Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- kavallus
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
18.3.2019 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi jokilaivan ravintolapäällikköä vastaan nostetun syytteen törkeästä kavalluksestaSyytteen tultua hylätyksi siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä ja valtio oli velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi vastaajan syyllistyneen KO:n hänen syykseen lukemaan rikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 16.00
Hovioikeuden tuomareista tehty esteellisyysväite hylättiin selvästi perusteettomanaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä. Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n ratkaisukokoonpanoon kuuluvilla tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut HO:n tuomarit ovat aikaisemmin käsitelleet samaa asiaa, ei tee koko hovioikeutta esteelliseksi käsittelemään samaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
27.2.2019 13.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kavalluksesta ulosottoasiassaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että syytteen teonkuvauksen mukaisesta A:n menettelystä jäi järkevä epäilys. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A olisi anastanut hallussaan olleet, ulosottoon tilitettäväksi tarkoitetut P:n varat. Näin ollen syyte törkeästä kavalluksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta ulosoton maksukieltoa ja menettelyllään syyllistynyt omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Asiassa oli kysymys myös oikeusaputoimistoa erehdyttämällä tehdystä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 9.41
KKO äänesti rikosvahingon korvaamista ja korvauksen sovittelua koskevassa avustuspetosasiassaA oli toimiessaan yleishyödyllistä rakennuttamista harjoittaneen säätiön ja useiden säätiön omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana antanut rahoitustuesta päättäneelle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) vääriä tietoja avustuksia haettaessa ja jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta. A on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla 12 törkeästä avustuspetoksesta. Korkein oikeus katsoi, että jos tukivarojen todellinen käyttötarkoitus olisi ollut ARA:n tiedossa, rahoitustukea ei olisi myönnetty lainkaan. Näin ollen A:lle syyksi luetuista rikoksista aiheutunut vahinko oli myönnetyn tuen määräinen. Kiinteistöosakeyhtiöiden omistukseen tulleita rakennuksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteiden osittaista täyttymistä ei voitu pitää sellaisena rikastumiskiellon tarkoittamana taloudellisena etuna, joka vähentäisi vahingonkorvauksen määrää. Kysymys myös tahallisella rikoksella aiheutetun vahingonkorvauksen sovittelusta. (Ään.) - Uutiset
15.1.2019 13.11
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin syytteen törkeästä kavalluksestaHovioikeus totesi, että kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää anastustarkoitusta ja kavallus on rangaistava vain tahallisena. A:lla oli sinänsä ollut velvollisuus yhtiön edustajana säilyttää menoja koskevat tositteet ja liittää ne kirjanpitoon. Tositteiden puuttuminen ei kuitenkaan sellaisenaan osoittanut sitä, että A olisi anastanut syytteessä kysymyksessä olevat pankkitililtä nostamansa ja siirtämänsä varat. Anastuksen täyttymistä ja anastustarkoitusta arvioitaessa ratkaisevaa oli se, että oli pidettävä uskottavana, että A oli käyttänyt kysymyksessä olevat varat yhtiön liiketoimintaan. Näin ollen kavallusrikoksen edellyttämä tahallisuus ja siten A:n syyllisyys tuli vähintään hyvin epävarmaksi. Vaikka A:lla ei olisikaan kaikilta osin ollut esimerkiksi yhtiö- tai vero-oikeudellisten säännösten mukaan perustetta kysymyksessä olevien varojen käyttämiseen syytteessä mainittuihin menoihin, näyttämättä jäi, että A olisi tahallaan anastanut varoja. Näiden syiden vuoksi syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Lakikirjasto > Verotus* Punavaara, Anu: Lainvoimainen rikostuomio tai vireillä oleva rikosprosessi verovalitusasian päätösharkinnassa hallintotuomioistuimessa – onko todistusvaikutusta tai oikeusvoimaa?Verotus 5/2019 s. 613 – 625, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Verotus* Verotus 5/2019
- Lakikirjasto > Defensor LegisNevalainen, Sami: Kyberrikokset ja Suomen rikosoikeusDefensor Legis 2/2019 s. 131 – 148, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoponen, Pekka: Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä rikosasioissa IIDefensor Legis 2/2019 s. 81 – 99, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisDefensor Legis 2/2019
- Lakikirjasto > Helsinki Law ReviewPiippo, Jenna: Rahanpesijän tietoisuus varojen laittomasta alkuperästä tahallisuusvaatimuksenaHelsinki Law Review 1/2019 s. 10 – 33, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > Helsinki Law ReviewHelsinki Law Review 1/2019
- Uutiset
14.12.2018 8.31
