohtalaisen korkeaa syyllisyyttä, tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä oli vain hieman yli 4.000 euroa ja teosta oli kulunut jo yli viisi vuotta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
24.9.2021 8.02
Syyte ympäristön turmelemisesta urakan suorittaneen yhtiön vastaavaa työnjohtajaa vastaan ei menestynyt hovioikeudessakaanTuomiossa ilmenevin tavoin hovioikeus päätyi siihen, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut A:n törkeästä huolimattomuudesta saattaneen, päästäneen tai jättäneen ympäristöön ainetta tai muuta sellaista ilman vesilaissa edellytettyä lupaa tai vastoin ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskieltoa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut syytteen hylkäämisen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 13.22
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi aliurakkasopimustaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus Destian syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Näin ollen käräjäoikeuden välituomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
21.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi oliko isännöitsijällä ollut oikeus siirtää asunto-osakeyhtiöiden varoja isännöintitoimiston tilille ja täyttikö menettely kavalluksen ja luottamusaseman väärinkäytön tunnusmerkistöt - syytteet hylättiinAsiassa oli ollut riidatonta, että Isännöinti Oy oli toiminut Asunto Oy A:n ja Asunto-Oy B:n isännöintiyrityksenä, vastaaja (V1) oli toiminut isännöitsijänä ja hänellä oli ollut asunto-osakeyhtiöiden tilien käyttöoikeudet. V1 oli Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. V1 oli siirtänyt yhtiöiden varoja Isännöinti Oy:n tilille rangaistusvaatimuksissa esitetyt määrät (ainakin 18.870,70 euroa). KO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Perusteita Isännöinti Oy:n tuomitsemiselle yhteisösakkoon ei ollut. Lausunnon antaminen oli rauennut toisen vastaajan (V2) osalta syyttäjän luovuttua rangaistusvaatimuksesta hänen osaltaan. Syyttäjä ja Asunto Oy hävisivät pääasiaa koskevat valituksensa HO:ssa. Syyttäjä voitti asian oikeudenkäyntikuluja KO:ssa koskevan vaatimuksensa osalta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
28.5.2021 11.50
Hovioikeus: Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ensihoidossa työskennelleen kohdalla ei ollut sallittuaKuntayhtymä oli solminut 18.6.2016 alkaen kantajan kanssa kanteessa tarkoitetut 17 määräaikaista työsopimusta. Viimeisen määräaikaisen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 9.1.2019. Riidatonta oli ollut, ettei kantajalla ollut hoitotason ensihoitajan pätevyyttä. Työvoiman tarpeen pysyvyyttä tukevat seikat huomioon ottaen asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että kantajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittivat työvoiman tarpeen pysyvyyden TSL 1 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ollut ollut kantajan kohdalla sallittua. Kantajan työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Kantaja työsuhde oli kestänyt hiukan yli 2,5 vuotta. Kantaja oli ollut työttömänä pääkäsittelyn ajankohtana reilun vuoden. Oikeana korvauksena pidettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
25.5.2021 10.30
Hovioikeus: Oliko timanttiporaustyöstä keittiön LVI-töiden yhteydessä syntynyt erillinen sopimusHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko poraustyö kuulunut osana yhtiön (B) ja kuluttajan (A) väliseen sopimukseen siten, että C Oy oli suorittanut työn B Oy:n alihankkijana vai oliko siitä syntynyt erillinen sopimus A:n ja C Oy:n välille. HO katsoi KO:n tavoin tulleen näytetyksi, että timanttiporausta koskeva sopimus oli syntynyt LVI-töitä kuluttajan keittiöön tehneen B Oy:n ja porauksen suorittaneen C Oy:n välille. B Oy velvoitettiin maksamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 6.070,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.55
KHO:n muu päätös Salon kaupungin ostoliikenteen julkisesta hankinnastaMarkkinaoikeus oli valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Salon kaupungin kaupunkikehityslautakunnan hankintapäätöksen 26.2.2019 (§ 37) hankinnan kohteiden 1 ja 2 osalta ja kieltänyt asettamansa 500.000 euron sakon uhalla Salon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. KHO ei muuttanut markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
10.5.2021 8.03
Hallinto-oikeus: Luotonantaja P2P Finland Oy:lle oli voitu antaa varoitusAluehallintoviraston saaman ilmoituksen mukaan ilmoittajalle oli lähetetty samasta luotonnostosta useita kymmeniä maksumuistutuksia jopa saman vuorokauden aikana. Ilmoitukseen ei ollut liitetty selvitystä maksumuistutuksista. Kun otettiin huomioon aluehallintovirastolle ilmoituksen yhteydessä toimitettu selvitys sekä aluehallintoviraston yhtiölle lähettämä selvityspyyntö, hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintovirasto ollut tältä osin selvittänyt asiaa riittävästi hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiön ei voitu yksin ilmoituksessa kerrotun perusteella arvioida menetelleen lain ja hyvän luotonantotavan vastaisesti käyttämällä sopimatonta ja aggressiivista menettelyä asiakassuhteessa. Kun kuitenkin otettiin huomioon päätöksessä luoton käyttöoikeuden rajoittamisesta ilmoittamatta jättämisestä lausuttu, hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintoviraston päätöksen lopputulosta ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 13.27
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiöasiassa – kysymys myös oikeudenkäyntikuluistaOikeudenkäymiskaaren 14 luvun 5 §:n mukaan, jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta kuitenkin ratkaistava. Nyt kysymyksessä oli päätöksessä selostetussa säännöksessä tarkoitettu asia, jossa kantaja oli peruuttanut kanteensa, eikä vastaaja ollut vaatinut asian ratkaisemista. Pääasia oli siten jäänyt sillensä. Hovioikeus totesi, ettei sillensä jättämistä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta, sillä tällaisessa ratkaisussa ei ole asiaa, mitä voitaisiin muutoksenhakukeinoin muuttaa. Sen sijaan hovioikeus katsoi, että A:n valituksessa selostamat seikat kanteen tutkimatta jättämisestä voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
3.5.2021 10.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että linja-autoliikenne olisi järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi - työsuhteessa ei tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimustaAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko yhtiön päätoimiala kantajan työsuhteen aikana ollut taksiliikenne vai linja-autoliikenne. Mikäli päätoimiala oli ollut taksiliikenne, toiseksi oli ratkaistava, oliko linja-autoliikenne järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa kerrotun selvityksen perusteella yhtiön toiminnasta 70 - 80 prosenttia oli ollut taksiliikennettä ja 20 - 30 prosenttia linja-autoliikennettä kantajan työsuhteen aikana. Asiassa ei ollut tullut ilmi mitään siihen viittaavaa, että linja-autoliikenteen osuus yhtiön toiminnasta olisi ollut tätä suurempi. Yhtiö oli siten näyttänyt, että sen päätoimiala vuosina 2012 - 2016 oli ollut taksiliikenne. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että linja-autoliikenne olisi järjestetty taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa lausutuin perustein kantajan työsuhteessa ei ollut tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021) - Uutiset
16.2.2021 8.43
Markkinaoikeus kumosi toiminimen rekisteröinnin käyttämättömyyden perusteellaTuomiossa todetuilla perusteilla näyttämättä jäi, että aputoiminimeä olisi tosiasiallisesti käytetty toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla 8.5.2015 alkaen viiden vuoden aikana. BWS ei esittänyt, että käyttämättömyyteen olisi ollut jokin hyväksyttävä syy. Näin ollen aputoiminimen WIKESTRÖM & KROGIUS rekisteröinti oli kumottava käyttämättömyyden perusteella mainitun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
13.11.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolleOsapuolet olivat tuomiossa todetulla tavalla todenneet hovioikeudessa riidattomaksi, että A oli siirtänyt ilman hyväksyttävää syytä yhtiön varoja itselleen tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 yhteensä 32.888,20 euroa sekä tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 yhteensä 5.203,19 euroa eli ajalla 1.1.2013-31.12.2014 yhteensä 38.091,39 euroa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 17.2.2016. Yhtiön velat konkurssiin asettamishetkellä olivat olleet 245.108,13 euroa ja varat 75.875,70 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi tilikauden 2013 aikana ja oli ollut maksukyvytön viimeistään 31.12.2013. A oli teollaan tavoitellut huomattavaa hyötyä ja aiheuttanut huomattavaa vahinkoa velkojilleen. Velallisen epärehellisyys oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon osatekojen suuri määrä ja teon kesto.
