Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKoponen, Veera: Tarpeettomuuden kriteeri kiellossa tuottaa tarpeetonta kärsimystä eläimelle29.9.2020, Maisteritutkielma
- Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 13.45
Hovioikeuskin hylkäsi syytteet kissan ampumisestaRiidatonta oli ollut, että vastaaja oli pienoiskiväärillään ampunut asianomistajan kissaa seurauksella, että kissa oli myöhemmin kuollut. Vastaaja oli kiistänyt tahallisuuden sekä katsonut, että kyse oli ollut metsästystilanteesta ja sen takia metsästyslain säännökset soveltuisivat tekoon. KO oli hylännyt syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta samoin kuin asianomistajan korvausvaatimukset. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kyse siitä, soveltuivatko eläinsuojeluasetuksen 30 ja 32 §:ien säännökset kyseessä olevaan tilanteeseen sekä siitä, oliko vastaaja joka tapauksessa menettelyllään aiheuttanut tahallaan eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa. KO:n tuomiota ei muutettu. Valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötHovi, Heta: Oikeushenkilön rangaistusvastuu ympäristörikoksissa – vertailussa Suomen ja Yhdysvaltain rangaistusvastuumallit1.7.2020, Maisteritutkielma
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2020:44 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Puolustaja - Puolustajan palkkio
- Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
22.4.2020 10.16
Tutkimus: Nautoihin ja sikoihin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista selvittiin pääosin sakoillaNautoja ja sikoja koskevien oikeuteen päätyneiden eläinsuojelurikostapausten taustasyinä olivat 2011–2016 useimmiten likaisuus sekä ruuan ja veden puutteet, todetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa. Tyypillisesti rikoksista annettiin lieviä tuomioita. Puolessa tapauksista tuomioita tehostettiin eläintenpitokielloilla. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät vuosina 2011–2016 annettujen nautoja ja sikoja koskevien rikostuomioiden taustalla olevia eläinsuojelullisia laiminlyöntejä ja annettuja rangaistuksia. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
28.1.2020 9.00
Lemmikkieläimet ja harmaa talousLemmikkieläimiin kohdistuva laiton kaupallinen toiminta voidaan jakaa kahteen ilmiöön: pentutehtailuun ja lemmikkieläinten laittomaan maahantuontiin. Pentutehtailulla tarkoitetaan säännöllistä kissojen tai koirien myytäväksi kasvattamista, jossa eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Pentutehdas voi sijaita yhtä hyvin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pentutehtaassa lemmikkieläimet jäävät vaille asianmukaista ravintoa ja hoitoa ahtaissa ja likaisissa oloissa, mikä tuottaa eläimille kärsimystä. - Uutiset
21.1.2020 12.09
Hallinto-oikeus kumosi valvontaeläinlääkärin päätöksen sääsuojien rakentamisesta hevosten ulkotarhaanKun otettiin huomioon asiassa saatu selvitys hevosten hoidosta ja hyvinvoinnista, ei asiassa ilmennyt sellaista eläinsuojelulain säännösten vastaista menettelyä, jonka perusteella päätöksessä tarkoitettu määräys sääsuojien rakentamisesta olisi tullut antaa. Hallinto-oikeus kumosi valvontaeläinlääkärin päätöksen. (KHO kumosi HAO:n päätöksen ja saattoi valvontaeläinlääkärin päätöksen voimaan) - Esityöt > Valiokuntamietinnöt VaVM 36/2020 vp HE 146/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021
- Esityöt > Valiokuntamietinnöt MmVM 8/2020 vp HE 125/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain muuttamisesta
- Lakikirjasto > LakimiesKurki, Visa: Onko eläin esine? Eläimen oikeudellisesta asemastaLakimies 6/2020 s. 845 – 871, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesLakimies 6/2020
- Lakikirjasto > OikeusRannikko, Pertti: Suden salametsästys ja vaikenemisen kulttuuriOikeus 1/2020 s. 74 – 93, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusOikeus 1/2020
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaYmpäristöjuridiikka 1/2020
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaValve, Helena – Belinskij, Antti – Pitzén, Samuli – Kauppila, Jussi: Eläinsuojan ympäristölupa vesiensuojelun ohjauskeinona – empiirinen vertailu kahdella alueellaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020 s. 7 – 54, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020
- Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeäA:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019)