Hovioikeus kohtuullisti 132.000 euroa kavaltaneen isännöitsijän tuomiota – isännöitsijän vastuuasema on harkittava tapauskohtaisestiA oli isännöitsijänä toimiessaan anastanut useiden hoidettavanaan olleiden yhtiöiden pankkitileiltä varoja kaikkiaan noin 132.000 euroa. Hovioikeus katsoi, ettei kohdassa 3 anastetun omaisuuden määrää 8.885,22 euroa voitu pitää törkeän kavalluksen edellyttämänä suurena määränä varoja. Lisäksi hovioikeus katsoi, että isännöitsijä on tehtäviensä vuoksi asunto-osakeyhtiöön nähden luottamusasemassa, mutta isännöitsijän ei ole yksin tämän asemansa perusteella katsottava olevan törkeän kavalluksen edellyttämässä erityisen vastuullisessa asemassa, vaan erityisen vastuuaseman olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. A:n aseman ei kohdissa 2 ja 3 ollut näytetty olleen erityisen vastuullinen, koska esitetystä selvityksestä ei ilmennyt tarkemmin yhtiöiden varallisuusasema eikä se, mikä merkitys kavalletuilla varoilla oli ollut yhtiöiden taloudelle ja toiminnalle. A:n asema isännöitsijänä ei esitetyn selvityksen valossa ollut verrattavissa lain esitöissä (HE 66/1988 vp. s. 41-42) mainittuihin vastuuhenkilöihin. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen kohdissa 2 ja 3 perusmuotoisiin kavalluksiin. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden A:lle tuomitsemaa rangaistusta ja lisäksi A:n heikon terveydentilan perusteella sovelsi rangaistuksen kohtuullistamisperustetta. Hovioikeus lievensi käräjäoikeuden A:lle tuomitseman kahden vuoden neljän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen yhden vuoden neljän kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. (Lainvoimainen) - Uutiset
30.11.2018 14.35
Hovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomiot törkeää kiristystä ja törkeitä kavalluksia koskevissa United Brotherhood -rikollisryhmän asioissaHovioikeus tuomitsi muun muassa kolme vastaajaa törkeästä kiristyksestä ja eräistä muista rikoksista vankeusrangaistuksiin. Rikoksen toimeksiantajana toiminut tuomittiin 2 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. United Brotherhood -rikollisryhmään kuuluneet vastaajat tuomittiin toinen 2 vuoden ja toinen 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. - Uutiset
19.11.2018 13.30
Hovioikeus arvioi törkeän kavalluksen tunnusmerkistöä toisin kuin käräjäoikeus - kunnan selvittelykuluja oli pidettävä ainakin osittain tarpeellisinaHO katsoi, että törkeän kavalluksen tunnusmerkistössä käsitteet ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”suuri määrä varoja” on rinnastettu toisiinsa siten, että niiden rahallisella arvolla ei ole tarkoitettu olevan eroa. Kun otettiin huomioon, että asiassa viitattujen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan käsitteiden ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”huomattava hyöty” tulkinnan tulisi olla sama ja kun vastaajan anastama rahamäärä (10.520,77 euroa) oli pienempi kuin ennakkoratkaisussa KKO 2007:102 ja samansuuruinen kuin ratkaisussa KKO 2015:52, törkeän kavalluksen tunnusmerkistö ei tässä tapauksessa täyttynyt. Vastaaja oli siten syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Kohtuullisena kunnan asianosais- ja selvittelykulujen määränä voitiin pitää 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018) - Uutiset
16.11.2018 10.43
Hovioikeus tuomitsi tehtäviään laiminlyöneen isännöitsijän luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoihin - syyte kavalluksesta hylättiin ja isännöitsijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta asunto-osakeyhtiölleIsännöitsijä oli asiassa lausuttu huomioon ottaen selvästi laiminlyönyt yhtiön hallinnon ja taloudellisen aseman kannalta olennaiset isännöitsijän tehtävät. Menettelyllään hän oli aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ja siten syyllistynyt luottamusaseman väärinkäyttöön. Sen sijaan KO:n isännöitsijän syyksi lukema kavallussyyte siitä, että hän olisi anastanut asunto-osakeyhtiöltä 4.860 euroa rahaa tekemällä yhtiön tililtä itselleen neljä tilisiirtoa ilman oikeudellisesti hyväksyttävää perustetta, hylättiin. Isännöitsijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvauksena asunto-osakeyhtiölle anastetuiksi väitetyistä rahavaroista 4.860 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 16.11.2018) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötSoininen, Heidi: Identiteettivarkauden kohteena oikeushenkilön visuaalinen identiteetti8.10.2018, Maisteritutkielma
- Uutiset
3.10.2018 11.14
Työntekijä anasti kauppaliikkeen käteisvaroja 11.768,21 euroa - törkeän kavalluksen tunnusmerkistö ei täyttynytAsiassa oli vastaajan valituksen johdosta arvioitavana, oliko vastaajan syyksi luettava perusmuotoinen vai törkeä kavallus. HO katsoi, että törkeän kavalluksen tunnusmerkistössä käsitteet ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”suuri määrä varoja” on rinnastettu toisiinsa siten, että niiden rahallisella arvolla ei ole tarkoitettu olevan eroa. Kun otettiin huomioon, että asiassa viitattujen KKO:n ennakkoratkaisujen mukaan käsitteiden ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”huomattava hyöty” tulkinnan tulisi olla sama, ja kun vastaajan anastama rahamäärä oli pienempi kuin ennakkoratkaisussa KKO 2007:102, jossa kavalifiointiperusteen ei katsottu täyttyneen hyödyn suuruuden perusteella, törkeän kavalluksen tunnusmerkistö ei tässä tapauksessa täyttynyt. Vastaaja oli siten syyllistynyt RL 28 luvun 4 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn kavallukseen ja syyte oli enemmälti hylättävä. HO katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 3.10.2018) - Uutiset
21.8.2018 16.00
Korruptio on arkipäivää myös SuomessaKorruptio on kansainvälinen ilmiö ja sitä ilmenee kaikkialla maailmassa. Vaikka Suomi on tutkimusten mukaan maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa, korruptiota esiintyy myös täällä ja eri yhteiskunnan tasoilla. Erityinen riski on liike-elämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Tietoisuuden lisääminen, avoimuus päätöksenteossa ja matala ilmoittamiskynnys ovat avainasemassa ilmiön torjumiseksi. - Lakikirjasto > OpinnäytetyötSahavirta, Anna: Luottamuksella lopullisuuteen? Oikeusvoiman vaikutukset syyteneuvottelumenettelyssä16.8.2018, Maisteritutkielma