Kysymys myös puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolle. (Ään. puolustajan palkkion valtiolle korvaamisen perusteluista. Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristörikkomuksestaYmpäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 10.13
Hovioikeus: Yhtiö oli reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiinYhtiö oli vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin HO oli asiassa lausunut kantaja A:n työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ollut vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. KO:n tuomiota ei ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
1.9.2020 14.25
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimestaHovioikeus totesi muun muassa, että turvaamistoimea ei voida jättää määräämättä sen väitetyn kohtuuttomuuden perusteella, mikäli vaade- ja vaaraedellytykset täyttyvät. Sairaanhoitopiirin julkisoikeudellisella asemalla, jonka perusteella se oli vapautettu vakuuden asettamisvelvollisuudesta, ei ollut merkitystä turvaamistoimen edellytyksiä koskevassa harkinnassa. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikulujaHO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
18.3.2020 12.08
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi yhtiön edustajan yhtiönsä puolesta suullisesti sitoutuneen vastaamaan lakiasiaintoimistolle aiheutuvista asiamiespalkkioistaHovioikeus katsoi kuultujen yhdenmukaisten kertomusten sekä kirjallisen todistelun tukevan sitä, että K oli sitoutunut vastaamaan edustamansa Y Oü:n puolesta O:n ja Lakiasiaintoimisto X Oy:n välisestä toimeksiantosopimuksesta johtuvista kuluista Lakiasiaintoimisto X Oy:lle. Tätä johtopäätöstä tuki lisäksi se, että K ei ennen kanteen vireilletuloa käräjäoikeudessa ollut yhteydenpidossaan toimiston kanssa kiistänyt maksuvelvollisuuttaan, vaikka sähköpostinvaihtoa oli käyty muista laskuihin liittyvistä asioista. Vaikka K oli yhden kerran 2017 vastannut U:lle O:n hoitavan laskut, tämä voitiin ymmärtää joko niin, että K oli vastannut viestiin O:n puolesta tai niin, että K aikoi neuvotella O:n kanssa siitä, että tämä ottaisi huolehtiakseen laskuista. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 12.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta yhtiökokouksen päätöksen moittimista ym. koskevan asiassa – kantajan maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennettiin 70.543,30 eurosta 40.999,30 euroonKerrotuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan (valittaja HO:ssa) myöntämää määrää 40.999,30 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
8.1.2020 11.25
Hovioikeus: Vene- ja uimapaikan osakaskunnan kokouksen päätös oli pätemätönHovioikeus arvioi, että osakaskunnan kokouksessa 1.10.2017 kohdan 11 § 1 kohdassa 1 oli päätetty asiasta, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Päätös ei ollut siten syntynyt yhteisaluelain 12 §:n edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi Vehkajärven vene- ja uimapaikan kokouksen päätöstä oli pidettävä pätemättömänä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
30.12.2019 7.55
Markkinaoikeus kielsi Kuovi Oy:tä käyttämästä mainonnassa ja markkinoinnissa viittauksia Arabian / Fiskars Finlandin Paratiisi-astioihin 100.000 euron sakon uhallatekijänoikeus - asiavaltuus - tavaramerkki - tavaramerkin vakiinnuttaminen - sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - maineen norkkiminen - Uutiset
9.12.2019 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi kaupunkia perusteettomasti kuljetuskilometreistä laskuttaneen yrittäjän törkeästä petoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTeon törkeysarvostelun osalta HO totesi, että vastaajan tavoittelema hyöty oli ollut 32.992,76 euroa, jota oli pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Ylilaskutuksen säännöllisyys ja pitkä kesto (melkein 1 v) huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Asiassa lausutun perusteella vastaaja oli syyllistynyt törkeään petokseen (2.1. - 31.10.2015). Vastaaja oli velvollinen korvaamaan kaupungille sille aiheutuneen vahingon määrältään 29.693,49 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
15.11.2019 15.40
Hovioikeus tuomitsi väärää tietoa terveydentilastaan vakuutusyhtiölle antaneen miehen törkeän petoksen asemasta petoksesta ja velvoitti miehen korvaamaan vakuutusyhtiölle 20.517,89 euroaVastaaja oli vakuutushakemuksensa terveysselvityksessä 17.2.2009 jättänyt ilmoittamatta sairauksista, jotka olisivat vaikuttaneet vakuutuksen myöntämiseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiölle yhteensä 20.517,89 euron suuruisen taloudellisen vahingon, kun hän oli aikavälillä 26.5.2010–7.11.2015 hakenut korvausta hoitokuluista sekä päivärahaa sairausajalta. KO oli hylännyt syytteen törkeästä petoksesta. Sekä syyttäjä että vakuutusyhtiö vaativat HO:ssa, että vastaaja tuomitaan KO:n tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen törkeästä petoksesta. HO katsoi, ettei vastaajan menettelyä ollut pidettävä erityisen suunnitelmallisena, vaikka rikoksen tekoaika olikin melko pitkä (17.2.2009 - 17.11.2015). Tekoa ei siten kokonaisuutena arvostellen ollut pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettava siksi petos eikä törkeää petosta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 4 kk:n pituista vankeusrangaistusta, joka voitiin määrä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
28.10.2019 9.45
Julkisasiamies: sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää sähkömarkkinadirektiivissä tarkoitettuna osapuolena, jota Energiaviraston päätös koskee ja joka olisi siten oikeutettu hakemaan päätökseen muutostaJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman hallinto-oikeuden esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 17 kohtaa on tulkittava siten, että pääasian olosuhteissa sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna osapuolena, jota sääntelyviranomaisen päätös koskee. - Uutiset
28.10.2019 8.45
