Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- kavallus
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
29.11.2019 15.18
Hovioikeus hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta – ammattisotilaan palvelusrikos ja kavallus olivat törkeitäHovioikeus katsoi, että asiassa ei näytetty AK:n tehneen päätöstä PK:n surmaamisesta, joten syyte törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 14.00
Aiheutti kannabiksen kasvatuksella kiinteistöyhtiölle merkittävät kosteusvahingot – hovioikeus arvioi vahingonteon tahallisuutta, törkeyttä ja vahingonkorvauksen sovitteluaA:n oli havaittuaan menettelystään aiheutuneen veden valumisen huoneistoon ja laiminlyödessään ryhtyä toimenpiteisiin veden valumisen jatkumisen estämiseksi täytynyt pitää asuinhuoneistonsa ja sen alapuolella olevien huoneistojen vahingoittumista menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. A oli tahallaan vahingoittanut Oy:n omistamia tiloja. Oy:lle oli aiheutunut vesivahingosta 52.142,16 euron suuruiset kustannukset. A katsoi, että todelliset korjauskustannukset, vaikka vakuutusyhtiö ei ollut niitä kaikkia korvannutkaan, olivat pitäneet sisällään peruskorjaukseen liittyvää toimintaa. Kuitenkin jo A:n myöntämä vahingon määrä yhteensä 33.779,73 euroa ylittää selvästi sen määrän, jota on jo pidettävä erittäin suurena taloudellisena vahinkona. Hovioikeus katsoi, ettei sillä, että vakuutusyhtiö oli suurelta osin korvannut vahingon Oy:lle, ollut merkitystä teon kokonaistörkeyttä arvioitaessa. Huomioon ottaen aiheutuneen taloudellisen vahingon määrä ja se, että vahingonteko oli kestänyt pitkähkön ajan, hovioikeus katsoi, että vahingonteko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Asiassa ei kokonaisuutena arvioituna ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden johdosta vahingonkorvauksia tulisi sovitella. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
24.10.2019 11.55
Korkein oikeus katsoi, ettei petoksella tavoiteltuja 10 000 ja 13 000 euron taloudellisia hyötyjä voitu pitää huomattavina ja luki tekijän syyksi perusmuotoisen petoksenA oli syyllistynyt petoksiin siten, että hän oli toisen henkilön pankkitiliä ja henkilötietoja käyttämällä erehdyttänyt pankkia myöntämään 10 000 euron ja 13 000 euron lainat aikomattakaan maksaa niitä takaisin. Kysymys siitä, oliko A:n tavoittelemaa hyötyä pidettävä törkeän petoksen tunnusmerkistössä edellytetyllä tavalla huomattavana. Korkein oikeus katsoi, ettei tavoiteltuja 10 000 ja 13 000 euron taloudellisia hyötyjä voitu pitää huomattavina, vaan luki tekijän syyksi perusmuotoisen petoksen. - Uutiset
21.10.2019 15.00
Hovioikeuskin katsoi toimitusjohtajan anastaneen yhtiön varoja vähintään 209 000 euroa - heikentynyt terveydentila puolsi käräjäoikeuden tuomiossa todettujen seikkojen lisäksi 1 v 6 kk vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksiHO:ssa ei ollut enää kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta määritellä palkkansa suuruutta. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaajan kuukausipalkkojen määrät olivat olleet kirjanpitäjän laskelmassa esitetyn suuruiset. Vastaaja oli kiistänyt syytteen perusteena olleiden toteutuneiden vuosiansioiden määrät ja väittänyt lisäksi, että hänellä oli ollut peruste kaikille yhtiön tililtä omalle tililleen tekemilleen suorituksille. Hänen tililleen kuukausipalkkojen ja lomarahojen lisäksi maksetut suoritukset olivat olleet korvausta ylitöistä ja pitämättömistä lomista, kulujen korvauksia kuten kilometrikorvauksia sekä koti- ja ulkomaan päivärahoja, bonuksia sekä korvauksia hänen yhtiön puolesta maksamistaan menoista. Asiassa oli siis kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeus nostaa yhtiöstä enemmän varoja kuin mitä yhtiön kanssa oli sovittu kuukausipalkan ja vuosittain maksettavan lomarahan määräksi ja nostettujen varojen määrästä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta (1.1.2006 - 31.7.2016) 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausta (204 000 euroa) ei alennettu eikä soviteltu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019) - Lakikirjasto > ArtikkelitLaurikkala, Jenna: Ravihevosen kauppaan liittyvistä petoksista16.10.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan ravihevosten kauppoihin liittyviä petosrikoksia. Petoksen käsillä ollessa uhri perustaa päätöksentekonsa virheelliseen, puutteelliseen tai harhaanjohtavaan informaatioon. Tutkimuksen tutkimuskysymys on: ”Millaisia oikeudellisia ongelmia ravihevosten kauppoja koskeviin rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaisiin petosrikoksiin liittyy?” Tutkimuksen tavoitteena on tulkita ja systematisoida ravihevoskauppaan liittyvien petosten erityispiirteitä. Tutkimuksessa pyritään...