Hovioikeus arvioi törkeää huolimattomuutta ympäristön pilaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetyksi, että C oli kertonut B:lle ja A:lle, että kiinteistöille on lupa tuoda maa-aineksia. Selvittämättä jäi, onko C nimenomaisesti kertonut viranomaisluvan olevan kunnossa. Nämä seikat puolsivat sitä, että B ja A olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heidän menettelylleen oli ollut asianmukainen lupa. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja A:lla olisi ollut syytä epäillä heidän toimestaan kuljetetun maa-aineksen olleen pilaantunutta. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajat olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että B:n kuljettamat maa-ainekset eivät aiheuta ainakaan merkittävänä pidettävää haittaa ympäristölle tai vaaraa terveydelle ja että toimintaan on ollut tarvittava viranomaislupa. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoo, ettei B:n ja A:n menettely ole ollut törkeän huolimatonta. Mainituilla perusteilla syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
18.4.2019 7.59
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikkomuksesta tuomitun teurastamotoimintaa harjoittavan yhtiön omistajan rangaistuksestaHovioikeus päätyi A:n menettelyä sekä kokonaisuutena että tuomiossa selostettujen yksittäisten tapausten valossa arvioidessaan siihen, ettei hänen voitu katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen asemaansa perustuvia velvollisuuksiaan siten, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden syyksilukemaan eläinsuojelurikkomukseen. Syyte oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.47
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kun tämä ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimustaValvontalautakunta oli asiassa katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta. Lautakunnan mukaan sillä, onko kyseessä asianosaiskuluvaatimus vai asianajopalveluista muodostuva oikeudenkäyntikuluvaatimus, voi olla vaikutusta vastapuolen tai tuomioistuimen arvioidessa vaatimusten määrällistä kohtuullisuutta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta ei ollut pitänyt huomautusta riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä ottaen huomioon A:n valvontalautakunnalle antamat ristiriitaiset ja vähintään epätäsmälliset lausumat C:n roolista sekä sen, että A ei ollut ilmoittanut taloudellisia olojaan avoimesti. A:lle oli määrätty kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoitus, jota ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena ja joka ei sellaisenaan vaikuta A:n oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.00
Hovioikeus tulkitsi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeus: Vakuuden saamista koskeva edellytys oli niin ratkaiseva sopimuksen syntymiselle, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti sopimuksen syntymistä siten, ettei sopimusta ollut syntynytN:n ja osaksi V:n kertomuksen perusteella hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Alusin Oy oli edellyttänyt Enermax Oy:n sijaan sopijaosapuoleksi tulemisessa vakuuden saamista toimituksen kauppahinnan maksamiseksi takaisin yhtiölle ja että vakuuden saaminen oli myös ollut ratkaisevassa asemassa Alusin Oy:n sitoutumisessa Oilon Oy:n kanssa sopimukseen. Asiassa oli riidatonta, että vakuutta ei ollut saatu järjestettyä Alusin Oy:lle. Vaikka asiassa oli seikkoja, jotka puolsivatkin sopimuksen syntymistä, hovioikeus piti Alusin Oy:n vakuuden saamista koskevaa edellytystä niin ratkaisevana sopimuksen syntymisen edellytyksenä, että sen saamatta jääminen yksistään horjutti siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten välille voitu katsoa syntyneen sopimusta. Hovioikeus katsoi, että Alusin Oy:n ja Oilon Oy:n välille ei ollut syntynyt sopimusta Herttoniemen kartanoon toimitettavan lämpöpumppujärjestelmän tilaamisesta ja maksamisesta. Käräjäoikeuden tuomio oli näin ollen kumottava ja Oilon Oy:n kanne hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
27.2.2019 13.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kavalluksesta ulosottoasiassaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että syytteen teonkuvauksen mukaisesta A:n menettelystä jäi järkevä epäilys. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A olisi anastanut hallussaan olleet, ulosottoon tilitettäväksi tarkoitetut P:n varat. Näin ollen syyte törkeästä kavalluksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta ulosoton maksukieltoa ja menettelyllään syyllistynyt omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Asiassa oli kysymys myös oikeusaputoimistoa erehdyttämällä tehdystä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
28.1.2019 15.00
Isännöitsijälle 60 päivän vankeusrangaistus luottamusaseman väärinkäytöstäIsännöitsijän katsottiin syyllistyneen luottamusaseman väärinkäyttöön 19.7.2010 - 21.12.2011. Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä 5.2.2012 - 16.4.2013. Käräjäoikeuden tuomitsema 3 kk ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 60 päivään. Asunto Oy B:lle maksettavaksi tuomittu korvaus piha-alueen kunnostustyön urakkatarjouksen ylittymisestä aiheutuneesta vahingosta alennettiin 9.398,40 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen. Vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta Asunto Oy C:lle. (Vailla lainvoimaa 28.1.2019) - Uutiset
22.1.2019 11.00
Hovioikeus pohti irtisanomisedellytyksiä, irtisanomisajan palkan määrää, työntekijän asemaa luottamusmiehenä tai luottamusvaltuutettuna ja oikeudenkäyntikulujen korvausvastuutaKO oli hylännyt kanteen muilta kuin irtisanomispalkan osalta. B Oy oli velvoitettu suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 2.787,50 euroa. A oli velvoitettu suorittamaan B Oy:lle korvaukseksi yhtiön oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa korkoinen. A:n valituksen johdosta asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko irtisanominen voinut kohdistua A:han ottaen huomioon TSL 7 luvun 10 §:ssä säädetty luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun korostettu irtisanomissuoja. Riitaista oli, oliko A ollut ensisijaisesti luottamusmiehen tai toissijaisesti luottamusvaltuutetun asemassa. Tähän nähden riitaista oli, oliko A voitu valita luottamusmieheksi tai luottamusvaltuutetuksi eli oliko hänen työhönsä sovellettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämän arvioimiseksi asiassa oli selvitettävä, mitä tehtäviä A:n työhön tosiasiallisesti kuului. A:n vaatimuksen perusteen menestyessä kysymys oli vielä maksettavan korvauksen määrästä. Yhtiön valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, tuliko yhtiö velvoittaa korvaamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa ajalta 22.4. - 22.5.2014. Arvioitavaksi tuli, oliko A kutsuttu töihin lomautuksensa aikana vähintään seitsemän vuorokautta ennen irtisanomisajan alkamista. Lisäksi arvioitavaksi tuli, oliko A ollut 30.4. - 22.5.2014 työkyvytön ja oliko hän toisaalta luopunut oikeudestaan esittää vaatimuksia tältä osin. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut oikeus TSL 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkka. HO vapautti A:n velvollisuudesta suorittaa B Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 8.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
9.1.2019 14.00
Hovioikeus piti varatuomarin 200 euron tuntiveloitusta kohtuullisena ja korotti esitutkintalain mukaista edunvalvojan palkkiotaKO oli hyväksyen varatuomarin ilmoittaman 12,25 tunnin ajankäytön määrännyt palkkion maksettavaksi 110 euron tuntiveloitusperusteen mukaan. HO:ssa kysymys oli siitä, minkä perusteiden nojalla esitutkintalain mukaiselle edunvalvojalle maksettavan tuntipalkkion suuruus määräytyi ja oliko varatuomarin 200 euron tuntiveloitukseen perustunut palkkiovaatimus KO:ssa ollut tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen. HO korotti palkkiota yhteensä 1 367,10 eurolla. Varatuomarin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta palkkiotaan koskevassa asiassa hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
29.10.2018 10.30
KKO:n ratkaisu edunvalvojan palkkiosta esitutkinnassaAlaikäiselle asianomistajalle esitutkintalain 4 luvun 8 §:n nojalla määrätylle edunvalvojalle valtion varoista maksettava palkkio määrättiin noudattaen holhoustoimesta annetun lain 44 §:stä ilmeneviä periaatteita. (Ään.) - Uutiset
24.10.2018 10.58
KHO hyväksyi hankinnan ja kumosi markkinaoikeuden kumouspäätöksen laitostekstiilien vuokrauspalvelun julkisesta hankinnasta TurussaAsiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistava ensinnä kysymys siitä, oliko Turun kaupunki menetellyt laitostekstiilien vuokrauspalveluiden hankintaa koskevan tarjouspyynnön laatimisessa valituksenalaisessa markkinaoikeuden päätöksessä katsotulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt muutoin hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti Lännen Tekstiilihuolto Oy:n valituksessaan markkinaoikeudessa esittämällä tavalla. KHO katsoi, että markkinaoikeuden ei olisi valituksenalaisessa päätöksessään mainitsemillaan perusteilla tullut pitää tarjouspyyntöä virheellisenä eikä siitä syystä kumota hankintapäätöstä ja kieltää sen täytäntöönpanoa. - Uutiset
15.10.2018 10.05
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutosperusteella, kun asiassa oli ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta siltä osin kuin käräjoikeus oli arvioinut takaisinsaantihakemuksen tutkimisen edellytyksiäKO oli antanut vastaaja A:ta vastaan yksipuolisen tuomion katsottuaan, että hän oli vastauksessaan vedonnut ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ollut vaikutusta asian ratkaisemiseen. A:n haettua takaisinsaantia ja annettua KO:n pyynnöstä lausuman KO jätti takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska A:n asiassa antamat kirjelmät eivät täyttäneet OK 5 luvun 10 §:n 1 momentissa vastaukselle asetettuja vaatimuksia ja koska A:n antamasta lausumasta ei ilmennyt hänen kantansa lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli ilmennyt aihetta epäillä KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta siltä osin kuin KO oli arvioinut takaisinsaantihakemuksen tutkimisen edellytyksiä. Hovioikeuden olisi tullut myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
28.5.2018 11.00
KHO:n ratkaisu virkasuhteen purkamisestaKorkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla, että A:ta oli kuultu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:ssä edellytetyllä tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi muutoin, että päätös A:n virkasuhteen purkamisesta oli tehty ennen kuin oikeus purkamiseen oli rauennut. A:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämä ei antanut aihetta hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin. - Uutiset
16.5.2018 14.04
Hovioikeus tulkitsi vuokrasopimusta sähkömaksun osaltaHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään. Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla. Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista. (Vailla lainvoimaa 16.5.2018) - Uutiset
30.4.2018 15.00
Työnantajalla katsottiin olleen perusteltu syy epäillä työntekijän vieneen rahat ja siten erittäin painava syy purkaa työntekijän työsuhde - yhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta työntekijällePunnittuaan asiassa mainittuja seikkoja HO päätyi siihen, että työnantajalla oli ollut vallinneissa olosuhteissa perusteltu syy epäillä kantajan vieneen rahat ja siten TSL 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsuhde. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen perusteella, että KO oli tuomiollaan 1.7.2016, joka on lainvoimainen, hylännyt kantajaa vastaan ajetun syytteen X Oy:n varojen 900 euroa anastamisesta 13.10.2015 ja yhtiön korvausvaatimukset. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. Yhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta kantajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.4.2018) - Uutiset
21.3.2018 11.30
KHO palautti peiteltyä osingonjakoa koskevan asian HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi - asiassa oli esitetty uutta selvitystä (esitutkinta-aineisto)HAO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko A ollut aikuisviihdetoimialalla toimivan Kyprokselle rekisteröidyn X Ltd:n osakas tai tosiasiallinen toimija yhtiössä ja voitiinko hänen katsoa saaneen yhtiöstä VML 28 § ja 29 §:n perusteella peiteltyä osinkoa. HAO oli katsonut, ettei A:n tuloon vuosille 2007-2011 ollut voitu lisätä X Ltd:n tuloksesta peitellyksi osingoksi katsottua määrää. Tästä johtuen HAO oli kumonnut valituksenalaiset päätökset ja poistanut määrätyt veronkorotukset. KHO myönsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan. KHO ei ottanut ensi asteena ratkaistavakseen, mikä merkitys uusille selvityksille (esitutkinta-aineisto) oli asiassa annettava, vaan kumosi HAO:n päätöksen ja palautti asian HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. (Julkaisematon 21.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.00