- Uutiset
8.10.2019 12.54
Päivystyspoliklinikalla työskennelleen sairaanhoitajan ei näytetty anastaneen lääkkeitä - syyttäjälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajan väitettin ottaneen päivystyspoliklinikalla ainakin 10 kappaletta poliklinikan potilaille tarkoitettuja Tenox-tabletteja omiin tarkoituksiinsa poliklinikan elektronisesta lääkekaapista. KO oli katsonut asiassa jääneen järkevä epäilys vastaajan syyllisyydestä ja oli siten hylännyt syytteen kavalluksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta. HO ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 13.00
Espanjassa toimineet kiinteistönvälittäjät voitiin tuomita Suomessa - syyllistyivät törkeän petoksen asemasta törkeään kavallukseen jättäessään palauttamatta ostajien suoritukset varainsiirtoverosta ja muista kuluistaAsianomistajat olivat maksaneet vastaajien yrityksen tilille 20.000 euroa asuntokaupasta aiheutuvina varainsiirtoveroina ja muina kuluina. Kauppoja asunnosta ei lopulta ollut tehty eivätkä vastaajat olleet pyynnöistä huolimatta palauttaneet asianomistajille em. varoja. Törkeän petoksen osalta HO totesi, että koska taloudellinen vahinko oli ilmennyt Suomessa, rikoksen tekopaikka oli Suomessa ja asiaan sovellettiin Suomen lakia. HO katsoi, ettei asiassa ollut vastoin ensimmäisen vastaajan kertomusta esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaajien oli ollut tarkoitus erehdyttää asianomistajia maksamaan varainsiirtovero ja muut kulut etukäteen hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Näin ollen syyte törkeästä petoksesta hylättiin. Törkeän kavalluksen osalta HO totesi mm, että teko oli Espanjan rikoslain mukaan rangaistava ja siitä olisi voitu tuomita rangaistus myös Espanjan tuomioistuimessa. Näin ollen kaksoisrangaistavuuden edellytys täyttyi ja syyte voitiin tutkia soveltaen tekoon Suomen lakia. HO katsoi, että vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet syytteen teonkuvauksen mukaisesti törkeään kavallukseen syyttäjän HO:ssa tarkentaman teonkuvauksen mukaisesti. Tekoaika oli ollut kevät 2013 eli 1.3.-30.5.2013. Vastaajat tuomittiin 5 kk ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
19.9.2019 9.00
Erimielinen hovioikeus arvioi oliko verotarkastuksessa havaittu ohimyynti aiheutunut siitä, että biljardisalilla työskennellyt vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvarojaHO katsoi vastaajan anastaneen hallussaan olleita yhtiön varoja ja näin olleen syyllistyneen kavallukseen (1.4.2013–5.11.2015). Anastettujen varojen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 12 000 euron sijasta 4 000 euroa. Syyte tätä enemmältä osin hylättiin näyttämättömänä. Vastaaja tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan yhtiölle anastamansa hallussaan olleen omaisuuden määrän 4 000 euroa. Kohtuulliseksi korvaukseksi asianomistajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa HO harkitsi asian laatu ja laajuus huomioon ottaen 2.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei asiassa ollut riittävää näyttöä siitä, että verotarkastuksessa havaittu ohimyynti olisi aiheutunut siitä, että vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvaroja. Myös sillä seikalla oli merkitystä, että yhtiössä ei ollut havaittu ennen verotarkastusta asianomistajan mukaan lähes 55 000 euron suuruista rahavarojen katoamista. Eri mieltä ollut jäsen hylkäsi syytteen kavalluksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen kavalluksesta - ravintolan vuoropäällikön syyllisyydestä jäi syytettä tukevista seikoista huolimatta varteenotettava epäilyHO katsoi asiassa mainituin ja muutoin KO:n tuomiosta ilmenevin perustein, että näyttöä kokonaisuutena arvioiden vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ja tuntemattomaksi jääneen muun tekijän mahdollisuutta ei voitu pitää syyksilukemiseen riittävällä tavalla poissuljettuna. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä jäi syytettä tukevista seikoista huolimatta varteenotettava epäily ja syyte oli näin hylättävä. Valtio velvoitettiin ROL 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötKanerva, Jenna: Salaiset pakkokeinot ja ylimääräisen tiedon hyödynnettävyys näyttönä rikosasiassa11.9.2019, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPullinen, Anu: Varjojohtajat talousrikoksissa – tutkimus tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän tekijävastuusta11.9.2019, Maisteritutkielma
- Uutiset
4.9.2019 9.21