Hovioikeuden päätös rikosasian valmistautumisen osalta maksettavasta palkkiosta ja avustajan oikeudesta saada valtion varoista korvaus omaa palkkiota koskevan valituksen laatimisestaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko palkkiota valmistautumisesta maksettava pidemmältä kuin KO:n kohtuulliseksi katsoman 7 tunnin ajalta. Valtion varoista maksettiin AA:lle palkkioksi A:n avustamisesta KO:ssa KO:n tuomitsemien määrien lisäksi 14,88 tunnin ajankäyttöä vastaavat. Avustajan vaatimus saada valtion varoista korvaus omaa palkkiota koskevan valituksen laatimisesta oli lakiin perustumaton (KKO 2001:107 ja KKO 1986 II 120). (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
22.2.2018 11.32
Hovioikeuden päätös tuomion täydentämisestäHO katsoi, ettei HO:n tuomiossa ollut mitään sellaista täydennyshakemuksessa esitettyä vaatimusta, josta olisi jäänyt tuomiossa lausumatta ja jonka vuoksi tuomiota olisi pitänyt täydentää. Tuomion täydentämismenettely voi koskea vain sellaista tilannetta, jossa jostakin vaatimuksesta on jäänyt kokonaan lausumatta. Näillä perusteilla hakijan esittämä vaatimus tuli hylätä. Koska tuomion täydentämisen osalta ei oikeudenkäyntikuluista ole erillisiä säännöksiä, HO sovelsi tässä asiassa tavanomaisia kulusäännöksiä. HO harkitsi kohtuulliseksi palkkioksi lausuman laatimisesta kahta tuntia vastaavat 600 euroa, jotka asian lopputulos huomioiden hakija velvoitettiin suorittamaan vastapuolelle. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
13.2.2018 11.30
Herkko Hietanen: 13 teesiä legal designistaKansainvälinen Legal Design Summit -tapahtuma keräsi marraskuussa Helsinkiin kirjavan joukon ihmisiä keskustelemaan oikeudellisen muotoilun eli legal designin merkityksestä lakialalle. Tapahtuma oli loppuunmyyty. Mistä oikein on kyse? Oikeudellinen muotoilu koskettaa meitä kaikkia. Siinä on kyse vanhojen oikeudellisten toimintamallien korjaamisesta palvelumuotoilun keinoin, mutta myös uusien oikeudellisten liiketoimintojen mahdollistamisesta. Kyse ei ole uudesta oikeudenalasta vaan käytännöistä, joita juristit ovat omaksuneet erityisesti palvelumuotoilijoilta. Voidaanko juristien laatimista sopimuksista, käyttöehdoista ja päätöksistä tehdä ymmärrettäviä, kauniita ja jopa rakastettuja? Miten muotoilu vaikuttaa päätöksiin, myyntiin, riitelyyn, turvallisuuteen tai bisneksen tekemiseen? Mitä juristin tulisi oppia muotoilijalta? - Uutiset
23.1.2018 9.10
Hovioikeuden ratkaisu osapuolten välillä sovitusta laskutuksesta ja vaatimuksen kuittauskelpoisuudestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin kuin kysymys oli siitä, oliko vastaajayhtiön ja Tmi K:n välillä sovittu kokonaisurakasta vai tuntiperusteisesta laskutuksesta, ja katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että työ oli sovittu tehtäväksi tuntiperusteisena. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys osoitti, että yhtiö oli valvonut työmaalla tehtyä työtä ja oli sen perusteella hyväksynyt laskut maksukelpoisiksi. Tätä arviota tukivat myös kirjallisena todisteena esitetyt yhtiön sähköpostikuittaukset laskuista ja kirjallisena todisteena esitetty sähköpostikeskustelu. Asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että laskuihin perustuvaa työtä ei ollut tehty tai että laskut olisivat muusta syystä virheelliset. Myöskään täryjyrän käytöstä laskutetun määrän osalta asiassa ei esitetty seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Näin ollen hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kantajan pääomaa koskeva vaatimus oli myös määrältään oikea. Ottaen huomioon, että yhtiön vahingonkorvausvaatimus ei perustunut kysymyksessä oleviin siirrettyihin laskusaataviin eikä laskuihin perustuvaan työhön, vaan väitettyyn Tmi K:n myöhemmin tekemään sopimusrikkomukseen hovioikeus katsoi, että tämän laatuiseen vahinkoon perustuva vaatimus ei ollut kuittauskelpoinen eikä sitä voitu muutoinkaan haastetta ottamatta kohdistaa kantajaan tässä oikeudenkäynnissä. Vaatimus oli näin ollen käräjäoikeuden toteamalla tavalla jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 12.00
KHO kumosi osittain markkinaoikeuden julkista hankintaa koskevan päätöksenAsiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa Oy Aga Ab:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS-Logistiikka liikelaitoksen kilpailuttamassa lääkkeellisten, laboratorio- ja teollisten kaasujen hankintamenettelyssä ollut kyse puitejärjestelystä, jonka kesto olisi ylittänyt puitejärjestelyn neljän vuoden enimmäiskeston, sekä siitä, oliko Oy Woikoski Ab:n kyseisessä hankintamenettelyssä antama tarjous ollut Oy Aga Ab:n esittämillä perusteilla tarjouspyynnön vastainen. - Uutiset
24.11.2017 14.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle 65-vuotiaalle toista velkajärjestelyäHakijan velkaantumista oli pidettävä VJL 10 §:n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla piittaamattomana ja vastuuttomana. Velkajärjestelylle oli näin ollen lain 10 §:n 7 kohdan yleinen este. VJL 10 a §:n kokonaisarvioinnissa velkajärjestelyä puoltavina seikkoina olivat velkajärjestelyn suuri merkitys hakijalle ja sen vähäinen merkitys velkojille. Vastaanpuhuvina seikkoina olivat kaksi esteperustetta, joista asiassa mainituissa olosuhteissa tapahtunut VJL 10 §:n 7 kohdan esteperusteen mukainen velkaantuminen oli erityisen moitittava. Hakijan toimet eivät myöskään olleet osoittaneet selvää pyrkimystä velkojen maksamiseen. Kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyä vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sitä puoltavat seikat. Näin ollen velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 9.00
Käräjäoikeuden tuomio koirankaupasta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoirankauppa oli tehty 11.12.2015 ja koirasta maksettu hinta oli 1.500 euroa. Koira oli kuollut äkillisesti 2,5 kuukauden iässä 30.12.2015. Käräjäoikeus katsoi kantajan A:n kertoman ja sitä tukevan facebook-viestittelyn, ennen kaikkea viestin 6.4.2016, jossa sopimuksen olemassaolo vahvistetaan, osoittavan, että asianosaisten välillä oli ollut suullinen sopimus uuden korvaavan koiranpennun toimittamisesta. Se, että heinäkuussa 2016 oli keskusteltu vielä luovutettavan pennun sukupuolesta ei osoittanut, etteikö sopimus sinänsä olisi voimassa. Näin ollen B oli rikkonut asianosaisten välistä sopimusta uuden koiranpennun toimittamisesta. B oli kieltäytynyt vastoin sopimusta luovuttamasta A:lle uutta koiranpentua, jonka hankintahintana oli pidettävä 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
24.8.2017 14.21
Käräjäoikeudessa käsiteltiin työriidassa esitettyä esiintymiskieltovaatimustaTyöntekijän avustajana työsuhderiidassa toiminutta asianajajaa ei vastaajayhtiön vaatimuksesta määrätty esiintymiskieltoon. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n päätöksen varaan eikä HO:n ratkaisuun saa hakea muutosta. - Uutiset
8.8.2017 13.00
Hovioikeus urakkasopimuksen suoritusrikkomuksesta: Osapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ollut että projektinjohtopalkkioon lisätään arvonlisäveroHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei Hausia Oy näyttänyt osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen, että projektinjohtopalkkioon lisätään arvonlisävero. (Vailla lainvoimaa 8.8.2017) - Uutiset
22.6.2017 15.35
Hovioikeuden tuomio isännöitsijänä työskennelleen työntekijän tulospalkkauksen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta ja uuden tulospalkkausjärjestelmän syrjivyydestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja voinut yksipuolisesti muuttaa tulospalkkauksen ehtoja. Mikäli tulospalkkauksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen oli ollut mahdollista, asiassa oli vielä kysymys uuden tulospalkkausjärjestelmän syrjivyydestä. HO katsoi, ettei työnantajalla ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa kantajan tulospalkkauksen ehtoja. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut tarvetta lausua uuden tulospalkkausjärjestelmän väitetystä syrjivyydestä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
19.6.2017 15.25
Jatkuvan tililuoton kulutusluottoehdot täyttivät kuluttajansuojalainsäädännön vähimmäisvaatimukset eikä käräjäoikeuden olisi tullut tutkia vaatimusten kohtuuttomuutta viran puolesta, vaan hyväksyä yhtiön kanne kokonaisuudessaan yksipuolisella tuomiollaHO katsoi asiassa todetuin tavoin, että kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ja että lainasopimus liitteineen oli täyttänyt kuluttajansuojalainsäädännön vähimmäisvaatimukset. A ei ollut vastustanut kannetta vetoamalla ehtojen kohtuuttomuuteen eikä KO:n olisi tullut tutkia (kohtien 4 ja 5) vaatimusten kohtuuttomuutta viran puolesta. A ei ollut vastannut asiassa eikä velkojayhtiön kanne ollut ollut selvästi perusteeton. Näin ollen KO:n ei olisi tullut hylätä tuomiolla kohdan 4 pääomaa koskevaa vaatimusta 1 990,22 euroa ylittäviltä osin eikä myöskään samaan kohtaan liittyvää korkovaatimusta siltä osin kuin korkoa oli vaadittu ennen 29.7.2016 kuten ei myöskään kohdan 5 korkosaatavaa koskevaa vaatimusta, vaan hyväksyä yhtiön kanne kokonaisuudessaan OK 5 luvun 13 §:n mukaisesti yksipuolisella tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 19.6.2017) - Uutiset
18.5.2017 11.33
Koulukuljetuksia ajaneen kuljettajan katsottiin toimineen itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana eikä työsopimussuhteessa - yhtiöllä oli peruste purkaa ylinopeutta ajaneen kuljettajan toimeksiantosuhdeAsiassa oli tullut esille seikkoja, jotka viittasivat siihen, että kantaja oli tehnyt työtä vastaajayhtiön johdon ja valvonnan alaisena ja seikkoja jotka viittasivat siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana. Lähtökohdaksi oli otettava sopijapuolten tahto. Kantajan tarpeista johtuen osapuolet olivat päätyneet siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kun kantajan itsenäiselle asemalle löytyi vallinneista olosuhteista asiassa selostetulla tavalla lisäksi tukea, kantajan asemaa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä ammatinharjoittajana. Kantaja ei huomautuksista huolimatta ollut muuttanut ajotapaansa, ja oli jatkuvasti rikkonut lakia. KO:n tuomiosta ilmenevillä seikoilla oli olennainen merkitys yhtiölle ja erityisesti kantajan ajotapa huomioon ottaen, kysymys oli ollut olennaisesta sopimusrikkomuksesta, jonka perusteella yhtiöllä oli ollut oikeus päättää toimeksiantosopimussuhde päättymään välittömästi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
31.1.2017 8.01
Hovioikeus arvioi konsulttisopimuksen voimassaoloa ja maksettavaa palkkiotaHovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko N Oy:n ja A:n välinen konsulttisopimus ollut voimassa 1.1.–30.6.2013 joko nimenomaiseen tahdonilmaisuun tai muutoin heidän toimintaansa konkludenttisesti perustuen. Edelleen tähän liittyen oli kysymys siitä, oliko konsulttisopimus tullut jossain vaiheessa irtisanotuksi tai muutoin asianmukaisella tavalla päätetyksi. Sopimuksen voimassaolo oli nimenomaisesti sidottu höyrypesuriin ja sen lupaavalta näyttäneeseen pilottilaitehankintaan asianosaisten neuvottelukumppanin kanssa. Kyseinen neuvottelukumppani oli vuoden 2010 lopussa ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta. Hovioikeus muun muassa katsoi käräjäoikeuden tavoin, että N Oy:n palkkionmaksuvelvollisuus A:lle konsulttisopimukseen perustuen oli päättynyt viimeistään keväällä 2012. Sopimus oli ollut päätettävissä, vaikka sopimuksessa ei ollutkaan sen irtisanomisen mahdollistavaa ehtoa ja vaikka asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että N Oy olisi sopimuksen varsinaisesti irtisanonut. Hovioikeus katsoi kuitenkin käräjäoikeuden tavoin, että konsulttisopimuksen päättymisen jälkeen asianosaisten välille syntynyt toimeksiantosuhde oli ollut voimassa kesäkuun loppuun 2013 saakka, jolta ajalta N Oy oli velvollinen maksamaan A:lle konsulttityöstä 150.000 $ korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.1.2017) - Uutiset
9.12.2016 12.00
KKO:n ratkaisu yhtiön rikoshyödyn määrästä ja toimitusjohtajan liiketoimintakiellon pituudesta markkinointirikosasiassaA oli osakeyhtiön määräysvaltaa käyttäneenä omistajana, toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä syyllistynyt markkinointirikokseen antamalla yhtiön nimissä sen myyjähenkilöstön välityksellä lukuisten yritysten edustajille harhaanjohtavia tietoja siitä, miten yhtiön ammattimaisesti markkinoimasta yritystietopalvelusta yrityksiltä perittävät maksut määräytyivät. Hovioikeus oli tuominnut A:n 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kysymys A:n määräämisestä liiketoimintakieltoon (Ään.) ja osakeyhtiön tuomitsemisesta menettämisseuraamukseen (Ään.). A määrättiin liiketoimintakieltoon kolmeksi vuodeksi Korkeimman oikeuden ratkaisun antamisen ajankohdasta lukien. X Oy:n valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä menetettäväksi tuomittu määrä alennettiin 1.500.000 euroksi hovioikeuden tuomitsemasta 1.772.369 eurosta. - Uutiset
22.11.2016 16.00