Laki ei edellytä vuokravakuusrahojen säilyttämistä erillään vuokranantajan muusta varallisuudesta - hovioikeus tuomitsi vuokranantajan kahdesta petoksesta ja kahdesta kavalluksesta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen mutta hylkäsi syytteet kahdesta kavalluksestaHO totesi, että rikosoikeudellisen sääntelyn tarkkarajaisuusvaatimuksen vuoksi esinekavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää laissa olevaa tai esimerkiksi sopimukseen perustuvaa nimenomaista velvoitetta säilyttää vuokravakuus erillään vuokranantajan muusta varallisuudesta, kuten on esimerkiksi asianajajien asiakasvaratilien osalta säädetty. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetusta laista taikka sen esitöistä ei nimenomaisesti ilmene tällaista velvollisuutta. Myöskään asianosaisten välisessä vuokrasopimuksessa ei ollut mainintaa vuokravakuuden säilyttämistavasta eikä vaatimusta vakuuden pitämisestä erillään. Näin ollen HO katsoi, ettei kavalluksen tunnusmerkistö tässä tapauksessa voinut täyttyä pelkästään sillä, että vuokranantaja liittää vuokravakuutena saamansa varat omiin varoihinsa ja mahdollisesti käyttää ne omiin menoihinsa. Syytteessä kuvatut kavallusteot voivat siten tulla arvioitavaksi RL 28 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisena tilitysvelvollisuuden täyttämättä jättämisenä (saatavan kavallus). (Ks. KKO:2021:36: HO:n tuomiota muutettiin. Syyte kavalluksesta kohdassa 3 ja 6 hylättiin) - Uutiset
12.8.2019 11.30
Hovioikeus: Elämänmuutos ei ollut peruste lieventää vankeusrangaistustaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään A:n hovioikeudessa kertoman elämänmuutoksen johdosta. Hovioikeus totesi, että yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus eivät tulleet kysymykseen ottaen huomioon A:lle tuomitun rangaistuksen pituus 1 vuosi 10 kuukautta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.8.2019) - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
4.6.2019 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut antanut perusteltua ratkaisua siitä, oliko yhtiön esittämää rikosepäilyä pidettävä esteenä saneerausohjelman vahvistamiselleEsitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että käräjäoikeus ei ollut antanut perusteltua ratkaisua siltä osin, oliko yhtiön esittämää rikosepäilyä pidettävä saneerauslain 53 §:n 2 momentissa tarkoitettuna esteenä saneerausohjelman vahvistamiselle. Oikeudenkäynnissä oli siten tapahtunut menettelyvirhe, minkä vuoksi ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
15.5.2019 11.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kavallussyytteen: Käyttämällä rahat muuhun kuin sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen vastaajan ei voitu katsoa anastaneen niitäRahat olivat sekoittuneet vastaajan A:n varoihin, jolloin ne olivat siirtyneet hänen omaisuudekseen. Käyttämällä rahat muuhun kuin sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen A:n ei voitu katsoa anastaneen niitä. A ei ollut menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. Syyte kavalluksesta oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudestaHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
10.4.2019 9.23
KKO kumosi hovioikeuden tuomion ja tuomitsi vastaajat kavalluksesta sekä velvoitti maksamaan vahingonkorvaustaA ja B olivat myyneet yhdessä A:n isän C:n kanssa omistamansa kiinteistön ja pitäneet heille maksetun kauppahinnan kokonaisuudessaan itsellään. A ja B kiistivät C:n kauppahintaosuuden kavallusta koskevan syytteen sillä perusteella, että kiinteistön hankinta oli aikanaan rahoitettu yksin heidän ottamallaan luotolla, jonka maksamiseen C ei ollut osallistunut. Hovioikeus oli hylännyt syytteen ja vapauttanut A:n ja B:n vahingonkorvausvelvollisuudesta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A ja B eivät olleet syyllistyneet kavallukseen rahoituspanostaan määrältään vastaavan kauppahinnan osalta. Siltä osin kuin myyntihinta ylitti rahoituspanoksen, A:n ja B:n katsottiin syyllistyneen kavallusrikokseen. KKO oikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus vastaajien syyksi luetusta rikoksesta oli 6 kuukautta ehdollista vankeutta. Vastaajat olivat velvollisia korvaamaan rikoksella C:lle aiheuttamansa vahingon 17.333 euroa viivästyskorkoineen kauppahinnan maksupäivästä 5.2.2014 lukien. - Uutiset
3.4.2019 12.26
Hovioikeus arvioi rahanpesun ja kätkemisrikoksen rajanvetoaA oli vastaanottanut anastettua omaisuutta ne anastaneelta henkilöltä säilyttääkseen niitä asunnossaan. Molemmat olivat yksityishenkilöitä. Syyttäjä ei esittänyt selvitystä siitä, että omaisuuden siirto A:lle olisi jollain tavalla vaikuttanut heikentävästi mahdollisuuksiin tunnistaa sen alkuperä ja epäillä sitä anastetuksi. Kysymys ei ollut sen vuoksi rahanpesusta. Ottaen huomioon omaisuuden saannosta sekä A:n haltuunsa saaman omaisuuden määrästä ja laadusta saatu selvitys hovioikeus katsoi, ettei ollut syytä päätyä tahallisuuden arvioinnissa eri johtopäätökseen kuin käräjäoikeus. A oli menettelyllään syyllistynyt kätkemisrikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019)