Hovioikeus arvioi oikeusavun kohtuullisia kustannuksiaHovioikeus katsoi ottaen huomioon asian laadusta ja merkityksestä johtuva sen hoitamisen edellyttämä kohtuullisena pidettävä avustajan työmäärä, että oikeusavun epääminen olisi johtanut jo lähtökohtaisesti siihen, että hakijat olisivat joutuneet ottamansa oikeusturvavakuutuksen johdosta huonompaan asemaan kuin ilman sitä. Riidan kohteena oli TS:n ja VS:n omakotitalokiinteistö, joka oli käytännössä heidän ainoa omaisuutensa. TS:n ja VS:n oikeusturvan kannalta oli tärkeää, että heillä oli tosiasialliset mahdollisuudet saada korvausvaatimuksensa viime kädessä tuomioistuimessa ratkaistuiksi. Käräjäoikeuden ratkaisussaan viittaamat avustajan työn taso ja tehtyjen toimenpiteiden tarpeellisuus voitiin ottaa huomioon maksettavaa palkkiota määrättäessä. Käsillä olevassa tapauksessa asian hoitamisen laatua ei kuitenkaan voitu vielä pitää sellaisessa suhteessa työtuntimäärään nähden, että sillä perusteella olisi ollut aihetta olla myöntämättä oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin ja hylätä palkkiovaatimus kokonaisuudessaan. Näin ollen oikeusavun myöntämiseen oli oikeusapulain 3 b §:ssä tarkoitetut erityiset syyt. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
27.10.2016 12.05
KHO:n kaksi ratkaisua asiakirjajulkisuudestaKHO totesi muun muassa että A oli esittänyt tarvitsevansa pyytämäänsä asiakirjaa voidakseen selvittää, onko B voinut käyttää ositusprosessin vaikeuttamiseen ja viivästyttämiseen yhteiskunnan varoja ilman omaa kuluriskiä. A ei tällä perusteella ollut sellaisessa asianosaisasemassa, että hänellä olisi julkisuuslain 11 §:n perusteella oikeus saada pyydettyyn asiakirjaan sisältyvät salassa pidettävät tiedot. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
7.10.2016 13.00
Hovioikeus kumosi valvontalautakunnan ratkaisun ja poisti asianajajalle määrätyn varoituksenHovioikeus hyväksyi Suomen Asianajajaliiton hallituksen lausunnosta ilmenevillä perusteilla johtopäätöksen, että A ei ollut kohdissa 1 ja 3 rikkonut hyvää asianajajatapaa eikä kurinpidollisen seuraamuksen määräämiselle ollut perusteita. Samoin hovioikeus hyväksyi johtopäätöksen, että kohdan 4 osalta A:n menettelyä oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä vähäisenä. Näillä perusteilla hovioikeus poisti A:lle määrätyn seuraamuksen. (Vailla lainvoimaa 7.10.2016) - Uutiset
20.9.2016 10.10
Hovioikeus alensi KKO:n jutun palauttamista koskevan ratkaisun jälkeen kanteesta luopuneelle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulujaHO alensi kantajan vastaajayhtiölle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä 26 170,26 eurosta 18 523,60 euroksi. (Vailla lainvoimaa 20.9.2016) - Uutiset
14.6.2016 10.40
KKO:n ratkaisu valtion velvollisuudesta korvata rikosasian vastaajan oikeudenkäyntikuluja erityisestä syystäSyyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta syytekohdissa 1 ja 2 kummassakin ympäristön turmelemisesta, A:n tuomitsemista menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty syytekohdassa 1 ja A:n määräämistä liiketoimintakieltoon. Käräjäoikeus hylkäsi syytekohdan 1 ja menettämisseuraamusvaatimuksen, pääosan syytekohdasta 2 sekä vaatimuksen määräämisestä liiketoimintakieltoon. Hovioikeus hylkäsi vielä osan syytekohdasta 2. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että valtio oli velvollinen korvaamaan osaksi A:n oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa. (Ään.) - Uutiset
20.5.2016 12.03
Asianajajien, lupalakimiesten ja julkisten oikeusavustajien valvonta: Valvontalautakunnan valvontakertomus 2015 sisältää myös tapausselostuksia – kanteluiden määrä ennallaanAsianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on julkaissut tiedot asianajajien, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja julkisten oikeusavustajien valvonnasta viime vuodelta. Valvontakertomus sisältää tilastot sekä tapausselostukset merkittävimmistä kanteluista. Valvontalautakuntaan vuonna 2015 tulleiden kanteluiden määrä oli edellisvuoden tasolla. Lautakunnassa tuli vireille yhteensä 622 asiaa, joista 514 oli valvonta-asioita ja 108 palkkioriita-asioita. Edeltävänä vuonna asioita tuli vireille 618. Palkkioriidat koskevat asianajajien laskutusta ja valvonta-asiat muuta toimeksiantojen hoitamista. - Uutiset
15.3.2016 16.03
Asiakkuuspäällikköä ei olisi tullut irtisanoa tuloksesta ja laskutustavoitteesta jäämisen vuoksi - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKantajan ei ollut näytetty laiminlyöneen työtehtäviään. Asiassa oli jäänyt myös näyttämättä, että myyntitavoitteen saavuttamatta jääminen olisi johtunut kantajan viaksi katsottavasta syystä. Näin ollen yhtiöllä ei ollut TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua työntekijästä johtuvaa asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta. Tämän vuoksi sillä, oliko yhtiö mahdollisesti jättänyt noudattamatta TSL 7 luvun 2 §:n 3 momentin edellyttämää menettelyä antaessaan kantajalle varoituksen 31.10.2013 ei ollut merkitystä. (Vailla lainvoimaa 15.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 9.02
Jätteiden ohiviennistä yli 423 500 euron vahingonkorvaukset kuntien jätehuoltoyhtiölle - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuMenettely, jossa vastaajayhtiö oli vastoin jätehuollosta annettuja määräyksiä sekä ilman kuntien jätehuoltoyhtiön suostumusta vienyt jätettä B Oy:lle laiminlyömällä käyttää kuntien jätehuoltoyhtiön punnituskorttia jätemaksun asianmukaista kohdistamista varten, osoitti vastaajayhtiön menettelyn olleen tahallista tai ainakin törkeän huolimatonta, kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli ammattimaista jätteenkuljetusta harjoittava yritys. HO katsoi, että asiassa oli VahL 5:1 (puhdas varallisuusvahinko) tarkoittamat erittäin painavat syyt velvoittaa vastaajayhtiö korvaamaan sen kuntien jätehuoltoyhtiölle aiheuttama vahinko. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
21.12.2015 11.45
Prof. Seppo Koskinen: Työsopimuksen uuden päättämisperusteen ilmoittamisesta oikeusriidan nostamisen jälkeenTyösuhteen päättämisriidoissa on yleistä, että uusia perusteita suhteessa työntekijälle alun perin ilmoitettuihin esitetään oikeudenkäyntivaiheessa. Työoikeudellisen kirjallisuuden yleiset kannanotot ja viittaukset KKO:n oikeuskäytäntöön antavat mielikuvan uusien perusteiden laajasta esittämismahdollisuudesta vielä kanteeseen vastatessa, pääkäsittelyssä ja myös valitusasteessa. Tällainen prosessitekninen vapaus on kuitenkin ristiriidassa uusimman työlainsäädännön tarkoituksen kanssa. Työlainsäädännössä on korostettu työnantajan velvollisuutta ilmoittaa työntekijälle ainakin tämän pyynnöstä kaikki päättämisen syyt. Koskisen mukaan riita-asian valmistelun jälkeen myös samaan päättämisperusteeseen liittyviä uusia perusteita tulee voida ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. - Uutiset
23.10.2015 11.51
KKO velvoitti velallisen suorittamaan velkojana olleelle Oy:lle maksusuunnitelman purkamisesta aiheutuneet perintäkulut 10 euroaVelkoja oli haastehakemuksessa summaarisessa menettelyssä vaatinut kuluttaja-asemassa olevalta velalliselta riidattomina pitämiensä luottokorttisaatavien lisäksi perintäkuluja, joihin sisältyi velallisen kanssa tehdyn maksusuunnitelman purkamisesta kymmenen euroa. Vastaajan jätettyä vastaamatta kanteeseen käräjäoikeus oli yksipuolisessa tuomiossa hyväksynyt vaatimukset muutoin mutta hylännyt tuomiossa maksusuunnitelman purkamisesta vaaditut perintäkulut. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että velkojan vaatimus maksusuunnitelman purkamisesta aiheutuneesta perintäkulusta ei ollut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n tarkoittamalla tavalla siten selvästi perusteeton, että käräjäoikeus olisi voinut viran puolesta hylätä sen. (Ään.) - Uutiset
14.9.2015 10.10
Asiamies laskutti liikaa lapsen huoltoa ja tapaamista koskevassa asiassa – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi toimiston velkomuskanteenA oli maksanut toimeksiannon perusteella ennen nyt kysymyksessä olevia laskuja lasten huoltoa ja tapaamista koskevan asian valmisteluvaiheen toimenpiteistä ajalla 25.9.2012 – 23.4.2013 yhteensä 14.607,16 euroa. B:n toimeksiannon perusteella vaatima määrä, lähes 24.000 euroa, ylitti merkittävästi tavanomaisen kustannustason. Asiassa ei esitetty selvitystä, että kyseessä oleva asia olisi laadultaan tai laajuudeltaan poikennut ainakaan olennaisesti tavanomaisesta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta asiasta, eikä siten sellaisia perusteita, joiden johdosta tavanomaisen palkkiotason merkittävä ylittäminen olisi ollut kohtuullista. Kun otettiin huomioon toimeksiantoa koskeneen asian laatu ja laajuus sekä tämänkaltaisissa asioissa tavanomainen kustannustaso, A:n jo aikaisemmin suorittamaa määrää oli pidettävä riittävänä palkkiona toimeksiannon hoitamisesta. Näin ollen X Oy:n kanne oli hylättävä ja A vapautettava maksuvelvollisuudesta X Oy:lle. (Vailla lainvoimaa 14.9.2015) - Uutiset
24.4.2015 16.23
Hovioikeudessa pohdittiin erityisiä syitä myöntää oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen ylittäviin kustannuksiin lasten elatusapua koskevassa asiassa - 8 500 euroa olisi tullut riittää kattamaan myös valitus hovioikeuteenAsiassa ei ollut esitetty erityisen laajasti todistelua, eikä avustajan tehtävä KO:ssa ollut poikkeuksellisen vaikea, eikä sen hoitaminen ollut edellyttänyt erityistä asiantuntemusta, kokemusta tai ammattitaitoa. Erityisiä syitä myöntää oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen ylittäviin kustannuksiin ei ollut osoitettu. (Vailla lainvoimaa 24.4.2015) - Uutiset
3.2.2015 12.57
KHO:n kaksi ratkaisua valmismatkaliikkeen vakuuksistaNets Oy (tuolloin Luottokunta) oli vaatinut, että Oy Air Finland Ltd:n asettamasta vakuudesta korvataan Nets Oy:n Air Finland Ltd:n konkurssin vuoksi peruuntuneista matkoista maksama yhteensä 761 081,75 euroa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli hylännyt hakemuksen. Virasto oli päätöksensä perusteluissa muun ohella viitannut Helsingin hovioikeuden 30.6.2010 antamaan lainvoimaiseen tuomioon numero 1828. Koska hovioikeus oli tuomiossaan todennut, että sellaisissa päällekkäisissä maksuvelvollisuustilanteissa, joista toinen perustuu lakiin luotonantajalle kirjatusta palautusvelvollisuudesta ja toinen valmismatkaliikkeistä annetun lain mukaiseen vakuuteen, ensisijainen maksuvelvollisuus on luotonantajalla, Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli katsonut, ettei Nets Oy:llä ole oikeutta matkatoimiston valmismatkaliikkeistä annetun lain perusteella asettamaan vakuuteen. Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät Netsin valituksen. Toisessa tapauksessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (tuolloin Kuluttajavirasto) oli päättänyt muuttaa Aktiv-Resor Oy:n valmismatkaliikkeistä annetun lain mukaisen vakuuden määrän toistaiseksi 480.000 euroon. Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät Aktiv-Resorin valituksen. - Uutiset
8.12.2014 16.15
KHO:n kolme ratkaisua oikeusavun kustannuksistaKHO katsoi muun muassa, että koska päätöksen tiedoksiantamiseen liittyvät tulkkauskulut oli säännönmukaisesti hylätty ennen palkkioasetuksen 4 a §:n 1.1.2014 voimaan tullutta muutosta, oli avustajalle näissä oloissa määrättävä korvattavaksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksiantamiseen liittyvä, asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarpeellinen tulkkauskulu, pääasian ratkaisun jälkeen tehdystä hakemuksesta. Toisessa tapauksessa avustaja ei ollut vastaselityksen jälkeen toimittamissaan kirjelmissä tuonut esille, että asia vaatisi vielä lisäselvityksiä tai että jo toimitettua laskua olisi tarkoitus täydentää. Näissä oloissa asiassa ei ollut perusteita palkkion määräämiseen uuden täydennetyn laskun perusteella pääasian käsittelyn päättymisen jälkeen. Kolmannessa tapauksessa asian käsittelyn aikana oikeudenkäyntiavustajana toiminut asianajaja A ei ollut esittänyt vaatimusta oikeusapulain mukaisen palkkion määräämiseksi tai toimittanut avustajan palkkiolaskua. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asianajaja A:lle voitu enää myöhemmin määrätä suoritettavaksi laskussa vaadittua palkkiota sekä korvausta kuluista. - Uutiset
24.10.2014 14.30
Osakassopimuksen ulkopuolelle jätetyn osakkaan oikeuksia ei loukattuOsakassopimuksen ulkopuolelle jätetyn vaatimus mitätöidä muiden osakkaiden laatima osakassopimus, koska se loukkasi osakeyhtiölakia ja osakkaiden yhdenvertaisuutta samoin kuin sopimuksen ulkopuolelle jätetyn osakkeenomistajan osakasoikeuksia sekä vaatimus sopimuksen mitätöimisestä kokonaan tai loukkaavin osin yhtiöön kohdistuvana, oli voitu hylätä. HO katsoi, ettei yhtiön osallisuuteen osakassopimukseen ollut katsottava liittyneen väitettyä yhdenvertaisuuden loukkausta. (Vailla lainvoimaa 24.10.2014)